Kirjalista

Yksi elämä, yksi planeetta

Tunnetun luonnontieteilijän Sir David Attenborough’n näkemys viisaamman tulevaisuuden turvaamiseksi ja vetoomus planeettamme puolesta. 94-vuotias Attenborough tunnetaan upeista luontodokumenteistaan, kuten Elävä maa ja Sininen planeetta. Kirjassaan hän summaa, millaisen muutoksen ihminen on hänen elinaikanaan luonnolle aiheuttanut. Attenborough varoittaa jatkamasta saastuttamisen ja metsänhakkuiden tiellä. Voimme pelastaa luonnon monimuotoisuuden ja turvata oman lajimme tulevaisuuden, jos ryhdymme nyt toimeen. Tarvitaan poliittista tahtoa, kansainvälistä yhteistyötä ja uudenlaisia kulutustottumuksia. ”Tarvitsemme viisautta”, Attenborough sanoo. Ilmestynyt 2020.

Lihan loppu

Viime vuosina sekasyöjät ovat vähentäneet lihansyöntiään niin paljon, että ilmiö on noussut globaalisti merkittäväksi, talouden rakenteita muuttavaksi tekijäksi. Miksi näin on tapahtunut, ja mitä se merkitsee tulevaisuudessa? Lihantuotannon päästöjen vuoksi ilmastonmuutoksen maailmassa kasvissyöntiin siirtyminen saattaa olla jopa väistämätöntä. Mutta mitä lihan loppu tarkoittaa maatalouden, politiikan, terveyden, liiketoiminnan tai yhteiskunnan eläinkuvan kannalta? Tapahtuuko merkittävä muutos teknologian avulla vai asennemaailmassamme? Lihan loppu etsii ratkaisuja kiireelliseen kysymykseen: mitä syömme huomenna? Ilmestymisvuosi 2019, täydennetty laitos 2020.

Loppupeli : onko maapallo keikahduspisteessä?

Vielä ei ole myöhäistä muuttaa maapallon tulevaisuutta. Mitä tapahtuu, kun maapallon väestö lisääntyy kolmella miljardilla seuraavan 30 vuoden aikana? Loppuuko ruoka ja juomavesi? Miten tuotamme tarvitsemamme energian? Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa? Syttyykö lisää sotia? Maailmankuulut paleontologit Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly kartoittavat ihmiskunnan olemassaolon nyt ja tulevaisuudessa vaarantavia uhkia: nälkää, janoa ja niistä johtuvia sotia, myrskyjä, tavarapaljoutta ja uusia sairauksia. Barnosky ja Hadly esittelevät "Loppupelissä" käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia keinoja, joilla kääntää kehityksen suunnan. Meidän pitää kuitenkin toimia nopeasti, sillä aikaa on korkeintaan kaksi vuosikymmentä. Anthony Barnosky toimii Berkeleyn yliopistossa ja Elizabeth Hadly Stanfordin yliopistossa.

Hyvän historia : Ihmiskunta uudessa valossa

Historioitsija Rutger Bregman haastaa ajatteluumme syvälle juurtuneen käsityksen, että ihminen on luonnostaan itsekäs ja ihmiskunta tavoittelee vain omaa etuaan. Hän luo ihmiskuntaan vallankumouksellisen näkökulman: 200 000 vuotta historiaa osoittaa lajimme olevan pohjimmiltaan hyvä. Muista pahaa uskoessamme tuomme esiin pimeät puolet omasta käyttäytymisestämme. Hyvän historia auttaa tunnistamaan hyvyyden, joka voi luoda uuden pohjan paremmalle tulevaisuudelle.

Ympäristökasvatus : kestävän tulevaisuuden käsikirja

Mitä uutta tietoa ympäristöstä tarvitaan, jotta ympäristökasvatusta voi toteuttaa monipuolisesti? Kuinka ympäristöahdistuksen kasvaessa voidaan vahvistaa toivoa ja positiivista tulevaisuusajattelua? Ympäristökasvatus – Kestävän tulevaisuuden käsikirjassa käsitellään ympäristökasvatuksen perusteita muun muassa henkilökohtaisen ympäristösuhteen rakentumisen näkökulmasta: ympäristöön liittyvien asenteiden ja arvojen muodostuminen, osallisuus ja toiminta ympäristön puolesta. Kirjan teemoja ovat mm. kestävän kehityksen tavoitteet, globaalikasvatus ja ilmastokasvatus, joista esitellään paljon konkreettisia esimerkkejä. Kirja on perusteos opettajille, opettajaopiskelijoille ja kasvattajille. Lukija saa haltuunsa peruskäsitteet ja pääsee pohtimaan myös kestävän tulevaisuuden vaikuttamismahdollisuuksia. Kirjan kirjoittajat Hannele Cantell, Essi Aarnio-Linnanvuori ja Sirpa Tani ovat kaikki alan kokeneita tutkijoita ja toimijoita. Teos on julkaistu v.2020

Sydämen asioita : perhe ja planeetta kriisissä

Ilmastovaikuttamisen nuoren supertähden ja hänen perheensä tarina. Ilmastonmuutos uhkaa planeettaamme ja yhä useampi kokee ympäristöahdistusta. Kirja kertoo tositarinan perheestä, joka käsittelee henkilökohtaista kriisiään ryhtymällä taistoon ilmastonmuutosta vastaan. Malena Ernman, yksi Ruotsin tunnetuimpia oopperalaulajia, matkusti perheineen työn perässä maailmalla. Kun Greta, tyttäristä vanhempi, lopettaa 8-vuotiaana syömisen miltei kokonaan, perheen arki hajoaa. Vanhemmat ponnistelevat saadakseen apua koulusta ja terveydenhuollosta. Lopulta tytär saa diagnoosin Aspergerin oireyhtymästä, samoin myöhemmin nuorempi tytär Beata. Greta näkee koulussa dokumentin ilmastokriisistä ja järkyttyy: Miksi tästä ei puhuta, vaikka tämä on ainoa tärkeä asia? Greta taivuttelee vanhempiaan muuttamaan elämäntapojaan eikä halua enää lentää. Syömishäiriö alkaa parantua samalla, kun Greta löytää intohimonsa. Maailmanlaajuiseen julkisuuteen hän nousee 15-vuotiaana elokuussa 2018 ryhtyessään koululakkoon Ruotsin valtiopäivätalon edessä Tukholmassa saadakseen huomiota ilmastokriisille. Malena Ernman on kirjoittanut kirjan yhdessä miehensä Svante Thunbergin sekä tyttäriensä Greta Thunbergin ja Beata Ernmanin kanssa. Kirja on ilmestynyt 2019.

Me olemme imasto : miten planeetta pelastetaan ruokavalinnoilla?

Kirjailija tuskailee: en kyseenalaista ilmastonmuutosta, mutta toimin niin kuin en uskoisi siihen. Hankala totuus on, että pleastaaksemme planeetan meidän on vähennettävä eläinperäisen ruoan syömistä. Maapallo on muuttunut valtavaksi karjatilaksi: Viljelykelpoisesta maasta 59% käytetään rehun kasvattamiseen tuotantoeläimille. Kolmasosa makeasta vedestä juotetaan eläimille. Saavatko faktat meidät todella pysähtymään? Foer välttelee syyllistämistä ja saarnaamista ja ehdottaa pientä mutta tärkeää askelta: aloita aamiaisesta. Kaikkien ei tarvitse olla vegaaneja, jo lihan, maidon ja kananmunien vähentäminen on harppaus oikeaan suuntaan. Ilmestynyt 2020.

Maailman äärillä

Maailman äärillä on kokoelma Jonathan Franzenin esseitä ja puheita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Franzen käsittelee esseissään polttavia kysymyksiä: ekologisen ajattelun ja kapitalismin ristiriitaa, epätasa-arvon ja rotukysymysten haastetta sekä teknologian murrosta. Samalla hän tutkii taiteen roolia ja mahdollisuuksia ekokatastrofin ja epävarmuuden aikakaudella. Franzen vie itsensä ja lukijansa epämukavuusalueelle ja haastaa meidät kysymään itseltämme epämiellyttäviä kysymyksiä: itsestämme, velvollisuuksistamme sekä suhteestamme toisiin ihmisiin, eläimiin ja yhteiseen ympäristöömme. Maailman äärillä kasvaa vetoomukseksi empatian, taiteen ja ennen kaikkea luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ilmestymisvuosi 2019

Kuinka välttää ilmastokatastrofi : Nykyiset ratkaisut ja läpimurrot joita vielä tarvitsemme

Microsoftin perustajan ja Bill & Melinda Gatesin säätiön rahoittajan Bill Gatesin mielestä ihmiskunnalla ja planeetallamme on edelleen toivoa. Hänen uusi kirjansa kertaa tiiviisti ilmastonmuutoksen perusasiat ja käy sektoreittain systemaattisesti läpi teknologiset ratkaisut katastrofin estämiseksi. Hän kommentoi myös ratkaisujen poliittisia realiteetteja. Kirjoittamisen taustalla on tapaamisia huippututkijoiden ja muiden vaikuttajien kanssa. Näkökulma on globaali, hän muistuttaa usein maailman köyhimpien ihmisten elämän realiteeteista ja suhteuttaa niitä erityisesi yhdysvaltalaisten elämäntyyliin. Viimeiseen lukuun on ehtinyt myös kommentti pandemian vaikutuksesta ilmastonmuutosratkaisuihin. Ilmestymisvuosi 2021.

Meren tarina :

Meribiologi Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa vuonna 2004. Ilmastonmuutoksesta ei tuolloin juuri puhuttu, vaikka merkkejä ikiroudan sulamisesta näkyi jo. 2010-luvun loppupuolella Haapkylä päätti tutkia, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Hän matkusti Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja. Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myös turska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa jään sulaessa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon. Mutta iloitsevatko grönlantilaiset, kun heidän kala-apajansa parantuvat – ainakin lyhyellä tähtäimellä? Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori ja tietokirjailija. Meribiologina hän on sukeltanut maailman trooppisissa merissä tutkien ilmastonmuutoksen vaikutuksia koralleihin. Arktisesta ilmastonmuutoksesta Haapkylä kiinnostui, sittemmin huolestui työskennellessään Jean-Michel Cousteaun kanssa. Ilmestymisvuosi 2019

Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen : Kohti parempaa maailmaa

Yhdistyneiden kansakuntien kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä parantaa maailman rauhaa, turvallisuutta, hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n seitsemäntoista kohdan Kestävän kehityksen ohjelmaan. Tämä käsikirja on syntynyt presidentti Tarja Halosen aloitteesta. Kirja selventää kestävän kehityksen historiaa ja filosofiaa sekä käytännön haasteita globaalissa taloudessa ja politiikassa ja suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti esillä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, naisten aseman ja koulutuksen parantaminen – kaikki ne vähentävät köyhyyttä ja alttiutta kriiseihin. Ilmaston muuttumiseen taas vaikuttavat energiaratkaisut, teollisuuden kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu. Kirjoittajat ovat sisä- ja ulkopolitiikan veteraaneja sekä talouden ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijoita, Tarja Halosen lisäksi esimerkiksi kansanedustaja ja poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja, taloustieteilijä Sixten Korkman, Maailman Ilmatieteen Järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Teos on ilmestynyt 2017.

