Vuonna 2019 ilmestynyttä suomenkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta.
Kirjalistassa on 249 kappaletta kirjoja.
Suomalaista kirjallisuutta arabiaksi. Hassan Blasimin ensimmäinen romaani on moniulotteinen sikermä tarinoita, blogitekstejä ja sähköpostiviestejä. Sen kehyskertomuksessa on kovasti Hassan Blasimin oloinen kirjailija saa apurahan blogiaan varten ja haastattelee siihen irakilaistaustaisia pakolaisia. Kirjan maailma on tragikoominen ja väkivaltainen. Teksti on seksististä ja räävitöntä, kuva etenkin suomalaisesta naisesta varsin yksipuolinen. Mutta kirja onnistuu piirtämään kuvan maailmasta, jossa Irak ja Suomi sekoittuvat. Tarinat kietoutuvat toisiinsa ja muuhun kirjallisuuteen. Kirja on täynnä kirjallisuusviitteitä. Pisimpään siinä puhutaan romanialaisesta filosofi Emil Cioranista.
Pienoisromaani, jossa helsinkiläinen tutkija lähtee espanjalaiseen luostariin tutkimaan 900 vuotta sitten pyhimykseksi julistetun pyhän Adèlen pyhimukseksi julistamisprosessia. Prosessi ei ole aukoton eikä ole ehdottomasti todistettua, että Adèle teki ihmeen. Samalla tavalla epävarmaa on tutkijan oma elämä. Hän suree ahdistusta potevan poikansa puolesta ja pelkää siirtäneensä oman ahdistuksensa lapseensa. Mutta luostarin kurinalaisessa maailmassa löytyy rauha ja pieni toivon mahdollisuus. Kaiken epävarmuuden keskellä ihme on mahdollinen.
Episodimainen, moniääninen dystopia kuvaa rappeutuvan lähiön elämää. Aikanaan malliasuinalueeksi rakennettu lähiö on nyt täynnä sosiaalisia ongelmia ja hämärä kansainvälinen yritys on ostanut siitä osan ja valvoo koko aluetta salaperäisestä tornitalosta käsin.
Sexdeathbabies on kokeellinen ja romaanin muotoa rikova kirja, jonka aiheena on kuolema ja sen pelko- Päähenkilöinä ovat kuusikymppiset ystävättäret. Hettyn tytär on kuolemassa syöpään. Clarissan tyttäret ja mies ovat kuolleet auto-onnettomuudessa kauan sitten, mutta hänen ikivanha äitinsä elää vanhainkodissa. Hetty haluaa kuolevan tyttärensä tilalle uuden ja käyttää keinona keinohedelmöitystä. Kirjassa puhutaan seksistä, kauneudesta, somesta ja kosmetologeista.Kuolemaa pidetään kaukana. Hetty ja Clarenrissa kertovat tarinaa vuorotellen, välillä on vaikea erottaa kumpi puhuu. Kuoleva tytär ei saa puheenvuoroa. Välillä tapahtumia kommentoi kielellä leikittelevä kuoro. Myös visuaalisuus on tärkeää. Kirjan fontti on sininen, sen koko ja tiheys vaihtelevat.
Synkkä ja jännityskirjamaisesti etenevä teos, jossa selvitetään salattua menneisyyttä. Kirjassa puhutaan Ukrainassa toimivien hedelmällisyysklinikoiden kyseenalaisista toimintatavoista, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä kaoottisesta yhteiskunnasta sekä pienistä valeista, jotka helposti kasvavat isoiksi. Kirja on myös kuvaus kaipuusta kotiin ja kotiseudulle.
Sukupolvet kohtaavat kun kolmikymppinen freelancer saa tarpeekseen Helsingin elämästä ja lähtee isoisänsä luokse Pohjois-Karjalaan.
Kahdesta erilaisesta tarinasta yhdeksi punoutuva kirja. Pitemmässä tarinassa poika kasvaa aikuiseksi natsiajan Berliinissä. Kasvaessaan poika joutuu rintamalle ja saa käsiinsä kameran, jonka avulla hänestä tehdään hirmutekojen todistaja. Kehitystarinan tarinan rinnalla kirjassa on muutama tulevaisuuteen sijoittuva luku, joissa eletään aavikolla ekokatastrofin jälkeistä aikaa. Tässä kirjassa taiteella ja visualisuudella on keskeinen rooli.
Lyhyen lauseen mestarin kirja käsittelee sukupolvien avuttomia yrityksiä tavoittaa toisiaan. Kovasti Petri Tammisen oloinen keski-ikäinen kirjailijamies selvittelee suhdettaan isäänsä. Hän oli aina tuntenut riittämättömyyttä isänsä edessä. Helppoa ei ole myöskään omien lasten lähestyminen. Kun isä sitten kuolee, poika joutuu kohtaamaan oman kuolevaisuutensa. Välissä ei ole enää edellisen sukupolven suojaa ja aikuinen mies lamaantuu pelosta.
Viime vuoden Finlandia-voittaja kertoo väkivallasta ja julmuudesta. Se liikkuu eri aikatasoissa eikä tarina etene kronologisesti. Tapahtumat alkavat Kosovon sodan aattona vuonna 1995 ja päättyvät vuoteen 2004. Väliin mahtuu sotaa, pakolaisuutta, uusi elämä nimeämättömässä suurkaupungissa. Kirjan kertojina ja päähenkilöinä ovat albaani- ja serbimies. He kohtaavat ja rakastuvat sotaa edeltävässä Pristinassa. eikä kummankaan kulttuuri suhtautunut homouteen ymmärtävästi. Pelko on rakkaudessa yhtä keskeinen kuin kiihko. Kolmas keskeinen hahmo on toisen miehen vaimo, joka kärsii alistuu ja uhrautuu melkein loputtomiin. Kertojien välissä liikkuu myyttien ja satujen taso.
Kahden lapsuudessaan eri tavoin huomiotta jääneen nuoren kasvutarina. Kirjassa rinnastetaan teatteri ja vanhoillislestadiolainen yhteisö. Taide ja uskonto risteävät. Mikä on totta ja mikä roolia?
Helsinkiläinen perheenäiti kuolee yllättäen liikenneonnettomuudessa. Kuolemansa jälkeen hän jää muutamaksi viikoksi välitilaan, jossa hän voi seurata läheistensä elämää ja ymmärtää heistä asioita, joita ei ole aiemmin ymmärtänyt.
Katriina Huttunen on ansioitunut kääntäjä. Kun hänen tyttärensä teki 26-vuotiaana itsemurhan, äiti kirjoitti kirjan, jossa hän kertoo surusta ja syyllisyydestä sekä elämästä, joka jatkuu vaikka pahin on tapahtunut. Tajunnanvirralla etenevä kirja on kirjoitettu minämuodossa.
Kirja kuvaa kirjoittajansa omakohtaisia kokemuksia työskentelystä kiinalaisissa tietokonefirmoista ja tutustumista kiinalaiseen lesbokulttuuriin. Kirjassa käsitellään kulttuurieroja ja yhteisöjen käyttäytymistä. Kun kirjailija on ammatiltaan graafinen suunnittelija, hänellä on tarkka silmä. Kirjan lauseet ovat lyhyitä ja huomiot usein hauskalla tavalla toteavia. Hän kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin ja väreihin ja osaa kuvata liikkumistaan kaupungissa niin, että lukija näkee miljöön silmissään. Havaintoja ei kuitenkaan selitä puhki vaan lukijan ajatuksille jätetään tilaa.
Esikoisteoksen aiheena on koulukiusaaminen, ystävyys ja muistojen epäluotettavuus. Kirjan tapahtumapaikkoina ovat Helsingin lähikunnan koulu ja kalliolainen eliittilukio.
Lapin sota, sodan raaistamat miehet, pakolaisuus sekä naisten välinen seksi ja rakkaus. Kirjassa yhdistellään luovasti suomea, ruotsia ja Tornionjokilaakson murretta. Viittauksia etenkin Edith Södergranin ja Aaro Hellaakosken runoihin.
Tiukassa vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kasvaminen oli turvallista. Yhteisö määritteli, mikä oli sallittua ja tavoiteltavaa. Yhteisössä kasvanut tyttö alkaa kaivata vapaampaa elämää ja jättää yhteisön ylioppilaaksitulon jälkeen ja lähtee Helsinkiin rakentamaan uutta elämää. Itsenäisen elämän aloittaminen ei ole helppoa ja päähenkilö on yhtä sidoksissa uuden yhteisönsä arvomaailmaan kuin aiemmin uskonnolliseen yhteisöön.
Vierasthuoneet on jatkaa Pronssitähti-romaanissa alkanut sodanjälkeiselle Saarenmaalle sijoittuvaa tarinaa. Kirja kertoo nuoresta pariskunnasta. Tarmokas ja monitaitoinen Vilja-vaimo huolehtii maatilan töistä ja lapsesta. Uutena aluevaltauksena on ovat vierashuoneet, joihin majoitetaan valtion hyväksymiä taiteilijoita. Aviomies Villem on kirjailija ja opettelee sovittamaan taiteensa poliittisen järjestelmän hyväksymiin rajoihin. Kaikilla on salaisuuksia ja varovainen tulee olla.
Seikkailullinen kirja ja tapahtumia täynnä oleva kehitysromaani, jonka amerikansuomalainen päähenkilö muuttaa perheensä mukana 1930-luvun Neuvosto-Karjalaan ja kokee nälän, vankileirit, toisen maailmansodan ja kilpailun avaruuden valloittamisesta. Kaiken yllä on kuitenkin voittamaton intohimo lentämistä kohtaan.
