Outoa ja odottamatonta

Oudon ja odottamattoman kanssa voi joutua tekemisiin vaikka missä. Tarkkaile erityisesti vesistöjä ja viidakoita. Arvaamattomia ongelmia saattaa koitua myös omista sukulaisista ja muista aikuisista.

Petri Hannini: Franz ja Kapteeni Nemon Sukellusvene

Kesäkuumalla joen pintaan pulpahtaa reitiltä harhautunut sukellusvene, jonka kapteeni pestaa Franzin miehistöön navigaattoriksi. Hullunkurisella merimatkalla Huippuvuorien kautta Afrikkaan seurue törmää puhuviin mereneläviin, aavelaivoihin ja merirosvoihin ynnä muihin merkillisyyksiin.

David Almond: Taivassilmä

Vaurioituneet lapset Erin, January ja Hiiri Gullane karkaavat lastenkoti Valkorannasta lautalla jokea pitkin ja juuttuvat vastarannalle liejuiseen Mustalantaan. Siellä he kohtaavat vanhassa kirjapainossa majailevan Vaarin ja hänen huoltamansa seittisormisen tytön, Taivassilmän.

Ritva Toivola: Aavelinnut

Topi kuvaa luontovideota. Pahaenteiset mustat linnut ilmestyvät ja katoavat luodolta. Kun luurankolintutaiteilija ja eno poistuvat saarelta, meri muuttuu pelottavaksi.

Tomi Kontio: Viidakon kutsu

Moni ei tiedä, että Kainuun korvessa on trooppinen viidakko, kunnes Alma näkee siitä unta ja houkuttelee Alpon vaaralliseen seikkailuun vimbojen maille.

Thórarinn Leifsson: Iskän salaisuus

Harrin ja Sirpan karvainen iskä tallustelee säällä kuin säällä puutarhaviidakossa siniraitaisissa alushousuissa. Hirveästä salaisuudesta huolimatta perhe-elämä on muuten tavallista, paitsi että poliisi käy kyselemässä iskältä yhdestä irtokädestä ja kadonneista kaupunkilaisista.

Roald Dahl: Ilmarin ihmelääke

Ilmarilla on kammottava isoäiti, jolla on ehkä maailman kuvottavimmat syömätottumukset. Ilmari miettii miten saada isoäiti kuriin ja hän päättääkin valmistaa lääkkeen, joka muuttaisi isoäidin kiltiksi tai saisi tämän kokonaan katoamaan.

Francois Rabelais: Pyllypyyhin

Aitoa ranskalaista kakkahuumoria 500 vuoden takaa.

Anu Holopainen: Molemmin jaloin

On Uusi Aika, ihmiset elävät territoriossa valtavien kuplien sisällä, turvassa luonnolta. Jokaiseen on asennettu inhibiittori, joka hillitsee viettielämää ja tunteita. Nuori Livia valikoituu lukemattomien innokkaiden hakijoiden joukosta lisääntyjien ryhmään, joka lähetetään Fennoskandiassa sijaitsevaan äitikeskukseen jatkamaan sukua. Samaan aikaan huhutaan keskuksen ulkopuolella liikkuvista barbaareista, jotka myös kaipaavat uutta verta näivettyneeseen heimoonsa.

Hanna Aaltonen ja Minna Nuutila

Kuva: Andy Waddington Lähde: Wikimedia Commons

Murha rannalla

Jos rantakelejä vielä riittää, pakkaan omaan rantakassiini kevyttä lukemista ja ehdottomasti Agatha Christien dekkareita. Niissä ei mässäillä verisillä yksityiskohdilla, vaan herkutellaan nokkelan etsivän päättelytyöllä syyllisen löytämiseksi.

Parhaimmillaan Christien dekkarit ovat salapoliisikirjallisuuden klassikkoja, joissa on huolellisesti punottu juoni ja yllättävä loppuratkaisu. Hercule Poirot on ehkä tunnetuin ja rakastetuin Christien luomista salapoliiseista. Poirot on ylpeä muhkeista viiksistään ja päättelykyvystään, eikä todellakaan pidä taitojaan vakan alla. Hänen mukaansa rikokset selviävät yksinkertaisesti ajattelemalla, ei juoksemalla sinne tänne johtolankojen perässä.