Ilmastotekokirja

Selätä ilmastoahdistus – toimi! Rohkea, pamflettimainen nuorten tietokirja tarttuu ilmastoahdistukseen konkreettisesti. Se selvittää ilmastokriisin syitä ja seurauksia ja kannustaa käytännön tekoihin lamaannuksen sijaan.Ilmastokriisi on pelottava juttu ja sen ympärillä käytävä keskustelu sekavaa. Ilmastotekokirja selkeyttää kokonaiskuvaa tarjoamalla mielipiteiden sijaan faktaa, kun liuta asiantuntijoita, ajattelijoita ja aktivisteja vastaa heille esitettyihin kysymyksiin. Mukana ovat muiden muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, ympäristöministeri Krista Mikkonen sekä ilmastoaktivistit Atte Ahokas ja Laura Kolehmainen. Viesti on selvä: jokaisen omilla teoilla ON vaikutusta. Meillä ON vielä mahdollisuus ja tahtoa pelastaa tämä pallo. Karri Paleface Miettisen ja Kaisa Happosen Ilmastotekokirja kannustaa toimimaan ja käyttämään omaa ääntä yhteisen planeetan hyväksi. Kaisa Happonen (s. 1982) on helsinkiläinen kirjailija.Karri Miettinen eli Paleface (s. 1978) on helsinkiläinen rap-artisti ja yhteiskunnallinen aktivisti. Ilmestymisvuosi 2020

Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessa

Talven ja pohjoisen luonnon ylistys​.Ainutlaatuiset kuvat ja asiantuntevat tekstit kertovat pohjoisen luonnon lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli – kaamoksen, hankien ja paukkupakkasten keskellä.Ihminen mullistaa talvia nopeasti, eivätkä pohjoisen eläimet ehdi sopeutua muutoksiin. Talvet ovat lämmenneet ja lumen aika lyhentynyt viikkoja. Muutoksen vauhti kiihtyy! Kirja niille, jotka välittävät Suomen luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja eläinten tulevaisuudesta. Ilmestymisvuosi 2020

Ekotrippi

Järvisen Minnaa ahdistaa - ja hävettää. Vyötärö paisuu epäekologisista eineksistä ja mikromuovit valtaavat vaatevarastot. Myös Siiri-tyttärellä on huoli maapallosta, eikä elämää helpota vääränmerkkiset verkkarit ja nolo perhe. Eräänä päivänä Minna päättää ryhdistäytyä. On aika liittyä ilmastotalkoisiin, heittää hyvästit hookoon siniselle ja leipoa koko pesueesta esimerkillinen ekoperhe! Mutta miten löytää kadonnut suhde luontoon, kun jo yhteys itseen ja läheisiin on hukassa? Ekotrippi on elämänmakuinen kuvaus 2020-luvun maailmasta, jossa ihmisen identiteetti määritetään sometilin sisällöllä, arvo hiilijalanjälkilaskurilla. Herkän humoristisessa romaanissa eri sukupolvien naiset kohtaavat kasvukipunsa ja aikamme vaatimukset eri tavoin - yksi tarina, kaksi kertojaa. Dystooppisiin ilmastokauhutarinoihin turhautunut Piia Heikkinen haluaa tarjota esikoisromaanillaan vertaistukea arjen suorituspaineisiin ja hirtehistä huumoria ympäristöahdistuksen torjumiseen.

Kuinka maailma pelastetaan? : kohti kestävämpää tulevaisuutta

Lämpenevä ilmasto, lajistoltaan köyhtyvä luonto, muoviin hukkuvat meret, saastepilvien alla kärvistelevät suurkaupungit… Ympäristöuhkat varjostavat elämäämme ja saavat meidät katsomaan epävarmoina huomiseen. Toisaalta ne voivat sysätä etsimään tietoa ja toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Kuinka maailma pelastetaan? -teoksessa (2021) eturivin tutkijat tarkastelevat maailmaa koettelevia ympäristökriisejä ja keinoja vastata niihin. Millaisia kytköksiä ilmansaasteilla on ilmastonmuutokseen? Miltä näyttää ruoan- ja energiantuotannon tulevaisuus? Kuinka ihmiset saataisiin muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, ja voimmeko oppia jotakin koronapandemiasta? Kirjan lopusta löytyy visa.

Yhteen hiileen : mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä? /

Yhdessä selvää ilmastonmuutoksesta! Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia ikään, asuinpaikkaan tai koulutukseen katsomatta. Yhteen hiileen -kirja valottaa ilmastonmuutoksen monimutkaisia tapahtumakulkuja. Kokonaisuuden ymmärtäminen ehkä helpottaa luopumista turhasta kulutuksesta ja auttaa punnitsemaan sekä omia että yhteiskunnan valintoja koko maapallon kannalta. Oikeiden johtopäätösten tekemiseen tarvitaan tietoa. Kirjan alkupuoli keskittyy luonnon tapahtumiin ja jälkipuolisko ihmisen toimintaan. Kun oppii käynnissä olevan muutoksen perusasiat, on helpompi seurata päivittäistä uutisointia ja ilmastokeskustelua, tunnistaa valeuutiset ja virheelliset käsitykset. Meistä jokainen voi pienentää hiilijalanjälkeään eli elää arkeaan kestävämmin ja vaikuttaa päättäjiin! Valmista ratkaisua ei ole, mutta yhdessä voimme oppia pitämään maapallosta niin hyvää huolta, että se jaksaa ravita koko biosfääriä, meitä nykyisiä ja myös tulevaisuuden ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Teoksessa on uusinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta, ja ääneen pääsee myös runsaslukuinen joukko ilmastotutkijoita. Kirjan kuvituksesta vastaa Jussi Kaakinen. Teos on kirjastoissa sijoitettu usein nuorten hyllyihin. Ilmestymisvuosi 2020

Luonnollisia ajatuksia

Ihminen on osa luontoa, erottamattomissa lukemattomien lajien verkostosta, jonka toiminnasta riippuvat elämän edellytykset. Tästä lähtökohdasta Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta ovat omistautuneet Itämeren suojelulle, ilmastonmuutoksen torjumiselle sekä luonnon monimuotoisuuden pelastamiselle. He tekevät konkreettista työtä ekologisesti kestävän maa- ja metsätalouden parissa, vesistöjen elonkirjon suojelun sekä energiantuotannon kehitystyössä. Tämä kirja on koottu Kankaanrinnan ja Herlinin eri foorumeilla julkaisemista kolumneista ja niitä täydentävistä uusista teksteistä. . Ajankohtainen teos osoittaa, miten ekologisen ajattelun on oltava rohkeaa ja kokonaisvaltaista sekä tarvittaessa korjattava itseään alati karttuvan tutkimustiedon mukaisesti. FT ILKKA HERLIN (s.1959) on mm. Cargotecin, Tampereen yliopiston, Soilfoodin ja Q Powerin hallituksen puheenjohtaja. SAARA KANKAANRINTA (s.1978) on BSAG -säätiön ja Carbon Action -alustan puheenjohtaja, LUKE:n johtokunnan varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsen useissa ekologisissa kasvuyrityksissä. Herlin ja Kankaanrinta ovat ympäristövaikuttajia ja yhdessä perustajia Baltic Sea Action Group (BSAG)-säätiössä, Soilfood Oy:ssä ja Q Power Oy:ssä. He omistavat tutkimustila Qvidjan Paraisilla sekä Gullkronan sataman saaristossa. Ilmestymisvuosi 2021

Vastuun FightBack

Teot ratkaisevat! Vastuu syntyy mahdollisuudesta toimia. Kuntoutuessaan vakavasta onnettomuudesta Pekka Hyysalo alkoi auttaa kohtalotovereitaan. Hän huomasi, että vastuunotto itsestä oli edellytys ottaa vastuuta myös lähimmäisistä ja viime kädessä paremman yhteiskunnan rakentamiselle. Hyysalon huoli maailman tilasta vaihtui toivoon: ihminen on planeetan ainoa laji, jonka on mahdollista ottaa vastuu myös elinympäristöstään. Maapalloa uhkaavien ongelmien edessä tarvitaan koko ihmiskunnan FightBack-taistelua. Kirja kannustaa jokaista löytämään oman tapansa toimia yhteisen haasteemme voittamiseksi. Teokseen haastatellut kotimaiset ja kansainväliset korkean profiilin vastuunkantajat valavat esimerkillään uskoa siihen, että muutos parempaan on meidän jokaisen tehtävissä. Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä, joka tunnetaan myös hyppyonnettomuutensa ja vammautumisensa jälkeen perustamastaan Team FightBackistä. Vuonna 2014 Hyysalo valittiin positiivisimmaksi suomalaiseksi.

Miten Suomi pysäyttää ilmaston­muutoksen

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, joista monilla voi olla maailmanlaajuista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi Isomäki tuo esiin useita kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin suomalaiset eivät ole vielä tarttuneet, mutta jotka voisivat pienentää sekä Suomen että muiden maiden hiilipäästöjä ja samalla parantaa Suomen omaa työllisyyttä. Isomäki sai Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkin non vuonna 2020.

R uoka, ilmasto ja terveys : miksi ruokavalio vaikuttaa sekä ilmastoon että terveyteemme enemmän kuin mikään muu asia

Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Ruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia erilaisten kulttuurien keittiöistä ja niiden yhdistelemisestä. Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu. Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi. Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme. Ilmestynyt 2021.

Vedenpaisumuksen lapset

Risto Isomäen ekologinen trilleri on itsenäinen jatko-osa hänen tunnetuimmalle kirjalleen Sarasvatin hiekkaa. Vedenpaisumuksen lapset on paitsi monitahoinen jännityskertomus, myös vangitsevan kaunis ja kauhistuttava kuvaus jäätiköistä ja luonnonvoimista. Myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Kylmäävän todentuntuisen katastrofin rinnalla kulkee kertomus merenneidosta ja kalastaja MannoAnnista, jonka tarinaan pohjaavat kristittyjen Nooa, hindujen Manu ja sumerilaisten Oannes. Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, joista useat on palkittu. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle.

Sarasvatin hiekkaa

Kiitetty ekologinen jännitysromaani, jonka tsunameja koskevat kauhuvisiot ovat osoittautuneet pelottavan tosiksi.Pienistä puroista syntyy suuri virta, ja pian koko ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Onko tarpeeksi aikaa pelastautua?Intialainen meriarkelogi Amrita Desai tutkii Intian länsirannikolla meren pohjalta löytynyttä rauniokaupunkia. Mikä pysäytti elämän kaupungeissa kymmenen tuhatta vuotta sitten? Desai tarvitsee tutkimuksiinsa erikoissukellusveneen, ja työkaveriksi ilmaantuu venäläinen Sergei Savelnikov. Samaan aikaan Grönlannin mannerjäätiköllä alkaa tapahtua odottamattomia asioita. Suomalainen tutkija Kari Alanen havaitsee tekijän joka yhdistää Cambaynlahden rauniot, Grönlannin mannerjäätiköt ja Bahamasaarten mystiset kivenlohkareet yllättävällä tavalla.

Kuunpäivän kirjeet

Aurinkokunta on ihmisen valtakunta, jonka kaivokset, tehtaat ja viljelmät hyödyntävät taivaankappaleita uuraasti ja järjestelmällisesti. Siirtokuntien väliset luokkaerot tuntuvat perheissä ja tuntemattomien välillä; Maasta pois päässeet eivät halua sinne takaisin. Lumi Salo etsii puolisoaan. Sol, kasvitieteilijä, ei ole saapunut jälleennäkemiseen, ei seuraavaankaan tapaamiseen, rikosta epäillään, terrorismista huhutaan. Solin perhe ei osaa tai halua kertoa mitään. Lumi joutuu etsimään Solia vaillinaisen tiedon varassa. Emmi Itärannan kolmas romaani Kuunpäivän kirjeet avaa synkkyydessäkin uskomattoman kauniin avaruuden ja kielen, joka kurkottaa kohti jotain mennyttä ja yhteistä. Niin Solin kuin oikean kodin kaukaisuus luovat romaaniin vireen, joka kysyy: Mikä kaikki on liian kaukana, ja minkä voimme vielä pelastaa? Teokselle myönnettiin vuonna 2020 Kalevi Jäntin palkinto sekä Nuori Aleksis -palkinto.

Teemestarin kirja

Emmi Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja on uskottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudestamme, jos puhdas vesi loppuu. Itärannan kieli on kuulasta, tarkkaa ja paisuttelematonta. Teemestarin kirja on voittanut Kalevi Jäntin palkinnon sekä Nuori Aleksis -palkinnon. Teos on käännetty yli kymmenelle kielelle ja Yhdysvalloissa sen ensipainos (nimellä Memory of Water) oli peräti 50 000 kappaletta.

Mersä meidän jälkeemme

Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Vetävästi kirjoitettu teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa - sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Artikkelien kirjoittajat: Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä; valokuvat: Anssi Jokiranta. Teos voitti Tieto-Finlandian vuonna 2019.

Sivistys vaurautena : kohti lempeän radikaalia edistystä

Teos päivittää käsityksiä sivistyksestä, vauraudesta ja edistyksestä ja tarjoaa tuoreen näkökulman myös ilmastokriisin kiperiin kysymyksiin. yhteiskunnan että yksilön menestystä on tähän asti mitattu materiaalisen vaurauden ja kulutusmahdollisuuksien lisääntymisellä. Silloin jää kuitenkin tunnistamatta suurempia merkityksiä ja tarkoituksia luovia mahdollisuuksia, ja myös alati paheneva ympäristöongelma jää huomiotta. Millainen ihminen, yhteisö ja yhteiskunta voi ratkaista nykyiset elämää ja sen mielekkyyttä uhkaavat haasteet? Millaiset arjen ja työn sisällöt voivat tarjota riittävän suuria tarkoituksia ihmisille? Teos luotaa piileviä mahdollisuuksia ja auttaa ottamaan ne käyttöön. Hyvä voi jatkua, kun oletuksia hyvästä elämästä ja työn tarkoituksesta koetellaan rohkeasti. Ilmestynyt 2020.