Kahdessa aikatasossa liikkuva kirja, jonka toinen taso on kirjoitettu kirjeen muotoon. Tamperelaiset kommunistinuoret ovat mukana vastarintaliikkeessä ja tekevät terrori-iskuja sotateollisuutta vastaan. Kirja on väkevä aikakausikuvaus, samalla se yhdistää sodanaikaisen vastarintaliikkeen kansalaissodan aikaan. Sodanaikaisia tapahtumia tarkkaillaan myös vuoden 1955 näkökulmasta. Mitä oikeastaan tapahtui ja kuka oli petturi?
Presidentti Urho Kekkosen puoliso Sylvi oli paitsi perheenemäntä myös kirjailija. Kirja kuvaa muutamaa päivää Sylvi Kekkosen elämästä kesällä 1966. Sylvi vetäytyy kesämökille suremaan yllättäen kuollutta ystäväänsä Marja-Liisa Vartiota. Hän keskustelee kuolleen ystävänsä kanssa ja muistelee elämäänsä, josta suurin osa oli kulunut Urho Kekkosen varjossa. Miehen naissuhteisiin liittyvät nöyryytykset ja sairaudet katkeroittivat, mutta kirjailijana Sylvillä oli oma ääni. Sylvin rinnalla kirjassa puhuu myös kuvanveistäjä Essi Renvall, joka yrittää tehdä Sylvin muotokuvaa ja ymmärtää Sylvin persoonaa.
Keltaisen kirjaston juhlakirja. Sarjan 500. julkaisu. Tammi on julkaissut jo vuodesta 1954 lähtien maailmankirjallisuutta suomeksi.Ei enää Eddy on ranskalaisen Eddy Bellegueulen vain 21-vuotiaana kirjoittama omaelämäkerrallinen teos.Hän kuvaa kasvuvuosiaan pohjoisranskalaisella teollisuupaikkakunnalla hätkähdyttävällä avoimuudella. Eddy kasvaa äärimmäisen köyhyyden keskellä. Köyhyys on sekä aineellista että henkistä. Kotona ei ole aina rahaa edes perustarpeisiin ja väkivaltainen sovinismi määrittää perheen sisäisiä suhteita. Niinpä Eddyn vanhempien ja sisarusten on vaikea hyväksyä erilaista poikaansa.
Kirjan taustalla on Ruotsissa tapahtunut paloittelumurha, jonka uhrina oli narkomaani ja prostituoitu nuorehko nainen. Tästä järkyttävästä tapahtumasta kirjailija on punonut runollisen kauniin fantasian, jossa Inniksi nimetty uhri jatkaa elämää kuvitteellisena tarkkailijana. Hän seuraa vanhempiensa ja lastensa elämää ja käy yhä uudelleen läpi murhayön tapahtumia. Osattomuuden ja syrjäytyneisyyden kuvaus näyttäytyy elämän kiertokulkuna, jota tietynlaiset valinnat tai valitsematta jättämiset määrittävät. Äitiyden teema on vahva, kun kuvataan Innin ja hänen äitinsä suhdetta.
Kirjassa Peter päätyy lapsuusmuistojen äärelle auttaessaan kasvattiveljeään Simonia tämän itsemurhayrityksen jälkeen.Hän saa tietää klinikasta, jossa hoidetaan mieleltään järkkyneitä potilaita neurotieteen uuden sovelluksen avulla. Klinikalla häntä odottaa yllätys:johtajana ja paikan mastermindina toimii Lisa, joka on ollut Peterin ja Simonin ystävä lapsena.Lisa on menettänyt muistonsa lapsuudesta onnettomuuden seurauksena. Lisan kehittämässä hoitomenetelmässä ihmisen mielestä rakennetaan virtuaalinen maailma,hologrammi, johon terapeutti voi mennä sisään. Peter tempautuu mukaan näihin hoitosessioihin ja palaa samalla ystävyskolmikon lapsuuden merkillisiin kokemuksiin.
Murakamin varhaistuotantoa. Itsenäinen jatko-osa jo vuonna 1982 ilmestyneelle teokselle Suuri lammasseikkailu. Tanssi tanssi tanssi on ilmestynyt 1988.Edustaa kustantajan mukaan "fantastisempaa" Murakamia. Molemmissa kirjoissa on sama päähenkilö, kolmekymppinen mies, joka tässä kirjassa laatii ammatikseen ravintolasuosituksia. Hän on epämääräisen tyytymätön elämäänsä ja lähtee Sapporon talveen selvittämään josko sieltä löytyisi mielenrauhaa ja kateisiin joutunut escort-tyttö Kiki. Tapahtumien keskiössä on hotelli,joka sisältää portin toiseen todellisuuteen.
Tarinoita pikkukaupungin ihmisistä. Liikutaan Stroutin edellisen kirjan Nimeni on Lucy Barton maisemissa.
Noidan sikiö liittyy Hogart Press -kustantamon ideaan juhlistaa Shakespearea pyytämällä muutamia kirjailijoita kirjoittamaan jonkin Shakespearen näytelmän uusiksi ja romaaniksi. Noidan sikiön pohjana on Shakespearen viimeinen näytelmän Myrsky. Myrskyssä kerrotaan Milanon hallitsijasta Prosperosta, joka vallasta syöstynä elää kaukaisella saarella tyttärensä kanssa, kunnes taikavoimiensa avulla pääsee kostamaan vallan vieneille. Atwoodin versiossa päähenkilö on teatteriohjaaja Felix, jonka sijalle teatterifestivaalien johtoon assistentti juonittelee itsensä. Felix vetäytyy katkerana maaseudulle. Myöhemmin hän alkaa ohjata vieraan nimen turvin Shakespearea vankilateatteriin. Monta näytelmää sujuukin hyvin, kunnes on vuorossa Myrsky. Vangit mutisevat vastalauseita: ei tappeluja, ei sankareita, ei mitään mielenkiintoista. Ja kuka raavas mies muka esittäisi Arielia?! Felix ylipuhuu miehet mukaan, ja Arielillekin löytyy esittäjä, kun vangit pohtivat, että ehkä häntä voisi esittää vegaanina, kun keijuna kuitenkin söi kukkasia… Tekniikan avulla Felix myös onnistuu kostossaan ja kaikki päättyy hyvin. Tarina pysyy uskollisena alkuperäisen tapahtumille, mutta muuten Atwood saa siitä esiin uusia ajatuksia. Kutkuttavaa on etenkin vankien epäily onnellisesta lopusta ja realistisemmat tulkintamahdollisuudet, joita he esittävät. Niistä olisi varmasti itse Shakespearekin riemastunut.
Kirjassa kerrotaan seitsemänvuotiaasta Elsasta, 77-vuotiaasta mummosta ja monesta muusta. Elsa on pikkuvanha, viisas (tai näsä-) ja erilainen. Hän on tarkka kaikesta ja uskoo kaikkeen löytyvän vastauksen laatukirjallisuudesta (lue: sarjakuvista ja nuortenkirjoista). Erilaisena häntä kiusataan. Mummo puolestaan on kriisialueilla paljon työskennellyt kirurgi, nykyisin villi ja hurja mummo, joka kertoo Elsalle tarinoita Melkein-hereillä-maasta, keksii kummia juttuja ja lähes laittomia tekoja ilahduttaakseen Elsaa. Mummo on Elsan ainoa ystävä, mutta sellaisena loistava. Ennen kuolemaansa mummo on järjestänyt Elsalle tehtäviä, joissa hänen pitää viedä kirjeitä ja anteeksipyyntöjä eri ihmisille mummolta. Tässä Elsa oppii paljon paitsi mummostaan myös naapureistaan. Mummon kertomat sadut ovatkin tavallaan totta ja kirjan todellisuudesta lukija oppii tiedot samaan tahtiin Elsan kanssa, mikä pitää mielenkiintoa koko ajan vireillä. Backmaninsa lukeneet tapaavat tilanteiden edistyessä useitakin tuttuja henkilöitä, mm. Britt-Marin, joiden luonteeseen he saavat lisävalaistusta. Kirja on haikea, kaunis ja viisas sekoitus huumoria ja itkua. Siitä jää hyvä ja puhdistunut olo. Vaikka todellisuus voi joskus olla vaikeaa, voi se toki olla paljon muutakin.
Nykyisin on alettu ilahduttavasti nostaa esiin vanhoja taruja ja uskomuksia. Kirjoja möröistä ja menninkäisistä, tontuista ja taruhahmoista on tullut viime aikoina runsaastikin. Fantasiakirjoistaan tuttu Neil Gaiman on kirjoittanut uusiksi viikinkien vanhoja jumaltaruja. Lähteenä hän on käyttänyt Edda-kirjallisuutta, mutta Eddan koukeroinen runokieli on vaihtunut suorempaan ilmaisuun. Kirja kertoo maailman synnystä ja jumalten teoista, selittää miten Thor hukkasi vasaransa ja sai sen takaisin, miten jättiläisten ja kääpiöiden kanssa pärjätään ja mitä viekas ja kaksikasvoinen Loki toimii. Aina siihen asti, kunnes koittaa Ragnarök, jumalten tuho. Tämä kirja ei ole romaani eikä oikein novellikokoelmakaan. Se on kokoelma tarinoita, joita on kauan kerrottu ja jotka Gaiman saa elämään nykyaikanakin tuoreina ja kiinnostavina.
