Kumous-hankkeen webinaareja loka-marraskuussa

Loka-marraskuussa järjestetään mielenkiintoisia webinaareja, jotka liittyvät Kumous-hankkeeseen: Palvelutalouden vallankumous – ihminen digitalisaation keskiössä. Aiheina ovat Uusi oppiminen: Lapset keksijöinä, Nuorten arjen hallinta digiajassa, Digiajan uusi ammattilaisuus sekä Ikäihmisten mielekäs digiarki.

Ilmoittautua voi täältä: https://koulutus.ttl.fi/default.aspx?tabid=270&q=kumous2017

KUMOUS webinaariesite_PUHUJAT_FINAL

Lisätietoa: Digikumous

100 suomalaista lastenkirjaa!

Suomi100-juhlavuosi jatkuu! Vantaan varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteinen tempaus, 100 suomalaista lastenkirjaa, käynnistyy 1.9.2017. Blogi on jo avattu ja kirjalistan voit tulostaa täältä:
Sata suomalaista lastenkirjaa_kirjalista.

Voit myös tulostaa infokirjeen ja julisteet:
100 SUOMALAISTA LASTENKIRJAA_infokirje
100 SUOMALAISTA LASTENKIRJAA_juliste_fin
100 BARNBöCKER FRåN FINLAND_juliste_swe
100 FINNISH CHILDRENS BOOKS_juliste_eng

Antoisia lukuhetkiä!

Job shadowing at Odense music library 2/3

I listed observations I made during my stay in Odense music library between 9th of May – 13th of may 2017.

Pictures from left to right: shadowing Lene Jonassen and Claus Vinther Jensen.

 

  • Music library is moving from it’s own building to the same building as the main library.
    Trello.com tool is being used in the process to help the staff organize things.
  • The location of Odense music library has changed several times during recent years.
  • New library system Fælles coming up.
  • Music library services are visible in the building exterior: symbols on banners  and illuminated advertisement.
  • Colors are used to identify the genres in cd capsules: yellow for folk, white for pop/rock, green for blues etc.
  • Cd collection is vast: over 100 000 titles.
  • The team leader tells that cd format will make a return as a popular customer format in near future.
  • The deleted items from the collection are being sold to customers.
  • The cds of the bands and artist coming to town are on display.
  • Co-operation with local live music venues and festivals.
  • The first impression of the staff: high motivation and professionalism.
  • Seven regular staff members and many staff members from other libraries work at he music library.
  • When not on customer service desk, staff works in large open-plan office.
  • Three customer service computers and at least two staff members on the service desk all times.
  • Helpers are putting the materials to the shelves during the day.
  • Music library staff members are concentrating on customer service, collecting the reserved items and helping at the studio and morphing the space for different kinds of events.
  • Inter-library loans are free and very common.
  • Direct link from the library system  to find the item from another city library.
  • 10 computers for customers in the library hall.
  • Soundproof studio room is custom build in the center of the music library hall.
  • Studio services available in Danish library system since the 80’s.
  • One staff member is  main the responsible for helping customers at the studio and taking care the annual studio budget.
  • Customers can book the studio by calling the library or on the spot.
  • On the first studio booking ”help” is marked on the studio calendar, customer gets guiding.
  • Customers can book the studio if they cave library card.
  • Studio is checked in the morning and the power is on until library closes.
  • Customers have no access to the studio computer.
  • No Internet connection in the studio.
  • Pro Tools software, Mac hardware.
  • Two electric guitars, electric bass, acoustic guitar, electric piano, electric drums, mics at the studio.
  • Usb memory sticks and cd-rs for sale a the library.
  • Zero tolerance for misbehavior at the studio premises.
  • ”Library Live” & ”Library Live Recording” concepts are linked to the library studio.
  • Stage for live performances and events outside the studio.
  • Equipment for live audio and lighst available.
  • Storage room for technical equipment is important for the staff.
  • Roland silent band room is open for customers without reservation. Electric drums, electric guitar, electric bass, electric piano, electric piano.
  • Floor lamps and over all cosy feeling and vibe all over the library.
  • ”17:17” live music concept: live music provided my the local music school every Wednesday at 17:17 o’clock.
  • Events organised by the university may continue past the library open hours.
  • Acoustic guitars and ukuleles for customers to loan out.
  • Portable LP-players coming up for customers to loan out.
  • ”Library is one of the last places where you get quality service free of charge.”.
    .
    Pictures from left: Kajsa Vala live at Dexter live music club, music albums are played at the Odense music library, smile.
     

    – Harri Pikka
    Vantaa city library
    music and media

Kevät mielessä

 

Pääsiäinen tuo mukavan pienen hengähdystauon kevätkauteen. Juuri nyt ulkona näyttää harmaalta, mutta ennen pitkää leskenlehdet putkahtelevat esiin piristämään mieltä ja vihreys alkaa ottaa valtaa maisemasta. Tervetuloa kevät ja uusi kasvukausi!