Heikkouksia suurella etsivällä ei omasta mielestään ole lainkaan, mutta kirjassa Mabellen kahdet kasvot paljastetaan niistä yksi. Vastentahtoisesti Poirot lähtee hammaslääkärinsä tohtori Morleyn vastaanotolle, mutta ei arvaakaan, että vain tunteja myöhemmin Morley löydetään vastaanotoltaan kuolleena.

Cornwallin rannikolla tapahtuu Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä. Pikkukylän pastori kuolee yllättäen eräillä illalliskutsuilla. Kuolema kuitataan sairauskohtauksena, mutta sitten tapahtuu toinen kuolemantapaus samanlaisissa oloissa. Tässä tarinassa Poirot esiintyy näennäisesti sivuosassa. Varjossa auringon alla lomahotellin rauha järkkyy, kun eräs vieraista löydetään murhattuna suojaisesta poukamasta. Tuttuun tyyliin ilma on tiheänään motiiveja.

Kun Poirot harkitsee eläkkeelle jäämistä, hän päättää ennen lopullista syrjään vetäytymistään ottaa vastaan kaksitoista tapausta, jotka vertauskuvallisesti muistuttaisivat antiikin sankari Herkuleen urotöitä.

Yhtenä Christien parhaimmista kirjoista pidetään Roger Ackroydin murhaa, joka
on kuuluisa yllättävästä loppuratkaisustaan. Jotkut kriitikot jopa syyttivät Christietä salapoliisi-kirjallisuuden reilun pelin sääntöjen rikkomisesta.

Jos Agatha Christie henkilönä kiinnostaa enemmänkin, kannattaa tutustua Agatha Christien sa-laisiin muistikirjoihin, joka sisältää muun muassa kaksi ennen julkaisematonta Poirot -novellia. Christie on kirjoittanut myös omat muistelmansa nimellä Vanha hyvä aikani.

Paula Puustinen, Vantaan kaupunginkirjasto

Fantasian lumoa, pelaamisen iloa

Kesällä, kun arjen aherrus taukoaa lomien ajaksi, on mukava uppoutua fantasian maailmaan. Harry Potter elokuvien viimeinen osa sai Suomessa ensi-iltansa viime viikolla. Elokuvien sekä Rowlingin kirjojen lisäksi Harry Potter seikkailee myös peleissä.

Lego Harry Potter on hauska peli perheen pienimmille, ja se löytyy kirjastosta PC:n lisäksi neljälle eri konsolille. Potterin tarina on useimmille jo tuttu, ja kirjastossa kuullaankin usein kysymys: “Mitä Potterin jälkeen?”

Salamavaras aloittaa Rick Riordanin Percy Jackson kirjasarjan, joka soveltuu hyvin Potter-faneille. päähenkilö on lukihäiriöstä ja koulukiusaamisesta kärsivä poika kunnes selviää, että hänessä onkin jotain aivan erityistä. Alkaa seikkailu, jossa Antiikin Kreikan mytologian jumalat ja muut hahmot heräävät henkiin. Salamavaras on saatavana myös elokuvana ja pelinä.

Villiin luontoon on Erin Hunter nimimerkillä kirjoitettu Soturikissat sarjan ensimmäinen osa, joka sopii eläimistä kiinnostuneille ja erityisesti jännityksen ja kissojen ystäville. Ruska kissa on vielä pentu, mutta hän lähtee kotoaan liittyäkseen metsässä elävien villikissojen klaaniin. Luvassa on hurjia seikkailuja, jotka eivät sovellu kotikissoille.

Fantasiasta puhuttaessa on hyvä muistaa myös lautapelit sekä roolipelit. Kirjastoista löytyy hauskoja lautapeliklassikkoja kuten Carcassonne, jota voit pelata kirjaston tiloissa. Roolipelien äärellä pääsee kokemaan fantasiamaailman ainutlaatuisella tavalla.

