Kulttuuri- ja kirjastopalvelut liikkeessä Vantaalla

Kurssilla Barcelonassa: Erasmus – Integrating minority, migrant & refugee children at European schools and society (IRIE), Barcelona, 28.10.-1.11.2024

Kurssin pääteemat:

• Introduction – Understanding culture
• Policies and measures at schools
• Individual support of minority, migrant & refugee children
• Language & integration
• Diversity Policies & importance of integration

Teema 1: Kulttuurienvälinen viestintä

  • Kurssilla käytiin läpi kulttuurienvälisen viestinnän perusteoriaa ja käsitteistöä: ”Kulttuuri on kaiken läpileikkaava asia”
  • Käsittelimme mm. kulttuurien välisiä eroja sekä niiden lieventämistä: tärkeää eroavaisuuksien sijaan keskittyä hyödyntämään positiivisia puolia kulttuurienvälisyydestä: ”to overcome negatives and leverage positives”
  • Monikielisyyden aiheuttamat kommunikaatiovaikeudet, myös se, että kulttuureissa eleet ja ilmeet voidaan tulkita hyvin eri tavoin: esimerkiksi yleismaailmallisiksi kuvitellut eleet, kuten peukalon näyttäminen voivat saada todella kielteisiä merkityksiä joissain kulttuureissa.
  • Kulttuurisensitiivisyys: on tärkeää olla tietoinen kulttuurisista piirteistä ja omista asenteistaan. Ennakkoluulojen sijaan uteliaisuus monikulttuurisuutta kohtaan. Tämä on jatkuvaa oppimista.
  • •Kuvassa kurssin vetäjä Michael Hughes.

Teema 2: Maahanmuutto ja pakolaisuus

  • Kurssilla opiskeltiin perusasioita liittyen maahanmuuttoon, pakolaisuuteen ja integraatioon sekä segregaation torjuntaan.
  • Maailmassa on tällä hetkellä yli 20 miljoonaa pakolaista.
  • Vastaanotto: Turkki 3,4 milj, Saksa 2,5 milj, Kolumbia 2,5 milj, Pakistan 2,1 milj (vrt. Suomi 500 henkilöä vuodessa?)
  • Lähtömaat: Syyria 6,5 milj, Afganistan 6,1 milj, Ukraina 5,9 milj.
  • Pakolaisuuden ja maahanmuuton taustat ovat hyvin erilaisia: sen vuoksi ei ole mahdollista suhtautua ryhmään monoliittina (economic migrants, refugees, asylum seekers…)
  • LISÄTIETOA:
  • Benedetta Berti and Evelien Borgman: What does it mean to be a refugee? | TED Talk  About 60 million people around the globe have been forced to leave their homes to escape war, violence and persecution. The majority have become Internally Displaced Persons, meaning they fled their homes but are still in their own countries. Others, referred to as refugees, sought shelter outside their own country. But what does that term really mean?

Teema 3 ja 4: Kotoutuminen ja monikulttuuriset yhteisöt

  • Lasten ja nuorten tukeminen on erityisen tärkeää (ml. Harrastustoiminta)
  • Perheiden mukaan ottamisella on tärkeä rooli integroitumisessa
  • Integraatio ei ole pelkästään jonkin yksittäisen tahon, kuten koulun tai kirjaston tehtävä, sen sijaan mahdollisimman monialainen verkosto on onnistuneen integraation kannalta keskeistä
  • Segregaation ja kotoutumisen kannalta on tärkeää tunnistaa eri yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasoja, joilla näihin vaikuttaa: esim. Lainsäädäntö (Meso), paikalliset ohjelmat (esim. Kaupunkikohtaiset, Makro) ja suora ihmisten välinen kontakti (Mikro).
  • Kotoutuminen monisuuntaista: Teaching refugees & migrants vs. teaching about refugees & migrants
  • Integroituminen vastaanottavaan yhteiskuntaan lieventää taloudellista eriarvoisuutta