 

Kohti pääsiäistä

 

Anneli Kanto ja Noora Katto (kuvitus): Vilma Virtanen virpomassa (Karisto, 2017)
Viisi villiä Virtasta – sarjan yhdeksännen osan pääosassa on kuusivuotias Vilma Virtanen, joka joutuu lähtemään virpomisretkelle ensimmäistä kertaa ilman isosisko Veeraa. Ujo Vilma ei millään uskaltaisi lähteä yksin soittelemaan naapureiden ovikelloja. Nuorimmat sisarukset Kastehelmi ja Perttu lähtevät sentään mukaan. Naapureiden ovien takaa paljastuu monenlaisia ihmisiä ja reaktioita. Välillä virpomisloru unohtuu ja välillä Vilmaa nolottaa pikkusisarusten käytös. Lopulta rohkeus kuitenkin palkitaan.

Näissä Viisi villiä Virtasta -sarjan kirjoissa käsitellään lasten elämään kuuluvia asioita, tunteita, ikävaiheita ja sisarussuhteita ihanan aidosti, mutta huumoria unohtamatta. Virtasen sisarusten mukana kirjassa tutustutaan myös pääsiäisperinteisiin.

 

 

Sanna Mansikkamäki: Muna – herkulliset ohjeet kananmunasta (Readme.fi, 2017)
Munat kuuluvat pääsiäiseen niin koristeina kuin syötävinä herkkuina. Tässä sopivasti pääsiäisen alla ilmestyvässä keitto- ja tietokirjassa ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäki tarjoilee monipuolisia kananmunareseptejä. Kananmunaa arvostetaan nykyään osana terveellistä ruokavaliota ja harva raaka-aine taitaa vetää vertoja sen monipuolisuudelle ruuanlaitossa. 

 

Anitta Ruotsalainen: Pisanka – pääsiäismunat: opas munien vahakoristeluun (BoD, 2016)
Perinteisellä mehiläisvahatekniikalla koristellut munat ovat värikkäitä ja kauniita koristeita. Kirjan neuvojen avulla koristelu onnistuu myös kotona.

 

Kelsey Elam: Paperi kukkii – 100 kauneinta askartelumallia (Minerva, 2017)
Nämä toinen toistaan upeammat paperikukat ovat jotain aivan muuta kuin virpomisvitsojen silkkipaperimytyt. Kirja sisältää ohjeita aidon näköisten ruusujen, pionien, unikkojen ja monien muiden kukkien askartelemiseen, joita kelpaa ihastella maljakossa läpi vuoden.

Lisää paperikukkia ja muita ohjeita paperikoristeiden tekoon löytyy näistä kirjoista:

Dave King: Paperin taika (Mäkelä, 2016)

Angelika Kipp: Paperikoristeita pakkauskääreistä, vanhoista kirjoista ja munakoteloista (Mäkelä 2017) sekä Paperidesign – kauniita koristeita vanhoista papereista, pahveista ja rasioista (Mäkelä, 2016)    

 

Vihreää läpi vuoden

 

Syötävät versot sopivat hyvin pääsiäiskoristeeksi rairuohon tilalle. Idättämällä ja versoja kasvattamalla pääsee myös nauttimaan omasta sadosta läpi vuoden. Parhaassa tapauksessa satoa saa alle viikossa eikä tilaakaan tarvitse olla kummoisesti.

Lina Wallentinson: Idut ja versot ruukusta keittiöön (Metsäkustannus, 2017)
Ruotsalainen ravitsemus- ja ruokatoimittaja Lina Wallentinson antaa tässä teoksessa havainnoilliset ohjeet eri lajikkeiden kasvattamiseen. Lisäksi kirjassa on reseptejä, joissa ituja ja versoja käytetään monipuolisilla tavoilla.

Mea Salo: Hellattoman kokin elävä raakaravinto (Moreeni, 2017)
Rutkasti ravintoaineita sisältävät idut ja versot ovat olennainen osa elävää ravintoa. Raakaravintovalmentaja Mea Salo kertoo kirjassaan elävän ravinnon terveyshyödyistä ja antaa hyvät neuvot idättämiseen ja versottamiseen. Kirjan reseptit houkuttelevat sekasyöjänkin ottamaan elävää ravintoa osaksi omaa ruokavaliota. Lisätietoa aiheesta Mea Salon Hellaton kokki – blogista.

 

    

 

Ajatukset mullassa

 

Vielä ei pääse ulos kuokkimaan maata, mutta ajatukset viipyilevät jo tulevassa kasvukaudessa. Kevään puutarhakirjat tarjoavat uusia ideoita konkareille ja neuvoja vasta-alkajille.