Roolipelien klassikko Dungeons & Dragons (D&D) on 1970-luvulta lähtien pelattu ja tunnetuinpia roolipelejä. Erilaisista seikkailuista löytyy varmasti tutkittavaa vuosiksi hyvässä peliporukassa. Toinen esimerkki suositusta fantasia-aiheisesta pelistä on Runequest. Kirjastosta löytyy satoja roolipelejä, joiden joukosta löytyy varmasti jokaiselle jotakin.

Mitä roolipelaaminen oikein tarkoittaa? Jos ei ole koskaan kokeillut, voi olla vaikea ymmärtää mistä oikein on kyse. Roolipeleistä on olemassa monenlaisia oppaita kirjastossa, mutta parhaimman kuvan toiminnasta saa näkemällä ja itse kokeilemalla. Hyvä paikka roolipelien maailmaan tutustumiselle on  Suomen suurin roolipelitapahtuma Espoon Dipolissa:

Ropecon 29.-31.7.2011.

Vantaan kirjastoauto Haave osallistuu Ropeconiin lastattuna täyteen fantasiaa ja pelejä sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia, jota voi lainata kirjastokortilla paikanpäältä. Kaikki halukkaat pääsevät myös pelaamaan kirjaston lauta- ja roolipelejä. Henkilökunta kertoo tapahtumassa mielellään myös lisää fantastisia vinkkejä kesäksi. 

Lea Kuusirati, Vantaan kaupunginkirjasto

Kuunneltavaa yhteisille automatkoille

Kun koko perhe matkustaa yhteisille automatkalle kesä-Suomeen tai vaikka ulkomaille, kuluu matka rattoisammin, jos voi vaikka kuunnella jotakin, joka sopii kaikkien korville. Olen valinnut kuunnelmia ja satu-CD:eitä, joita jaksavat kuunnella isommatkin lapset sekä aikuisten historiallisia romaaneja ja pohtimisen aihetta antavaa kuunneltavaa. Yllättäen vanhassa on vara parempi, eli vanhat tutut jutut veivät voiton uudemmista kuunneltavaa etsiessäni.

 Pikkulapsiperheelle

Takapenkki hiljenee, kun 101 dalmatialaista (kirja + CD-levy) hyrähtää käyntiin. Reippaan kokoisesta kirjasta riittää pideltävää kahdellekin lapselle ja kuvat ovat isoja ja selkeitä, jopa oivaltavia. Kertojana on dalmatiankoira Pongo, joka on kyllästynyt poikamiesisäntänsä tapaan viettää päivänsä pianon ääressä säveltämässä. Isäntä yrittää säveltää rakkauslaulua, vaikkei hänellä ole edes tyttöystävää. Niinpä Pongo ryhtyy toimiin löytääkseen isännälle oikean rakkauden.

Elina Karjalaisen Uppo-Nalle on syvälle luotaavaa yksinäisyyden ja toisaalta ystävyyden kuvausta, myös hyljätyksi tulemisen tunteet tulevat hyvin esille. Iki-ihana Tytti Karjalainen on esittäjänä.

Milne, A. A.: Nalle Puh : lastenkuunnelma. Nalle Puh on esitettynä ehdottomasti toinen tarina kuin itse luettuna. Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen pääsevät vauhtiin, vanha tarina muuttuu uudeksi, taide-elämykseksi. Jos radiosta keväällä tullut uusinta jäi kokematta, sen voi nyt lainata kirjastosta CD-levynä.

Valkoinen kameli : satukuunnelmia. Eri maiden kansansatuja sekä tunnettujen kirjailijoiden pieniä satuja kuunnelmamuodossa, ääni- ja musiikkitehosteineen, näyttelijöiden esittämänä. Ihmisten erilaisista piirteistä kerrotaan opettavaisten tarinoiden, usein eläinsatujen,  kautta.

Juha Ruusuvuori: Topi Tarhakäärme ja ottopoika. Topi Tarhakäärme ja Leena Lehtisammakko ovat hankkineet itselleen ottolapsen, Timo Tapiirin, joka on monta kertaa isompi kuin ottovanhempansa. Tämä tuottaa tietenkin jos jonkinlaisia vaikeuksia, onneksi heillä on hyviä ystäviä ja sukulaisia apunaan.

