Improvisaation matkoja: Länsimäki–Ohio–Tikkurila

pianoa saa soittaa

 

Syyskuu 2015, laatikon mallinen pikkukirjasto Länsimäessä, rähjäisen Siwan naapurissa. Kukaan ei puhu, kukaan ei välttämättä kuuntelisikaan. Ihmiset täällä haluavat olla rauhassa. Kalju mies aukaisee nuorten huoneen lasioven. Huoneen nimi on Zoom, vaikka sen ainoat kamerat sijaitsevat katossa, eikä niitä pääse edes käyttämään. Tietokoneita, sipsin murusia, äänenmurrosta. Graffitin yritys valkealla tiiliseinällä.

–Moi! Mitäs miehet? (seisahtunut hiljaisuus, tuijotusta)
–Mä oon Teemu.
–Ootsä täällä työharjoittelussa?
–Ööö.. tavallaan oon!
–Onks sulla vaimoja?
–Ei mulla ole vaimoja. Kaksi lasta on.
–Ootsä rasisti?
–En oo rasisti. Olen pianisti.

Kuusi pitkäraajaista teinipoikaa uppoutuu yhden puhelimen näyttöön. Keskustelu on näköjään päättynyt. Somalia, Marokko, Pakistan, Albania, Kosovo, Suomi. Pojat kasvavat kaikkialla kuin toukat perhosiksi, mutta vauhdin kehitys meneekin toisin päin: ensin on nauru, kirmaus ja jalkapallo, sitten hämmennys, raukeus ja tietokone – minkä jälkeen onkin jo ne pitkät raajat ja joitakin kaljuja aikuisia ympärillä, joilla on aina jokin projekti meneillään ja sitten ne häipyvät, kuka minnekin. Mutta miksi ne tulevat tänne Zoomiin? Mitä toikin äijä musta haluaa?

Huhtikuu 2016, Länsimäki. Kalju mies aukaisee saman lasioven ja alkaa heti soittaa sähköpianolla. Kappale ei ole tuttu, koska se on improvisaatiota. Pitkäraajaiset pojat pomppaavat sohvalta mukaan soittamaan controllerilla. Pisin heistä alkaa räpätä freestylea. Tässä vaiheessa tytötkin käyvät kääntymässä. Päivittäinen kuvio on toistunut jo yli puolen vuoden ajan. Kysymyksiä ei ole, on vain heti-tekemistä ja koko tämä improvisoitu leikkitodellisuus, jossa kukaan ei yritä.

Seuraava päivä. Utuinen Kelluntamusiikki leijuu Zoomissa. Sen voi ihan hyvin kuulla, vaikka sitä voi olla vaikeampi huomata. Pojat pelaavat koneilla. Kolmannen tunnin kohdalla ajattomuuden rikkoo teinin varovainen toivomus: –Hei, voisitsä soittaa jotain ammattimaisempaa?

Seuraava päivä. Tasainen pulssi, lisää epäloogisia harmonioita, mihinkään johtamatonta sointumattoa. Räppiä, testosteronia, kulttuurienvälistä nokittelua. Mutsis on, siskos on. Aina joku tönii. Abdi haluaa tuottajaksi ja yhdessä syvennymme beatin syntyyn.

–Voisko musta oikeesti tulla tuottaja?
–Ihan varmasti voi!
–Siis oikeesti? Onks tää biitti sun mielestä hyvä?
–Sehän on loistava. Nyt soitetaan yks tunti sen päälle!

Elokuu 2016, Columbus, Ohio. Kirjastoalan kattojärjestön konferenssi IFLA. On aika esitellä tuoreita käytäntöjä. What? Siis Suomessa improvisoidaan musiikkia kirjastossa? Kansainvälinen yleisö supisee kun vihreä lelupiano kaivetaan esiin. Salin täyttää epäjohdonmukainen humppa.

Syyskuu 2016, Tikkurila. Kirpeä aamuaurinko kiipeää I-junan ikkunaan. Miestä hymyilyttää. Länsimäestä alkanut pilottikokeilu onnistui yli odotusten, nyt testikenttä laajenee. Valtava Kekkosen aikainen tiski irtosi jo Tikkurilan kirjaston musa- ja mediaosaston lattiasta, mutta näkyvämpi muutos roikkuu ilmassa: musapallerot, karaoke, suuntaava äänentoisto, soundiboksi, liukuvat Kelluntamusiikkipajat, lava…

Kovaäänistä hykertelyä. Musa- ja mediaosastomme uudistuu kunnolla!

Teemu Kide
Leikkijä, osa Tikkurilan musa- ja mediaosaston uudistamistiimiä
teemu.kide@vantaa.fi

Karaokea kirjastossa

Tikkurilankirjastonkaraoke_helmet.fi-juttu
Sivarimme Jesse kokeilee karaokelaitteita

Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla on voinut laulaa karaokea maaliskuusta 2016 alkaen. Karaokea on kokeiltu osana kirjastossa käynnissä olevaa kehittämishanketta ”Musiikkikirjaston uudet palvelut”, johon kirjaston on saanut AVI-rahoitusta. Näillä näkymin karaokekokeilu jatkuu vuoden 2016 loppuun, jolloin päätetään mahdollisesta jatkosta karaoken osalta.