Heräämisiä : Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

Mistä luonnonsuojelussa on perimmiltään kysymys? Miten ajatus luonnon suojelemisesta syntyi, ja kuinka se laajeni käsittämään koko elonkehämme tulevaisuuden? Miksi jotkut uhraavat luontoaktivismille koko elämänsä, seisovat järkähtämättä monitoimikoneen edessä, erkaannuttavat itsensä muusta yhteisöstä tuhoten elantonsa ja terveytensä? Miksi toiset vaikenevat tai vastustavat suojelijoita? Heräämisissä kutoutuvat yhteen luonnonsuojeluliikkeen historia ja toimittajana aloittaneen Kauppisen omat kokemukset. Kymmenet haastattelut, luontoretket, uutisvirta ja lähdetekstit kuljettavat syvälle ihmisen ja luonnon suhteeseen ja suomalaisen yhteiskunnan ja päätöksenteon polttopisteisiin. Mitä luonnonsuojelijat vaativat 30, 40 tai 50 vuotta sitten? Ketkä vastustivat heitä? Mitkä vaatimuksista toteutuivat? Vielä aivan äskettäin luonnonsuojelijoita pidettiin friikkeinä, mutta nyt suuryrityksen johtaja saattaa sanoa, että koko järjestelmämme pitää muuttaa luontolähtöiseksi, ja häntä kuunnellaan. Mitä tässä välissä tapahtui? Ovatko suurimmat heräämiset kuitenkin vasta edessäpäin? Kirja ilmestyy 6.9.2021

Vaihtuvia maisemia: 100 ideaa maata pitkin matkailuun

Kiinnostus maata pitkin matkustamiseen on uudessa nosteessa. Moni miettii, miten vähentää lentämistä ja tehdä aiempaa kestävämpiä matkoja. Maitse matkustamisessa on kyse myös hitaan matkanteon nautinnosta. Junaan, bussiin tai pyörän selkään hypätään kokemaan, olemaan läsnä. Matkalla ollaan jo matkaa tehdessä, ei vasta perillä. Maata pitkin kuljettaessa myös mittakaavat ja oma sijainti kartalla asettuvat paikoilleen. Kelolan vuonna 2021 ilmestynyt kirja tarjoaa ideoita siihen, mihin maata pitkin voisi seuraavaksi suunnata. Se antaa tietoa ja vinkkejä suunnittelun ja kestävien valintojen tueksi. Ja ennen kaikkea: miten katsoa karttaa uusin silmin, lentoreittien ulkopuolelta.

Animalia

Rouva Jenni Haukio luonnehtii Eeva Kilven kokoelmaa Animalia (1987) itselleen läheiseksi teokseksi: "Animalia käsittelee eläinten asemaan ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä otteella, josta välittyy hyvin syvällinen ymmärrys ja empatia kaiken elollisen luonnon ainutkertaisuutta ja arvokkuutta kohtaan. Nämä ovat myös minulle tärkeitä arvoja. Animalia tuo esiin kipeitä, satuttaviakin tosiasioita pitäen kuitenkin kiinni sellaisesta tulevaisuususkosta, joka sisältää lupauksen paremmasta. Yhteiskunnalliset arvot muuttuvat hitaasti, mutta muutos on mahdollinen ja kaunokirjallisuudella voi olla ja usein onkin hyvin merkittävä rooli arvo- ja asenneilmaston muokkautumisessa ja kehittymisessä.” Lähde: Helmet-haastattelu 4.12.2017

Tämä muuttaa kaiken : kapitalismi vs ilmasto

Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta kehottaa Naomi Klein, Tuhokapitalismin nousun ja No Logon kirjoittaja. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. Tämä muuttaa kaiken (ilm.2015) on Naomi Kleinin toistaiseksi toiveikkain kirja. Kapitalismin jälkeisen järjestelmän puolesta taistellaan jo innostavilla tavoilla.

Hiilijalanjäljillä

Palkittu kirjailija JP Koskinen on ollut aina intohimoisen kiinnostunut säästä ja säätilojen tarkkailusta. Vesiliirtoon lopahtaneet hiihtolenkit innoittivat matemaatikon koulutuksen saaneen tilastofanin pitämään jo 1990-luvulla pedanttia sääpäiväkirjaa. Sitä tulkiten ja vankkaa nykytutkimustietoa hyödyntäen JP Koskinen tiivistää keskeisimmät ilmastonmuutoksen liittyvät faktat, kiistat ja tulevaisuuden skenaariot mukaansatempaavaksi pieneksi kirjaksi Ilmestymisvuosi 2021

Suomen luonto 2100 : tutkimusretki tulevaisuuteen

Meteorologi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100 on viimeisimpään tietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt.Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä muuttamaan maailman jo lähivuosikymmeninä. Millaisia muutoksia Suomi tulee kohtaamaan tällä vuosisadalla? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Onko havumetsiä enää ollenkaan, vai valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä, ja mitä niillä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä? Tai järvissämme tuttuja kaloja? Entä miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme? Kerttu Kotakorpi seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Kirja vie lukijat aikamatkalle vuoteen 2100, ja pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneeseen lajistoon, maisemiin ja elinympäristöihin. Ilmestymisvuosi 2021

Puiden kansa

Puiden Kansa on kuvaus suomalaisesta puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä sekä sen jättämistä jäljistä. Se on kertomus suomalaisen luonnonuskonnonon pyhistä paikoista, riiteistä ja myyteistä. Kuvat entisistä pyhistä lehdoista, yhä pystyssä olevista uhripuista ja karhunkallohongista tuovat kaukaiselta tuntuvan mytologian 2000-luvulle. Suomen kansan vanhat runot, kansatieteelliset keräelämät sekä nykypäivän ihmisten tarinat luovat kuvan vahvana vallinneesta henkisestä luonnonyhteydestä.

Sijoita rahasi vastuullisesti

Ilmastonmuutos ja filosofia

Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta. Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaistenkin arvioiden mukaan katastrofaalisia. Siinä tarkastellaan ihmisen suhdetta luontoon ja ympäristöön, länsimaisen tieteellis-teknisen elämänmuodon perusteita sekä ilmaston lämpenemisestä käytävän tieteellisen keskustelun filosofisia ulottuvuuksia. Niin ikään pohditaan, miten vastuuta ilmastonmuutoksesta tulisi jakaa – yhtäältä globaalisti ja toisaalta sukupolvien kesken. Miksi yksilön teoilla on merkitystä? Teos valaisee ja selventää ilmiötä, joka on venyttänyt arkisen elämän valintojamme planetaarisiin mittasuhteisiin ja jonka edessä inhimillisen olemassaolon mielekkyys ja oikeutus ovat uhattuina. Ilmastonmuutoksen herättämät kysymykset koskevat niin tiedon ja tietämisen rajoja, yksilöiden kokemuksia kuin koko ihmiskunnan kohtaloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä. Ilmestymisvuosi 2020

K iitos! : helppoja arkiruokia ja ilmastotekoja

Kuka tahansa voi tehdä ilmastotekoja kotona ja omalla lautasellaan, vaikkei ryhtyisikään vegaaniksi. Kirja helpottaa arkea tarjoamalla 60 houkuttelevaa kotiruokaohjetta ja runsaasti vinkkejä parempiin valintoihin.Reseptien oheen koottu tiivis tietopaketti kertoo, miten voi pienillä muutoksilla lisätä kasviksia ruokavalioon, mitkä kalat ovat kestäviä valintoja ja miten kotona saa hävikin vähenemään helposti.Tarjolla on muun muassa maistuvaa perunakalavuokaa, kasvis-jauhelihapihvejä ja maailman parasta bolognesekastiketta. Ilmestynyt 2021.

Martat - kodinhoitokirja : innostu ja onnistu kotona

Korjaaminen, kunnossapito ja kiertotalous ovat yksilöiden ja perheiden ulottuvilla olevia ilmastotekoja. Martat jakavat tietojaan ja osaamistaan leppoisasti ja monipuolisesti, olipa pulmasi sitten ruosteen irrottaminen astiasta tai sulaneiden pakasteiden käsittely. Teos tarjoaa perustietoa kodin siivoamisesta, huoltamisesta ja hoitamisesta sekä runsaasti arkea helpottavia vinkkejä. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Kirja on ilmestynyt 2020.

Elämän verkko

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kukoistavan elämän perusta. Se takaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Sen vaarantuminen on kuitenkin jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, vaikka nämä kaksi ilmiötä ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Elämän verkko -teoksessa joukko Suomen johtavia monimuotoisuuden asiantuntijoita kertoo yleistajuisesti, miksi biodiversiteettiä tarvitaan ja miten sitä voidaan lisätä. Eliöiden vuorovaikutussuhteet ovat monimutkaisia, ja yhdenkin lajin katoamisella voi olla arvaamattomia vaikutuksia koko muun eliöstön toimintaan. Monet tärkeät ravintokasvit ovat vaarassa kadota ruokapöydistämme, ja elinympäristöjen kutistuessa uudet taudit leviävät myös ihmisiin. Teoksessa keskitytään ratkaisuihin ja esitetään lukuisia toimivia monimuotoisuustekoja, joita voimme tehdä niin päättäjinä, talouselämän vaikuttajina kuin yksityisinä kansalaisinakin. Mutta kuinka monimuotoisuus saataisiin osaksi taloudellisia laskelmia? Mitä vaihtoehtoja synteettinen biologia tarjoaa? Voiko ihminenkin pölyttää? Ilmestymisvuosi 2020

Nuoren luonnontutkijan päiväkirja

Kansainvälinen menestysteos rakkaudesta luontoon ja taistelusta sen pelastamiseksi.15-vuotiaan Daran puhuttelevat päiväkirjamerkinnät vievät Pohjois-Irlannin kuvankauniisiin maisemiin. Kirja kattaa yhden vuodenkierron keväästä kesään, syksystä talveen, kotona ja koulussa, luonnossa ja hänen sisimmässään.Teos tarkastelee maailmaa vivahteikkaasti autistisen teinipojan näkökulmasta: tarkkanäköinen luontoaktivisti kuvailee kohtaamisia niin mustarastaiden, sammakoiden, voikukkien kuin jänistenkin kanssa, aina kunnioituksen vallassa ja hämmästellen. Hänen sanansa maalaavat myös lämminhenkisen kuvan tiiviistä perheyksiköstä, joka luovii tietään ihmeellisessä maailmassa. Ilmestymisvuosi 2021

Viimeinen muuttolintu

Hypnoottinen lukuromaani luonnon kauneudesta ja katoavaisuudesta. Franny Stone on päättänyt nähdä lapintiirojen muuttovaelluksen. Hän puhuu itsensä mukaan kalastusaluksen kyytiin seuratakseen maailman viimeistä tiiraparvea Grönlannista Antarktikselle. Matkan edetessä kohti rannattomia vesiä Franny joutuu kohtaamaan oman historiansa, väkivallan ja rakkauden arvet. Sen, miksi hänen täytyy vaeltaa – mitä kohti ja mistä pois.

Hyvän sään aikana : mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Hyvän sään aikana tutkii Suomea keskellä ihmiskunnan historian suurta käännettä. Luonnonvoimien karatessa ihmisen hallinnasta ja mullistaessa talouden ja politiikan pieni maa yrittää keksiä itsensä uudelleen: satsataan biotalouteen ja kehitetään uusia kasviproteiineja, perustetaan omavaraisyhteisöjä ja investoidaan asejärjestelmiin. Muutosta sekä pelätään, kiistetään että toivotaan. Teos yhdistää ilmastonmuutoksen eri tasot arkisesta planetaariseen. Kirjoittajat penkovat Suomen valtarakenteita, tapaavat tulevaisuuden ilmastopakolaisia ja ja selvittävät, miten demokratiamme voisi kestää muutospaineen. Kirja tutkii erityisesti ihmisyhteisöä: miten me ihmiset reagoimme ja sopeudumme muutoksiin, miten meidän luomamme järjestelmät korjaavat kurssiaan? Hyvän sään aikana ilmestyi vuonna 2017 ja on voittanut useita palkintoja.

Tienhaarassa : Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella

Jos ilmastonmuutos halutaan torjua, yhteiskuntien ja ihmisten toimintamallien on muututtava nopeasti. Kyse on vuosista, ei vuosikymmenistä. Toisaalta jos ilmastokriisin torjunnassa epäonnistutaan, miljardit ihmiset joutuvat kärsijöiksi, mikä vaikuttaisi tuhoisasti talouteemme ja yhteiskuntarauhaamme - eikä tämä ole edes pahin skenaario.  Keinoja on, mutta kuinka ne saadaan käyttöön? Miten demokratiaa olisi kehitettävä, jotta kuilun partaalta voi pelastua? Mari Pantsar on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtaja, joka vetää Sitran Hiilineutraali kierto­talous -teemaa. Hänellä on pitkä työkokemus cleantech-liiketoiminnasta. Jouni Keronen on yrityskoalitio Climate Leadership Councilin toimitusjohtaja, Fortum-säätiön asiamies ja dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän on toiminut energia-alalla vuodesta 1983 alkaen. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti puhtaampien, vähähiilisempien ratkaisujen kehittämiseen. Ilmestynyt 2019.