Koululaisperheelle

Aapeli: Vinski ja Vinsentti. Vinski on pieni punapäinen poika, joka elelee 1900-luvun puolivälin kuvitteellisessa pikkukaupungissa Hömpstadissa. Vinski näyttää olevan yksinäinen poika – ei kerrota, miksi – eikö samanikäisiä kavereita ole vai eikö Vinski vain sovi joukkoon? Vinski ei näytä kuitenkaan kärsivän tästä yksinäisyydestä vaan hän keksii alinomaa uusia mielenkiinnon kohteita ja mielikuvitusjuttuja. Aapelin Vinski-kirjojen kuunnelmadramatisointien ensimmäisessä osassa Vinski keksii näkymättömyyspulverin ja tässä toisessa osassa hän löytää itselleen mielikuvituksellisen kaverin. Vinski-kirjat ovat kestäneet hyvin aikaa, ehkä Vinskin optimistisen mielenlaadun ja kirjojen hiljaisen huumorin takia.

Rudyard Kipling: Viidakkokirjat.  Tiikeri Shere Khan on vähällä saada kiinni pienen pojan. Susiäiti pelastaa kuitenkin pojan ja kasvattaa hänet omien pentujensa joukossa omana lapsenaan. Poika saa nimen Mowgli – sammakko, koska hän on karvaton. Mowglin opettajina toimivat  vanha äreä karhu sekä musta pantteri. Nämä opettavat hänelle viidakon lain sekä eri eläinten kieliä. Mowgli onkin tässä hyvin oppivainen sekä älykäs.  Hänen ikuiseksi vihollisekseen jää tiikeri Shere Khan ja Mowgli tietää, että ennen pitkää hänen on kohdattava tiikeri uudelleen ja se tietää jomman kumman kuolemaa. Musta pantteri tietää myös, että Mowglin on vielä jonain päivänä palattava omiensa luo.

Jukka Parkkinen: Korppi ja korven veikot. Nuoret korpit Kalevi ja Kristian ovat olleet poissa kotoa kaksi vuotta. Kun he palaavat, maisema näyttää muuttuneen. Kestää pitkän aikaa ennen kuin korpit ymmärtävät, että heidän kotikorpeensa on pystytetty tykistöleiri. Luonnonolennot kärsivät melusta ja tykistötulesta, toisaalta ihmisiltä jää ruokaa yli korpeillekin. Pohdintaa ja mietiskelyä korpin tasolta.

Ritva Toivola: Kummitusjuna. Pieniä kauhukertomuksia mm. taksista, jota kuljettaa päätön mies. Nimen koko kirjalle on antanut ensimmäinen tarina.

Aikuisperheelle

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita, ensimmäinen osa Nimettömät. Hilma Maria Perämäen ja Anna Sofia Ahlstedtin elämät kulkevat rinnakkain koko elämän mittaisen ajan. Samalla Enni Mustonen kirjasarjassaan ja äänikirjoissaan tulee kertoneeksi Suomen historiasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hilman ja Annan lähtökohdat ovat erilaiset: Hilma on alun perin piika ja Anna pastorin tytär. Molemmat ovat syntyneet kuitenkin samana vuonna, 1877, ja molemmat toimivat tahoillaan naisen aseman ja Suomen aseman parantamiseksi ja heistä tulee ystävät. Tässä kirjasarjassa historia tulee lähelle ihmistä, kun se kerrotaan arkielämän tasolla.

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa. Risto Isomäen laajasta tuotannosta palkittu teos, joka on jälleen Japanin tsunamin jälkeen entistä ajankohtaisempi. Jäätiköntutkijat, arkeologit ja merentutkijat yhdistävät voimansa tässä palkitussa kirjassa. He yrittävät keksiä keinoja jäätiköiden sulamisen hidastamiseksi. Kirja pysäyttää miettimään, mitä ihmiskunnalla on edessään. Risto isomäki on kirjailija ja visionääri, joka on perehtynyt ilmastonmuutokseen ja mm. jäätiköiden sulamiseen, ja pyrkinyt kirjoillaan kiinnittämään ihmisten huomion näihin tärkeisiin seikkoihin.

