Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY_SA
6.7. liput liehuvat Suomen kesän, runouden ja Eino Leinon kunniaksi, joten on hyvä hetki nostaa esiin mainioita runoteoksia. Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen, sillä tähän mennessä on ilmestynyt jo kolme suomalaista runoutta esittelevää antologiaa. Jokainen niistä on omanlaisensa ja juuri sen vuoksi ne kaikki ansaitsevat tulla huomioiduksi. Parhaimmillaan antologiat innostavat lukemaan lisää runoja. Ehkä jopa kirjoittamaan niitä itse.
Ikäisekseen hyvin säilynyt – satavuotiaan Suomen runoja
toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (Kirjapaja 2017)
Antologiaan on valittu runo jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Valikoiman runot kertovat ennen kaikkea suomalaisuudesta ja suomalaisten arjesta eri aikoina. Runot onnistuvat kuvaamaan oivaltavasti kullekin ajankohdalle tyypillisiä tunnelmia ja ilmiöitä. Kirjan lopussa on lähdeluettelo sekä runojen nimen ja alkusanojen mukainen hakemisto. Vuoden 2014 puhutteleva runo on Pentti Saaritsan:
Puolet ihmiskunnasta näkee nälkää,
puolet keräilee keittokirjoja
ja loput 50% seuraa kokkiohjelmia;
jäljellä olevista ei yksikään
koskaan näe miten armagnac-tilkka
tuikataan pannulla liekiksi,
mutta flambeeraamisen
he saavat kokea
mahdollisimman ihomyötäisesti.
Ja jäikö jotakin pois:
viimeiset 25%
käyvät ulkona syömässä, syömättä.
Ei kai kukaan unohtunut
tästä globaalista pöytäseurueesta?
(Pentti Saaritsa, Kuoleman elintavoista 4, runo on teoksesta Julkiset salasanat)
Samoilta tekijöiltä ilmestyy syyskuussa lastenrunoantologia Leijona se venytteli – 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta (Lasten Keskus, 2017-09-15).
Katso pohjoista taivasta
toimittanut Jenni Haukio (Otava, 2017)
Runsas kattaus suomalaista runoutta Aleksis Kivestä näihin päiviin. Runot on järjestetty kirjassa kahteentoista lukuun ja kukin luku esittelee pääasiassa yhden vuosikymmenen runoutta. Teoksesta löytyy sekä kaikkien tuntemia ikivihreitä klassikkoja että uudempien ja tuntemattomampien runoilijoiden teoksia. Kirjan käyttöä helpottavat kattavat hakemistot: sisällysluettelo, runojen nimen ja alkusäkeen mukainen hakemisto ja runoilijahakemisto. Luvussa XI Metsä puhaltaa perhosia Pekka Kejonen kuvaa suomalaista maisemaa näin:
Jokaisesta ikkunasta näkyy puu
asun Suomessa, maisemassa.
Jos kaipaan kivettyjä katuja,
en metsän vaan metron huminaa
se on napinpainaman päässä.
Ja kun kyllästyn
jokaisesta ikkunasta näkyy taas puu.
Näin kehittyneessä maassa
voi kaiken nähdä yhdestä ikkunasta.
(Pekka Kejonen s. 365, runo on teoksesta Walkman, minä se olen 2004)
Olet täyttänyt ruumiini tulella – eroottisen runouden antologia (WSOY, 2017)
toimittanut Sinikka Vuola
Monipuolinen kokoelma 2000-luvulla julkaistua suomenkielistä eroottista runoutta. Runot kertovat erilaisista eroottisista kohtaamisista sekä toiveista, halusta ja pettymyksistä. Tunnelmat vaihtelevat suorasukaisesta vihjailevaan. Ilahduttavaa oli se, että joissakin runoissa on mukana runoilijoiden kommentteja siitä miten tai missä tilanteessa runot ovat syntyneet. Kirjan lopussa on runo- ja runoilijahakemisto. Mukana on noin sadan nykyrunoilijan tekstejä.