Marjo Nygård: Kaikessa on itua! – Siilin puutarhassa (Lasten Keskus, 2017)
Mainio puutarhakirjan ja kuvakirjan yhdistelmä innostaa monen ikäiset puutarhanhoidon saloihin. Kirjassa seurataan Siilin puutarhatouhuja varhaisesta keväästä syksyyn, eli siementen kylvämisestä sadonkorjuuseen. Siilillä riittää tekemistä eikä pettymyksiltäkään voi välttyä, kun rikkaruohot valtaavat penkit ja tuholaiset syövät salaatit. Moni viherpeukalo voi varmasti samaistua Siilin tuntemuksiin. Kirja sisältää ihan oikeita vinkkejäkin: miten taimia koulitaan, miten rakennetaan kasvilava ja miten tuholaisia voi torjua luonnonmukaisesti.

 

Lena Israelsson: Vihreää ympäri vuoden – keittiöpuutarhurin opas satokauden pidentämiseen (Mäkelä, 2017)
Kirja neuvoo, miten kasvukautta voi aikaistaa keväällä ja venyttää syksyllä. Myös vinkkejä idättämiseen, versottamiseen ja vesiviljelyyn.

Sanna Rasku: Kaunista ja vihreää – puutarhassa, terassilla, sisällä (WSOY,  2017)
Uudenlaisessa puutarhakirjassa kasveilla sisustetaan niin sisällä kuin ulkonakin.

Tiina Råman (valokuvat: Ewa-Marie Rundquist): Lantakirja – opas puutarhan maanalaiseen elämään (Metsäkustannus, 2017)
Kirjaimellisesti pintaa syvemmälle sukeltava puutarhakirja kertoo, mitä mullan alla tapahtuu ja mitä siellä pitäisi tapahtua, että kasvit voisivat hyvin.

Joyce Russell: Nikkaroi puutarhaan ja kasvimaalle – 30 projektia kotipuutarhurille (Moreeni, 2017)
Nyt on hyvä hetki rakentaa kasvatuslaatikot, hallasuojat ja muut puutarhan näppärät rakenteet.

    

 

Ulrika Flodin Furås, Mattias Gustafsson: Kaupunkiviljely (Otava, 2017)
Parvekkeelle, terassille, patiolle tai katolle voi luoda vihreän keitaan kaupungissakin. Kirja tarjoaa monipuolisia ohjeita tilojen suunnitteluun, viljelyyn, sisustukseen ja nikkarointiin.

Saila Routio: Kukkaloistoa keväästä syksyyn (Moreeni, 2017)
Kirjassa neuvotaan, miten valita sopivat kasvit ja miten luoda niille otollisimmat olosuhteet, jotta kukkaloistoa riittää puutarhassa koko kasvukauden ajan.

Kukoistava keidas – pihan ja parvekkeen uusi loisto (Gummerus, 2017)
Viherpiha-lehden artikkeleista koottu teos neuvoo niin pienissä kuin suurissakin puutarhanhoitoon liittyvissä asioissa.

 

 

Anne-Marie Nageleisen: Laatikkopuutarhurin opas – runsas sato ruutuviljelystä (Minerva, 2017)
Puutarhalaatikkoon perustettu ruutupuutarha mahdollistaa kasvien runsaan kirjon pienessäkin pihassa.

Sonja Lumme (valokuvat: Arne Nylander): Tomaatti! (Readme, 2017)
Sonja Lumpeen kolmannen puutarhakirjan selkeillä ohjeilla ja nikseillä voi kasvattaa tomaatteja niin puutarhassa, parvekkeella kuin kasvihuoneessakin. Kasvatusohjeiden lisäksi kirjassa on vinkkejä tomaattisadon säilöntään.

 

    

 

 

Lue myös blogissa aiemmin julkaistut puutarhakirjavinkit.

 

Mietelmiä Garagetista, Malmösta

 

 

Garaget – ditt extra var.dags.rum

 

Vierailin Malmössa 13. – 17.3.2017 välisenä aikana Garaget-kirjastossa, joka ei ole lainkaan tyypillinen kirjasto. Rakennus on ollut alun perin linja-autohalli sekä korjausverstas. Sen jälkeen suuri punatiilinen rakennus oli pitkään ilman käyttöä. Kaupungin virkamiehet miettivät, mitä sinne voisi tehdä. Selkeä tahto oli, että tästä tulee tehdä kaupunkilaisille yhteinen tila. Tilan käyttöä alettiin suunnitella asukkaiden kanssa yhdessä. Tässä osassa kaupunkia,  asuu hyvin pienituloista väkeä, jotka kaipaavat niin ilmaisia kokoontumistiloja, ilmaisia tapahtumia, monenlaista maksutonta tekemistä ja myös paikan, jossa voivat tavata toisiaan sisätiloissa. Maahanmuuttajien lisäksi kirjastossa käy myös paljon opiskelijoita, jotka saattavat olla paikalla tuntikausia. Maksuton vessa ja edullinen kahvila ovat tällaisessa tilassa ensiarvoisen tärkeitä. Kahvilaa pyörittävät niin henkilökunta, vapaaehtoiset kuin työllistetytkin. Kahvilanurkkauksessa on mikro, joka on vapaasti asiakkaiden käytössä. Syödä saa missä vaan, paitsi tietokoneluokassa.