Kanadan syrjäseuduilla oleva kalastajakylä on autioitunut, kun kalat ovat jostain syystä vähitellen kadonneet ja perheiden on ollut pakko muuttaa työn perässä pois. Paikalla sinnittelee enää Connorin perhe, vanhemmat, yksitoistavuotias Finn-poika ja tytär Cora, 14 v. Muut talot ovat autioita. Cora rakentelee niihin eri maita kirjastoveneen palauttamattomista matkaoppaista, Finn yrittää epätoivoisesti etsiä syytä kalakatoon ja vanhemmat päätyvät lähtemään vuorokuukausina töihin muualle, toistaiseksi, niin kuin he tekevät kaiken. Kun Cora äkkiä päättää hänkin salaa lähteä, vanhemmat hätkähtävät perheen todellisuuteen ja nykytilanteeseen. Tarina liikkuu väliin nykyajassa, väliin menneisyyden vireän kylän tapahtumissa ja Aidanin ja Marthan nuoruudessa. Väliin seurataan Coran uutta elämää. Kirja puhuu ihmisten yhteisöllisyydestä, rakkaudesta, syrjäkylien autioitumisesta ja ilmaston ja luonnon muutoksista. Se on koskettava ja vaikuttava tarina, jonka kieli on paikoin jopa tuskallisen kaunista. Johtuneeko Hooperin muusikkotaustasta vai Finnin harmonikansoitosta, että kaiken taustalla tuntuu koko ajan soivan jokin kaihoisa melodia.
Ru on sisarteos Thuyn kirjalle Vi. Molemmat kertovat omaelämäkerrallista tarinaa vietnamilaisesta pikkutytöstä, joka pakenee sotaa perheensä kanssa, kokee korkean elintasonsa muuttuvan pakolaisleirin ankeuteen ja uuden maan vierauteen kunnes löytää oman minänsä muutosten keskelläkin. Ru on katkelmallisempi kuin Vi ja hyppelee enemmän aiheesta toiseen. Muuten sekin on haikea ja kaunis pieni kertomus elämästä ja sen kuljettamasta lapsesta.
Vi on vietnamilaisperheen nuorin ja ainoa tyttö. Elämä on ihan mukavaa varakkaan perheen lapsena, kunnes Vietnamin sotatilanne pakottaa perheen lähtemään venepakolaisina muualle. Päätöksen perheen lähdöstä tekee Vin poikkeuksellisen vahva äiti, ja isä vain jotenkin jäi paikoilleen. Vi kertoo vuosista Vietnamissa, sen elintavoista ja kulttuurista, suvusta ja omaisista. Se kertoo myös sodasta ja väkivallasta ja pakolaisleirien ahtaudesta ja likaisuudesta. Thuy esittää karmeudet varsin lakonisesti muun kerronnan ohessa ja saa ne siten tuntumaan tavanomaisilta ja siksi vielä hirveämmiltä kuin korostettuna pystyisikään. Vi kertoo myös nuoren tytön kehitystarinan miehisessä kulttuurissa. Kanadassakin perhe noudattaa entisiä tapoja ja miehet käyttävät valtaa. Äidin ystävä Ha vaikuttaa kuitenkin suuresti Vin näkemyksiin ja vaikka tyttö osin taipuu perheen päätöksiin, hän kuitenkin lopulta toimii omien näkemystensä mukaan mm. palatessaan Vietnamiin kehitysyhteistyöjuristina. Kulttuurien erilaisuutta osoitetaan Vin kahdella rakkaustarinalla, joista toisen kohteena on vietnamilaispoika, toisen ranskalainen Vincent. Viimeksi mainitun rakkaustarinan kohtalo jää avoimeksi kirjan lopussa.
Kristian Blombergin uusin runoteos kuuluu niihin kirjoihin, joita kutsun päätä kiihdyttäviksi. Kaikessa hiljaisuudessa tarkentaa täsmällisesti ilmaistuilla, pitkälle ajatelluilla runoillaan maailman asioihin ja toimintoihin, jotka ehkä näemme, mutta emme täysin. Ainakaan emme välttämättä koe niitä, vaikka näkisimme. Kirjoituksen tarkka muotoilu luo kauneutta, jota lauseisiin pysähtelevät lukijat osaavat arvostaa. "Sanot, että varot tekemästä totuudesta ihannetta, / että haluat käyttää siitä vaatimattomampaa nimitystä tarkkuus." (s. 28) Blombergin kokoelmassa tarkkuuteen ei lainauksesta huolimatta suhtauduta vaatimattomasti, vaan sekä muodolta että ajatukselta vaaditaan paljon. Niitä venytetään rajoille. Sivulle 52 asti teos on säkeisiin jaettua tekstiä, varsin fragmentaarista, kuitenkin perinteisehköä modernia runoa. Aihepiireinä ovat mm. maisema, luonto, kirkonkellot, muistot, vanheminen ja tuleva. Sen jälkeen meininki lähtee aivan uusille kierroksille: "ng", "kangngastus", sivuille yksittäisinä levinneet kirjaimet, päällekkäin kasautuneet kirjaimet, sydänkäyriä, "epäsäännöllisiä pulsseja säännöllisessä tilassa". Levottomasta, poukkoilevasta, suurelta osin selittämättömästä siirtymästä tulevat mieleen David Lynchin harrastamat vinksahdukset. Kun on selvinnyt kirjan loppupuolelle, pääsee tutustumaan teksteihin joita voi luonnehtia esseemäisiksi proosarunoiksi. Näissä ajatusprosessit viedään vähäeleisesti äärimmilleen. Erityisesti lukemista ja runon olemusta koskevat pohdinnat olivat hyvin kiinnostavia, vaikka en vieläkään tiedä, pääsinkö niissä ytimeen saakka. "Kuvittelun ja lukemisen väliä ajelehtii yhteyttä kurovia häiveitä, jotka selittävät myös runouteen liitettyä meditatiivisuuden tuntua eli liikkumista kahden vyöhykkeen, lukemisen ja näkemisen, sisäisen ja ulkoisen, välillä." Kaikessa hiljaisuudessa näyttää, minkälainen runokokoelma voi olla, ja laajentaa sen mahdollisuuksia ainakin omassa mielessäni. Miten teoksen tyylin ja poeettisen lähtökohdan voi muuttaa täysin eri osissa ja saada silti kirjan perustelemaan itsensä yhtenä teoksena. Typografialla ja kuvituksella on kokoelmassa myös suuri osansa.
Irakilaissyntyisen, Suomessa vuodesta 2015 saakka eläneen Muhaned Durubin runokirja on kokonaisvaltainen taideteos. Ruosteisia luonnoksia -kokoelman (Enostone 2019) ovat kääntäneet ja toimittaneet Kalle Niinikangas, Sampsa Peltonen ja Andy Willoughby. Aukeamilla on toisella sivulla runoja, toisella kuvia, jotka on toteutettu raapetekniikalla. Runot ovat hyvin tiiviitä; yhdelle sivulle on painettu useimmiten kaksi runoa, jotka ovat parin-kolmen lyhyen säkeen mittaisia. Sivunumerot on jätetty pois. Kokonaisuus on synkkä syystä, sillä teos kuvaa elämää sodan keskellä ja pakoa sieltä. Teksteistä välittyvät pelko, eksyksissä oleminen, levottumuus ja suru. Mustavalkoinen kuvitus on hyvin voimakasta ja vahvistaa niukan tekstin tuottamia tunteita, joskus se myös täydentää rivien välejä. Öiset kauhut heräävät eloon. "Päämäärättä / kannan maailman painajaisia / päässäni" Turvallista elämää elänyt kantasuomalainen lukijakin pystyy eläytymään raskaisiin tunteisiin, joita kokoelma välittää. Omat unettomien öiden pelot peilautuvat runojen tiivistämistä ajatuksista. Esipuheessa kutsutaan Durubin tekstejä hetkien tisleeksi, mikä kuvaa niitä hyvin. Kirjan kuvaama ihmisyys varjopuolineen on yhteistä. On hetkiä, jolloin tuntuu että kukaan ei kuuntele, ja maailma saattaa olla pelkkää huhua. Minä pilkkaa itseään. Kirjan toteustapa on hieno, ja runot on painettu sekä suomeksi että arabiaksi ja englanniksi. Käännöstyö on esipuheen perusteella toteutettu huolella. Kokoelma on vaikuttava näyte siitä, miten taide ylittää pitkiltä vaikuttavia etäisyyksiä. "Varjoni / ei tiedä kuinka jahdata ruumistani / kaupungista toiseen"
