Gaiman, Neil: Unohdetut jumalat

Neil Gaimanin Unohdetut jumalat kertoo jumalista, rakkaudesta ja kuolemasta. Päähenkilö Shadow on parannuksen tehnyt rikollinen, joka joutuu keskelle jumalien valtataistelua. Vankilasta vapautunut Shadow on menettänyt vaimonsa ja työpaikkansa. Hän ottaa vastaan oudon herra Wednesdayn tarjoaman juoksupojan paikan: hänen tulee suojella Wednesdayta tämän houkutellessa vanhoja jumalia sotaan uusia vastaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä Wednesdayn viholliset ovat vahvoja eikä hän tunnu aina kertovan koko totuutta apulaiselleen. Miesten roadtrip halki Amerikan kulkee turistinähtävyyksien ja muiden uuspyhien paikkojen kautta, ja tarinaa maustetaan viinalla, naisilla ja rikoksilla. Lisäksi Shadown vaimo palaa haudan takaa sekoittamaan miehensä ajatuksia.

Gaimanin jumalat ovat ihanan inhimillisiä: he vanhenevat, kokkaavat kaalia ja riitelevät keskenään. Siirtolaisten mukana Amerikkaan saapuneet vanhat jumalat ovat koettaneet sopeutua uuteen maahan. Anubis, egyptiläinen kuolleiden ja muumioinnin jumala, pitää hautaustoimistoa Cairon kaupungissa. Eastre, kevään ja auringonnousun jumalatar, pysyy hengissä kaupallisen pääsiäisenvieton turvin. Osa siirtolaisjumalista on jo unohtunut ja kuollut, ja toisaalta moderni elämä ja teknologian palvonta synnyttävät uusia.

Lukiessaan ei voi olla miettimättä, millaisia jumalia ja paikkoja nykyään palvotaan: Internetin ja moottoriteiden jumalat voivat varmasti hyvin Suomessakin. Unohdetut jumalat sopiikin hyvin kesälukemiseksi kaikille niille, jotka haluavat katsoa arkisia asioita uusin silmin.

Paula Niemi

>Hae HelMet-kirjastosta

Lauerma, Hannu: Pahuuden anatomia

Vankimielisairaalan ylilääkäri on todellinen pahuuden ammattilainen. Pahuuden ongelma kiinnostaa kaikkia meitä, jotka avuttomina ihmettelemme maailman menoa ja viimevuotisten joukkomurhien satunnaisten uhrien määrää. Uutiset kellarin pimeyteen vangituista lapsista ahdistavat meitä sietämättömästi ja panevat kysymään, mitä pahuus oikein on?

Lauerma tarkastelee ilmiötä laajasti yksilöllisen pahuuden ja joukkoliikkeiden lähtökohdista. Hänen näkökulmansa on ennenkaikkea biologinen ja lääketieteellinen, mutta hän kysyy myös, miksi nälänhädät, sodat ja autolla tappaminen kuuluvat ikään kuin pahuuden kategorian ulkopuolelle? Jumalan nimissä on tehty kauheimmat julmuudet maailman historiassa. Ja voimmeko aina ottaa sen puolustuskortin rakkaudettomasta lapsuudesta ja koulukiusaamisesta? Hyvän ja pahan arvostelmat riippuvat suuresti katsojasta niin että esim. sodan jälkeen voittajat ovat aina jaloja ja hävinneet hirviöitä.

Lauerma on deterministi, ihminen on luonnostaan väkivaltainen ja voitonhimoinen. Paha on ehdottomasti läsnä viihteen ja julkisuuden julkisuuden maailmassa. Siinä bisneksessä pyörivät kovat rahat ja siitä me kukin nautimme kotisohvallamme iltaisin kauneudella ja romantiikalla kuorrutettuna.

Pahuuden historia on tämän kirjan mielenkiintoisimpia lukuja. Siinä kerrotaan alan kuuluisuuksista ja tuntemattomammista paholaisista. Minua kiinnosti erityisesti kuvaus kartanolaisuudesta, omituisesta fundamentalistilahkosta, joka otti uskovien lapset pienenä hoteisiinsa ja mursi heidät jumalalle kelvollisiksi henkisen ja fyysisen väkivallan avulla. Liike vaikutti Suomessa usean vuosikymmenen ajan viranomaisten hiljaisella suostumuksella. eikä nykyeläjä voi olla ihmettelemättä, miten se oli mahdollista. Nyt keväällä aiheesta julkaistiin hieno kuvaus, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina.