Garagetista päätettiin tehdä kaupunkilaisten olohuone. Garaget on sisustettu vanhoilla, jo kuluneilla, huonekaluilla.  Kuten  olohuoneessa useimmiten, niin täälläkin on kirjahyllyjä ja kirjoja. Kirjahyllyt ovat matalia. Kirjastona Garaget on  pieni, eivätkä kirjat ole pääosassa, kuten normaalisti kirjastoissa. Kirjoja voi sekä tilata  että palauttaa Garagetiin, mutta Garagetilla on kirjastona oma erityisasemansa. Kirjoja on niin vähän, että ne ovat hyllyssä vain kirjailijansa sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan, jos edes siten. Varatuille kirjoille on samanlainen systeemi kuin meillä Vantaalla eli kirjan välissä on varauslappu, jossa on henkilön nimi. Kummallinen juttu oli se, että muualta kirjaston näyttelyihin varatut kirjat merkitään melko monimutkaisesti Garagetin lainoiksi, eikä vain lainata normaalisti kortilla. Ohjeet vaikuttivat ensin täysin käsittämättömiltä, eikä ymmärtämistäni helpottanut skoonea puhuva kirjastonhoitaja Anders. Onnekseni käytössä oli Sierra. Garagetissa valitaan itse sinne tulevat kirjat ja ne on myös merkitty Garagetin omalla leimalla. Aineisto pidetään erittäin hyväkuntoisena ja poistoja tehdään herkästi.  Aineiston valinnassa kohderyhmänä ovat vahvasti lapset ja nuoret. Lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt on otettu hienosti huomioon niin kirjastoaineiston valinnassa kuin sen merkitsemisessäkin. Kussakin kirjassa, vauvakirjoista lähtien, on selkämyksessä kapea sateenkaariteippi ja kirjat ovat muun aineiston joukossa.

Garagetissa on lapsille ja nuorille kaksi tilaa ja pääosin Verstaskin on heidän käytössään. Toisen tilan avajaiset oli pidetty viikko ennen minun tuloani ja se on tarkoitettu koululaisille. Aikuisilta kielletyssä tilassa oleskellaan sekä luetaan läksyjä. Välkomna alla barn! Hejdå vuxna! lukee kyltissä oven yläpuolella. Toinen tila on pikkulapsille. Sieltä seinältä bongasin julisteen, millaisia meilläkin kirjastoissa pitäisi olla. Siinä on kerrottu lasten eri ikävaiheista ja millainen kirjallisuus kussakin vaiheessa sopii. Lisäksi jaossa oli kirjanmerkkejä, joissa oli vinkkejä lapselle lukemiseen.

Monikulttuurisuus näkyy niin asiakaskunnassa, aineistossa kuin tapahtumissakin. Garagetissa on hyvin paljon erilaisia säännöllisiä ja vaihtuvia tapahtumia, mutta ne ovat sellaisia, joita asiakkaat järjestävät itse tai ne ovat ulkopuolisten tahojen järjestämiä. Tapahtumien tulee tietysti olla kaikille avoimia, ei uskonnollisesti tai poliittisesti suuntautuneita sekä päihteettömiä. Garagetissa pidetään myös sellaisia juhlia, joissa syödään ja sitä varten astioita on tarjolla lainaksi. Gustav, joka vastaa tapahtumista, ei järjestä niitä itse, sen sijaan hän organisoi ja opastaa asiakkaita.