Järkyttävä ja järkyttävän upea teos. En pystynyt muuhun kuin kliseiseen aloitukseen tämän kirjan kanssa, sillä lähinnä sen parissa teki mieli huutaa apua. Sinikka Huuskon runokokoelma Suolaruusu ei ainakaan jätä kylmäksi, vaan tekstit saavat aikaan tunneryöppyjä, vaikeita oloja, ja samalla suurta vaikuttuneisuutta tekijän ilmaisusta. Runojen estetiikka kiinnittää huomion aidosti rohkealla omintakeisuudellaan. Samalla se häiritsee aihepiirin takia, ja tämä ajatus on ollut myös Huuskolla taustana hänen alkaessaan kirjoittaa kokoelmaa, hän kertoi HS:n kirjallisuuspalkinnon ehdokashaastattelussa; esikoisteos on syntynyt Vladimir Nabokovin Lolitan aikaansaamista vaikeista tunteista. Miksi kauheita asioita voi kuvata kauniilla kielellä, ja saada lukemisesta taiteellista nautintoa? Suolaruusussa näkökulma on ensisijaisesti hyväksikäytetyksi joutuneen lapsen. Näkymät ovat välillä hätkähdyttäviä, jopa painajaismaisia: "Aurinko, kultasydäminen huora", "verestä turvonnut hiusdonitsi", "hirviöt nousevat nurkasta tiarat päässä". En ihmettele, että HS:n raati poimi tämän ehdokkaisiin - teos on hieno löytö vasta pari vuotta sitten aloittaneen pienen kustantamon katalogista. Kustantajalle haluaisin osoittaa kommentin kustannustoimittamisen tärkeydestä, sillä teoksessa näkyy valitettavasti viimeistelemättömyys: on typoja, hieman kömpelöitä rytmityksiä, joitakin sanavalintoja olisin miettinyt vielä. Kokonaisuutena teos on vaikuttava, häiritsevä, hieno. "jonain päivänä, jonain loistavan punaisena veriperhosten päivänä kaikki maailman eläimet kääntyvät sinua vastaan" (s. 47)
Anna Elina Isoaro on kirjoittanut runoteoksensa Tämänilmaiset raskaasta, vaikeasta aiheesta. Kyseessä on hieno, pysäyttävä ja tuskallisen surullinen kokoelma, jossa syntymän ilo kääntyy suruksi menetyksestä. Ensilukemalla tuntuu, etten pysty irrottamaan yhtään sitaattia. Ettei niin voi tehdä. Että tämä ei ole minun kokemusmaailmaani eikä minun ole oikeutta jakaa tästä pätkiä jotka jotenkin tuntuisivat minussa, koska voivatko ne todella. Lisälukemisella tämä hankala tunne vaimenee, ja loppupuolen osio "Iltasatuja tyhjän vuoteen äärelle" on sellaista surujen runoutta, josta jokainen voi löytää paikkansa. Teoksen parissa tulee olo, että nyt pitää keskittyä kuuntelemaan, mitä kirjoittajalla on sanottavana. Runot ovat kokoelmassa vaikuttavia alusta lähtien; siitä, kun kerran rakennettu hajoaa. Tekstien asettelua ja typografiaa käytetään tyylikkäästi hyödyksi ilmaisussa, mitään ei ole liikaa tai liian vähän. Erityisen tunnelman teokselle luo vanhan perinteen, kuten satujen, kehtolaulujen ja karjalaisten itkuvirsien käyttäminen uudelleenkirjoittamalla. Nykypäivän arki kietoutuu ikiaikaiseen. Eineksetkin ansaitsevat oodinsa, koska ne kuljettavat yli sen ajanjakson kun ei jaksa muuta. Suru tulee, jättää tyhjiä paikkoja ihmiseen. Myöhemmin se on osa elämää, meille kaikille menetyksiä kokeneille tuttua. "Lintukoto ei ole pörheä turva, / vaan paikka jossa taivaankansi koskettaa maata. / Mitätön lätäkkökin osa aavaa, / samaan uomaan läiskyvät / Tuonen tumma ja elon vaahtoava virta." (s. 54)
Tiina Lehikoisen runokokoelman lukeminen vaatii rauhallista omaksumista, ja tekstien lähelle pääsemisessä auttaa näkökulman ottaminen. Itse luin kokoelmaa feministisestä näkökulmasta, utopiana. Kuuntelin ennen tämän kuvauksen kirjoittamista podcast-jakson, jossa käsiteltiin mm. sukupuolen vaikutusta luontosuhteeseen. Luonnonsuojelu nähdään feminiinisenä toimintana, yhä. Terra Novassa lähdetään liikkeelle uuden huomisen maailmoista, ja löytöretkeilijä Kolumbus saa tulla kutsutuksi vain K-kirjaimella. Hänen laivojaan, jotka ovat nimiltään feminiinisiä, kutsutaan koko nimillä. K:n laskelmissa maapallon ympärys on kutistunut huomattavasti, mutta numeroita voidaan muuttaa, "K:n totuuden edessä maailma on valmis kutistumaan" (s. 13). Kuka määrittelee maailmassa totuuden? Niin. "värit ovat suhteellisia / ne saavat arvonsa suhteessa toisiin väreihin / totuudet suhteessa toisiin totuuksiin" (s. 15). Puhuja on Meksikossa, veri vuotaa; presidentti T kaipaa muuria, katkeamatonta ja läpäisemätöntä fyysistä estettä, joka vaarantaa ihmisten lisäksi eläimet. Mutta mies haluaa aidata, suojata ylpeytensä. Aineksiltaan runsas, toivoa luova kirja.
Runoja vanhemmuudesta, parisuhteesta, seksuaalisuudesta, maailman murheista. Boriksen, Margotin ja Lulun repliikkeinä esitetyt tekstit jäivät alussa paikoin etäisemmiksi, en aina sisäistänyt rooleista käsin puhumisen merkitystä, ehkä se olisi vaatinut vielä lisälukemista. Silti löysin noistakin teksteistä todella vahvoja kohtia, kuten: "Ihosi raja ei siirry. Tai totta kai se siirtyy, totta kai se on kuin alati liikkuva loputtoman kiehtova meri." (s. 26) Luhtavaaran kirjoituksessa on kiehtovaa melodisuutta, äänteillä on paljon merkitystä. Ruumiillista, perinteisestä asettelusta typografisestikin irtoavaa tekstiä tulee vastaan, mieleen nousee kaikuja esimerkiksi Maria Matinmikon teoksista. Tämän kokoelman yhteydessä on puhuttu paljon äitiydestä ja lapsiperheen arjesta. Odotuksia vasten kirja yllätti minut monipuolisuudella ja laajuudella, samastumisen tasoilla. Sen runot kasvavat tavoilla, jotka voivat resonoida monin tavoin eri lukijoissa – tulkinnan mahdollisuuksia on runsaasti, jos siihen haluaa alkaa. Teos on selvästi taitavan kirjoittajan työn tulosta.
Kun luin teoksen ensimmäiset runot, koin vahvoja fyysisiä reaktioita. Aloin kiemurrella, melkein tärisin, itketti. Virolaisen Tõnu Õnnepalun Mitta-kokoelma (suom. Katja Meriluoto) erottui edellisistä lukemistani runokokoelmista jo aikaansaamiensa affektien voimakkuudella. Tämä on runoa joka menee suoraan ruumiiseen ja laittaa mielenkin kierroksille. Tyyliltään jopa varsin perinteistä, silti hätkähdyttävää. Teksteissä ja poljennossa näkyy ajoittain raamatullinenkin maailma, joka ei kuitenkaan ole ulossulkeva, kuten minulle uskontoaiheisen runouden kanssa yleensä käy. Sen sijaan teos avaa uusia tiloja. Mitta alkaa eläin-ihmisestä ja syyllisyydestä. "En tiedä, onko se kärsinyt, / ja onko sillä mitään merkitystä, / onko raadolla mitään merkitystä / ja onko minussa mitään syyllisyyttä." (s. 11) Suomentaja on tavoittanut vakuuttavasti runojen rytmit, jotka polveilevat välillä rohkean paljon, mutta vakaina; ratkaisut ovat runojen sisässä perusteltuja. Toinen runo kertoo sanasta ja lihasta, tulkitsen että kirjoittamisesta, ja tunnistan paljon. "Ehkä tämä on työni, ehkä se onkin / Nimettömän pakottava ääni, joka puhuu minussa: / päästää irti sanasta, poistaa se mielestä – –" (s. 13) Nimettömän olemusta saa miettiä pitkin kokoelmaa. Onko se jumala, rakkaus? Mikä sitten on Tuntematon? Runot liikkuvat korkealta, suurten asioiden ja ideoiden tasolta pieneen ja konkreettiseen, kuten ympäröivän luonnon yksityiskohtiin tai eläimiin. Välillä tehdään loikkaus teoriaan: David Bohmin universumiparadigmaan. Runot venyvät kokoelmassa monisivuisiksi, mutta Õnnepalu hallitsee pitkät kokonaisuutensa hyvin. Jälkipuoliskolla teosta alkaa tuntua rakkauden vaikutus: puhutellaan rakasta, sinää. Tunnetaan halua, himoa. Konflikti on kuitenkin läsnä, joltakin on paettava ensin. "– – ihmisten ääni, joka latelee kieltoja, / joka vakuuttaa, että meitä ei ole eikä saa olla olemassa." (s. 43) Liha kuvataan pedon tanssilattiaksi. Lopulta vapaudutaan syyllisyydestä ja muusta painavasta, seistään Loputtoman edessä. Mitta on todella hieno suomennosjulkaisu. Vaikuttava, komea teos, johon tulen palaamaan.
