Tiistaina matkaporukkamme jakautui kahteen: Mira ja Leela suuntasivat Utrechtiin Marjon, Pauliinan, Hannan ja Eevan matkatessa Delftiin. Delftissä ohjelmistoomme kuului vierailla DOK in OPEN -kirjasto/kulttuurikeskuksessa, joka sijaitsee Delftin keskustassa “OPEN”-nimisessä upeassa kiinteistössä. DOK-keskuksen kanssa samoissa tiloissa toimii De VAK- kulttuurikasvatuskeskus sekä kahvila-ravintola. Vierailumme aluksi meitä varoiteltiin kuvaamasta luvattomasti ihmisiä, joten yritimme kuvata vain paikoissa, joissa oli autiompaa ja joissa kuvauslupia ei tarvitsisi kysyä. Autioita paikkoja ei juuri ollutkaan! Tilat vaikuttivat olevan kovalla käytöllä vierailumme aikana. Kävijämäärältään DOK OPEN on vilkas, noin puoli miljoonaa kävijää vuodessa vetävä kirjasto.
Hollantilaisia yleisiä kirjastoja säätelee Suomen tavoin kirjastolaki ja toiminnasta löytyy yhteisiä nimittäjiä niin monilukutaidon edistämisessä kuin tapahtumatoiminnassa. Suurin eroavaisuus piilee siinä, että kirjastot eivät ole kunnallisia: ne ovat eräänlaisia säätiöitä, joihin hankitaan jäsenyys. Jäsenyyksien sisällöt ja hinnoittelut ovat erilaisia ja asiakas voi päättää, millaiseen jäsenyyteen sitoutuu. Jäsenyyden tasoa voi myös vaihtaa. Emme tulleet kysyneeksi jäsenyyksien lukumäärää, mutta puheista päättelimme, että meininki on touhukasta.
DOK:n ja De VAK:n ideana on olla aktiivinen ja näkyvä osa delftiläistä elämänmenoa. OPEN on neliömäärältään valtava rakennus, avoin kohtaamispaikka. OPEN:ssa on paljon erilaisia tiloja tapahtumille, taiteelle ja työpajoille. Keskityimme vierailussamme enemmän kirjastotoimintaan, sillä kanssamme oli lupautunut keskustelemaan DOK:n johtaja Yuri Matteman sekä kokoelma- ja ohjelmapäällikkö Renske van Dijk. Emme saaneet erikseen esittelyä talon muilta kulttuuritoimijoilta, mutta kuulimme että De VAK on Delftin versio amsterdamilaisesta MOCCA-kulttuurikasvatuskeskuksesta.
Aloitimme vierailun seikkailemalla tiloissa aluksi itsenäisesti. Yuri haki meidät yläkerran toimistotiloihin, jossa kävimme läpi lyhyesti DOKin strategiaa ja visiota. Suurimmaksi osaksi keskustelu oli vapaasti soljuvaa ajatusten ja kokemusten vaihtoa. Meidät vastaanotettiin erittäin mutkattomasti ja lämpimästi. Delftiläiset kollegamme poikkesivat esimerkiksi Amsterdamin vastaavista siinä mielessä, että he katsoivat olevansa tiedon jakamisen asialla – miksi siis periä vierailustamme maksua! Esimerkiksi Tilburgin kaupungin kehuttu LocHal-kirjastokeskus jäi käymättä tästä syystä. Myös Amsterdamin pääkirjasto peri vierailustamme maksun.
Huikea eroavaisuus Delftin kirjaston toiminnassa suhteessa Vantaaseen on vahva pedagoginen ajatus siitä, että kirjasto linkittyy osaksi oppimisen ekosysteemiä koulujen ja kotien rinnalle. Kirjaston henkilökunnan on tarkoitus toimia “lukemisen lähettiläinä”. Henkilökunnan toivotaan kokeilevan uusia asioita rohkeasti ja tätä tuetaan rahallisesti kannustaen. Kirjaston perusideana on inspiroida oppimista ja myös fasilitoita sitä. Yuri Mattemanin johtamisen idea lähtee oppimisen eri tiloista, joita ovat koti, koulu, luonto ja kulttuuri. Kysymys on siitä, miten kirjasto pääsee soluttautumaan oppimisen tiloihin ja miten nämä tilat ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Matteman viittaa puheessaan sujuvasti esimerkiksi Nina Simoniin sekä Kevin Crowleyhin.
Matteman kutsuu delftiläisiä koulukirjastoja “löytämisen paikoiksi” (finding places), mikä kuvastaa ajatusta kirjaston oppimista inspiroivasta roolista. Yksinkertaisimmillaan ajatus näkyy siinä, että koulukirjastoissa on esimerkiksi kirjanäyttely meneillään olevan kurssin teemasta. DOK:n pedagoginen konsepti on nimeltään DOK Education. Delftissä sijaitsee Hollannin sosioekonomisesti haastavimmat asuinalueet. DOK:ssa on tehty päätös panostaa toiminnassa näihin alueisiin esimerkiksi profiloimalla alueen kirjaston palvelutarjoomaa kokoelmineen voimakkaasti alueen tarpeiden mukaiseksi. DOK:n toiminta-ajatuksen keskiössä on lukuinto, kulttuuri ja yhteiskuntataidot. Kuulostaa suomalaisittain tutulta, mutta Vantaaseen verrattuna toiminta vaikutti konkreettisemmalta. Yllättävää oli vahva ajatus nuorten aikuisten merkityksestä asiakassegmenttinä: 18-28-vuotiaisiin keskittyminen on kirjaston strategian ytimessä. Toimintaa ei tosin tehdä “heille” vaan yhdessä heidän kanssaan.
DOK:n kokoelmien luokitus perustuu asiakkaisiin ja heidän tapaansa etsiä aineistoja kirjastosta, ei kokoelmille. Käytössä ei ole yleisen kymmenluokituksen tai Dewey Decimal Systemin kaltaista standardia. Mikä ilahdutti kovin, oli aineiston järjestämisen perustuminen asiakastutkimukseen. Lasten tiedonhakua kirjastokontekstissa oli tutkittu ja teemoittelu oli tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Teemojen visuaalit loihti ammattitaiteilija yhdessä asiakkaiden kanssa. Logiikkaa testataan ja muokataan asiakkaiden kanssa säännöllisesti. Vierailusta jäi vahvasti vaikutelma, että käyttäjänäkökulma toiminnan kehittämisen keskiössä systeemisen näkökulman rinnalla on selkeä johtoajatus DOK:ssa. Ajatus yhteisluomisesta itse asiassa tuntui olevan kaikissa vierailukohteissamme perusoletuksena.
Kirjoittanut Marjo Perälä
Erasmus+-matkalla Hollannissa olivat Mira Andreeva, Pauliina Eriksson, Eeva Hytönen, Leela Johansen, Hanna Nyman ja Marjo Perälä