Yllättävää kyllä, vain kolme työntekijää yhdeksästä oli kirjastonhoitajia. Kaikki tekevät myös kirjastohommia muitten töittensä ohella. Garagetin palkkalistoilla on mm. kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka opastavat asiakkaita päivittäin klo 13 – 17 kaikissa mahdollisissa asioissa, niin asunnon-, työttömyysturvan-, päivähoitopaikan kuin muissakin hauissa. He auttavat myös täyttämään lomakkeita ja selvittävät asiakkaitten puolesta monenlaisia asioita. Palvelun nimi on samhällsvägledning. Verstaalle (Kreativ verkstad) on palkattu osa-aikainen ohjaaja, joka on käsityönopettaja. Hän ohjaa kaksi kertaa viikossa erilaisia työpajoja. Minun oli tarkoitus osallistua pajoihin, mutta Lisa oli sairaana. Garagetissa on myös muita säännöllisiä, kerran viikossa kokoontuvia ryhmiä ja palveluja. Niitä ovat  läksyryhmä (Läxhjälp), Vantaan E-hetkiä vastaava toiminta (datorhjälp), uusille maahanmuuttajille apua antava RådRum sekä oikeusneuvonta (Juristjouren). Kaiken muun ohella Garagetista voi lainata kotiin erilaisia työkaluja, kuten vaikkapa porakoneen. Verstaalla voi ommella itsenäisesti sekä osallistua ohjattuun toimintaan.

Kielikahviloita järjestetään niin ruotsiksi, somaliksi kuin arabiaksikin ja ne ovat hyvin suosittuja. Arabiankielistä kielikahvilaa pitää Syyriasta paennut turvapaikanhakija, arabian kielen ja kulttuurin professori. Minun oli tarkoitus osallistua ruotsinkieliseen kielikahvilaan, mutta se oli peruttu. Menin sen sijaan englanninkieliseen, johon osallistui noi 15 henkilöä. Opettaja oli napakka ja vaativa, hänellä oli kysymyslistat, jonka mukaan tuli keskustella vieruskaverin kanssa.

Niin, eihän tästä raporttia pitänyt tulla. Jos sinulla on mahdollisuus lähteä ulkomaille tutustumaan kirjastoihin, lähde toki! Uudet olosuhteet ja uudet ihmiset ravistelevat ajatuksia. Garagetissa ”kirjasto on asukkaitten olohuone” -ajatus kohosi mielessäni ihan toiselle tasolle. Kirjastonhoitajana mulle kirjat ovat rakkaita ja se erityinen kirjaston juttu. Miksei kirjasto todellakin voisi olla enemmän iloinen kohtauspaikka, jossa sattuu ja tapahtuu?

Garaget-viikosta jäi minulle hyvä mieli ja paljon ajatuksia itämään mieleen!

Irene, erikoiskirjastonhoitaja Myyrmäen kirjastosta

 

Grüss Gott Nürnbergista!

Olen täällä Nürnbergissä tutustumassa turvapaikanhakijoille tarkoitettuihin Asylothekeihin, joita pyörittävät vapaaehtoiset ilman valtion rahallista tukea. Sanan Asylothek pohjalla on kaksi sanaa, Asyl ja Bibliothek, ja kyseinen konsepti on lähtenyt yhden miehen eli Günther Reichertin ajatuksesta viitisen vuotta sitten. Ensimmäinen Asylothek perustettiin Kohlenhofstrasselle 2012. Nyt Asylothekejä on ympäri Saksaa. Jokaisella Asylothekilla on neljä tavoitetta: tarjota tukea kielen oppimiseen, koulutukseen, saksalaisen kulttuurin tuntemiseen ja integroitumiseen saksalaiseen yhteiskuntaan.

Minulla oli eilen mahdollisuus käydä kahdessa Asylothekissa, Kohlenhofstrassella ja Hintermayrstrassella. Asylothekit ovat useimmiten turvapaikanhakijoille tarkoitettujen talojen yhteydessä. Kohlenhofstrassella toiminta lähti yhdestä huoneesta, mutta Günther Reichert onnistui saamaan käyttöön lisää tilaa.

Toin tuliaiseksi Tove Janssonin lastenkirjan. Kuvassa Günther Reichert, Asylothek-idean isä.

Vieraillessani Kohlenhofstrassella toiminta oli täydessä käynnissä. Pienemmässä (alkuperäisessä) huoneessa oli juuri kielenopetusta. Paikalla oli neljä opettajaa, joilla jokaisella oli maksimissaan 3 oppilasta. Lisääkin halukkaita olisi ollut tulossa, mutta koska opetus halutaan pitää mahdollisimman henkilökohtaisena, ryhmä oli niin sanotusti täynnä. Suuremmassa huoneessa oli lasten tila, jossa oli leluja, kirjahyllyjä ja pöytä. Myös lasten oli mahdollisuus saada tukea läksyjen tekemiseen. Juttelin kahden noin 12-vuotiaan tytön kanssa sekaisin englanniksi ja saksaksi. He sanoivat käyvänsä Asylothekissa joka päivä tapaamassa kavereita, tekemässä läksyjä ja muuten vain hengailemassa.