Aki Salmelan runokokoelmassa Eläimen varjo alun eläinminiatyyrit hykerryttävät. Niistä voi etsiä omia tai tuttaviensa luonteenpiirteitä. Koin erityistä yhteyttä Puolisukeltajan olemukseen "Joutsen"-runossa. Seuraavassa osiossa pohditaan olemisen ja ajattelun perusteita. Suuria linjoja, sanoisin. "Pitäisikö hyvästä käsityksestä luopua / vain siksi, ettei se ole tosi. // Lukemalla tämän lauseen / olet muuttanut itseäsi tämän lauseen verran." (s. 34) Poliittisiakaan aiheita ei väistellä täysin: "On leikattava elinkustannuksia, kuten ministeri se ja se sanoo, syötävä silakkaa, makrillia, mustekalaa, porsaan kamaraa, sullottava posket täyteen multaa ja tultava yhdeksi maan kanssa." (s. 63) Suurin osa kokoelmasta sisältää proosarunoja, säemuotoistakin on. Teos on tyyliltään varsin monipuolinen. Aforistisuus on läsnä monissa runoissa, ne tarjoavat uusia kulmia ajatuksiin ja kokemuksiin. Tämä on pohdiskelijan ja loputtoman ajattelijan runoutta. Hieno kirja. "– – rapistuvia hetkiä joiden ei pitänyt mennä aivan tähän tapaan, kerro se uudestaan, aloita alusta, toista:" (s. 69)
Kaunis, lempeästi etenevä runoteos. Aiheina lapsuus, vähän aikuisuuskin, ensisijaisesti maailmassa oleminen ja näkeminen. Typografia vaihtelee osastoittain: perinteisen poesialaisen parisäkeen ohella on pitempiä säe- ja proosarunoja, paikoin poispyyhkiytynyttä tekstiä. Tunnelmissa on nostalgiaa, myös jotakin tummempaa, ei yksiselitteistä; hyvä näin. "Palaat virheisiisi kuin kylään: sanot unohtaneesi jotain mutta ei kukaan täällä muista sinua. Pimennetyissä huoneissa katu odottaa, että keräisit kamppeesi, jatkaisit matkaa, ja sinä oletkin jo pitkään kerännyt, jatkanut." (s. 50)
Miia Toivion kolmannessa runokokoelmassa satiiri on vahvaa siksi, että monet voisivat ottaa kyseiset tekstit tosissaan ja olla niiden kanssa samaa mieltä ilman mitään tasoja. Sukupuutot sisältää sekä yleisiä että yksityisiä sukupuuttoja. Varsinkin yleisemmästä näkökulmasta katsottuna kokoelman ensimmäisen osion "Dystopian aakkoset" sarkastinen purevuus käy selväksi: "haluan elää täällä niin kauan kuin se on mahdollista, / ilman syyllisyyttä, ilman valinnanvaraa." (s. 15) Toivion teos ei ole toki pamfletti vaan runokirja, joka lähestyy tematiikkaa kielen avulla: mitä ympärillämme toistellut lauseet lopulta tarkoittavat, voivat tarkoittaa? Minkälaisin sanoin asuntomessualueelle muuttamista voisi perustella? Tyylikäs käsittelytapa jatkuu myöhemmissä osioissa, joissa ympäristöstä siirrytään aiheiden tasolla lähemmäs minää. Ironia putoaa vähitellen pois. Käsittelyssä tuntuvat olevan ero, yksineläminen ja lapsettomuus: "On kuin astuisin taaksepäin sukupolvien ketjussa, / koska eteenpäin en voi enää mennä – –" (s. 67) Myös mennyttä runot katsovat uusin silmin. Miten hyväksyä koetut asiat, tulla niiden kanssa sinuiksi? Onnistuuko se tulemalla takaisin ruumiiseen, muuttumalla "sinäkokemukseksi"? Säe- ja proosamuotoisen runon välillä vaihteleva Sukupuutot ei tee suuria kokeiluja muodolla, mutta se käyttää kieltä hienosti tavalla, joka tuo pintaan ajatuksia, oivalluksia ja voimakkaita tunnemuistoja. Harkitun tyylikäs kirja kuuluu vuoden vahvimpien runokokoelmien joukkoon.
I romanen lär man känna Otto som bor på Busholmen. Han funderar över stora och små saker i livet nu när han nått ålderns höst. Han rannsakar sitt inre och funderar på hur klimatfrågorna kunde lösas och han oroar sig för hur världen ser ut i den framtid i vilken hans barnbarn ska leva sina liv.
I novellsamlingen Labyrinten möter vi människor, unga och gamla, som står inför en förändring. En graviditet, sjukdom i familjen, en efterlängtad semester eller en fuktskada i huset gör att saker ställs på sin spets. Ibland ställs längtan efter frihet mot en känsla av att inte lyckas bryta sig loss. Eller av att gå vilse.
Om författarskapets mödor
En roman om vänskap mellan kvinnor och om dysfunktionella familjer.
Sally Salminen och hennes liv både före och efter succén med boken Katrina.
En roman om hemligheter och lögner, om fasader och människorelationer.
Hjärtat är en roman om en kvinna vars nyfödda son har ett medfött hjärtfel som måste opereras. Kvinnan drar sig undan världen, för att bara vara där för det lilla barnet. Sinnesintrycken är fysiska och påtagliga: sjukhusets rutiner, ett påfallande vackert vinter-Helsingfors, kirurgen som är den enda det går att lita på. Familjen och vardagen drar sig bakåt som en våg.
En underhållande dystopi som tar sitt ämne, en epidemi och antibiotikaresistens, på allvar.
Romanen utpelar sig i början av nittiotalet och huvudpersonen är Tony som växer upp i en arbersklassmiljö.
En spännande roman om Erika som söker sin plats i livet. Kompisrelationerna är komplicerade och det är svårt att veta hon kan lita på.
Noveller om människor vi tror att vi känner. Tjång är litteraturredaktör på den stora tidningen i koncernen Morgonmedia där omfattande samarbetsförhandlingar inleds. Barbro jobbar på en tidskrift, hon är slarvig och egen och har inget tålamod med sina yngre kolleger. Malin Slotte gestaltar mästerligt dynamiken på en arbetsplats eller i en par- eller vänskapsrelation, hon skriver träffsäkert och ofta roligt om pinsamheter och annat mänskligt beteende. Hon har skarp blick för hierarkier, för det som skaver, för vem som får tala och vem som helst ska vara tyst.
Romanen handlar om Rebecka som lider av svår ångest. Hon lever ett vanligt liv som tråkar ut henne, det är också svårt att kommunicera med de mänskor som står henne närmast.
I juni 1953 får den unga Sylvia Plath sitt livs chans: Hon är en av de lyckliga kvinnor som varje år får praktisera en månad på modemagasinet Mademoiselles redaktion. Hon flyttar från sin inrutade tillvaro som student på Smith till kvinnohotellet Barbizon i New York och får en alldeles ny vänkrets av lika hungriga, ambitiösa kvinnor som hon själv.Och av män de vackraste männen i hela NYC. Sylvia drömmer om att bli författare, men framför allt vill hon leva livet fullt ut och med vidöppet gap.
Tunteikas ja rohkaiseva kirja naisesta, joka muuttaa tapaamme katsoa maailmaa.Länsi-Corkin syvissä vuoristometsissä asuu nuori nainen vailla yhteyttä muuhun maailmaan. Hänellä on ilmiömäinen matkimisen kyky, joka tuo hänelle lempinimen lyyralinnun mukaan.Kun Solomon dokumenttielokuvaryhmineen sattumalta törmää Lauraan, tämän elämä mullistuu. Filmiryhmä vetää Lauran tarkoin varjellusta rauhasta Dublinin hälinään, ja hän joutuu kohtaamaan maailman, joka haluaa ymmärtää hänen elämäntapaansa.Auttaako urbaani maailma Lauraa levittämään siipensä - vai sulkeeko se hänet kultaiseen häkkiin? Villien lintujen lailla Laurankin kuuluu lentää vapaana...Lyyralintu on ajatuksia herättävä ja liikuttava rakkaustarina; se on kertomus kiivaasti sykkivästä sydämestä ja kaiken hälyn alla piilevästä hiljaisuudesta.
Vain yksi mahdollisuus kertoo petoksesta, intohimosta ja vastakohtien magneettisesta vetovoimasta. Romaani skandiromantiikan uudelta kuningattarelta.Ambra Vinter, terävä, kaunis ja itseriittoinen toimittaja, lähetetään juttukeikalle Kiirunaan. Joulukuussa paikka on kuin pimeyden ytimessä – ja Ambran muistot ovat yhtä synkkiä, sillä juuri Kiirunassa hän sai lapsena kärsiä brutaalin ottoisänsä pahoinpitelystä. Kuitenkin juuri täällä, keskellä ei mitään, hän törmää juttuun joka on kuumempi kuin hän koskaan osasi odottaa – ja mieheen joka salpaa hengen.Tom Lexington on traumatisoitunut ja jättänyt erikoisjoukot. Edelleen häntä piinaavat muistot tehtävästä, jossa oli päästä hengestään – ja naisesta joka murskasi hänen sydämensä.Ambralle ei tulisi mieleenkään sekaantua sellaiseen karkeaan, sovinistiseen luolamieheen kuin Tom. Mutta kohtalo on päättänyt toisin. Aiemmin sarjassa ilmestyneet itsenäiset osat: Vain yksi yö ja Vain yksi salaisuusSimona Ahrnstedt (s. 1967) syntyi Prahassa, muutti lapsena Ruotsiin ja opiskeli siellä psykologiksi. Nyt häntä tituleerataan skandinaavisen romanttisen kirjallisuuden uudeksi kuningattareksi. Nykyaikaan sijoittuvasta Vain yksi yö -romaanista (suom. Laura Beck, 2018) tuli valtaisa kansainvälinen menestys. Sitä seurasivat sarjan itsenäiset osat Vain yksi salaisuus ja Vain yksi mahdollisuus (suom. Virpi Vainikainen, 2019).Ahrnstedtin lukuromaanit ovat hyvin kirjoitettuja, vetäviä ja seksikkäitä. Ne ovat täynnä vahvoja naisia, huumoria, toimivaa dialogia, modernia Tukholmaa, rakkautta, romantiikkaa, juonittelua ja kostoa. Ahrnstedtistä on tullut myös puhenainen kirjoille, joita naiset kirjoittavat naisista ja – naisille.
Tori Bailey on totuuksia laukova menestyskirjailija, joka on innoittanut miljoonia naisia ympäri maailmaa elämään juuri sellaista elämää kuin he itse haluavat. Nyt hän kiertää pitämässä motivointiluentoja ja jakaa somessa inspiroivia viestejä faneilleen. Kaiken lisäksi hänellä on täydellinen, kadehdittava parisuhde.Mutta Tori on elänyt suuressa valheessa.Hän ei ole harrastanut pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa seksiä puoleen vuoteen. Tämä ei halua edes keskustella avioliitosta, kun taas kaikki Torin ympärillä tuntuvat menevän kihloihin ja saavan vauvoja. Kun Torin paras ystävä Dee - hänen luottoihmisensä, ainoa joka ymmärtää tätä hulluutta - sitten rakastuu, Tori pelkää jäävänsä yksin jälkeen.Kun maailma tunkee ennaltamäärättyyn muottiin ja 30-vuotisuuden rajapyykki saa kellon tikittämään kovaa, vaatii kanttia kulkea omaa polkua. Mutta onko Tori tarpeeksi rohkea noudattamaan omia oppejaan?