Anja Erämaja kuvaa runossaan, miten vaikeaa oikean tunnelman luominen voikaan olla:
Eräskin mies tuli käymään, toi kolme tummanpunaista ruusua.
Sitä lakkiaistenpunaista, ei tässä mitään teinejä olla. Psyykkasin
itseni hymyyn, pyysin peremmälle. Olin siivonnut tietysti,
villapaidan jätin tuolinkarmille ja vähän multaa ikkunalaudalle
ettei menisi jäykäksi. Se kävi vessassa, kuulin kaiken mutta
psyykkasin. Keitin kahvit, pistin kukat maljakkoon. Leikkokukkia
sentään. Hella soi, otin piirakat uunista. Mies tuli vessasta ja
sanoi että toivottavasti ne ruusut ei ihan heti lurpsahda.
Lurpsahda.
(Anja Erämaja, s. 100, runo on teoksesta Laulajan paperit, 2005)
Muista myös nämä
Joka tytön runokirja (Tammi, 2016)
toimittaneet Suvi Ahola ja Satu Koskimies
Antologiaan valikoidut runot kuvaavat naisen elämää kaikkine iloineen ja murheineen. Runot on järjestetty lukuihin, jotka kertovat mm. lapsuudesta, nuoruudesta, äitiydestä, vanhuudesta, rakkaudesta ja naiseudesta ylipäätään. Monipuolisessa valikoimassa on mukana myös laululyriikkaa, runoklassikoita sekä käännösrunoutta.
Näin Eeva Heilala kuvaa naisen ikääntymistä:
Näin minulta riisutaan
tytön heleys,
napitetaan naisen puseroon.
Tulentekijä tietää:
lämmön salaisuus ei ole
loimuavissa liekeissä
se on hiilloksen hehkussa.
(Eeva Heilala, s. 274, v. 1978, runo on teoksesta Punaposkipuolukoita – valitut runot, 2004)
Lavaruno-opas (Kustannusosakeyhtiö Savukeidas, 2017)
toimittanut Harri Hertell
Lavarunous tarkoittaa runokilpailua, jossa kilpailijat esittävät itse tekemiään runoja. Opaskirja antaa vinkkejä lavarunojen esittämiseen ja kirjoittamiseen sekä myös runotapahtumien järjestämiseen. Harri Hertellin perustama Helsinki Poetry Connection järjestää tapahtumia ja nostaa esille uusia lahjakkaita tekstintekijöitä runouden, spoken wordin ja rap-lyriikan parista. Helsinki Poetry Connectionin Youtube-kanavalla voi katsella ja kuunnella runoesityksiä.
Lisää runovinkkejä löytyy myös Kirja matkaan – kiertueen kirjalistasta ja viime vuoden Runon ja suven – päivän artikkelista Vanhat ja uudet Leinot.
Nykyrunouden parhaimmistoa
YLE:n Tanssiva Karhu – runopalkinto jaetaan 5.7. Kajaanin runoviikoilla. Korkeatasoiselle kotimaiselle runoteokselle jaettavan palkinnon ehdokkaina ovat tänä vuonna:
Erkka Filander: Torso (Poesia)
Catharina Gripenberg: Handbok att bära till en dräkt (Schildts&Söderströms)
Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret (Otava)
Tiina Lehikoinen: Multa (Poesia)
V.S. Luoma-aho: Mantra (Poesia)
Harri Nordell: Hajo (WSOY)
Toimittaja Minna Joenniemen luonnehdinnat ehdokaskirjoista voi kuunnella Areenasta. Lisäksi kirjaesittelyt voi lukea Tanssivan Karhun nettisivuilta.
YLE Radio 1:n runo-ohjelma Tämän runon haluaisin kuulla esittää kuuntelijoiden toiverunoja 8.7. klo 19.03 alkaen. Ohjelma on kuunneltavissa vain suorana. Jo vuonna 1967 alkaneen Tämän runon haluaisin kuulla – ohjelman runoista koostettuja runoantologioita voi lainata kirjastoista.
Lisäys 5.7.
Tanssivan karhun voitti Sirpa Kyyrönen ja Kääntäjäkarhun Liisa Enwald Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.