Toimin kulttuurituottajana Lastenkulttuurikeskus Pyykkituvalla Håkansbölen kartanolla. Pelaaminen ja cosplay ovat osa arkeani ja omaan kokemusta myös pakopelihuoneiden järjestämisestä 4–12-vuotiaille. Niinpä kiinnostuin Italian Bolognassa sijaitsevan Erasmus Learning Academy:n (ELA) kurssista, jossa käsiteltiin pelilähtöistä oppimista ja opetuksen pelillistämistä.
Kurssilla roolipelasimme, tutustuimme uusiin digitaalisiin peliympäristöihin, pelasimme aarteenmetsästystä Bolognan kaduilla ja opimme hyödyntämään tekoälyä pelilähtöisten kokemuksien luomiseksi. Lisäksi tutustuin uusiin sovelluksiin kuten Genially, Action Bound ja Magic School, joista kaksi ensimmäistä soveltuvat digitaalisten pakopelien toteuttamiseen.
”Monet oppilaat, jotka laiminlyövät koulunkäyntiä ja joutuvat koko ajan vaikeuksiin, eivät ole sellaisia siksi, että he olisivat tyhmiä tai eivät pitäisi oppimisesta – he eivät vain näe luokassa opetettavien aineiden oppimisen tarkoitusta.” -Yu-Kai Chou
Erityisen kiinnostava oppi kurssilta oli Yu-Kai Choun kehittämä Octalysis-viitekehys, joka korostaa pelkän toiminnallisuuden sijasta ihmislähtöistä suunnittelua, jolla optimoidaan ihmisten motivaatio ja sitoutuminen. Octalysis-viitekehys esittelee kahdeksan ihmismotivaattoria: eeppinen merkitys ja kutsumus, kehitys ja saavuttaminen, luovuuden ja palautteen antaminen, omistajuus ja hallinta, sosiaalinen vaikutus ja sukulaisuus, niukkuus ja kärsimättömyys, ennakoimattomuus ja uteliaisuus sekä menetys ja välttäminen. Ymmärtämällä ja toteuttamalla näitä ydintoimintoja voidaan luoda mukaansatempaavia kokemuksia, jotka vastaavat sisäisiin motivaattoreihin ja edistävät positiivisia käyttäjäkokemuksia. (lähde: yukaichou.com)
”Peliteollisuus hallitsi ensimmäisenä ihmislähtöisen suunnittelun.” –Josef Günthner, co-founder & CEO of Paltron
Työssäni kohtaan usein erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Osalla saattaa olla kielellisiä haasteita ja osalla tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeutta tai muita neuropsykiatrisia haasteita. Ulkopuolisten silmin ajatellaan helposti, että jos lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti, se johtuu siitä, ettei hän haluaisi oppia tai että häneltä ei ole vaadittu riittävästi. Näin ei kuitenkaan ole.
Eläminen maailmassa, joka on suunniteltu enemmistön tarpeiden mukaan vaatii näkymättömiäkin ramppeja, sillä haasteet eivät aina näy ulospäin. Kaikilla lapsille ja nuorilla on paljon omia vahvuuksia, jotka voisivat oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tuen avulla päästä täyteen potentiaaliinsa.
Pelien kaltaisten elementtien, kuten pisteiden ja merkkien keräämisen, yllätyksellisyyden, palkkioiden ja haasteiden sisällyttäminen muihin kuin pelillisiin yhteyksiin on erityisen tehokas keino lisätä toiminnan saavutettavuutta sekä edistää motivaatiota, toimintaan sitoutumista ja luovuutta. Pelillistäminen voi tuoda toimintaan jännittäviä haasteita ja kehittää lasten ryhmätyöskentelytaitoja uusin tavoin: ryhmässä pelattavat pelit edistävät yhteistyötä, viestintää ja ongelmanratkaisukykyä – samalla lapset tutustuvat erilaisiin näkökulmiin. Pelilähtöisen oppimisen ja pelillisyyden kautta voidaan löytää kunkin pelaajan omia vahvuuksia ja jokainen pääsee loistamaan omalla erikoisosaamisellaan.
Pelilähtöinen oppiminen ja pelillistäminen eivät siis ainoastaan tee oppimisesta hauskempaa, vaan luovat mahdollisuuksia kaikille oppilaille loistaa!
Kirjoittanut Rebekka Harju, Lastenkulttuurikeskus Pyykkituvan kulttuurituottaja
Genially-sovelluksella tekemäni esitys kurssimatkasta:
2 ajatuksia aiheesta “Pelilähtöinen oppiminen tukee kaikkien oppilaiden vahvuuksia – näkymättömistä rampeista yhteisiin onnistumisiin”
Ei varmaan oo ollu monen vanhempien tiedossa pelien oppimiseen kiinostavuuteen ym .tässä artikkelissa liittyvät tärkeät seikkat ymmärtää lapsia enemmän oppimaan asioita helpommin ja kiinostumaan niistä
Kyllä, pelaamisen yhteydessä huoltajien rooli korostuneekin selkeiden rajojen asettamisessa ja siinä, että varmistetaan, että pelit ovat ikätasolle sopivia. Sen lisäksi huoltajien kannattaa keskustella mm. pelien sisällöistä ja siitä, mitä lapsi on pelatessaan oppinut. Tämä auttaa lapsia pohtimaan voisiko näitä taitoja soveltaa arjessa laajemmin.