Kohlenhofstrasselta hurautin U-Bahnilla Hintermayrstrasselle. Myös siellä Asylothek on turvapaikanhakijoille tarkoitetun asuntolan kellarissa. Kohlenhofstrassella asuntola oli käsittääkseni valtion ylläpitämä, siksi en voinut ottaa Kohlenhofstrasselta kuvia. Hintermayrstrasse on luultavasti Punaisen Ristin talo. Hintermayrstrasse oli hyvin erilainen. Siinä missä Kohlenhofstrasse oli melko tilava ja valoisa, Hintermayrstrassella tilana oli vain pieni kylmähkö huone. Kun saavuin paikalle, vapaaehtoisena sinä iltana ollut Andrea oli juuri käymässä läpi sanakorttien avulla adjektiiveja. Asylothekien sääntönä on, että niiden tilassa puhutaan vain saksaa tai mahdollisesti englantia tarvittaessa.

Hintermayrstrassella ollessani Andrea auttoi asukkaita koulutehtävien kanssa, ja keskusteli muutenkin päivän asioista. Hän sanoi, että mitään ”opetuksellista” ei sen kummemmin järjestetä, vaan esimerkiksi vinkkejä saksalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen annetaan vähän kuin siinä sivussa keskustelujen yhteydessä. Nämä vinkit voivat olla vaikkapa miten ympäristöstä pidetään huolta ja roskat laitetaan oikeisiin roskiksiin tai miksi kannattaa olla ajoissa paikalla tapaamisissa.

Andrea auttamassa koulutehtävissä.

Vaikka Asylothekeissa oli myös kirjoja, ainakaan Hintermayrstrassella niitä ei juurikaan lainata, mahdollisesti joskus vanhemmat saattavat lainata jotain lapsilleen.

Molemmat vierailuni olivat todella mielenkiintoiset, varsinkin kun paikat olivat niin erilaiset. Tänään vierailen Asylothek Balazzo Brozzissa, joka on taasen pieni kahvila, josta on varattu aika Asylothekille päivittäin kahden tunnin ajan.

Terveiset Malmösta!

Irene Mäentie Myyrmäen kirjastosta

Vierailen Malmössa 13. – 17.3.2017 välisenä aikana Garaget-kirjastossa, joka ei ole lainkaan tyypillinen kirjasto. Rakennus on ollut alun perin linja-autohalli sekä korjausverstas. Sen jälkeen suuri punatiilinen rakennus oli pitkään ilman käyttöä. Kaupungin virkamiehet miettivät, mitä tilalle voisi tehdä. Selkeä tahto oli, että tästä tulee tehdä kaupunkilaisille yhteinen tila. Tilan käyttöä alettiin suunnitella asukkaiden kanssa yhdessä. Tässä osassa kaupunkia asuu pienituloista väkeä, jotka kaipaavat niin ilmaisia kokoontumistiloja, ilmaisia tapahtumia, monenlaista maksutonta tekemistä ja myös paikan, jossa voivat tavata toisiaan sisätiloissa.

Garagetista päätettiin tehdä kaupunkilaisten olohuone. Kuten  olohuoneessa, niin täälläkin on kirjoja. Kirjastona Garaget on kuitenkin pieni, eivätkä kirjat ole pääosassa, kuten normaalisti kirjastoissa. Kirjoja voi tilata tänne sekä myös palauttaa, mutta Garagetilla on oma erityisasemansa. Kirjoja on niin vähän, että ne ovat hyllyssä vain kirjailijansa sukunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan, jos edes siten. Muualta varatut kirjat merkitään melko monimutkaisesti Garagetin lainoiksi, ei vain lainata normaalisti kortilla. Kirjastossa on käytössä Sierra.

Kirjastossa on hyvin paljon erilaisia tapahtumia, mutta ne ovat sellaisia, joita asiakkaat järjestävät itse. Tapahtumien tulee tietysti olla kaikille avoimia, ei uskonnollisesti tai poliittisesti suuntautuneita sekä päihteettömiä. Garagetissa pidetään myös sellaisia juhlia, joissa syödään ja sitä varten astioita on tarjolla lainaksi. Gustav, joka vastaa tapahtumista, ei järjestä niitä itse, sen sijaan hän organisoi ja opastaa asiakkaita. Asiakkaat tulevat tarjoamaan itse erilaisia tapahtumia, samoin myös yhteistyötahot.

Monikulttuurisuus näkyy niin asiakaskunnassa, aineistossa kuin tapahtumissakin. Kielikahviloita järjestetään niin ruotsiksi, somaliksi kuin arabiaksikin. Arabiankielistä kielikahvilaa pitää Syyriasta paennut turvapaikanhakija, arabian kielen ja kulttuurin professori. Laajemmassa versiossa on kuvia ja kerron lisää muusta toiminnasta.

Valitettavasti en onnistunut lisäämään tähän kuvia.