Marjatta Hemming

>Hae HelMet-kirjastosta

Haahtela, Joel: Katoamispiste

Ei ole poikkeuksellista, että Joel Haahtelan romaanissa etsitään enemmän tai vähemmän pakkomielteisesti toista ihmistä; jotakuta kauan sitten kadonnutta tai jotakuta, jota ei oikeastaan tunneta lainkaan. Näin myös hänen uusimmassa romaanissaan Katoamispiste.

Kirjassa suomalainen mies tapaa kadulla ranskalaisen naisen, joka on saapunut Helsinkiin etsimään kadonnutta puolisoaan. Kadonneen puolison kohtalo näyttää liittyvän tavalla tai toisella kirjailija Raija Siekkiseen, joka kuoli tapaturmaisesti tulipalossa vuonna 2004. Mies päättää auttaa naista etsinnöissä, mutta seuraavana päivänä nainen on lähtenyt hotellistaan. Mies päätyy selvittelemään arvoitusta itsekseen, ja hän uppoaa syvälle kuolleen kirjailijan maailmaa. Hän lukee kirjailijan kirjat, penkoo kirjailijaan liittyviä aineistoja arkistoissa, matkustaa kirjailijan kotikaupunkiin Kotkaan, tapaa kirjailijan ystäviä ja soutaa lokakuista säätä uhmaten kirjailijan saaristomökille.

Katoamispiste on kirja, jossa kirjailija Joel Haahtela tekee kirjailija Raija Siekkisen elämästä taidetta, vieläpä oikein hienoa sellaista. Kirjan päähenkilö pohtii kuolleen kirjailijan elämään uppoutumista näin: ”Ehkä tiedostin myös rikoksen omahyväisen puolen, haluan ottaa haltuun jotain toiselle kuuluvaa, omia sen osaksi itseäni ennen kuin kukaan muu ehtii, kuten kaikki elämävarkaat ennen minua. Tai ehkä rikos oli käsitteenä hieman suhteeton; olinhan anastamassa jo kertaalleen elettyä elämää, jotain mitä ei enää ollut.” Mitä Siekkinen olisi sanonut? Olisiko hän syyttänyt Haahtelaa elämävarkaaksi? Vai olisiko hän ollut imarreltu?

Oli niin tai näin, Katoamispiste on romaani, joka sopii kaikille hieman eksyneille ja melankolisille, sellaisille, jotka eivät vaadi kirjalta vauhdikkaita juonenkäänteistä eivätkä pety vaikkei lopussa mitään valtavaa löydykään.

Katariina Ervasti

>Hae HelMet-kirjastosta

Ruoki päätäsi! – runoilta Tikkurilan kirjastossa

4nakoaRGB_72dpi_kesa_S.gifVantaan kaupunginkirjasto jatkaa Neljä näkökulmaa -kirjallisuustapahtumien sarjaa ja tarjoaa illan runon ja musiikin parissa keskiviikkona 21.7.2010 klo 18-20.00. Tikkurilan kirjaston Lummesalissa esiintyvät runokollektiivi Helsinki Poetry Connection, lausuntaryhmä Siitä Pitäen ja laulaja Mira Törmälä.

Helsinki Poetry Connection on vuonna 2008 perustettu yhteisö, jonka tavoitteena on edistää kotimaisen runouden asemaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Helsinki Poetry Connection pyrkii nostamaan esille nuoria lahjakkaita tekstintekijöitä runouden ja rap-lyriikan parista. HPC:n aktiivijäsenten runoutta on kuultavissa myös juuri ilmestyneellä Helsinki Poetry Jam -kokoelmalevyllä.

Siitä Pitäen on helsinkiläinen, freelance näyttelijöistä koostuva lausuntaryhmä, joka perustettiin vuonna 2004 kampittamaan perinteisiä käsityksiä lausunnasta. Siitä Pitäen -ryhmän periaatteena on esittää runoilijoiden tekstit sanasta sanaan, mutta kertoa tarinat kuin ne olisivat heidän omiaan. Ohjelmistossaan he ovat suosineet sanataidetta Nerudasta aina Tiihoseen ja Tiaiseen.

Laulaja Mira Törmälä on valmistunut Sibelius-akatemiasta musiikin maisteriksi pääaineinaan haitari ja laulu. Ruoki päätäsi -tapahtumassa hän esittää omia sävellyksiään mm. Kantelettaren runoihin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Otto Heinonen, Vantaan kaupunginkirjasto, puh. 044-0878801, otto.heinonen[ät]vantaa.fi

Toukokuun 2010 lukupiiri

 

Toukokuun lukupiirin vieraana näyttelijä ja muusikko Katriina Honkanen. Katriina on valinnut toukokuun lukupiiriin luettavaksi Jan Guilloun teoksen Pahuus sekä William Goldingin teoksen Kärpästen herra.

Lukupiirikirjoja on saatavissa Tikkurilan kirjastosta. Voit myös varata lukupiirikirjat maksutta Tikkurilan kirjastoon. Lukupiiri kokoontuu keskiviikkona 26.5 kello 18.00 Tikkurilan kirjastossa. Voit ilmoittautua lukupiirin tästä.

Luvassa henkevää keskustelua kirjallisuudesta, virvokkeita sekä pientä purtavaa. Tervetuloa lukupiiriin!

Aineistovalintaa 1970- ja 1980-lukujen tyyliin

Pedagoginen informaatikko Marjatta Hemming Vantaan kaupunginkirjastosta kertoi Fiktiopäivä goes retro! -päivässä 1970- ja 1980-luvun kirjallisuudesta kirjastolaisen näkökulmasta. Videossa poiminta Marjatan esityksestä. Kuudes fiktiopäivä pidettiin 16.4.2010 Tampereen Metsossa.

Lähde: www.kirjastokaista.fi

Kuvaus ja editointi: Tuomas Lipponen

Huhtikuun 2010 lukupiiri

 

Huhtikuun lukupiirissä vieraan kirjailija Tuula Korolainen. Lukupiirikirjana Ulla-Lena Lundbergin teos Sade(linkki kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastossa).

Lukupiirikirjat voi varata maksutta Tikkurilan kirjastoon.
Lukupiiri kokoontuu keskiviikkona 14.4 kello 18.00 Tikkurilan kirjaston lastenosaston satuhuoneessa.Voit ilmoittautua lukupiirin tästä.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Ulla-Lena Lundberg Wikipediassa

Ulla-Lena Lundberg Sanojen ajassa

Tuula Korolainen Wikipediassa

Tuula Korolainen Sanojen ajassa

Keskustelua kuukauden kirjasta Bookcrossing.com sivuilla

Heikki Saureen arvostelu Etelä-Suomen sanomissa

Tervetuloa lukupiiriin!

Maaliskuun 2010 lukupiiri

inkerin_lippu.gifMaaliskuun lukupiirissä vieraana tutkija, filosofian tohtori, toimittaja ja runoilija Toivo Flink. Hän puhuu piakkoin ilmestyvästä kirjastaan ”Kotiin karkotettavaksi: Inkerin siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon 1944-1955”.

Lukupiiri kokoontuu keskiviikkona 10.3 kello 18.00 Tikkurilan kirjaston lastenosaston satuhuoneessa. Voit ilmoittautua lukupiirin tästä.

Toivo Flinkin aiemmin julkaistuja teoksia Helmet-tietokannassa

Helmikuun 2010 lukupiiri

 

 

”Sarjakuvissani pyrin yhdistämään keksityn, itse koetun ja ohimennen kuullun yhdeksi, monen lukukerran kestäväksi tarinaksi” (Anne Muhonen)

Vuoden 2010 ensimmäisessä lukupiirissä Vantaalainen sarjakuvataiteilija Anne Muhonen esittelee Katja Tukiaisen sarjakuvan Tyttö ja mummo sekä kertoo oman sarjakuvansa Ystäväni varjo syntyhistoriasta. Lukupiirikirjat voi varata maksutta Tikkurilan kirjastoon (linkkit kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastossa).

Lukupiiri kokoontuu keskiviikkona 10.2 kello 18.00 Tikkurilan kirjaston lastenosaston satuhuoneessa. Voit ilmoittautua lukupiirin tästä.

Linkkejä:
Anne Muhosen blogi
Sydänääniä
Ada-sarjakuva
Katja Tukiaisen sivut

Tervetuloa lukupiiriin!