”Karaokea! Kirjastossa! Tuleeko seuraavaksi A-oikeudet?”, kysyi joku vääräleuka kun palvelua keväällä käynnistettiin. Karaokeen suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Johtuen pitkälti siitä, että Suomessa karaokea lauletaan pääosin hämyisissä alkoholin huuruisissa kuppiloissa. Myöskään karaoken vapaampi estetiikka ei miellytä joitakin. Mutta jos unohdetaan hetkeksi ennakkoluulot ja mietitään mistä karaokessa on kyse. Pohjimmiltaan karaoke on laulamista valmiiden taustanauhojen päälle tekstityksen kanssa. Ei sen kummempaa.

Miksi karaokea?

  • Suomessa karaokea lauletaan pääsääntöisesti baareissa ja ravintoloissa. Kirjaston karaoke tarjoaakin paikan harrastaa laulua niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua lähteä baareihin laulamaan. Tällä tavoin kirjaston tarjoama karaoke edistää myös päihteettömän elämän edellytyksiä.
  • Karaoke edistää myös lukutaitoa ja kielitaitoa. Laulun tekstejähän luetaan näytöltä sitä mukaan kun kappale etenee. Tikkurilan kirjastossa käy myös paljon eri-ikäisiä maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, joista osa on löytänyt karaoken.
  • Karaoke tarjoaa matalan kynnyksen tavan harrastaa laulua ja musiikkia.Vain pienellä osalla meistä on käytettävissään säestäjä tai riittävä soittotaito säestää itseään.
  • Palvelun käyttöönotto on nostanut ja monipuolistanut aiemmin lähinnä muutamien pianon soittajien käytössä olleen soittohuoneen käyttöastetta. Karaokea käydään usein laulamassa porukalla, mikä osaltaan lisää kirjaston kävijämääriä ja tilojen käytön tehokkuutta.
  • Laulaminen on mukavaa. Se virkistää ja edistää hyvinvointia.

Palvelun asiakaskunta on hyvin monipuolinen. Laulamassa on käynyt niin lapsia kuin aikuisiakin, perheitä, senioreita, maahanmuuttajia ja ”kantasuomalaisia”. Käyttäjien joukossa on laulua esim. aikuisopistossa tai musiikkiopistossa opiskelevia, joiden harjoittelumahdollisuuksia palvelu täydentää. Monet myös harrastavat karaokea tavoitteellisesti ja käyttävät tilaa esim. kilpailuihin harjoitteluun. On ollut myös hienoa nähdä miten erilaiset ryhmät ovat omatoimisesti ottaneet karaoken haltuunsa ja järjestäneet porukalla kokoontumisia. Tilassa on käynyt laulamassa karaokea mm. läheisen vanhusten hoivakodin asiakkaita, läheisen erityiskoulun lapsiryhmiä ja aikuisopiston lauluharrastajia.

Karaokepalvelu on ostettu DJ online musiikkipalvelusta. Kaikki palvelun sisällöt tulevat palveluntarjoajan verkkopalvelusta, josta myös uudet kappaleet latautuvat automaattisesti. Käyttölisenssit mahdollistavat myös julkisen esittämisen. Palvelun kustannukset riippuvat käytössä olevasta kappalevalikoimasta. Tällä hetkellä tarjolla on noin 3300 kappaleen valikoima, joka maksaa noin 300€/kk. Kokeilujaksolla järjestelmä on toiminut kaikin puolin moitteettomasti. Kokeiluvaiheessa palvelu toteutettiin kirjaston muussa tapahtumatoiminnassa käytettävällä pienellä äänentoistojärjestelmällä, johon karaoken palveluntoimittajalta saatu tietokone kiinnitettiin. Laulun sanat heijastetaan videotykillä seinälle tai tilassa käytettävälle näytölle. Mikäli palvelu jää pysyväksi osaksi musiikkiosaston palveluvalikoimaa tarkoituksena on rakentaa tilaan kiinteä äänentoisto.

Karaokea lauletaan musiikkiosastolla sijaitsevassa alunperin kuunteluhuoneeksi rakennetussa äänieristetyssä tilassa. Vaikka tila on äänieristetty niin satunnaisesti asiakkaiden nostaessa volyymia liian kovalle on ilmennyt pientä äänivuotoa. Pääsääntöisesti asiakkaat eivät kuitenkaan käytä liian suuria äänenvoimakkuuksia. Mikä viittaa siihen, että monelle baarien karaokeiltojen korkeat äänenvoimakkuudet ovat liikaa. Mikäli karaoke jää musiikkiosaston pysyväksi palveluksi selvitämme millä tavoin äänenvoimakkuutta voitaisiin hallita teknisin keinoin.

Asiakkaat varaavat ajan puhelimitse (p. 09 83923583) tai käymällä kirjaston asiakaspalvelussa. Palvelun voi varata 2 tunniksi kerrallaan ja 4 tunniksi viikossa. Lisäksi ryhmille on harkinnan varaisesti myönnetty pidempiä käyttöaikoja. Asiakkaan tullessa laulumaan ensimmäistä kertaa henkilökunta antaa asiakkaalle lyhyen (n. 5 min) opastuksen laitteiden käyttöön, minkä jälkeen asiakkaat ovat käyttäneet järjestelmää itsenäisesti. Valtaosa asiakkaista on opastuksen jälkeen selvinnyt laitteiden käytöstä omatoimisesti eikä palvelu ole juurikaan lisännyt työn kuormittavuutta.

Ville Karinen
projektipäällikkö
Musiikkikirjaston uudet palvelut
Lisätietoa allekirjoittaneelta: ville.karinen@vantaa.fi