Lämpenevä maa : ilmastolukutaidon käsikirja

Ratkaisuja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi piisaa. Silti valtioiden, yritysten ja ihmisten suuret puheet ja ponnistelut eivät näytä pysäyttävän vaarallista ilmastonmuutosta kyllin nopeasti. Miksi niin vähän tehdään, vaikka niin paljon tiedetään? Tiedetoimittaja Mikko Pelttari kysyy, mikä tekee ilmastonmuutoksesta niin viheliäisen ongelman — yhteiskunnallisen ilmastokriisin. Vaikka ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ilmiö, kysymys ihmiskunnan suunnasta ei selkiydy vain fysiikan, teknologisten innovaatioiden ja ilmastomallien avulla. Toiveikas tulevaisuus vaatii talouden, kulttuurin ja toimintatapojen uudelleenajattelua. Kirja on tutkimuksesta ammentava johdatus ilmastonmuutoksen ajatteluun ja ilmastolukutaitoon. Kun ilmastosta puhutaan enemmän kuin koskaan, on entistä tärkeämpää pohtia mistä ja miten keskustellaan. Teos tarjoaa näkökulmia ja oivalluksia niin aloitteleville kuin kokeneillekin ilmaston ajattelijoille. Ilmestymisvuosi 2021

Levottomuuden kirja

Fernando Pessoa kirjoitti pääteksensa Levottomuuden kirjan vuosina 1913-1934, mutta se julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1982. Kirjassa Lissabonin kaupungin apulaiskirjanpitäjä Bernando Soares tarkkailee valppaasti ja täydellisin lausein maailman menoa ja ennen kaikkea itseään: ”Minä olen kaikki ihmiset.” Kirjailija Juha Itkoselle tämä on lohtukirja: 'Poimin kirjan hyllystä noin kerran vuodessa sellaisina hetkinä, jolloin etsin vastauksia olemassaolon mielekkyyteen liittyviin kysymyksiin. Kun kohtaa jotakin vaikeaa, löytääkö kukaan silloin lohtua mistään äärimmäisen kevyestä? Kun tulee tarpeeksi vakava paikka, me hakeudumme painavan äärelle.' Portugalilaista Fernando Pessoaa (1888-1935) pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Hän työskenteli myös kääntäjänä ja oli ahkera lehtikirjoittaja.

Päin helvettiä? : ilmastoahdistus ja toivo

Ympäristöuutiset ahdistavat: ilmastonmuutos etenee ja sademetsiä hakataan mutta monet maailman päättäjistä vaikuttavat välinpitämättömiltä. Miten olla toiveikas, kun koko maailma tuntuu olevan menossa päin helvettiä? Ympäristötutkija Panu Pihkala auttaa ymmärtämään ympäristökysymysten henkisiä ulottuvuuksia. Hän tarjoaa välineitä omien tunteiden käsittelyyn ja valmiuksia auttaa toisia ihmisiä kohtaamaan ympäristöahdistus. Päin helvettiä? oli ilmestyessään 2017 ensimmäinen suomenkielinen teos ympäristöahdistuksesta. Psykologia, sosiologia ja teologia auttavat ymmärtämään, miksi ympäristön tuhoutumista on vaikea käsitellä. Kirja soveltuu kaikille maailmankatsomuksesta riippumatta, vaikka siinä käsitellään myös kristillisen näkökulmia ympäristökysymyksiin.Toivoa on. Annetaan sille mahdollisuus. TT Panu Pihkala työskentelee monitieteellisen ympäristötutkimuksen parissa Helsingin yliopistossa. Hän on mukana käytännön ympäristötyössä ja kehittänyt etenkin kristillistä ympäristökasvatusta.

Mieli maassa? : ympäristötunteet

Mitä on ympäristöraivo? Tai ympäristöyllätys? Onko mielesi maassa vai ilmassa? Ympäristöahdistuksen ja toivon tulkkina tunnetuksi tullut Panu Pihkala pohtii kirjassaan, miten monin eri tavoin ihmisen tunne-elämä on sidoksissa maahan. Mieli ja maailma ovat syvässä vuorovaikutuksessa. Ensimmäinen suomenkielinen ympäristötunteiden käsikirja johdattaa oivaltamaan, miten tunteet voivat liittyä luontoon ja ympäristöasioihin. Lukija kutsutaan pohtimaan ja tunnistamaan niin surullisia kuin iloisia mielenmaisemia. Kirja sopii kaikille tunteville maailmasta ja sen tilasta kiinnostuneille ihmisille. TT Panu Pihkala työskentelee monitieteellisen ympäristötutkimuksen parissa Helsingin yliopistossa. Hänet tunnetaan ympäristökasvatuksen kehittäjänä. Kirja on ilmestynyt 2019.

Ikipuut

Tietokoneista innostuneen pojan kohtalon muuttaa vanha tammi. Kasveja rakastava tutkijanainen tekee mullistavan havainnon. Pariskunta istuttaa takapihalleen uuden puuntaimen aina hääpäivänään. Viisi ystävystä yrittää keinoja kaihtamatta pelastaa Yhdysvaltojen luoteisosien viimeiset koskemattomat metsät 1990-luvun alussa.Yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joista jokaisella on juuret, runko ja latvus.Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin kuuluvan Richard Powersin Pulitzer-palkittu Ikipuut on polttavan ajankohtainen romaani elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Se on myös henkeäsalpaavan upea ja koskettava ylistyslaulu luonnon ihmeille: sen sivuilla tuoksuvat neulaset ja humisevat sumusta kosteat rannikkometsät.

Faktojen maailma : Asiat ovat paremmin kuin luulet

Kun meiltä kysytään maailman tilasta, vastaamme aina väärin. Jopa niin väärin, että satunnaisesti vastaava simpanssi päihittää opettajat, toimittajat, investointipankkiirit ja Nobel-palkitut. Kansainvälisen terveydenhuollon professori ja rakastettu luennoitsija Hans Rosling – yhdessä Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin kanssa – esittelee 10 vaistoa, jotka vääristävät maailmankuvamme. Vaikka meillä on kaikki tieto saatavillamme, meitä ohjaavat muun muassa pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve. Faktojen maailma on inspiroiva ja hämmästyttävä tietokirja täynnä koskettavia tarinoita. Roslingin tunnetun teoksen keskiössä on terveystieto, mutta sen perussanoma voi yhtä lailla auttaa elämään ilmastoahdistuksen kanssa.

250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman

Teos tarjoaa jokaiselle kuukaudelle käytännöllisiä vinkkejä, joita noudattamalla voit arjen keskelläkin pienentää hiilijalanjälkeäsi.Rinna Saramäki antaa selväsanaiset ja tutkimustietoon perustuvat ohjeet ilmastonmuutoksen hillintään aina vaatevalinnoista bokashikompostointiin.Muutos alkaa arjesta; pieneltäkin tuntuvilla teoilla on suuri vaikutus! Ilmestymisvuosi 2020

Ankeriaan testamentti

Ankeriaan testamentti on kerronnallista tietokirjallisuutta parhaimmillaan: syvällinen ja pohtiva kertomus isän ja pojan suhteesta, juurista, kohtalosta, elämästä ja kuoleman kohtaamisesta. Ankerias on luonnontieteellinen mysteeri, kala, josta tiede, filosofia ja taidekin ovat vuosituhansien ajan turhaan yrittäneet ottaa selkoa. Nyt se tekee kuolemaa silmiemme edessä. Kirja muistuttaa meitä omastakin katoavaisuudestamme ja kaiken hauraudesta. Sukupuuton uhkaamien ankeriaiden kautta käsitellään suuria teemoja kuten ilmastonmuutosta, tieteenhistoriaa, uskontoa ja kuolemaa, ja kuinka meidän tulisi elää ennen sitä. Sanomalehti Sydsvenskanin kulttuuritoimittaja Patrik Svensson (s. 1972) sai tästä esikoiskirjastaan vuoden 2019 tietokirjallisuuden August-palkinnon. Suomeksi ilmestynyt 2020.

Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin

Ratkaisuja polttavaan ilmastonmuutosongelmaan etsivät niin kansalaiset, yritykset kuin investoijat. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä, ja tämä on muutoksen ydinasia. Jos fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi. Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa. Ilmestynyt 2021.

Yritysvastuu : johtamisen uusi normaali

Teos keskittyy yritysten strategiseen vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen rooliin, yritysvastuun johtamiseen, sidosryhmien merkitykseen vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä sekä hankintaketjujen vastuullisuushaasteisiin. Kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Alun perin syksyllä 2017 ilmestyneen kirjan 2. painos on päivitetty kauttaaltaan. Kirjan loppuluvussa käydään läpi, miten vastuullisuudesta tuli uusi normaali. Teos huomioi viimeisten kolmen vuoden aikana esille tulleet asiat ja ilmiöt, kuten yritysten ilmastoheräämisen, sijoittajien entistä aktiivisemman roolin yritysvastuun kirittäjinä, vastuullisen brändin luomisen sekä yritysaktivismin. Kirja auttaa ymmärtämään, miksi taloudellinen tulos on liian kapea mittari yrityksen menestykselle ja miksi ihmisoikeudet kuuluvat myös pienten ja keskisuurten yritysten agendalle. Se toimii reseptivihkona myös silloin, kun yrityksessä valmistaudutaan sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä. Kirjan 2.uudistettu laitos on ilmestynyt 2020.

Kaikki kuluttamisesta

Miten lopettaa turha kuluttaminen? Älä osta mitään turhaa roskaa, Julia Thurén aina sanoo itselleen, sillä hän tietää, ettei se tee hyvää hänelle, saati planeetalle. Siitä huolimatta hän ostaa. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Thurén selvittää, missä kuluttamisen juuret ovat, miten tavaran haalimisen voisi lopettaa ja millaisia tulevaisuuksia se voisi tarkoittaa. Tutkimustietoon perehtynyt ja asiantuntijoita haastatellut Thurén nimittäin tietää, että on täysin mahdollista löytää järkeviä rahankäyttökohteita, kuten aikaa, vapautta, turvallisuutta ja merkityksellisyyttä.Tietokirjailija Julia Thurén on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja ammatiltaan toimittaja. Hän on rahasta puhumisen ammattilainen, ja hän pitää Melkein kaikki rahasta -podcastia. Teos on Tieto-F1nlandia -ehdokas 2021.

Kasviksilla kiitos : kaikki irti kasviproteiineista

Opas kasviproteiinien käyttöön: miten laittaa terveellistä kasvisruokaa arkeen ja juhlaan. Kuinka kauan kikherneitä liotetaan? Miksi yhdistää aterialla siemeniä ja palkokasveja? Mistä raaka-aineista syntyvät parhaat lihattomat pyörykät? Perinteiset herkut kuten mokkapalat tai hampurilaiset valmistuvat helposti kasviproteiineista. Kasvisruoka on parhaimmillaan yhdistelmä laadukkaita ravintorikkaita raaka-aineita, värejä, tuoksuja ja makuja. Kirjan vegaanisissa ja gluteenittomissa reseptieissä ohjeissa käytetään linssejä, kikherneitä, papuja, kvinoaa, vihreää hernettä ja kauraa. Yrittäjä, ravintovalmentaja ja diplomi-insinööri Mirka Tuovinen haluaa levittää hyvinvoinnin ja terveellisen, hyvän ruoan sanomaa käytännöllisten ohjeiden avulla. Toimintaterapeutti ja kolmen lapsen äiti Lotta Lahden kotona värikäs kasvisruoka maistuu koko perheelle ja ruokaa laitetaan mahdollisimman paljon yhdessä.