Teema 5: Kielenoppiminen

  • Paikallisen kielen oppimisen merkitys integroitumisessa on ensiarvoisen tärkeää
  • Kielen oppimisesta on yksilölle hyvin paljon etua:
  • connect with local, good for your career, confidence, boost your brain, building relationships, equality…
  • Kielen osaaminen on etnisen kuuluvuuden/kuulumattomuuden indikaattori: ”Language is a marker of ethnic belonging/difference”
  • Erilaiset tavat oppia uutta kieltä ja erilaiset tavat opettaa kieltä
  • Forced learning vs. encouraged learning
  • Kielen oppimisen herkkyyskaudet
  • Unkarin mallin mukaan kouluissa opetetaan ensimmäisenä vuonna pelkästään kieltä, seuraavana vuonna syvennetään kielenosaamista ja opetetaan opiskelussa ja oppiaineissa tarvittavaa sanastoa ja käsitteitä ja kolmantena vuonna tarjotaan tukea oppitunneilla eri oppiaineissa

Kurssin osallistujat

  • Eri alojen ammattilaiset eri puolilta Eurooppaa, jotka työskentelevät maahanmuuton ja kotoutumisen aiheiden parissa
    opettajat eri asteilta (toinen kieli, vieras kieli, aineenopettajat)
    • Lakineuvoja
    • Kustannustoimittaja
    • Monikielinen ja -kulttuurinen kirjastotyö
    • Jne.
  • Monikielinen ryhmä: suomi, ranska, unkari, saksa, bulgaria, ukraina, liettua, sloveeni, islanti, venäjä, englanti
  • Kurssilla pystyi käyttämään keskusteluissa myös muita kieliä (kuten venäjä) ja englannin käytössä pyrittiin selkokielisyyteen, jotta kaikilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Kurssilla käytetyt menetelmät

  • Kurssilla käytettiin erilaisia ryhmäytymisen menetelmiä, joita voi hyödyntää myös omassa arkisessa työssä.
  • Teimme toiminnallisia harjoituksia, mutta pääroolissa oli pienryhmätyöskentely ja keskustelu eri aiheiden parissa.
  • Osallisuus ja vertaistuki olivat tärkeitä vuorovaikutuksessa muiden kurssilaisten kanssa. Vaikka olimmekin työtaustaltamme erilaisia yhteisten kokemusten jakaminen tuntui merkitykselliseltä.
  • Kurssimateriaali oli monipuolista ja saimme sen myös käyttöömme kurssin jälkeen.

Biblioteca Jaume Fuster

  • Lessepsin lähikirjasto
  • Näkyvä ja keskeinen sijainti, lähellä metroasemaa
  • Jaume Fuster Guillemó (1945-1998), kirjailija, poliitikko, aktivisti?

Kirjaston laitteet

  • Laitteet ja systeemit samanlaisia kuin Vantaalla (Sierra, bibliotheca…)
  • Monikielinen lainausautomaatti: katalaani, espanja, englanti
  • Toiminnot: Lainaa / Omat tiedot / uusi lainasi

Kirjasto alueen ”olohuone”

Kirjaston kieliympäristö

  • Ensimmäinen kieli katalaani, toinen espanja ja kolmas englanti. Myös arabia ja ranska näkyvillä kirjastotilassa.
  • Eri kielten aineistoa hyvin vähän
  • Katalaanin kielen arvostus näkyi kaikkialla Barcelonassa, myös kirjastossa
  • Kirjaston vapaaehtoistoiminta: ”Etsitään ihmisiä, jotka haluavat oppia katalaania” -ilmoitukset eri kielillä

Kirjastotyö Barcelonassa

  • Työpäivät pitkiä (10-12 tuntia)
  • Ei ilta- tai viikonloppulisiä
  • Lessepsin kirjastossa erillinen lasten osasto (hyvin samanlainen kuin Tikkurilassa), aikuisten aineisto yläkerrassa, luku- ja työskentelysali alakerrassa sekä yläkerrassa lukutilaa

Lastenosasto

  • Bongasimme tuttuja hahmoja
  • Lastenosastolla oli jaettu kirjallisuus ikävuosien mukaan
  • HUOM. palautelaatikko vasemmalla

Kiitos! Gràcies!  

Teksti ja kuvat: Aino Ketonen ja Saara Zamiatin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *