Vuoden 2017 mielenterveysviikon 19. – 26. 11. teemana on Työ mielessä. Pidämme monin tavoin huolta työkykymme säilymisestä, mutta kuinka hyvin osaamme hoitaa aivojamme? Aivotututkimus tuottaa jatkuvasti uutta, hämmästyttävää tietoa ihmisaivojen toiminnasta. Vuoden 2017 aikana aiheesta on ilmestynyt useita teoksia, jotka tarkastelevat aivojen toimintaa ja hyvinvointia eri näkökulmista.
Anders Hansen: Aivovoimaa – näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena 2017)
Kun jalkani lähtevät liikkeelle,
ajatukseni alkavat virrata.
Henry David Thoreau
Ruotsalainen ylilääkäri ja psykiatri Anders Hansen vakuuttaa teoksessaan, että liikunnalla on suuri merkitys aivojen toiminnalle. Hansen vahvistaa pitkään yleisesti tiedossa olleet seikat, että liikunta vähentää stressiä ja hoitaa masennusta, mutta vähemmän tunnettua lienee se, minkä monet taiteilijat ja tiedemiehet ovat käytännössä havainneet: liikunta vaikuttaa luovuuteen. Hansenin mukaan Albert Einstein keksi suhteellisuusteorian pyöräillessään ja Steven Jobs järjesti säännöllisesti kävelykokouksia, sillä hän uskoi kävelyn vahvistavan inspiraatiota. Haruki Murakami kuvailee liikunnan osuutta luomisprosessissaan omaelämäkerrallisessa teoksessaan Mistä puhun kun puhun juoksemisesta (Tammi, 2011).
Hansen ei tyydy pelkästään hauskojen anekdoottien kertomiseen perustellessaan luovuuden ja liikunnan yhteyttä, vaan kertoo testeistä, joilla yhteys on voitu osoittaa. Liikunnan luovuutta vahvistava ominaisuus tulee esille erityisesti silloin, kun peruskunto on hyvä. Tämä liittyy luonnollisesti fyysisten voimien hupenemiseen ja aivojen verenkiertoon, sillä väsähtäneenä luovuus paremminkin heikkenee kuin kasvaa. Teoksesta selviää myös miten liikunta vahvistaa keskittymistä, vaikuttaa ikääntyneiden aivojen toimintaan ja parantaa oppimistuloksia niin ikääntyneillä kuin lapsillakin. Katsaus ihmiskunnan historiaan selvittää miten aivomme ovat kehittyneet ja auttaa ymmärtämään miksi liikunta on yhä edelleenkin niin tärkeää.
Minna Huotilainen, Leeni Peltonen: Tunne aivosi (Otava 2017)
Aivotutkija Minna Huotilainen ja toimittaja sekä tietokirjailija Leeni Peltonen ovat lähestyneet aivojen hyvinvointia tieteen uusimpien havaintojen kautta, mutta samalla yleistajuisesti ja käytännönläheisesti. Teos on jaoteltu lukuihin, joissa aivojen kehitystä ja huoltamista tarkastellaan eri ikävaiheissa – vauvaikäisestä vanhukseen. Luvussa Irti kiireestä ja kaaoksesta: hyvä työpäivä käsitellään rauhoittumisen taitoa jatkuvan ärsyketulvan kaaoksessa ja melussa sekä annnetaan vinkkejä työstressin hallintaan. Viimeinen luku Järjen ja tunteen ikuinen liitto valottaa sitä miten järki ja tunne ruokkivat toisiaan, miten aivojen kolme tapaa toimia – liskoaivot, nisäkäsaivot ja kädellisaivot – vaikuttavat toimintaamme ja mitä rakastuneen aivoissa tapahtuu.
Katleena Kortesuo: Aivojen huoltokirja – älä ajele autopilotilla (Alma Talent Pro 2017)
Tietokirjailija Katleena Kortesuo muistuttaa, että aivot tarvitsevat sopivan ravinnon ja liikunnan lisäksi myös sparrausta. Kirjassa on kuviopulmia, verbaalikysymyksiä ja vihjetehtäviä, joista jokaisen kirjoittaja on laatinut juuri tätä kirjaa varten. Luvussa Mitä älykkyys on? eri aloilla toimivat henkilöt kertovat omia käsityksiään ja kokemuksiaan älykkyydestä. Kirjan takakansitekstin mukaan kirja soveltuu erityisesti henkilöille, jotka
- haluavat kehittää ajatteluaan ja aivojaan
- valmistautuvat työpaikkahaastatteluun ja rekrytointitesteihin
- rakastavat pulmia
- etsivät ohjelmaa tiimipalaveriin, saunailtaan tai polttareihin
Kaja Nordengen: Ainutlaatuiset aivot (Bazar 2017)
Norjalainen neurologi Kaja Nordengen esittelee uusimman aivotutkimuksen tuloksia ja aivojen toimintaa yleistajuisesti ja selkeästi. Kirjan kuvat ja esimerkit havainnollistavat sitä miksi aivomme ovat sellaiset kuin ovat. Kirja vinkkaa miten aivoja voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja mitä tenttiin valmistuvan kannattaisi ottaa huomioon muistamisesta, oppimisesta ja tiedonnoutamisesta. Nordengen kertoo miten aivot voivat tehdä huonoja valintoja ja johtaa meidät riippuvuuksiin. Kirjasta selviää myös mistä hiilihydraattihimo johtuu.