Viimeinen siirto : suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään

Aikaa ei ole hukattavaksi hetkeäkään. Hiilidioksidimäärä, jonka voimme ilmakehään vielä nykymenolla päästää, on käytetty noin seitsemässä vuodessa. Muuten tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen ei onnistu. Viimeinen siirto kertoo, mikä on suomalaisen ympäristöliikkeen tila juuri nyt. Mitkä ovat monenkirjavan liikkeen yhteiset tavoitteet ja keskeiset ristiriidat? Miten tavoitteista tärkeimpään eli ilmastokriisin ja elonkirjon pienemisen ehkäisemiseen voidaan päästä? Suunnataanko katse poliitikoihin, kansalaisjärjestöihin, lakkoileviin koululaisiin vai suurimpiin saastuttajiin? Viimeinen siirto innostaa, provosoi, valistaa, saarnaa ja kannustaa – se herättelee meitä kaikkia toimintaan. Kirjan tavoitteena on tehdä tyhjäksi kaikki tekosyyt, joita keksimme oikeuttaaksemme sivustaseuraamisen. Teemu Vaarakallio on Pariisissa asuva vapaa kirjoittaja ja aktivisti, joka kirjoittaa ja toimii suoraan erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta. Kirjassa ovat mukana Leo Stranius, Sini Harkki, Teppo Eskelinen, Sanna Ryynänen, Maija Li Raudaskoski, Tuulia Reponen, Sonja Nielsen, Eleonoora Karttunen, Amos Wallgren ja Toni Ruuska. Ilmestymisvuosi 2021

Pakkasen valtakunta

Kryosfääriksi kutsutaan niitä maapallon osia, jotka sisältävät jäätynyttä vettä: lunta, jäätä, ikiroutaa, jäätikköä sekä näkymätöntä jäätikköä, josta hyvin harvat meistä ovat kuulleet. Jään peittämä alue kutistuu ilmaston lämpenemisen myötä koko ajan pienemmäksi. Pakkasen valtakunta vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla, elitpä sen läheisyydessä tai et. Norjan johtava tiedetoimittaja Björn Vassnes on kotoisin Finnmarksviddan arktiselta tasangolta. Hän on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja työstään. Tässä kirjassa hän vie meidät kiehtovalle matkalle ilmastotutkimuksen, biologian, kulttuurihistorian ja arkeologian pariin. Ilmestymisvuosi 2019

Vähän enemmän vähemmän : Löytöretkiä kestävämpään elämään

Luopua, tyytyä, jäädä paitsi – pyrkimyksemme ekologisesti kestävämpään elämään hahmottuu helposti kieltäytymisten ja niukkuuden kautta. Entä jos asia onkin toisin? Voivatko ekologisesti kestävämmät valinnat olla merkityksellisyyden, osallisuuden ja elämän mielekkyyden lähde – jotakin aiempaa enemmän? Ella Vihelmaa kirjoittaa teoksessaan ekologisten valintojen elämyksellisestä voimasta ja kestävämmän elämäntavan mahdollisuuksista. Ympäristön tila huolestuttaa meitä, mutta tunnistammeko arjessamme sen, kuinka kestävämmät valinnat voivat rikastuttaa kokemusmaailmaamme? Olemmeko oivaltaneet, kuinka syvästi palkitsevaa osallisuus voi olla silloinkin, kun yksittäisen ihmisen teot tuntuvat vähäpätöisiltä? Mukana teoksessa on myös kestäviä valintoja tehneiden henkilöiden kokemuksia siitä, miten nuo valinnat ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Ella Vihelmaa on helsinkiläinen filosofian lisensiaatti. Hän on työskennellyt ympäristöteemojen parissa niin kääntäjänä, neuvojana, oppaana, tutkijana kuin järjestötoimijanakin. Ilmestymisvuosi 2021

Kasvatus ekokriisin aikakaudella

Miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön? Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksen mallina pidetään kansalaista, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatus- ja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ekologisesti kestämätöntä. Miten tämän yhtälön voi purkaa kasvattajana? Perimmäiset käsityksemme ihmisen ja luonnon suhteesta on ajateltava uudelleen, jotta elämä jatkuu maapallolla. Myös kasvatusajattelua on uudistettava, ja kasvatusinstituutioiden tehtävät pitää kyseenalaistaa. Veli-Matti Värri tarkastelee kasvatus- ja opetusjärjestelmän taustaa, jonka mukaan ylenmääräinen hedonistinen halu ja ylikulutus ohjaavat elämäämme. Värri pohtii, miten tällainen rakenne voidaan purkaa ja löytää viisaampi suhde luontoon ja kasvatukseen. Filosofinen kirja on kirjoitettu kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Kulttuurikriittisenä kannanottona teos on myös maailmankatsomuksellinen puheenvuoro. Veli-Matti Värri on kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa. Kirja on ilmestynyt 2018.

Koneet, joilla pelastamme planeetan : älyteknologialla ilmastonmuutosta vastaan

Jääkaappi viestittää kaupan logistiikkakeskukseen, että maito on loppu. Viikon ruokatilausta täydennetään jääkaapin ohjeiden mukaisesti, ja drooni kuljettaa kauppakassin perille. Voisiko näin tapahtua? Viimeistään nyt on aika unohtaa tieteistarinoiden uhkakuvat tuhoa tuovista koneista. Älykkäät koneet ovat päinvastoin paras vaihtoehtomme tuhon välttämiseen. Koneiden avulla voimme onnistua niissä systeemisissä muutoksissa, joita ilmastonmuutos meiltä edellyttää. Voidaan puhua kitsastelun teknologiasta, jossa koneiden yli-inhimillinen laskuteho valjastetaan logistiikkaketjujen ja kiertotalouden optimointiin sekä energiankulutuksen vähentämiseen. Koneet, joilla pelastamme planeetan kuvaa, miten rakennamme vähähiilisen maailman ja mullistamme teollisen tuotannon ja liikkumisen niin maalla, merellä kuin ilmassa. Kirja pursuaa mielikuvitusta kutkuttavia tulevaisuudennäkymiä, jotka ovat mahdollisia, jos vain tartumme niihin. On aika kuvitella toisin!

Loputtomat loiset

Teos loisista ja niiden aiheuttamista tartuntataudeista. Aivelo on muokannut laajan tutkimustiedon helposti omaksuttavaan muotoon. Kirjassa esitetään selkeä kanta monista taudeista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun: Aivelon mukaan ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on, että yhteiskunnat järkkyvät. Kriisit ovat aina loisille mahdollisuus, vakaus on niille uhka. Lauri Jäntin säätiön palkinnon saaja ja Tieto-Finlandian ehdokas 2018.

Yhdessä ilmakehässä : tieteen huipulle ydinturman jäljiltä

Suomi kuuluu ilmakehätieteissä maailman kärkikaartiin. Menestys alalla perustuu fysiikan professori Markku Kulmalan luotsaaman tutkijaverkoston työhön, jonka tulokset näkyvät sekä tieteellisinä läpimurtoina että niiden teollisina sovelluksina. Tämä kirja kertoo, mitä ilmakehätutkijat tekevät ja miten se liittyy esimerkiksi ilmaston muokkaamisen teknologiaan. Se näyttää, miten muutaman poikkeusyksilön haparoivasta ideasta kasvoi vuosikymmenten saatossa tieteen huippuyksikkö. Lienee mahdotonta sanoa, mikä osuus suomalaisen ilmakehätutkimuksen nousussa kansainvälisen tieteen kärkeen johtuu sattumasta, mikä poliittisesta ohjauksesta ja mikä yksittäisten ihmisten kädenjäljestä.

Kun Arktis sulaa

Tämä kymmenisen vuotta vanha kirja on suurelta osin edelleen ajankohtainen. Arktisen luonnon kohtaamien ongelmien lisäksi tässä kirjassa käsitellään politiikan ja ihmisten elinolosuhteiden tuomia haasteita Arktiksen suojelussa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Yksi elämä, yksi planeetta

Kirja on aikamme tunnetuimman luonnontieteilijän Sir David Attenborough’n näkemys viisaamman tulevaisuuden turvaamiseksi, yhdessä luonnon kanssa. Brittiläinen David Attenborough tunnetaan upeista luontodokumenteistaan, kuten "Elävä maa" ja "Sininen planeetta". Nyt, 94-vuotiaana, hän summaa kirjassaan, millaisen muutoksen ihminen on hänen elinaikanaan luonnolle aiheuttanut. Mikäli jatkamme samalla saastuttamisen ja metsänhakkuiden tiellä, omalle lajillemme käy huonosti, Attenborough varoittaa. Voimme kuitenkin pelastaa luonnon monimuotoisuuden ja turvata oman lajimme tulevaisuuden, jos ryhdymme nyt toimeen. Emme tarvitse ihmeteknologioita, vaan poliittista tahtoa, kansainvälistä yhteistyötä ja uudenlaisia kulutustottumuksia. ”Olemme tulleet näin pitkälle, koska olemme planeettamme historian älykkäimmät oliot. Selvitäksemme eteenpäin tarvitsemme kuitenkin enemmän kuin älyä. Tarvitsemme viisautta.”

Me olemme ilmasto

Kirjailija Jonathan Safran Foer tuskailee hankalan totuuden äärellä: planeetan pelastaminen on mahdotonta, ellemme vähennä eläinperäisen ruoan syömistä. Miksi hyvät aikomukset on niin vaikea jalostaa teoiksi? Vakuuttavassa ja rehellisessä teoksessaan Foer välttelee syyllistämistä ja saarnaamista ja ehdottaa pientä mutta tärkeää askelta: aloita aamiaisesta.

Meren tarina : meribiologin tutkimusmatka Arktikselle

Haapkylä kertoo omista tutkimusretkistään Arktikselle, joiden kautta hän on voinut omin silmin havaita ilmastonmuutoksen etenemisen erityisesti arktisilla merialueilla. Lämpenevät meret happamoituvat ja sitovat vähemmän happea (yli puolet maapallon hapesta on kasviplanktonin tuottamaa). Eteläisemmät lajit syrjäyttävät ekosysteemille tärkeitä arktisia lajeja.

Pohjoinen: jälkemme maailman laidalla

Saamenmaalla kaikki muuttuu nyt nopeasti, koska ilmastonmuutos on nopeinta lähellä napa-alueita. Kirja on sekä upea valokuvateos että kaunokirjallisesti kirjoitettu tietokirja Saamenmaan nykyisyydestä ja menneisyydestä.

Viestejä saarilta: Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee?

Hauskasti ja helppotajuisesti, mutta vankalla asiantuntemuksella kansainvälisestikin arvostetuin ekologimme, edesmennyt professori Ilkka Hanski valotti ekologian vaikutusta ympäristön kestokykyyn. Ilmastonmuutoksen ja lajikadon yhteys tulee tässä kirjassa todella selkeästi esille.

Ruoka, ilmasto ja terveys

Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu. Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi. Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme.

Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, joista monilla voi olla maailmanlaajuista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hankkeita yhdistää se, että niitä voi tukea hyväksymättä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta. Riittää kun uskoo, että suuri osa maailman ihmisistä pitää ongelmaa totena ja että kansainväliset ilmastosopimusneuvottelut ovat oikeasti olemassa. Lisäksi Isomäki tuo esiin useita kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin suomalaiset eivät ole vielä tarttuneet, mutta jotka voisivat pienentää sekä Suomen että muiden maiden hiilipäästöjä ja samalla parantaa Suomen omaa työllisyyttä.

Metsä meidän jälkeemme

Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Vetävästi kirjoitettu teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa - sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Tieto-Finlanladia-palkinto 2019.

Sivistys vaurautena : radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa

Teoksessa päivitetään käsityksiä sivistyksestä, vauraudesta ja edistyksestä. Yhteiskunnan kehitystä ja yksilön onnistumista on mitattu materiaalisen vaurauden ja kulutusmahdollisuuksien lisääntymisellä. Niihin perustuva edistysajattelu ei tunnista ihmisen elämässä suurempia merkityksiä ja tarkoituksia luovia mahdollisuuksia, ja on tämän lisäksi alati paheneva ympäristöongelma. Tämä teos tarjoaa tuoreen näkökulman ilmastokriisin aikakauden kiperiin kysymyksiin. Millainen ihminen, yhteisö ja yhteiskunta voi ratkaista nykyiset elämää ja sen mielekkyyttä uhkaavat haasteet? Millaiset arjen ja työn sisällöt voivat tarjota riittävän suuria tarkoituksia ihmisille? Teos luotaa visionäärisesti aikakautemme piileviä mahdollisuuksia ja auttaa ottamaan ne käyttöön. Kauppatieteiden tohtori Maria Joutsenvirta on suomalaista hyvinvointi- ja talousajattelua uudistava tutkija ja vaikuttaja. Arto O. Salonen on yksi terävimpiä käynnissä olevan yhteiskunnallisen murroksen sanoittajia Suomessa.

Monimuotoisuus

Ympäristötoimittajan ja biologin reportaasikirja luonnon monimuotoisuudesta, lajikadoista ja ilmastonmuutoksestakin suomalaisesta näkökulmasta. Sukupuuttoja ei tapahdu vain sademetsissä, vaan myös Suomessa. Yksi huolestuttavampia ilmiöitä on tavallisuuden katoaminen eli ennen niin yleisten lajien kannat romahtavat.

Tämä muuttaa kaiken : kapitalismi vs. ilmasto

Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. Kapitalismin jälkeistä maailmaa rakennetaan jo innostavilla tavoilla.

