Reykjavikin kaupunginmuseolla on viisi museokohdetta eri puolilla kaupunkia. Vakituista henkilökuntaa on noin 30 työntekijää, joista 6 työskentelee yleisötyötiimissä eli näyttelyiden, opastusten ja tapahtumien suunnittelun parissa. Lisäksi määräaikaisia ja keikkatyöntekijöitä on noin 30.
Tapasin merimuseon tiloissa yhteisömanageri Hlín Gylfadóttirin ja näyttelypäällikkö Helga Maureen Gylfadóttirin. He kertoivat, että aiemmin yhteisöprojektit jäivät aina kiireisempien töiden kuten näyttelynvaihtojen jalkoihin. Sitten he vaihtoivat Hlínin nimikkeen museolehtorista yhteisömanageriksi ja muuttivat hänen toimenkuvaansa. Työn pääsisältönä on nyt yhteisöprojektien koordinointi. Muutoksen jälkeen heillä on ollut paljon onnistuneita projekteja monenlaisten yhteisöjen ja erityisryhmien kanssa. Yhteisöiltä on saatu myös paljon hyviä ideoita museon toiminnan kehittämiseen.
Islannissa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä, ja suurin kielivähemmistö ovat puolalaiset. Maahanmuuttajia museo tavoittaa kieliryhmä kerrallaan. Ensin he järjestävät maksuttoman ja kaikille avoimen tapahtuman kieliryhmälle, esimerkiksi puolalaisille. Tapahtumaan kuuluu museon esittely ja näyttelyopastus puolaksi. Sitä varten palkataan kaksikielinen opas, joka osaa islantia mutta puhuu äidinkielenään puolaa. Museolehtori opettaa näyttelyopastuksen hänelle etukäteen. Kielitapahtumat ovat keino tutustua erikielisiin yhteisöihin, ja niistä poikii usein uusia yhteistyökuvioita.
Esimerkkinä maahanmuuttajien kanssa tehdystä yhteistyöstä Hlín ja Helga Maureen kertoivat näyttelystä, joka esitteli puolalaisia jouluperinteitä. Näyttelyn tarkoituksena oli kertoa, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja puolalaisten ja islantilaisten jouluperinteissä on. Museon rooli oli toimia mahdollistajana ja tarjota tila näyttelylle, puolalaiset itse suunnittelivat näyttelyn sisällön.
Museo viestii islanniksi ja englanniksi. Kielitapahtumien viestintä tehdään lisäksi kyseisen tapahtuman kielellä. Muunkielisille järjestetään myös selkokielisiä opastuksia. Oppaiksi palkataan islantia vieraana kielenä eli aksentilla puhuvia. Tapahtumailmoituksiin lisätään lista tärkeimmistä näyttelyopastuksella kuultavista sanoista, jotta sen voi opiskella etukäteen.
Kieliryhmien lisäksi museo huomioi muitakin erityisryhmiä. Koko henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja huomioimiseen. Museolla on esimerkiksi sateenkaarisertifikaatti, dementiaryhmä vierailee museossa säännöllisesti, museopalveluiden kehittämisestä on keskusteltu muun muassa neurovähemmistön edustajien kanssa. Nykyään tapahtumailmoitusten loppuun lisätään myös tapahtumapaikan tärkeimmät esteettömyystiedot.
Kaupunginmuseon museokohteista ehdin tutustua vain pikaisesti merimuseoon ja Reykjavíkin historiasta kertovaan museoon. Niissä oli käytetty kiinnostavia näyttelyratkaisuja, ja varsinkin pieniin tiloihin tehdyt ratkaisut olivat kekseliäitä. Tapaaminen islantilaisten museokollegojen kanssa oli innostava. Sain paljon uusia ideoita niin omaan työhöni Vantaan kaupunginmuseon näyttelyiden ja viestinnän parissa kuin yleisötyötä tekeville työkavereilleni vietäväksi.
Anni Rissanen