Heli Isomäki ja Nina Uusitalo: Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin (Gummerus 2017)
Neuropsykologit Heli Isomäki ja Nina Uusitalo ovat koonneet Aivotaidot-kirjaaansa helppoja ja konkreettisia ohjeita aivojen huoltoon ja käyttöön. Sivustollaan Aivotaidot tekijät kertovat, että heidän haaveenaan on ”tuoda aivotietous osaksi jokaisen suomalaisen arkea ja auttaa siten suomalaisia voimaan paremmin”. Kirjassa on aivotaitoharjoituksia, joiden avulla voi oppia tasapainottamaan tunteita, parantamaan ihmissuhteita sekä käyttämään päätöksissä paremmin hyödyksi sekä järkeä että tunteita. Tekijät antavat aivohuoltovinkkejä ja neuvovat miten esimerkiksi lapsia voi auttaa kehittämään aivotaitojaan.
Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta (S&S 2017)
Isobritannialainen neurokirurgi Henry Marsh avaa muistelmateoksessaan mielenkiintoisen näkymän sairaalamaailmaan ja aivokirurgiaan. Kirjan jokainen luku on potilaskertomus. Marsh ei pelkästään hehkuta onnistumisiaan, vaan kertoo myös epävarmuudesta ja pelosta hankalien tilanteiden edessä. Marshin sujuva kerronta ja lukijaystävällinen lähestymistapa neurokirurgian erikoisalaan saavat rankasta aiheesta huolimatta aikaan koukuttavan lukukokemuksen.
Tiina Huttu, Kirsi Heikkinen: Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä (WSOY 2017)
Tiina Huttu on neurotieteen lisensiaatti ja tiedetoimittaja, Kirsi Heikkinen tiedetoimittaja erityisalanaan aivotutkimus. Molemmat ovat lisäksi äitejä, joten he tietävät mistä kirjoittavat. Tutkimustietoon perustuen he tuovat esille miten lapsen kehitystä voi parhaiten tukea. Aivojen kehityksen ymmärtäminen auttaa luotsaamaan taaperoa kohti aikuisuutta ja hälventää toisaalta mielestä turhia huolia, joita vaativassa kasvattajan tehtävässä joutuu kohtaamaan. Tiesitkö esimerkiksi, että lapsen aivojen koko kaksinkertaistuu ensimmäisen elinvuoden aikana 350 grammasta 750 grammaan? Aivojen tasainen kasvu on tärkeää ja juuri siitä syystä neuvolakäynneillä mitataan lapsen päänympärys (s. 115).
Teoksessa on kuusi lukua, jotka käsittelevät seuraavia aiheita:
- Aivojen kehittyminen kohdussa
- Tunne, stressi ja temperamentti
- Aistit ja motoriikka
- Syli, ravinto ja uni
- Muisti, äly ja kieli
- Vanhemmuus muuttaa mielesi
Emeran Mayer: Viisas vatsa – kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena 2017)
Lääketieteen tohtori Emeran Mayer linkittää yhteen aivojen ja suoliston toiminnan. Teos esittelee uusinta tietoa siitä miten ruokavalion ja elintapojen muutoksilla voi vaikuttaa immuunipuolustukseen ja pudottaa painoa. Myerin mukaan mielen ja suoliston tasapaino on avain hyvinvointiin. Luvussa miten aivot viestivät suolistolle kuvataan sitä, miten tunne, kuten kiukustuminen liikenteessä, saa aivot lähettämään viestejä suolistolle asti. Eipä ihme, että kielessämmekin on ilmaisuja kuten ”perhosia vatsassa”. Teos on jaettu kolmeen lukuun:
- Elimistö, älykäs supertietokone
- Intuitio ja vatsanpohjan tuntuma
- Suoliston ja aivojen terveyden kohdentaminen
Kirjassa ei ole ruokaohjeita.
Satu Jyväkorpi: Hyvää aivoille – ravinto x muisti & mieliala (Kirjapaja 2017)
Satu Jyväkorpi, ravitsemustieteilijä ja filosofian tohtori, muistuttaa teoksessaan meitä siitä, että ravinnolla voi vaikuttaa aivojen hyvinvointiin. Vitamiineillä ja hivenaineilla on merkitystä muistiin, vireystilaan ja mielialaan. Ruokavalio voi vaikuttaa muistisairauksien ehkäisyyn ja masennusoireisiin. Teoksessa on ravintotietouden ohella ruokaohjeita ja päiväkohtaisia esimerkkejä aivojen hyvinvointia edistävistä ruokavalioista.
Dean Burnett: Idioottiaivot – kuinka aivomme oikeastaan toimivat (Oy Scanria Ab 2017)
Dean Burnett, neurotieteiden tohtori, kuvaa hauskalla tavalla, mutta asiantuntuijan ottein, miten aivomme toisinaan johtavat meidät hassuihin tilanteisiin, muistikatkoksiin ja virhepäätelmiin.
Virpi Mikkosen ja Tuulia Talvion Hyvän olon jäätelökirjan ohjeiden avulla herkkujen makuun pääsevät myös ruoka-aineallergikot ja vegaanit. Ohjeissa käytetyt raaka-aineet ovat luonnollisia makeutusaineita myöten. Hedelmät, marjat, kasvipohjaiset maidot, pähkinät ja siemenet ovat aineita, joista unelmien jäätelöt valmistuvat. Valmistusmenetelmät ovat helppoja eikä jäätelökonetta välttämättä tarvita. Kirjasta löytyy yli 80 reseptiä, joiden joukossa on myös mehujää-, sorbetti-, pirtelö- ja jäätelökakkuohjeita sekä lisukkeita.
da Peltola: 