Hiilijalanjäljillä

Kirjailija JP Koskinen on ollut aina intohimoisen kiinnostunut säästä ja säätilojen tarkkailusta. Vesiliirtoon lopahtaneet hiihtolenkit innoittivat matemaatikon koulutuksen saaneen tilastofanin pitämään jo 1990-luvulla pedanttia sääpäiväkirjaa. Sitä tulkiten ja vankkaa nykytutkimustietoa hyödyntäen JP Koskinen avaa keskeisimmät ilmastonmuutoksen liittyvät faktat, kiistat ja tulevaisuuden skenaariot. Mukaansatempaavan pienen kirjan lukemisen jälkeen maailma ei näytä enää samalta kuin ennen. Pariteos kaunokirjalle "Hukkuva maa". Kirjailija itse kuvaa teosten suhdetta näin: "Hiilijalanjäljillä ja Hukkuva maa muodostavat ainutlaatuisen teosparin, fakta ja fiktio samasta juuresta. Hiilijalanjäljillä on käytännössä Hukkuvan maan päähenkilön luentojen runko."

Suomen luonto 2100 : tutkimusretki tulevaisuuteen

Kirja on viimeisimpään tietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt. Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä muuttamaan maailman jo lähivuosikymmeninä. Millaisia muutoksia Suomi tulee kohtaamaan tällä vuosisadalla? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Onko havumetsiä enää ollenkaan vai valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä, ja mitä niillä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä? Tai järvissämme tuttuja kaloja? Entä miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Kirjassaan Kotakorpi vie lukijat aikamatkalle vuoteen 2100, ja pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneeseen lajistoon, maisemiin ja elinympäristöihin.

Yritysvastuu : johtamisen uusi normaali

Yritysvastuu 2.0 – Johtamisen uusi normaali on kirja yritysten strategisesta vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta roolista, yritysvastuun johtamisesta, sidosryhmien merkityksestä vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä sekä hankintaketjujen vastuullisuushaasteista. Kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Alun perin syksyllä 2017 ilmestyneen kirjan 2. painos on päivitetty kauttaaltaan. Kirjan loppuun on kirjoitettu uusi luku siitä, miten vastuullisuudesta tuli uusi normaali. Teos huomioi viimeisten kolmen vuoden aikana esille tulleet asiat ja ilmiöt, kuten yritysten ilmastoheräämisen, sijoittajien entistä aktiivisemman roolin yritysvastuun kirittäjinä, vastuullisen brändin luomisen sekä yritysaktivismin.

Ilmastonmuutos ja filosofia

Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaistenkin arvioiden mukaan katastrofaalisia. Ilmastonmuutoksen herättämät kysymykset koskevat niin tiedon ja tietämisen rajoja, yksilöiden kokemuksia kuin koko ihmiskunnan kohtaloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä.

Maapallon ilmastohistoria : kasvihuoneista jääkausiin

Kirja sai Vuoden tiedekirja -palkinnon vuonna 2008, mutta tiedot eivät ole vanhentuneet. Kirja keskittyy nimittäin maapallon ilmastohistoriaan 100 miljoonan viime vuoden ajalta. Kirja kertoo maapallon ilmastonmuutoksista ja kuvaa, miten maapallon ilmasto on rakentunut, miten se toimii ja miten se on muuttunut maapallon geologisen historian aikana. Viimeiset 10 000 vuotta ilmastonmuutos maapallolla on ollut hyvin maltillista. Miten on tulevaisuudessa? Tämä on kirja sinulle, joka kaipaat syvällistä näkemystä ilmastonmuutokseen ja hieman haastavampaa tieteellistä luettavaa.

Niukkuuden maailmassa

Mitä seuraa luonnon resurssien ehtymisestä? Jotkut povaavat nykyisen sivilisaation romahtavan, kun sen elinnesteet hupenevat tai sen käyttövoimat käyvät liian kalliiksi. Toiset muistuttavat ihmisen kekseliäisyydestä ja kyvystä luoda uusia resursseja ja teknologioita. Mitä tarkoittaa luonnonresurssien niukkuus? Niukkuuden maailmassa antaa lukijalle eväät suunnistaa ristiriitaisten näkemysten sekä muuttuvien ja moninaistuvien faktojen viidakossa. Millä tavoin asioista tulee niukkoja? Miten ne voivat runsastua? Niukkuuden maailmassa haastaa pohtimaan, millaista politiikkaa ja elämää niukkuuden maailmassa voisi olla. Mikä on mahdollista, mikä mahdotonta? Pelkät faktat eivät koskaan sanele politiikkaa. Politiikan aika ei ole koskaan ohi.

Ajasta ja vedestä

Miten puhua jostain tosi suuresta ja merkityksellisestä? Magnason pohtii, kuinka kauan kestää, kun jotkut käsitteet lopulta uppoavat yleiseen tietoisuuteen. "Merien happamoituminen. Olen ymmärtävinäni sanat, mutten todennäköisesti ymmärrä." Hänen mukaansa sanojen latautuminen tietoisuuteen kestää monta vuotta. Miten saamme sanat yleiseen tietoisuuteen nopeasti?

Elämän verkko: luonnon monimuotoisuutta etsimässä

Kirja koostuu suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamista "artikkeleista", joissa käsitellään monimuotoisuuden hupenemista eri näkökulmista, eri elämän osa-alueilta (ilmastonmuutos liittyy asiaan monella tavoin). Teos täynnä vankkaan tietoa asiasta!

Varovainen matkailija

"Tämä kirja käsittelee matkustamista, matkustamisen merkitystä, erilaisia tapoja matkustaa. Ennen muuta se käsittelee paluuta - ei pelkästään kotiin vaan myös muihin paikkoihin. - Samalla matkustan myös ajassa, takaisin aikaisempiin elämänvaiheisiin, sellaisten ihmisten luokse joita ei enää ole." Merete Mazzarellan kirjassa matkustetaan, mutta se ei ole matkakuvaus sanan varsinaisessa merkityksessä. Mazzarella kertoo pikemminkin tavasta elää ja kappaleista omaa elämänmatkaansa. Tärkeitä teemoja teoksessa ovat paluu ja toisto. Kerrontaan nivoutuu muistoja entisestä. Mazzarella luotaa matkojen ja muuttojen sävyttämiä lapsuusmuistojaan diplomaatin tyttärenä, kuvaa turismin kehittymistä ja pohtii matkustamisen merkitystä filosofien ja kirjailijoiden ajatuksista ammentaen. Mazzarella tarjoaa esseististä pohdiskelua matkustamisen eri puolista, mainioita tuokiokuvia matkoilta, tarkkanäköistä ihmiskuvausta ja teräviä havaintoja ajan ilmiöistä.

Hyvän sään aikana : miten käy Suomen, kun ilmasto lämpenee

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas vuodelta 2017 hahmottelee kokonaiskuvaa siitä, mitä ilmastonmuutos merkitsee Suomelle. Teoksessa käsitellään sitä, miten Suomi suhtautuu, varautuu ja sopeutuu väistämättömään ilmastonmuutokseen. Kirjan on kirjoittanut 21 journalistiikan opiskelijaa Tampereen yliopistosta vierailijaprofessori Hanna Nikkasen ohjauksessa.

Tienhaarassa: Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella

Kirja pohtii toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi poliittisen johtajuuden näkökulmasta. Kirjassa kysytään, johtaako ilmastonmuutoksen hillintää oikeastaan mikä taho. Kirjan tarkoitus ei ole kuitenkaan vaan masentaa, vaan myös nostaa esille konkreettisia toimia.

Suomi öljyn jälkeen

2010-luvulla tuotanto vähenee ja öljyn hinta nousee pilviin. Mitä tekee Suomi, pieni pohjoinen maa, jolla ei ole omaa öljyntuotantoa? Miten turvataan hyvinvointivaltio, kun öljyn nouseva hinta tekee länsimaiden talouskasvun yhä vaikeammaksi? Alkuperäinen laitos oli ehdolla sekä Tieto-Finlandian Kanava-tietokirjapalkinnon 2013 saajaksi. Päivitetty laitos v. 2016.

Mieli maassa? : ympäristötunteet

Kirjassa pohditaan millaisia erilaisia tunteita ilmastonmuutos voi meissä eri ihmisissä herättää. Tunteiden tunnistaminen voi auttaa käsittelemään esimerkiksi ilmastoahdistuksen aiheuttamia tunnereaktioita.

Päin helvettiä? : ilmastoahdistus ja toivo

Uutiset ympäristöön liittyen ahdistavat: ilmastonmuutos etenee, sademetsiä hakataan ja monet maailmanpäättäjistä vaikuttavat välinpitämättömiltä. Miten olla toiveikas, kun koko maailma tuntuu olevan menossa päin helvettiä? Ympäristötutkija Panu Pihkala auttaa ymmärtämään ympäristöasioihin liittyviä henkisiä ulottuvuuksia. Hän tarjoaa välineitä omien tunteiden käsittelyyn ja valmiuksia auttaa toisia ihmisiä kohtaamaan ympäristöahdistus. Toivon näköaloja on etsittävä yhdessä. "Päin helvettiä?" on ensimmäinen suomenkielinen teos ympäristöahdistuksesta. Psykologia, sosiologia ja teologia auttavat ymmärtämään, miksi ympäristön tuhoutumista on vaikea käsitellä. Kirja soveltuu kaikille maailmankatsomuksesta riippumatta, vaikka sen lopussa käsitellään ytimekkäästi kristillisen ajatteluntarjoamia näkökulmia ympäristökysymyksiin. Toivoa on. Annetaan sille mahdollisuus.

Linnut & ilmasto: matka muuttuvaan luontoon

Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt vaihtuvat ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut katoavat. Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä tässä kaikessa.Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy. Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tark­kailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon.

Sää joka muutti maailmaa

Hullu, hullumpi, ilmasto. Miten pieni jääkausi loputtomine sotineen ja nälkävuosineen muokkasi Eurooppaa maanosaksi, jonka tunnemme tänään, miksi Grönlanti on nimeltään vihreä maa, miksi homo sapiens selvisi kun muut ihmislajit katosivat ja mitä tekemistä Edvard Munchin Huuto-maalauksella on Krakataun vuoden 1883 purkauksen kanssa?Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund kirjoittaa ensimmäisessä tietokirjassaan siitä, kuinka ilmasto ja sääolosuhteet ovat vaikuttaneet historian kulkuun. Viihdyttävästi ja eloisasti Rosenlund johdattaa lukijan niin esihistoriallisiin kuin myöhäisempiin tapahtumiin. Teos muistuttaa laajakatseisuudessaan maailmalla menestynyttä Yuval Noah Hararin Sapiensia samalla se on tärkeä puheenvuoro ihmiskunnan vaikeuksista nykyisen ilmastonmuutoksen aikakaudella. Voidakseen valloittaa maailman, ei riitä, että luo maailman suurimman kauppamahdin tai haalii ylivoimaisimman asekannan. Lisäksi pitää pystyä hallitsemaan säätä. Siihen ei toistaiseksi ole yksikään historiallinen imperiumi kyennyt, ja siksi ne ovat lopulta tuhoutuneet.

250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman

Teos tarjoaa jokaiselle kuukaudelle käytännöllisiä vinkkejä, joita noudattamalla voit arjen keskelläkin pienentää hiilijalanjälkeäsi. Rinna Saramäki antaa selväsanaiset ja tutkimustietoon perustuvat ohjeet ilmastonmuutoksen hillintään aina vaatevalinnoista bokashikompostointiin. Muutos alkaa arjesta; pieneltäkin tuntuvilla teoilla on suuri vaikutus!

Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos

Meteorologi Lea Saukkonen selvittää kirjassaan, millaisia sään ääri-ilmiöt ovat eri puolilla maailmaa ja mikä niitä synnyttää. Teos paneutuu myös sään ääri-ilmiöiden ennustettavuuteen ja siihen, voiko niihin varautua.

Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin

Ilmastonmuutosta ei enää pidetä pelkkänä viherpiipertäjien haihatteluna. Ratkaisuja polttavaan ongelmaan janoavat niin kansalaiset, yritykset kuin investoijat. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas käsittelee ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Jos ydinkysymykseen eli fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi. Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa.

Jää hyvin, saimaannorppa

Juha Taskinen ikuisti kameralla ensimmäisen saimaannorppansa kesällä 1979. Sulkimen räpsähdyksestä käynnistyi elämäntyö, joka sai suomalaiset rakastumaan tähän sympaattiseen, uhanalaiseen hylkeeseen ja saimaannorppakannan nelinkertaistumaan neljässä vuosikymmenessä. Kyseessä on Taskisen palkitun Saimaa-trilogian päätös ja huipentuma. Nimensä mukaisesti se on myös Taskisen jäähyväiset Saimaan omalle hylkeelle, sillä hän on päättänyt ryhtyä päätoimiseksi kalastajaksi norpille turvallisilla pyydyksillä. On toisten vuoro jatkaa saimaannorpan asianajajana, mutta ystävyys jatkuu. Kirja on kaiken nähneen ja kokeneen saimaannorpan puolustajan kiitos elämälle ja ystäville.