Heli Laaksonen: Ratio Sulavoi. Heli Laaksonen on CD-levyllään olevinaan Radio Sulavoin toimittaja. Hän esittää runojaan sekä välillä syvällisiä ja välillä humoristisia ajatuksiaan, välillä on musiikkia ja muitakin esiintyjiä. Ohjelman tavoite: Saada äänimiehen ilme muuttumaan kerran lähetyksen aikana.

Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo. Sinikka Nopolan oivaltavia sattumuksia elämän varrelta tarhaikäisestä aikuiseksi. Nopolaa kuunnellessa tuntuu että joillekuille sattuu elämässä kaikenlaista enemmän kuin toisille tai sitten jotkut osaavat oivaltaa enemmän kuin toiset.

Pedersen, Jan: Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen. Erilainen lintukirja. Kirja ei sisällä erillistä CD:tä, vaan kirjassa on helppokäyttöinen äänilaite, josta saa kunkin linnun äänen kuuluville. Ääninäytteet voisivat olla ehkä vähän pidempiä, jotta tuntuma linnun ääneen syntyisi. Kirjan kuvat ovat isokokoisia ja korkeatasoisia, linnut hyvin tunnistettavia.

C-kasettien kuuntelijoille

Tolkien, J. R. R.: Hobitti eli Sinne ja takaisin. Niille, joilla autossa on kasettisoitin, voin suositella Hobitti-kasetteja.  Hobitti on johdatus Taru sormusten herra -kirjasarjaan, joskaan ei yhtä väkivaltainen.  Tämä soveltuu ehkä parhaiten nuorille. Joka pitää Hobittista, pitää varmasti myös Sormusten herrasta. Hobitti Bilbo Reppuli löytää vuorten uumenista taikasormuksen ja kummallisen olennon Klonkun, joka on elänyt vuoren alla olevassa järvessä kauan sormus aarteenaan. Tämä sormus johtaa hobitti Frodoon ja Sormuksen tarinaan. Tarinaan hyvästä ja pahasta, ikuisesta taistelusta, elämästä ja kuolemasta, ystävyydestä. Kirjassa annetaan hyviä neuvoja, mutta kun Frodo joutuu pahaan paikkaan, hän on unohtanut kaikki neuvot. Hän joutuu suoraan tuleen ja selviää kaikesta neuvokkuudellaan.  

Pirjo Pearlman, Vantaan kaupunginkirjasto

Satunnaisen pyöräilijän kesäloma

Pyöräilykausi alkaa pakkasilla, jolloin helteessä ajoa voi treenata pyöräurheilija Saikansalon tavoin saunassa. Pentti Haanpään novellikokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä Saikansalo harjoitteli Etelä-Euroopassa järjestettävää kisaa varten, mutta harrastelijalle kuuman sään leiri on ennen kaikkea mainio syy saunoa päivittäin. Lisäksi huolletaan hankeen ruostumaan jäänyt kalusto Fred Milsonin Polkupyöräkirjan huolto-ohjeiden avulla. Myös Ilkka Järvimäen Pyöräilijän kunto-opas tulee tarpeeseen: kirjassa on treeniohjelmia ja kuntovinkkejä, jotka sopivat myös aloittelevalle pyöräilijälle. Hyvä peruskunto on tarpeen, että kesällä jaksaa pyöräillä naapurinkunnankin puolelle juhlimaan.

Loman koitettua huolettomalle tai työvuoden ahdistamalle sopii päämäärätön ajelu. Tätä suunnitelmaa toteutetaan Ron McLartyn romaanissa Polkupyörällä ajamisen taito. Päähenkilö Smithy Ide menettää vanhempansa ja kadottaa sisarensa. Hän hyppää pyörän selkään ja alkaa polkea halki Yhdysvaltojen. Ide on juopotteleva, ylipainoinen ihmisraunio, mutta sitkeä polkeminen kirkastaa mielen ja karistaa kilot. Romaanisankarin esimerkkiä kannattaa seurata: stressi ja huolet jäävät Suomessakin pyörätien varteen, eikä reittiä tarvitse etukäteen suunnitella.

Suunnitelmallinen lainaa erilaisia kirjastosta pyöräilykarttoja ennen retkeä. Esimerkiksi Fillariopas. Turun saaristo esittelee Turun saariston pyöräilyreittejä, ja  Pyöräilyopas Vantaan luontoon  taas Vantaan pyöräreittien varrella olevia luonnonnähtävyyksiä. Opas löytyy myös pdf-muodossa Vantaan Ympäristökeskuksen www-sivuilta. Rengasrikon sattuessa Lars Klintingin hilpeä kuvakirja Kassu korjaa polkupyörän neuvoo yksityiskohtaisesti, miten rengas paikataan. Kirja sopii myös tarakalla matkustaville lapsille taukoviihteeksi.

Jos helle tai sade estää retkeilyn, pyöräilyä voi harrastaa kotisohvalla. Kimmo Antilan toimittama Velomania! : pyörällä halki aikojen tutustuttaa kotimaisen pyöräilyn paikoin merkilliseenkin historiaan. Kalevi Lepon toimittama     Suomalaisia polkupyörämerkkejä     puolestaan esittelee ennen vuotta 1970 valmistettuja pyöräaarteita, joita voi joutessaan etsiä mummolan ladoista ja liitereistä kunnostettavaksi. Treenipäivän viimeistelevät viisi Oscar-ehdokkuutta saanut Fillarijengi -elokuva (1979), jossa aikuistuvat nuoret viettävät kesää pyöräillen ja tulevaisuuttaan pohtien, sekä toimittaja Matti Rämön matkakertomus Rengasrikkoja Saharassa : polkupyörällä Pakilasta Pohjois-Afrikkaan. Rämön kirja on mainio kurkistus matkan varrelle osuvien maiden yhteiskuntaan sekä pitkän matkan pyöräilyn riemuun ja hankaluuksiin.

Kovakuntoinen lukaisee vielä Jukka Pakkasen tiiviin ammattipyöräilyhistoriikin Raateleva nousu : johdatus ammattipyöräilyyn, jossa käydään läpi kilpapyöräilyn syntyhistoria, suuret etappiajot, klassikkokilpailut ja nimekkäimmät ajajat. Kirjan turvin lajia tuntematonkin voi hurahtaa 2.7. alkavaan Ranskan ympäriajoon. Sitä ennen on kuitenkin syytä jälleen lämmittää sauna ja huuhtoa hiki ja maantiepöly iholta.

Paula Niemi, Vantaan kaupunginkirjasto

Vantaan tunnuksia – Vantaa kirjallisuudessa 1.

 

Vantaalaisille tuttu oman kaupungin tunnuskuva on – paitsi lähiöt – liikenteeseen liittyvä : ennen Vantaanjoki, nykyään Kehä III, itä-länsi -jakautuneen kaupungin yhdistävä valtatie. Ja tietenkin Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Vantaanjoki ja Vantaan historia ovat Vesa Haapalan innoittajia Vantaa-runokokoelmassaan vuodelta 2007. Teksti liikkuu nykyajasta keskiaikaan, siinä on eri kertojia: sistersiläinen, isä – miehen kokemuksia upeasti ilmaistuna. Blogissaan Haapala sanoo: “Kirjoitan mieluusti paikoista, joissa olen tuskin ollut ja joita tunnen vain vähän. Onhan näitä, Vantaa, Rooma. Paikka on mielikuvituksen sija.”

Viime aikoina on yhdistetty Helsinkiä ja Vantaata. V. 2006 järjesti Kanneltalo Rajalla-runokilpailun, jolla etsittiin pääkaupunkiseutulaisten kokemuksia kotiseudustaan suhteessa naapurikaupunkeihin. 45 runoa julkaistiin antologiassa Kolmen kaupungin kainalosta . Antologiasta välittyy kauniisti kaupunkilaisten tunteet nopeasti muuttuvissa, rakkaissa ympäristöissä. Vantaanjoen merkityksestä kertoo Helena Heinosen runo:

Tule nyt

Tule autolla.

tule bussilla,

tule metrolla.

Parasta kuitenkin olisi

jos tulisit meloen Vantaata pitkin.

Mirja Anttola-Hakala taas on kirjoittanut antologiaan runon Kehä kolmosella. Susanna Sääskilahden runossa matkustetaan Helsingistä pois:

Ajan uni

Nukahdin usein Pasilassa,

heräsin vilja-aaltoihin,

monta maksamatonta matkaa.


Muutkin antologian runot tuntevat kaipuuta luontoon:

Nää stadit on niinku

joku ihmeen viljapelto:

tuhannet tähkäpäät huojuu

pitkin kartsoja ja toreja.

(Maiju Tawast)

Urbaanimpi Vantaa-kuva esiintyy Vesa Haapalan toisessa Vantaa-nimisessä runossa, joka on julkaistu Kuntarunosuoni-sivulla. Runo alkaa – kuinka ollakaan – Olen kehätie… Se pulppuaa kuin keväinen joki täynnä elementtejä, jotka jokainen vantaalainen tunnistaa sydän kurkussa hymyten mutta kuitenkin toiveikkaana: …olen aamu joka valaisee nämäkin pihatLue runo ja nauti.

Juha Nummisen dekkarissa Viimeiseen pisaraan (1987) poliisi järjestää jännittävän operaation Kehä III:sen ja Hämeenlinnantien risteyksen tienoilla: “Kehätie on väkivaltaisesti tuhonnut reunoiltaan vanhan maaseutukulttuurin ja pullistanut sen tilalle massakulttuurin huoltoporrasketjun: pienteollisuutta, keskusvarastoja, huoltoasemia, voimalaitoksia, huonekaluhalleja…”

Maarit Mäkinen

Ruoki päätäsi! – runoilta Tikkurilan kirjastossa

4nakoaRGB_72dpi_kesa_S.gifVantaan kaupunginkirjasto jatkaa Neljä näkökulmaa -kirjallisuustapahtumien sarjaa ja tarjoaa illan runon ja musiikin parissa keskiviikkona 21.7.2010 klo 18-20.00. Tikkurilan kirjaston Lummesalissa esiintyvät runokollektiivi Helsinki Poetry Connection, lausuntaryhmä Siitä Pitäen ja laulaja Mira Törmälä.

Helsinki Poetry Connection on vuonna 2008 perustettu yhteisö, jonka tavoitteena on edistää kotimaisen runouden asemaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Helsinki Poetry Connection pyrkii nostamaan esille nuoria lahjakkaita tekstintekijöitä runouden ja rap-lyriikan parista. HPC:n aktiivijäsenten runoutta on kuultavissa myös juuri ilmestyneellä Helsinki Poetry Jam -kokoelmalevyllä.

Siitä Pitäen on helsinkiläinen, freelance näyttelijöistä koostuva lausuntaryhmä, joka perustettiin vuonna 2004 kampittamaan perinteisiä käsityksiä lausunnasta. Siitä Pitäen -ryhmän periaatteena on esittää runoilijoiden tekstit sanasta sanaan, mutta kertoa tarinat kuin ne olisivat heidän omiaan. Ohjelmistossaan he ovat suosineet sanataidetta Nerudasta aina Tiihoseen ja Tiaiseen.

Laulaja Mira Törmälä on valmistunut Sibelius-akatemiasta musiikin maisteriksi pääaineinaan haitari ja laulu. Ruoki päätäsi -tapahtumassa hän esittää omia sävellyksiään mm. Kantelettaren runoihin.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Otto Heinonen, Vantaan kaupunginkirjasto, puh. 044-0878801, otto.heinonen[ät]vantaa.fi

Benway, Robin: Bonusraita

Kalifornialainen Audrey seurustelee Evanin kanssa, mutta on kyllästynyt siihen, että Evan on kiinnostunut vain omasta bändistään. Audrey päättääkin jättää Evanin. Evan kirjoittaa erosta biisin nimeltä Odota, Audrey! Yllättäen biisistä tulee tosi suosittu. Kappale nousee paikallisradion soittolistalta koko maailman suosioon. Pian kaikkia tuntevat biisin tarinan. Evanin tekemä sanoitus ei anna Audreysta hyvää kuvaa.