Millaista on aloittaa deittailu uudelleen keski-iässä, kun kaiken säätämisen piti olla jo takanapäin?Kaksikymmentä vuotta sitten Sinkkuelämää-kirja ja -televisiosarja loivat ilmiön, joka elää edelleen. Nyt Candace Bushnell palaa New Yorkin deittimarkkinoille ja selvittää, miten maailma on sinkuille muuttunut.Pitäisikö aloittaa pyöräily, korjauttaa vagina, mennä Tinderiin vai sittenkin muuttaa maalle ja unohtaa koko juttu? Candace Bushnell tutkailee nykydeittailun outouksia ironisella otteella, huomioiden terävästi tämän hetken carrieiden ja samanthojen seikkailuja. Avioliitot, erot, lapset ja menetykset limittyvät modernin sinkkuelämän kiemuroihin jäljittelemättömän riemukkaasti. Onko vielä sinkkuelämää? on täsmäkirja kokonaiselle sukupolvelle Sinkkuelämän mukana aikuisuuteen ja keski-ikään kasvaneita faneja.Candace Bushnell (s. 1958) tunnetaan parhaiten Sinkkuelämää-kirjasta ja siihen perustuvasta huippusuositusta tv-sarjasta. Kirja ja sarja pohjaavat Bushnellin Sex and the City -nimiseen kolumniin The New York Observerissa. Bushnell on kirjoittanut myös useita romaaneja.
Onko kaikki kirjoitettu tähtiin? Hurmaavan riemastuttava tarina naisesta, joka ei kaihda keinoja valloittaakseen elämänsä rakkauden.Toimittajaksi tähtäävä parikymppinen Justine yrittää kivuta uratikkaita ylöspäin paikallislehdessä. Kun Justine törmää teiniaikojen ihastukseensa Nickiin, se on menoa: tapaamisen jälkeen Justine ei saa miestä mielestään.Nick kamppailee näyttelijän urallaan ja etsii suuntaa elämäänsä lehdessä kuukausittain ilmestyvän horoskooppisivun avulla. Saadakseen Nickin huomion Justine alkaa peukaloida tämän horoskooppia. Onnistuuko Justine voittamaan Nickin takaisin itselleen?
Entinen sotakirjeenvaihtaja Henri Skinner kiirehtii Lontoon iltapäiväruuhkassa tapaamiseen, mutta joutuu matkalla onnettomuuteen ja vaipuu sairaalassa koomaan. Elämän ja kuoleman rajalla Henri palaa takaisin lapsuuteen, työvuosiin ja salaisuuksiin, jotka ovat saaneet hänet pakenemaan ja pelkäämään.Onnettomuus tuo Henrin luo kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä; hänen teini-ikäiseksi varttuneen poikansa Samin, joka ei ole tavannut isäänsä vuosiin, sekä entisen naisystävänsä Eddien, jonka Henri on aiemmin kylmästi jättänyt. Vuoteen vierellä Sam ja Eddie yrittävät toisiinsa tukeutuen rakentaa uudelleen suhteensa Henriin.Huippuälykkäällä Samilla on erityinen kyky aistia värein numeroita ja kirjaimia, mutta myös isänsä ajatuksia ja unia. Eddie puolestaan joutuu miettimään kysymystä, johon hän ei itse haluaisi vastata.Uniin eksyneet on viisas, koskettava ja maaginen tarina siitä, mitä rakkaus merkitsee. Se on ajatuksia herättävä kirja elämästä ja kuolemasta sekä sovinnosta menneisyyden kanssa, jotta tulevaisuus olisi mahdollinen.
Lontoo, 2019. Komealta ja rikkaalta aristokraatilta Maxim Trevelyanilta ei ole koskaan seuralaisia puuttunut. Kun hän tapaa kauniin ja lahjakkaan Alessia Demachin, jonka menneisyys on täynnä vaaroja, hänet valtaa intohimo, jollaista hän ei ole koskaan aiemmin kokenut.Kuka Alessia oikeastaan on? Voiko Maxim suojella naista tätä uhkaavalta pahuudelta? Entä miten käy, jos Alessia saa selville, että Maximillakin on omat salaisuutensa?Lontoon sydämestä Cornwallin villille maaseudulle ja synkänkomealle Balkanille kulkeva rakkaustarina pursuaa vaaroja ja intohimoa, jotka saavat lukijan pidättämään henkeään loppuun asti.
Megaluokan ilmiöksi noussut romanttinen komedia seuraa kekseliäitä juonitteluja naimakauppojen kulisseissa.Kun amerikankiinalainen Rachel saa poikaystävältään Nicholasilta kutsun sukuhäihin Singaporeen, häntä odottaa elämänsä yllätys. Nicholas ei nimittäin ole sattunut mainitsemaan, että tulee upporikkaasta suvusta.Jo ennen parin saapumista Singaporeen huhut ovat alkaneet lennellä ympäriinsä. Onko Rachel Chu siitä Chu-suvusta, Taiwanissa kumikaupalla rikastuneesta? Aikooko Nicholas kosia?Rachel löytää itsensä ökyelämän, juorujen ja juonittelujen hornankattilasta, jossa suhde Nicholasiin joutuu pahemman kerran koetukselle.
Löytyykö onni kallioiselta majakkasaarelta? Valloittavassa viihderomaanissa etsitään uutta suuntaa elämälle.Mariannen elämä on sekaisin. Mies on jättänyt hänet tekstarilla, mutta kiireinen Marianne ei ole tajunnut asiaa aikoihin. Kaikki tutut kyllä näyttävät olleen asiasta perillä, eikä Marianne kestä heidän vahingoniloaan. Hän päättää pyyhkiä taulun puhtaaksi, hylätä somen ja Art Deco Angelika -bloginsa ylläpidon ja vaihtaa maisemaa.Pieni majakkasaari kaukana kaikesta tuntuu oivalliselta paikalta järjestellä elämänkuvioita uudelleen. Saari ei kuitenkaan ole sellainen paratiisi kuin Marianne on kuvitellut. Itse kullakin on salaisuutensa, eivätkä kaikki toivota tulijaa tervetulleeksi.
Palattuaan takaisin Pariisiin Diane päättää unohtaa myrskyisän suhteensa irlantilaisen valokuvaajan Edwardin kanssa. Kirjakahvila Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia tarvitsee nyt Dianen kaiken huomion. Ja työ on tunnetusti parasta lääkettä särkyneelle sydämelle.Eräänä päivänä kirjakahvilaan astelee Oliver, joka on kiltti ja huomaavainen ja jonka kanssa elämä olisi seesteistä ja helppoa. Juuri sellaista kuin Diane haluaa, haluaahan? Edwardin teoksia esittelevä valokuvanäyttely Pariisissa sekoittaa kuitenkin Dianen suunnitelmat.Dianen on aika turvautua hyväksi havaittuun kikkaan, Irlannin-matkaan. Auttoihan se aikaisemminkin selvittämään ajatukset. Miksei myös nyt? Mutta pieni kylä Atlantin rannalla ei ole entisellään.
Ei ole mitään pahempaa kuin saada potkut kaupungin kurjimmasta kuppilasta. Tai hetkinen, kyllä on. Se on se hetki, kun löytää poikaystävänsä sängystä jonkun toisen kanssa.Jouduttuaan jätetyksi ja nöyryytetyksi kaksi kertaa saman päivän aikana, Georgina tarttuu ensimmäiseen työpaikkaan, jota hänelle tarjotaan - tarjoilijan paikkaan juuri avatussa pubissa. Pubia tosin vain sattuu johtamaan poika, johon hän rakastui koulussa: Lucas McCarthy. Ja kun Georgina (koulun vuosikirjan mukaan ""todennäköisin menestyjä""), on ajautunut työurallaan pelkästään umpikujiin viimeisten 12 vuoden aikana, Lucas sen sijaan ei ole ainoastaan kasvanut überkomeaksi, vaan on kasvattanut kokonaisen ravintolaimperiumin.Kun Lucas ja Georgina kohtaavat, syntyy säpinää, mutta vähän kyseenalaista säpinää, sillä Lucas heittää ilmaan pimeän salaisuuden menneisyydestä. Vain Georgina tietää totuuden siitä, mitä tapahtui viimeisenä koulupäivänä, ja miksi hän on antanut tuon salaisuuden vainota häntä kaikki nämä vuodet...
Englantilaisia romantikkoja rakastava Nora saa siskoltaan kutsun häihin Oxfordiin. Höttöisiä häähaaveita karsastava Nora suostuu vastahakoisesti kutsuun, mutta perillä sulhasperheen kartanon goottilainen viehätys ja vehreät puutarhat sekä yliopistokaupungin vanhoilta kirjoilta tuoksuva tunnelma pyyhkäisevät hänet jaloiltaan.Idylli kuitenkin rakoilee, kun uteliaalle Noralle selviää, että aatelissuvun vanhempi poika on kadonnut jäljettömiin vuosia sitten. Kaiken lisäksi Noran viisasteleva sydän muljahtelee vastusteluista huolimatta englantilaisille herrasmiehille ja verhotuille salaisuuksille. Brittiläinen kohteliaisuus kätkeekin taakseen totuuksia, joiden seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Niina Meron ahmittavassa esikoisromaanissa Bridget Jonesin mustiin pukeutuva ystävätär kohtaa Kotiopettajattaren romaanin goottilaisuuden, Downton Abbeyn kartanotunnelman ja brittidekkarien juonittelut.