Pakkasen valtakunta : kryosfääri ja elämä

Kryosfääriksi kutsutaan niitä maapallon osia, jotka sisältävät jäätynyttä vettä: lunta, jäätä, ikiroutaa, jäätikköä sekä näkymätöntä jäätikköä, josta hyvin harvat meistä ovat kuulleet. Jään peittämä alue kutistuu ilmaston lämpenemisen myötä koko ajan pienemmäksi. Pakkasen valtakunta vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla elitpä sen läheisyydessä tai et. Norjan johtava tiedetoimittaja Björn Vassnes vie meidät kiehtovalle matkalle ilmastotutkimuksen, biologian, kulttuurihistorian ja arkeologian pariin.

Kasvatus ekokriisin aikakaudella

Miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön? Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksen mallina pidetään kansalaista, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatus- ja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ekologisesti kestämätöntä. Miten tämän yhtälön voi purkaa kasvattajana? Perimmäiset käsityksemme ihmisen ja luonnon suhteesta on ajateltava uudelleen, jotta elämä jatkuu maapallolla. Myös kasvatusajattelua on uudistettava, jotta tulevien sukupolvien elämä olisi ihmisarvoista. Tämä filosofinen kirja on kirjoitettu kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Veli-Matti Värri on kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa.

Asumiskelvoton maapallo: elämä lämpenemisen jälkeen

Kirjassa kerrotaan, mitä meillä on tulevaisuudessa edessämme, kun ilmastonmuutos etenee. Kuva on aika synkkä. Siitä huolimatta Wallace-Wells haluaa kannustaa meitä toimiin, koska voimme vielä valita huonon ja ihmiselle sietämättömän välillä.

Arktinen murros : ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käyttö pohjoisilla napa-alueilla

Ilmastonmuutos ja siitä johtuva meriveden lämpeneminen vaikuttavat arktiksen ja sen lähialueiden elinolosuhteisiin merkittävästi. Miten arktisen alueen murroksesta aiheutuviin haasteisiin voidaan vastata? Kirjassa esitetään näkökulmia siihen, miten muutokset arktisella alueella vaikuttavat talouteen ja miten ne pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi energiapolitiikassa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Suosikkisi?

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: katariina.ervasti(at)vantaa.fi

Sydämen asioita - Perhe ja planeetta kriisissä

Kirja kertoo tositarinan perheestä, joka käsittelee henkilökohtaista kriisiään ryhtymällä taistoon ilmastonmuutosta vastaan. Malena Ehrman on kirjoittanut kirjan yhdessä miehensä Svante Thunbergin sekä tyttäriensä Greta Thunbergin ja Beata Ernmanin kanssa.

Pentti Linkola : ihminen ja legenda

Pentti Linkola oli näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet mutta myös nostattaneet rajua kritiikkiä. Miten Pentti Linkola, Helsingin yliopiston rehtorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa?

Vastuun FightBack

Teot ratkaisevat !Vastuu syntyy mahdollisuudesta toimia. Kuntoutuessaan vakavasta onnettomuudesta Pekka Hyysalo alkoi auttaa kohtalotovereitaan. Hän huomasi, että vastuunotto itsestä oli edellytys ottaa vastuuta myös lähimmäisistä ja viime kädessä paremman yhteiskunnan rakentamiselle. Hyysalon huoli maailman tilasta vaihtui toivoon: ihminen on planeetan ainoa laji, jonka on mahdollista ottaa vastuu myös elinympäristöstään. Maapalloa uhkaavien ongelmien edessä tarvitaan koko ihmiskunnan FightBack-taistelua. Kirja kannustaa jokaista löytämään oman tapansa toimia yhteisen haasteemme voittamiseksi. Teokseen haastatellut kotimaiset ja kansainväliset korkean profiilin vastuunkantajat valavat esimerkillään uskoa siihen, että muutos parempaan on meidän jokaisen tehtävissä. Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä, joka tunnetaan myös hyppyonnettomuutensa ja vammautumisensa jälkeen perustamastaan Team FightBackistä. Vuonna 2014 positiivisimmaksi suomalaiseksi valitun Hyysalon edellinen teos Fight Back – Toinen mahdollisuus julkaistiin 2016.

Rehab

Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden? Itä-Helsinki, Vuosaari, Taivastalo. Santa Marian piti tuikata tuleen vain tavaraa pursuava talonsa. Koko asuinalue paloi poroksi. Pian joukko suurhävityksestä pelastautuneita ihmisiä löytää toisensa pilviä hipovasta tornitalosta. On rehabin aika. Gustafsson käsittelee riemastuttavan runsaana rönsyävässä romaanissaan nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan.

Viimeinen Atlantis

Vetävä tarina kahdesta pakolaisesta lähitulevaisuuden luhistuvassa maailmassa.Tobeas Seinur katsoo lentokoneen ikkunasta, kuinka Tokion valot hukkuvat monsuunisateisiin hänen takanaan. Kesken mannertenvälisen lennon tietoliikenneyhteydet katkeavat ja lentokone muuttaa reittiään. Leviää huhu, että Skandinavian maat sekä Suomi ja Venäjä olisivat sulkeneet ilmatilansa. Alkaa pakomatka kaaokseen syöksyvässä maailmassa. Löytääkö Tobeas enää tietään Suomeen, isänsä maahan?

Seitsemäs kevät

Romaani ahneudesta, rakkaudesta ja unelmien hinnasta. Kuka maksaa lopulta laskun kenenkin onnesta? Sanilla on unelma: nappulakengät, ja uusi pallo, pyöreä ja keltainen kuin aurinko. Ne hän voi kuitenkin saada vasta kun äiti on synnyttänyt lapsen ruotsalaiselle Susannelle. Sillä Susanne haluaa uuden vauvan, maksoi mitä maksoi, ja on tilannut sellaisen kaukaiselta kohdunvuokrausklinikalta. Ruudusta hyllytetty tv-meteorologi Peter antaisi mitä tahansa, jos voisi vielä ennustaa helleaallon saapuvan. Sillä Pohjolassa ei ole ollut kunnon kesää kuuteen vuoteen. Eikö sen olisi jo aika tulla? Eikö olisi kohtuullista, että vuosien odotuksen jälkeen unelmat vihdoinkin toteutuisivat?

Taivas

Helsinki, 2058. Akseli työskentelee yliopistolla ja yrittää innottomasti selvittää, mikä on lamaannuttanut suomalaiset. Valon kaupungissa kansalaiset kyyristelevät asunnoissaan, eivät puhu, lapsia ei enää synny. Rajat on suljettu eikä tulevaisuutta ole. Lohduksi alamaisilleen Valo on antanut Taivaan, virtuaalisen tilan jossa vanha maailma elää kauniimpana ja lempeämpänä kuin koskaan. Kun Akseli saa laajat käyttöoikeudet Taivaaseen, hänen maallinen ruumiinsa käy kalvakkaaksi ja voimattomaksi, sen ainoa tavoite on unohdus ja kuolema. Kunnes hän tapaa Taivaan niityllä naisen, johon haluaa tutustua myös reaalissa. Taivas on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jonka avaamia kysymyksiä ei tee mieli vaientaa. Lohduton sisällissodan jälkeinen Helsinki ja tilansa uudelleen valtaava luonto antavat haikeankauniit puitteet tarinalle, joka herättää vahvan tarpeen vaalia elämää, kaikkea sitä mikä on maailmassa tärkeintä.

Valkoinen kaupunki

Nainen kurkottaa kohti aurinkoa jäätyneessä kaupungissa. Maailma on jäätynyt ilmastokatastrofin seurauksena ja ihmiskunnan rippeet ovat vetäytyneet suljettuihin aupunkeihin. Sonja, kuuluisan taiteilijan Sasha Marun tytär, haluaa oppia tuntemaan edesmenneen isänsä. Valkoinen kaupunki on romaani taiteesta, kylmyydestä, rajoista ja niiden ylittämisestä. Anni Nupponen on Atorox- ja Kuvastaja-palkittu kirjailija. Hän kirjoittaa sodasta, vallankäytöstä ja lokeroihin sopimattomista ihmissuhteista.

Enkelten verta

Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että jos mehiläiset katoaisivat maailmasta, ihmiskunnalla olisi neljä vuotta elinaikaa jäljellä. Kun uusi, ennennäkemättömän laaja ja tuhoisa mehiläisten joukkokatoaminen alkaa Yhdysvalloista, mehiläishoitaja Orvo tietää aivan liian hyvin, mihin se johtaa. Ja kun Orvo menee pesilleen, hän tekee havainnon mitä hän ei olisi koskaan halunnut tehdä. Kuningatar on kuollut. Epidemia on levinnyt Eurooppaan. Maailma on loppumassa. Orvon poika, Eero, on isänsä elämän keskipiste. Orvolle paljastuu aivan liian myöhään poikansa salainen aktivistielämä internetissä ja myös sen ulkopuolella. Eeron toiminta eläinten oikeuksien puolustajana ja Orvon suvun perinteiden kiihkeänä vastustajana vie perheen keskelle peruuttamatonta, raastavaa konfliktia. Orvo ottaa epätoivoisen askeleen. Jonnekin, mihin vain hän ja mehiläiset tuntevat tien. Enkelten verta on hurja tutkielma lähitulevaisuudesta, joka voi olla totta jo huomenna. Se on hyytävä kannanotto aikamme suuresta eettisestä kysymyksestä: miten suhtautua luontoon ja eläimiin. Samalla se on maaginen sukellus kuoleman ja kuolemattomuuden myyttiin, ihmisen sokeuteen suurten valintojen ja väistämättömyyksien edessä.

Suosikkisi?

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: tuike.innola(at)kauniainen.fi

Teemestarin kirja

Emmi Itärannan esikoisromaani Teemestarinkirja on uskottava ja pelottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudestamme. Itärannan kieli on kuulasta, tarkkaa ja paisuttelematonta. Teemestarin kirja on voittanut Kalevi Jäntin palkinnon sekä Nuori Aleksis -palkinnon. Teos on käännetty yli kymmenelle kielelle ja Yhdysvalloissa sen ensipainos (nimellä Memo ry of Water) oli huikeat 50 000 kappaletta.

Kuunpäivän kirjeet

Aurinkokunta on ihmisen valtakunta, jonka kaivokset, tehtaat ja viljelmät hyödyntävät taivaankappaleita uuraasti ja järjestelmällisesti. Siirtokuntien väliset luokkaerot tuntuvat perheissä ja tuntemattomien välillä; Maasta pois päässeet eivät halua sinne takaisin. Lumi Salo etsii puolisoaan. Sol, kasvitieteilijä, ei ole saapunut jälleennäkemiseen, ei seuraavaankaan tapaamiseen, rikosta epäillään, terrorismista huhutaan. Solin perhe ei osaa tai halua kertoa mitään. Vaillinaisen tiedon varassa Lumi joutuu etsimään Solia muistikirjan sivuilla, sanoin, ja vieläkin syvemmältä, parantajien maailmasta – monet suhtautuvat Lumin ammattiin skeptisesti, Solkin. Mihin Sol on kadonnut, mihin sekaantunut? Kenet hän tuntee? Kuka hän oikeastaan on? Emmi Itärannan kolmas romaani Kuunpäivän kirjeet avaa synkkyydessäkin uskomattoman kauniin avaruuden ja kielen, joka kurkottaa kohti jotain mennyttä ja yhteistä. Niin Solin kuin oikean kodin kaukaisuus luovat romaaniin päättäväisen haikean vireen, joka rivi riviltä kysyy: Mikä kaikki on liian kaukana, ja minkä voimme vielä pelastaa?

Sarasvatin hiekkaa

Ekologinen jännitysromaani, joka sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Jäätiköiden sulamisen seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko heillä aikaa estää niiden vyöry?

Vedenpaisumuksen lapset

Risto Isomäen huikea ekologinen trilleri on itsenäinen jatko-osa hänen tunnetuimmalle kirjalleen Sarasvatin hiekkaa. Vedenpaisumuksen lapset on paitsi monitahoinen jännityskertomus, myös vangitsevan kaunis ja kauhistuttava kuvaus jäätiköistä ja luonnonvoimista. Myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Kylmäävän todentuntuisen katastrofin rinnalla kulkee kertomus merenneidosta ja kalastaja MannoAnnista, jonka tarinaan pohjaavat kristittyjen Nooa, hindujen Manu ja sumerilaisten Oannes.