Bett Show 2017

Bett show järjestettiin 33. kerran 24.-28.1.2017 ExCel Londonissa. Kyseessä on opetusalan ja –teknologian suurtapahtuma, mutta painotus on opetusteknologiassa. Bett show on kaikille vapaa, ja siellä on useita seminaarialueita ja paljon esillepanijoita.

Kuva: Sisäänkäynti ExCel Londoniin

Vuonna 2017 esillepanijoita oli useita satoja, Bettin sivujen mukaan 918, ja kävijöitä yli 30 000. Eli vilinää Bettissä riitti. Esillepanijoita oli isoista firmoista, kuten Microsoft ja Google, pienempiin pelifirmoihin, kuten Y factory. Esillepanoalueelta saattoi löytää tuotteita iPadien ja tablettien säilytykseen ja lataamiseen, sekä opetukseen sopivia ohjelmistoja. Esillepanijoilla oli mitä erilaisempia houkuttimia, esimerkiksi Dalek (Dr Who) robotteja ja omia maskotteja.

      

Kuvat: Robotti Fujitsu Siemensillä ja Woppyn maskotti

Seminaarialueet oli jaettu useaan kategoriaan, kuten koulujen johtajat, peruskoulu ja areena. Areenalla oli niin sanotusti pääesiintyjiä, jotka vetivät paljon yleisöä. Muilla alueilla oli oman alueensa tai luokka-asteelle sopivia esityksiä. Myös isoimmilla firmoilla oli omien tuotteiden kautta seminaareja omilla esittelyalueillaan.

Kuva: Minecraftin education-version esittely Microsoft Learn Live Theatrella

Kävin kuuntelemassa yhteensä noin 20 seminaaria, joista osasta lähdin kesken pois. Seminaareista mieleen jäävimpiä esityksiä oli esitykset VR-laseista, digitaalisesta tarinankerronnasta sekä Ministry of Science Live. VR-laseista oli monia erilaisia esityksiä ja uskon, että niistä on hyötyä opettamisessa. Kirjastomaailmaan ne eivät ehkä vielä sovi muuten kuin kokeilumielessä. Olen tätä mieltä, koska parhaimmat VR-lasit tarvitsevat tilaa, ison tietokoneen ja niissä on usein paljon johtoja. Johdottomat VR-lasit ovat kevyempiä, mutta niiden mahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät. Myöskään sisältöjä ei ole vielä niin paljoa että olisin niistä innostunut enemmän, jäin kaipaamaan jotain lisää. Ehkäpä innostun enemmän Microsoftin Hololens MR-laseista tai kun minulle esitellään joku todella hieno virtuaalitodellisuus.

Kuva: Bett Arenalla Eric Sheningerin esitys Bringing awe into learning

Digitaalisesta tarinankerronta oli oikeastaan esitys siitä, kuinka pienillä ja lyhyillä videoilla kurssien sisällöstä sai kiinnostavampia ja kurssien osallistujamäärät kasvamaan ja sitoutumaan paremmin. Ajattelimme kokeilla tätä Martinlaakson kirjastossa tekemällä pieniä videoita kirjaston palveluista ja tapahtumista.

Kuva: Learn Live Secondaryssa Dr Maria Spante ja Johan Fors esittelee The story machine – transmedial games in education

Tätä voisi kokeilla myös esimerkiksi kirjastossamme pyörivästä Luetaan yhdessä -ryhmästä, jossa suomalaiset naiset opettavat maahanmuuttajanaisille suomen kieltä. Videot kertovat enemmän kuin kuvat, mutta ovat visuaalisempia ja nopeampia katsoa kuin lukea pitkä esittelyteksti.

Kuva: Ministry of Science Live

Ministry of Science Live oli viihteellinen esitys tieteestä. Kyseessä on firma, joka tekee teatraalisia tiede-esityksiä kouluihin, tilauksesta ja teatterissa. Esitys oli opettavainen ja erittäin viihdyttävä kaikkine pamahduksineen ja historiallisine faktoineen. Firman esitys oli suunniteltu lapsille, mutta se toimi yhtä hyvin myös aikuisille. Järjestän tapahtumia kirjastoomme ja toivoisin, että Suomessakin olisi tuollaisia esityksiä, joita voisi palkata erilaisiin tapahtumiin.

Kuva: Bett Arenalla Rajen Sheth esittelee Reimagining education with technology

Suosittelen vilkaisemaan myös HundrEd.org -sivuja. HundrEdin toimintaa ja missiota esiteltiin Bettissä heti keskiviikkona. Siellä on ja sinne tulee hyviä opetusalan innovaatioita Suomesta ja maailmalta. Jos kyseistä sivua ei olisi esitelty Bettissä, en olisi löytänyt sinne näin pian. Olen löytänyt sieltä jo monia mielenkiintoisia innovaatioita.

Kuva: Learn Live Seminars: FE & Skills:ssä Paul Clarken esitys VR, art and what comes next…

Bett Show 2017 on pitkälti koulumaailmaan sijoittuva messu, mutta sieltä saa paljon ideoita ja käytäntöjä, joita voi soveltaa koskemaan myös aikuisia. Suosittelen messuille menemistä edes yhdeksi päiväksi. Ensi vuonna Bett Show 2018 järjestetään 24.-27.1.2018.

Kuva: Bett 2018

Terveiset Bett Show 2017

Täällä on aikamoinen hulina ja ihmisiä on todella paljon. Nähtävää ja kuultavaa on myös enemmän kuin oikeastaan ehtisi nähdä ja kuunnella. Bett show 2017 on Lontoon ExCelissä. Nyt pitää mennä kuuntelemaan päivän ensimmäistä seminaaria.

Terveisin, Kaisa

P.S. Tarkoitus oli lisätä tähän kuvia, mutta iPad ottaa liian isoja kuvia joten niitä ei saa laitettua tähän blogiin ilman muokkausta. Pahoitteluni!

Ilo & kunnia!

No nyt melkein kaikilla projektimme osallistujilla on bongauskohteet tiedossa – ja osalla on jo matkatkin varattuna – joten minulla on iloa & kunnia vihkiä käyttöön Bongaa parhaat pedagogiset ideat! -projektin blogi. (Jos et jo lukenut Tietoja blogista -kohtaa, niin tee se nyt! Siellä on esitetty projektimme pähkinänkuoressa.)

Projektin ensimmäinen osallistuja, Kaisa Salomaa Martinlaakson kirjastosta, lähtee aivan kohta Bettshow-konferenssiin Lontooseen, jonka kehutaan olevan maailman suurin koulutukseen liittyvä konferenssi. Bettin missio on ”bring together people, ideas, practices and technologies so that educators and learners can fulfil their potential”, joten sieltä löytyy varmasti paljon jännittäviä ideoita.

Maaliskuussa matkustavat Irene Mäentie Myyrmäen kirjastosta ja Paula Puustinen Hakunilan kirjastosta. Irene lähtee Malmössä sijaitsevaan Garaget-kirjastoon. Garaget on yhteisöllisyydestä tunnettu kirjasto, ja Irene perehtyy erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitykseen tehtäessä aikuisten pedagogisia kirjastopalveluja monikulttuurisella alueella. Kiinnostavaa on myös vapaaehtoistoiminnan organisointi, sillä Garagetissa on paljon vapaaehtoisten pyörittämää toimintaa.

Paula suuntaa puolestaan eteläisessä Saksassa sijaitsevaan Nürnbergiin tutustumaan vapaaehtoisten ylläpitämiin, turvapaikanhakijoille tarkoitettuihin Asylothek-kirjastoihin. Paula tutkii, mitä palveluita turvapaikanhakijoille tarjotaan, miten ne ovat onnistuneet, miten vapaaehtoiset ja asiakkaat sitoutetaan toimintaan jne. Asylothek-kirjastojen käytännöt voivat aivan hyvin olla sovellettavissa myös yleiseen kirjastoon.

Harri Pikka Tikkurilan kirjastosta matkustaa toukokuussa tutustumaan Odensen musiikkikirjastoon. Harri keskittyy aikuisten musapalveluihin liittyvien uusien ideoiden, toimintatapojen ja palvelujen tutkimiseen.

Martinlaakson kirjaston Maija Lehtolalle etsimme vielä sopivaa kirjastokohdetta Hollannista – tai jostakin toisesta kiinnostavasta kirjastomaasta.

Kesäkuussa Heidi Kuutti Lumon kirjastosta ja Lasse Pekkarinen pedagogisesta yksilöstä matkustavat Århusiin NextLibrary–konferenssiin. Tiedossa on paitsi ideoiden bongausta myös verkostoitumista, sillä NextLibraryssa kuhisee & pöhisee innostuneita kollegoita eri puolilta maailmaa.  Århusilaiset määrittelevät epäkonferenssinsa näin: ”an international gathering of forward-thinking library professionals, innovators and decision-makers who are pushing boundaries and making changes that support learning in the 21st century”.

Ja elokuussa pedagogisten palveluiden päällikkö Liisa Nikkilä bongaa ideoita Puolan IFLA-konferenssissa, joka lienee suurimmalle osalle kirjastolaisista tuttu eikä sen enempää esittelyjä kaipaa.

Kaikki lähtijät raportoivat bongauksistaan tässä blogissa, joten tiedossa on erittäin kiinnostavia kirjoituksia! Pysykää kuulolla … ei kun näkyvillä… vai miten se sanonta nyt menikään. 😉