Suomen kohtalonvuodet koettelevat Ida Erikssonin perhettä – rakastettu sarja jatkuu.Hellekesänä 1939 Kirsti Eriksson matkustaa kymmenvuotiaan tyttärensä Vienan kanssa Laatokan rannalle tapaamaan miestään Iivoa, joka on lähtenyt vapaaehtoisena linnoitustöihin Karjalan kannakselle. Vaikka muut vähättelevät sodan uhkaa, Ida tuntee nahoissaan, että ankarat ajat ovat tulossa.Marraskuun viimeisen päivän aamuna pommikoneet ilmestyvät Helsingin taivaalle. Kansakunnan eloonjäämistaistelu tempaa Kirstin ompelukoneen äärestä Finlandia Uutistoimistoon ranskan kielen tulkiksi. Idan huvilasta tulee jälleen naisten, lasten ja vanhusten turvapaikka, mutta miten käy Iivon ja kaksospoikien siellä jossakin?
Kolmekymppisen Marien elämä on ollut pelkkää vastoinkäymistä niin perheen kuin töiden, mutta etenkin miesten suhteen. Nyt vihdoinkin kaikki muuttuu, kun Marie purjehtii avioliiton auvoiseen satamaan kiltin ja lempeän sairaanhoitajan, Svenin, kanssa. Tai niin on tarkoitus.Jätettyään Svenin alttarille seisomaan hölmistyneiden häävieraiden eteen, Marie joutuu pakon edessä muuttamaan takaisin lapsuuskotiin isänsä luokse. Isän, joka on juuri löytänyt valkovenäläisen Svetlanan netin deittisivuston kautta.Häiden jälkeisenä päivänä isän taloon saapuu katonkorjaaja Joshua, joka vie Marielta jalat alta. Bee Gees -yhtyeen solistin näköinen mies on täydellinen paketti farkuissaan ja nahkasaappaissaan: lempeä katse, ihanan matala ääni ja vahva kädenpuristus (ja hyvä peffa). Mutta Joshuapa ei olekaan ihan kuka tahansa mies…Tuomiopäivä ensi tiistaina on hillittömän hauska hupailu Jeesuksen paluusta maan päälle. Safier sekoittaa raamatun oppeja ja nykypäivää keskenään tavalla, joka saa lukijan tirskumaan heti ensimmäiseltä sivulta lähtien.
Nina on aina tiennyt, kuka hänen pitäisi olla. Mutta kuka hän todella on? Sydämeenkäyvä romanttinen romaani surusta, rakkaudesta ja itsensä löytämisestä.Nina on kunnon tytär ja hyvä tyttöystävä. Hänen isänsä on opettanut, että perhe, maine ja perintö ovat tärkeintä elämässä. Samoin ajattelee myös Ninan ihana, huomaavainen ja rehellinen poikaystävä Tim. Kun Ninan isä kuolee, hän jättää jälkeensä salaisuuden.Kun Ninan koko todellisuus näyttää romahtavan, hän alkaa nähdä elämänsä miehet – isän, poikaystävän ja komean pomonsa Rafaelin – uudessa valossa. Pian hän löytää itsensä tienristeyksestä: yhdessä suunnassa on tuttu maailma, jota hän rakastaa, toisessa intohimo, joka voi kääntää hänen koko elämänsä nurin.
Menestynyt uranainen joutuu surun kohdatessa kyseenalaistamaan koko elämänsä. Sydämeenkäypä romaani menetyksestä, valinnoista ja yhteyden löytämisestä.Erika Blairin upea elämä pyörii hänen menestyneen kiinteistöbisneksensä ympärillä New York Cityssä. Kun toinen hänen tyttäristään menehtyy traagisesti, Erikan elämän komeat rakennuspalikat kolisevat kumoon. Myös yhteys eloon jääneeseen tyttäreen uhkaa katketa. Mutta kuka oikein on lähettänyt sähköpostin, jossa siteerataan Erikan tytärvainajalleen tekemää leikekirjaa?Salaperäiset sitaatit näyttävät tietä Erikan lapsuudenmaisemiin, jotka hän on vannonut jättävänsä taakseen. Vasta, kun Erika kohtaa menneisyytensä, hän voi löytää tien lastensa – ja itsensä – luo.
Historiallinen romaani parhaimmillaanEpookkiromaanin mestarin uutuustarina nuoren opettajattaren taistelusta juoruja vastaan 1850-luvun Suomessa. Kun Rosa Balckista tulee häväistysjutun keskipiste, lupaava opettajattaren ura on vaakalaudalla. Mitä hänestä ajattelee maalaiskoulua suunnitteleva Helmer Örn?Haminan keisarillisen kadettikoulun oppilas kostaa maisterilleen tahraamalla tämän Rosa-tyttären maineen. Perheen on lähdettävä Haminasta. He perustavat Helsinkiin tyttöpensionaatin ja Rosasta tulee arvostettu opettaja. Mutta menneisyys ei jätä rauhaan. Kun pensionaatti suljetaan, sisaret saavat toimen muualta, Rosa ei. Sitten ovelle saapuu herrasmiestehtailija Helmer Örn. Hän tarvitsee neuvoja perustaakseen kansanlasten koulun kartanonsa maille. Kaikki tuntuu kääntyvän hyväksi, mutta hanke hautautuukin. Onko häväistysjuttu kulkenut Helmerin korviin? Eletään 1800-luvun puoltaväliä. Uusi polvi on varttumassa maahan, joka kurkottaa kohti hyvinvointia ja kehitystä.Pirjo Tuomisen uutuus Opettajatar ilmestyy juhlistamaan tekijänsä 80-vuotissyntymäpäivää. Nelikymmenvuotisen kirjailijanuransa aikana Tuominen on julkaissut yli viisikymmentä teosta, joista suurin osa on historiallisia romaaneja, ja lukijoiden iloksi lisää on tulossa.
Venla saa tietää odottavansa lasta Jörnille, jonka hän on heivannut elämästään lopullisesti. Eropäätös vahvistuu entisestään, kun Jörnin elämästä paljastuu aina vain lisää valheita. Venla ei anna tilanteen lannistaa itseään. Hän alkaa tehdä taas keikkaa myös kiinteistönvälittäjänä, ja erään talonostajan kanssa vireillä tuntuu olevan muutakin kuin kaupanhierontaa. Samalla oman avoliittonsa raunioilla kipuileva ex-mies Henri ehdottaa Venlalle tyrmistyttävää ratkaisua. Venlan arkeen vaikuttaa sekin, että ystävyys naapurin llonan kanssa on ollut katkolla siitä saakka, kun Venla paukautti mielipiteensä tämän lähentelevästä miesystävästä.Heti vapaa on kolmas osa mainion vastaanoton saaneeseen viihdesarjaan. Venlan elämässä riittää vipinää, sillä ihmissuhdesotkujen lisäksi hänellä on hoidettavanaan vanha kansakoulu kaikkine kommervenkkeineen sekä majatalon vaihtuvat asukkaat.
Seitsemän vuoden julkaisutauon jälkeen Eugenidesilta ilmestynyt kokoelma sisältää novelleja vuosilta 1988-2017.
Naisruumista ja naisen ruumiillisuutta erilaisista näkökulmista lähestyviä tarinoita. Novelleista löytyy sekä kauhuelementtejä että maagista realismia.
Sirpaleita kertojan intohimosta ja pakkomielteestä siniseen väriin. Kiehtova ja koskettava lukuelämys myös sellaiselle lukijalle, joka ei koskaan ole ymmärtänyt lempivärin konseptia.
Sergio Ramírez, joka on kustantajan mukaan ”Keski-Amerikan merkittävimpiä kirjailijoita”, kuljettaa lukijaa 1940-luvun Nicaraguasta DDR:n kautta nykypäivän väliamerikkalaiseen rantakaupunkiin kiinnostavissa juonivetoisissa novelleissa.
Paha olo, joko henkinen tai fyysinen, on jatkuvasti läsna, mutta ”aina kun lohduttomuus on vyöryä päälle, hysteerinen nauru pelastaa tilanteen”. Toinen osa 2017-2020 ilmestyneestä novelliteossarjasta.
Kumman äärellä. Enemmän yön kuin päivän puolelle kallistuvia, kauhuelementtejä sisältäviä tarinoita.
Alkuun arkisiltakin vaikuttavista aiheista löytyy tyylipuhdasta novellin dramatiikkaa, kun ihmiset aiheuttavat vahinkoa itselleen tai läheisilleen, vaikka ”tarkoittavat vain hyvää”.
Vuosina 1978-1988 syntyneiden kirjoittajien esseitä televisiosta ja omasta suhteestaan siihen. Aiheita aina vähemmistöjen ja yhteiskuntaluokkien esittämisestä suomalaisessa telkkarissa Hapsiaishuutokauppakeisarin yökyläilyyn.
Odotetun laadukasta luettavaa kulttuuriesseen ystäville, kirsikkana kakun päällä yhdistetty seikkailu Tikkurilan historiassa ja Minecraft-Vantaalla.
Esseita maapallon nykyisestä ja mahdollisesta tulevaisuuden tilasta.
Helsinkiläisen dokumentaristin ja toimittajan esseitä nykyihmisen luontosuhteesta.
Suomen johtava Minna Canth -tutkija tuo Canthin aiheet nykypäivään juhlavuoden esseekokoelmassaan.