Aluksi yllättävä suosio ja huomio on Audreysta hauskaa. Bändin fanit ja lehdistö kiinnostuvat tarinasta ja Audreysta. Audreysta tuleekin yhtäkkiä julkkis, jonka elämä on vapaata riistaa: turistit kuvaavat Audreyta tämän työpaikalla, paparazzit seuraavat tytön jokaista liikettä ja koulukaverit myyvät lehdistölle tietoja Audreysta. Audrey on hämmentynyt. Hän ei halua tällaista julkisuutta, jossa kaikki yrittävät hyötyä hänestä ja normaalielämästä ei voi kuin haaveilla. Julkisuus pilaa kaiken, välit parhaaseen ystävään ja uuteen ihastukseen. Onko tilanteesta pakotietä?

Stiefvater, Maggie: Väristys

Sudet hyökkäsivät Gracen kimppuun lapsena. Keltasilmäinen urossusi kuitenkin pelasti Gracen lauman tappavista hampaista. Siitä lähtien Grace on seurannut susien elämää.

Sam puolestaa elää kaksoiselämää talvisin sutena kesäisin ihmisenä. Hän on seurannut Gracen elämää siitä lähtien, kun pelasti tämän lapsena.

Kun susilauma hyökkää lukiolaispojan kimppuun, halutaan sudet tappaa. Grace lähtee metsään pelastaakseen sutensa. Metsässä hän kohtaa ihmishahmoisen haavoittuneen Samin. Grace tunnistaa heti sutensa ihmishahmosta huolimatta. Oudot olosuhteet eivät voi estää rakkautta joka heidän välilleen syntyy. On kuitenkin Samin viimeinen kesä ihmisenä.

Hirvonen, Elina: Kauimpana kuolemasta

Elina Hirvosen esikoisteos “Että hän muistaisi saman” oli muutama vuosi sitten Finlandia-ehdokkaana. Se käännettiin englanniksi ja maailman ehkä arvostetuin kirjallisuusfoorumi New York Times Review of Books ylisti sen herkkyyttä ja voimaa.

Uudessa kirjassa ollaan Afrikassa, Sambiassa, jossa suomalainen kaikkeen pettynyt kehitystyöntekijä Paul tapaa Estherin. Kummallakin on pitkä tarina takanaan. Paul on elänyt afrikkalaisen lapsuuden. Hän on kadot-tanut rakastettunsa, lapsensa ja elämänhalunsa, ja tullut tänne kuolemaan. Esther on hienosti menestynyt YK:n työntekijä, jonka auto-onnettomuudessa lähes kuollut rakastettu viruu koomassa kaukana englantilaisessa sairaalassa.

Kirja kertoo elämän hauraudesta. Kuolema on oikeasti läsnä koko ajan, vaikkemme huomaa tai ettei se ole aina siellä, missä luulemme sen vaanivan. Se on ottanut paikkansa yhteiskunnan rakenteissa ja ihmisten mielissä. Kirjailija kuvaa raakaa, väkivaltaista pornobisnestä samalla kylmällä tarkkuudella kuin vaikkapa Sofi Oksanen ja Joyce Carol Oates, mutta hänen käyttämänsä kieli ja metaforat ovat äärettömän kauniita, kuin runoa.

“Tästä maailmasta ei koskaan tule mitään, jos aikuinen mies voi tässä tilanteessa hymyillä kuin olisi voittanut sodan.” Näin ajattelee, Bessy, jonka ruumiin ja sielun omistavat pahat voimat, oikeat ja kuvitellut. Synkistä asioista kutoutuu kirjan loppua kohden levollisen kaunis, toivon ja rakkauden täyteinen odotus ja uusien mahdollisuuksien avautuminen.

Marjatta Hemming

>Hae HelMet-kirjastosta