Lähes kulttimaineen saavuttanut kokoelma on suomalaiseenkin puhekieleen pesiytyneen "mansplaining"-termin takana. Miesselittämisen lisäksi Solnit käsittelee mm sukupuolittunutta väkivaltaa, avioliittoa, Virginia Woolfia, nimeämisen voimaa ja solidaarisuutta.
Kuninkaiden viimeinen keino on Ensimmäinen laki -trilogian kolmas osa, joka kerää sarjan langat yhteen ja päättelee ne armottomasti Abercrombien tuttuun tyyliin.
Endruilissa, unohdettujen kivijumalten laaksossa, ikivanhojen tammimetsien keskellä varttuu kaksi siskoa. Caitriona kuulee muinaisten kivijumalten puhetta ja saa heistä voimaa. Pikkusisko Doilidh tahtoisi olla Catin kaltainen. Käy niin, että jumalat puhuvat hänellekin. Sokeana hetkenä isosiskon iloa ja ylpeyttä tahraa pitkä musta juova, ja hän tekee synkän virheen, jota kivijumalat eivät anna anteeksi.
Tytöt ympäri maailmaa huomaavat, että ovat saaneet käsiinsä uuden kuolettavan voiman. He pystyvät antamaan sormenpäillään sähköiskuja ja aiheuttamaan tuskallista kipua, jopa kuoleman.Miehet ympäri maailmaa huomaavat, että valta on karannut heidän käsistään. Maailma on nyt asettumassa radikaalisti uuteen asentoon, jossa voima kuuluu naisille.Tyttöjen päivä on koittanut - mutta mihin se tulee johtamaan?
Äkillinen virus iskee koko eläinkuntaan. Sen pysäyttämiseksi kaikki eläimet on tapettava ja niiden jäännökset hävitettävä. Vastatakseen ihmisten lihanhimoon hallitus tekee dramaattisen ratkaisun. Se laillistaa ihmislihan tuottamisen, teurastamisen ja prosessoinnin. Ihmiskunta jakautuu kahtia: niihin, jotka syövät, ja niihin, jotka syödään.
Kadonnut laivasto #5
Kadonnut laivasto #6 Voitokas päättää kuusiosaisen sotascifisarjan, joka seuraa vihollisen avaruuteen loukkuun jääneen Allianssin laivaston epätoivoista pakomatkaa. Laivaston johtoon on vastoin tahtoaan joutunut myyttinen sotasankari, sata vuotta syväjäädytettynä ollut John Geary, jolle vähitellen paljastuvat uskomattomat syyt koko sukupolvia kestäneen sodan taustalla.
Muistoja planeetta maasta #2 Maapallolla tiedetään, että Trisolaris-planeetalta on tulossa valtausjoukko vain neljän vuosisadan kuluttua. Muukalaisten liittolaiset Maassa on lyöty, mutta sofonit, valloittajien moniulotteiset vakoojat ja sabotöörit, ovat kuitenkin jo täällä. Ne ovat kahlinneet fysiikan perustutkimuksen ja käytännössä varmistaneet, ettei ihmiskunnan huima teknologinen kehitys enää voi jatkua. Sofonien katse on kaikkialla läsnä, ja kaikki ihmisten välinen tiedonvaihto johtaa välittömään tietovuotoon. Ainoastaan ihmismieli on Sofonien katseiden ulottumattomissa. Uhkaavassa tilanteessa YK käynnistää hankkeen, jossa neljä henkilöä saa tehtäväkseen laatia omat salaiset strategiansa vihollisen päihittämiseksi ja ihmiskunnan pelastamiseksi.
Suolan valtakunta #2 Vauhdikkaan fantasiasarjan toisessa osassa kaksi muinaista kaupunkia ajautuu veriseen ja kohtalokkaaseen kiistaan.
Sadan vuoden päästä eliitti hallitsee rautaisella otteella maailmaa, jossa muut elävät rikollisuuden ja köyhyyden kurimuksessa. Sotilasyksiköstään karannut Marko Eldfell pakenee takaa-ajajiaan henkensä edestä. Geenikokeiden seurauksena hänestä on tullut tehokas taistelukone - ja liikkuva maali vihollistensa tähtäimeen.
Ilmastokvartetti #2 Pelottavan ajankohtainen romaani vesipulan lamauttamasta maailmasta.
Sarjan toinen osa. Ranir on perinteikkään kallioluostarin askeetti ja liskojen jälkeläinen. Lapsuudesta saakka hän on pystynyt keskustelemaan Kudon saarialuetta hallitsevan jumalattaren kanssa. Ennustusten lupaamaa viestiä ei vain ole kuulunut, ja vuosien myötä Ranir on vajonnut yhä syvemmälle kiellettyihin nautintoihin.Kun jumalatar viimein ilmestyy, ei hänen viestinsä ole lainkaan Ranirille mieleen. Samaan aikaan Kautsurannikolla kokoaa joukkojaan Liskojen Lisko, kapinallisjohtaja, jonka hallussa on Mustan Marmoripalatsin salaisuus.Kuka on lisko, joka Elhayen Iolqaille aikoinaan ilmestyi? Kahden erilaisen valtakunnan kohtalot kietoutuvat toisiinsa vanhoja uskomuksia horjuttavalla tavalla.
Adam on komea ja älykäs – lähes täydellinen, lähes ihminen.Eletään 1980-luvun Lontoossa, mutta historia ei ole se, jonka me tunnemme. Charlie ostaa Adamin, yhden kalliista ja upouusista androideista. Yhdessä rakastettunsa Mirandan kanssa Charlie määrittelee Adamin persoonallisuuspiirteet – he tekevät Adamista täydellisen. Komea ja älykäs androidi rakastuu Mirandaan, ja kolmiodraama on valmis. Charlie, Miranda ja Adam joutuvat perustavanlaatuisten moraalisten kysymysten äärelle.McEwanin kumouksellinen ja kiehtova romaani kysyy, mikä tekee ihmisestä ihmisen.
Themis-kansiot #3 Kymmenen vuotta Heräilevien jumalien tapahtumien jälkeen Rose Franklin palaa Maahan. Hänen järkytyksekseen koko planeetta on jälleen tuhon partaalla, ja konejättiläisten perinnöstä alkunsa saanut maailmanpalo uhkaa kaikkea elämää. Rose aikoo pelastaa Maan, mutta tuleeko hänestä vain nappula tuomiopäivän pelissä?
Kostaja #2 Sisarusten tarina jatkuu.
Tähtienvälinen sota on vihdoin päättynyt, mutta Scurille rauhan aika jää lyhyeksi. Kapinalliset kaappaavat hänet, ja Scur pelastautuu varmalta kuolemalta vankienkuljetusalukselle. Pian Scurille valkenee, että aluksella jokin on pahasti pielessä - ja pelissä on paljon suuremmat panokset kuin hänen oma henkensä.
Kulkutauti alkaa levitä Skotlannin maaseudulta eräänä kylmänä uudenvuodenaattona. Viruksessa on jotain selittämätöntä. Miljardit sairastuvat ja menehtyvät, mutta on myös selviytyjiä ja heidän joukossaan niitä, joissa syntyy uudenlaisia kykyjä. Newyorkilainen kokki Lana pystyy liikuttelemaan tavaroita ja ihmisiä tahdonvoimalla. Fred osaa loihtia valoa pimeyteen. Jonah, ensihoitaja, näkee välähdyksiä tukevaisuudesta. Katie synnyttää kaksoset, joiden hän uskoo pystyvän ihmeellisiin tekoihin. Mutta Surma vaikuttaa ihmisiin myös päinvastaisella tavalla, ja valon rinnalla nousee myös synkkiä voimia.
Sarjan toinen osa. Surman jälkeisessä ajassa matkustaminen on vaarallista, sillä fanaattiset Puhtauden Soturit etsivät seuraavaa uhriaan. Fallonilla on lahja, ja juuri hänenkaltaisiaan Soturit vainoavat.Fallonin todellista luontoa ei voi loputtomiin pitää salassa. Hän on Valittu. Kouluttautumalla ja harjoittelemalla hänestä on tulossa se, joksi hänen kuuluu tulla. Ja kun aika on kypsä, hän tarttuu miekkaan ehjän maailman puolesta ja taistelee.
Korppikurun tytär, tarinankertojaneito Étain on Savusälvän vanhojen kuninkaiden sukua. Mutta nyt Savusälvässä valtaa pitää uuden merentakaisen hallitsijasuvun vasalliprinssi, vihattu Kultaterä, jonka edessä kumartaminen ottaa erityisesti Étainin kuumaverisen rakastetun Rowanin kunnialle. Kun Kultaterä saa suunnitteilla olevasta kapinasta vihiä, hän teloituttaa Étainin isän, kunnioitetun Vanhan Korpin, ja naittaa Étainin tämän suvulta kysymättä omalle kaartinpäällikölleen Rautakatseelle. Étain ja Rowan ovat kuitenkin vahvistaneet liittonsa muinaisella veritaialla, ja Étain saa huomata Savusälvän valtataisteluiden keskellä, ettei aina ole helppoa ratkaista, kenelle pitäisi olla uskollinen...
Useimmat tuntevat vain yhden Lontoon - mutta entä jos niitä onkin useampi? Kell on yksi viimeisistä antareista - velhoista, joilla on harvinainen ja haluttu kyky matkustaa maailmojen välillä. Harmaa Lontoo - likainen, ahdas ja magiaton - on hullun kuningas Yrjö III:n koti. Punainen Lontoo on täynnä elämää ja taikuutta. Valkoista Lontoota hallitsee kuka tahansa valtaistuimelle tiensä murhannut. Ja entisaikoina oli olemassa myös Musta Lontoo...