Kun aika loppuu

Romaani pohtii sitä, miten elää sen kanssa, mitä ei voi muuttaa ja miten muuttaa sitä, mitä voi ja pitää muuttaa. Suurimpina teemoina tässä ovat vanhemmuus ja ilmastonmuutos. Romaani sijoittuu 2030-luvun Suomeen, jossa ilmastonmuutos ja tilanteen korjaaminen ovat yhä tapetilla, samoin ilmastonmuutoksen aiheuttamat poliittiset ongelmat, mutta millekään ei oikein olla vieläkään tehty mitään.

Valot Näsinneulan yllä

Helsinki on jäänyt veden alle, Tampereesta on tullut Suomen pääkaupunki ja Antarktis on asutetettu. Kadunkulmissa näkyy Seisoskelijoita, ja kasvava joukko ihmisiä herää aamuisin varmana sisäisestä intiaaniudestaan. Syyskuun 14. päivänä Joonas huomaa, että toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä. Delta on epäilyksenalainen, mutta se väistää ajattelua. Valot Näsinneulan yllä on hyväntahtoinen ja absurdi romaani ihmisten halujen murjomasta maailmasta.

Parantaja

Tapani Lehtinen on varma, että hänen toimittajavaimonsa on kadonnut. Ilmastonmuutoksen kourissa kamppailevassa Helsingissä yhden naisen vuorokauden mittainen puhelinhiljaisuus ei hetkauta ketään. Niinpä Lehtisen on itse löydettävä vaimonsa - ja seurattava jälkiä, jotka vievät aina vain syvemmälle särkyvän maailman pimeään ytimeen.

Hukkuva maa

Romaani kiihtyvän ilmastonmuutoksen maailmasta ja perheestä, jonka vauraus ja suvun salaisuudet ajoivat erilleen. Vaaterin teollisuussuvun patriarkka Jukka Vaateri on ollut kadoksissa yli viisi vuotta. Perheyhtiötä johtava tytär Sandra haluaa julistaa isänsä kuolleeksi käytännön syistä. Katoamista alkaa selvittää perheen esikoinen Niklas, ilmastotutkimuksen asiantuntija, jonka isä on ohittanut perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Pariteos tietokirjalle "Hiilijalanjäljillä", joka löytyy tietokirjallisuusosuudesta. Kirjailija itse kuvaa teosten suhdetta näin: "Hiilijalanjäljillä ja Hukkuva maa muodostavat ainutlaatuisen teosparin, fakta ja fiktio samasta juuresta. Hiilijalanjäljillä on käytännössä Hukkuvan maan päähenkilön luentojen runko".

Mehiläisten historia

Maja Lunden ilmastokvartetin avausosa käsittelee pölyttäjäkatoa. Mitä tapahtuu, kun mehiläiset katoavat? Eri aikatasoilla kulkevat tarinat käsittelevät ihmisten suhdetta luontoon, mutta myös sukupolvien välisiä jännitteitä.

Sininen

Sininen on Maja Lunden Ilmastokvartetin toinen, itsenäinen osa. Mitä tapahtuu, kun vesi loppuu? Havahduttava, pelottavan ajankohtainen romaani vesipulan lamauttamasta huomisesta, maailmasta, jota päivä päivältä lähestymme.

Viimeiset

Maja Lunden Ilmastokvartetin kolmas osa pohtii ilmastonmuutoksen vaikutusta suhteessa eläimiin. Kirja maalaa kuvaa totaalisen ilmastokatastrofin jälkeisestä maailmasta, jossa yhteiskunnat ovat romahtaneet ja pulaa on kaikesta. Kiihkottoman kauniisti kirjoittava Lunde ei epäröi ottaa kantaa: elämäntapamme tuhoaa maailman mutta rahantekoa ei pysäytä mikään.

Uponnut maailma

Mannerjäätiköt ovat sulaneet lämmenneen ilmaston vuoksi, ja veden pinta on noussut maapallolla. Pohjoisen ihmiset varustavat retkikunnan tutkimaan soistuneeksi viidakoksi muuttuneen Lontoon uutta flooraa ja faunaa. Vuonna 1962 julkaistu scifiromaani on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Herran tarhurit

Nerokkaan näkijän häikäisevä ekokriittinen puheenvuoro tulevaisuudesta, jota kohti olemme menossa. Herran tarhurit, ekologiset toisinajattelijat, elävät suuryhtiöiden hallitseman yhteiskunnan reunamilla. Näille kierrättämisen mestareille luonto ja elämä ovat pyhiä. Kun hallitsematon pandemia vyöryy yli maapallon ja ihmiskunta kuolee lähes sukupuuttoon, tarhureiden ennustama Vedetön tulva on käynyt toteen.

Siilon saaga

Siilo kuvaa post-apokalyptista maailmaa, jossa ihmiskunta on siirtynyt asumaan maanalaisiin siiloihin. Siilolaiset eivät muista siiloja edeltävää aikaa, mutta hallitsevan tahon mukaan siiloihin on siirrytty siksi, että historian ihmiset ovat tuhonneet ympäröivän maailman elinkelvottomaksi. Siilojen historiaan liittyy kuitenkin paljon muutakin, ja se kaikki selviää kutkuttavalla tavalla Siilo-trilogiassa. Erittäin koukuttavaa ja sujuvaa kerrontaa, mielettömän kiehtova tarina ja kiinnostavat henkilöhahmot.Trilogian jatko-osat ovat Siirros ja Kohtalo.

Hiekka

Hiekka kuvaa maailmaa, joka on hautautunut hiekkaan. Kirjan päähenkilö Palmer toimii hiekkasukeltajana isäänsä seuraten, mutta isä on kadonnut ja Palmer joutuu selviämään yksin sisarustensa kanssa hiekan valtakunnassa. Hiekka on peittänyt menneisyyden ja selviytyminen on vaikeaa karuissa olosuhteissa, josta vedestäkin on huutava pula.

Nainen joka rakasti hyönteisiä

1600-luvun noitavainoista nykypäivän Berliiniin. Selja Ahavan neljäs romaani tutkii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kuvaa hyönteisten muuttumista Jumalan luomista olennoista osaksi tämänhetkistä lajikatoa. Noitavainojen aikaan syntyvä Maria on lapsesta saakka kiinnostunut hyönteisistä ja alkaa piirtää metamorfoosin vaiheita kuten historiallinen esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647-1717). Aikakausien läpi kuljettaessa tiede syrjäyttää uskonnollisen maailmankuvan. Romaani näyttää, miten nainen kuoriutuu ahtaasta roolistaan ja saa äänen ja tekijyyden sekä oikeuden pohtia elämän alkamisen mysteeriä. Niin kuin hyönteiset läpikäyvät muodonmuutoksen, myös Maria muuntuu ajassa ja elää lupia kyselemättä 370 vuotta.

Usvasyntyinen

Trilogian ensimmäisessä kirjassa päähenkilö Vin muuntautuu mitättömästä varaskoplan sorsitusta jäsenestä valtaapitävää eliittiä ja ennen kaikkea kaikkivoipaista Lordihallitsijaa vastustavan tiimin arvostetuksi jäseneksi. Tässä prosessissa Vin oppii näyttelemään aatelisneitoa sekä hallitsemaan allomantikon kykyjään. Trilogian maailmassa on tapahtunut jonkinlainen ekokatastrofi, joka on saanut auringon värjäytymään punaiseksi ja kasvit ruskeiksi; öisin nousee usva, jota moni pelkää kuollakseen; päivittäin taivaalta sataa tuhkaa, joka peittää alleen kaiken. Kaikki trilogian osat (Viimeinen valtakunta, Ylenemisen kaivo, Ajan sankari) ovat melkoisia tiiliskiviä, mutta ne houkuttelevat lukijan omaan maailmaansa niin vastaansanomattomasti, ettei sivujen määrää edes huomaa.

Seksistä ja matematiikasta

Saksaan asettunut suomalaismatemaatikko Erika on vältellyt koko elämänsä pimeyttä, järjettömyyttä, kosteutta ja kuvottavaa hajua. Sitten pahin tapahtuu, ja Erikan on paettava kotimaahansa. Samoihin aikoihin Suomenlahdella öljytankkeri valuttaa sisältönsä mereen. Varsinainen katastrofi syntyy kuitenkin siellä, missä laivat kuljettavat lastinsa luotettavasti perille. Iida Rauma kirjoittaa kriisiytyvästä elämäntavastamme ja rajoihinsa törmäävästä järjestä. Lajikadon, lämpenevän ilmaston ja yleisen epävakauden maailmassa on kysyttävä, mikä ajattelussamme on johtanut meidät tähän. Seksistä ja matematiikasta on romaani kummituksista ja ihmisistä, unihalvauksista ja rytmihäiriöistä ja peruttamattomista virheistä. Se on romaani Erikan pissahädästä ja seksuaalisesta halusta. Järki kiskoo meitä tuhoon, rakkaus ei voita kaikkea, ja rappukäytävässä odottaa se, jonka kaikista vähiten haluaisit kohdata.

Rakkaudettomuus

Sisarukset Lilja, Ruusu ja Orvokki tavoittelevat tahoillaan kuumeisesti menestystä. Maailmanlopun uhka ja pelastumisen ekologinen teema kietoutuvat sisarusten henkilökohtaisiin kriiseihin. Lähenevä katastrofi ei näy sisarusten arjessa, joten on helppoa jatkaa kuten aina ennenkin. Jotta voisi muuttaa maailmaa, pitäisi ensin etsiytyä muiden luo, ja se on suuri vaatimus sellaiselle, joka on oppinut, että itsekseen pärjääminen on sama kuin menestys.

Lupaus

Väkevästi ja kauniisti kirjoitettu romaani äidin rakkaudesta, muuttuvasta pohjolasta ja ihmisistä, joita pelko ja rohkeus yhdistävät. Kun Rinna on lapsi, isä antaa hänelle lupauksen. Lupauksen tulevaisuudesta Rinna haluaisi antaa myös omalle tyttärelleen Seelalle. Ilmastonmuutoksen todellisuuteen heräävässä maailmassa Rinna ei kuitenkaan ole varma siitä, mitä hänen olisi tehtävä, jotta voisi pitää sanansa. Samaan aikaan Robert-veli kulkee Grönlannissa tutkijoiden matkassa kuvaamassa sulavia jäätiköitä, joiden alla vesi solisee uhkaavasti.

Tällä tavalla maailma loppuu

Hauskanhaikea romaani ihmisestä, perheestä ja maailmanlopusta. Julia, Erik ja lapset Alice ja Anton aikovat viettää koko kesän sukuhuvilalla meren rannalla. Erik ei kerro perheelleen juuri ennen lähtöä päättyneistä yt-neuvotteluista ja niiden ikävästä lopputuloksesta. Sen sijaan hän alkaa tehdä tuttavuutta naapurissa asuvaan ekopessimistien yhteisöön. Julian pitäisi kirjoittaa uutta romaania, mutta hänen oma lapsuutensa nousee tutuissa maisemissa pintaan yllättävällä tavalla. Kun ihmissuhteiden verkko kesän kuluessa tihenee, myös perheen lapset joutuvat muuttamaan käsitystään niin vanhemmista kuin itsestään.

Henkien saari

Kirjan päähenkilö Emma viettää kesää perheensä kanssa mökillä. Mikään riehakas loma ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan mökillä on askeettiset olot ja Emma kamppailee terveytensä kanssa. Romaanin kaunis kieli ja sujuva kerronta luovat miellyttävän lukukokemuksen, ja tarina avautuu pala palalta vuorottelevan fokalisaation kautta. Teemoja ovat esimerkiksi vanhemmuus, parisuhde ja muistaminen, mutta myös ympäristöasiat. Emmalle on tärkeää jatkaa äitinsä jalanjäljissä työtä ympäristön hyväksi ja hänen puolisonsa Joel on myös erittäin omistautunut toimimaan luonnon hyväksi. Myös saarimiljöö pitää huolen siitä, että luonto on romaanissa jatkuvasti läsnä.

Ilmastoja

Ilmastoja on häikäisevän tarkka ja synkän hauska kommentti ilmastokriisiin ja poliittiseen ahdistukseen. Kirjastonhoitaja Lizzie Benson elää lopun aikoja. Lähipiirinsä epävirallisena terapeuttina hän ottaa kantaakseen muiden huolet, isot ja pienet, ja laajentaa toimialaansa, kun ilmastonmuutosaiheisella podcastillaan tähdeksi noussut Sylvia, Lizzien vanha mentori, pestaa hänet avukseen vastaamaan kuulijoiden lähettämiin viesteihin. Etsiessään vastauksia apokalyptisiin kysymyksiin ja yrittäessään pelastaa kaikki muut Lizzie törmää omiin rajoihinsa.

Polte

Romaani kertoo Michael Beardista, jonka yksityiselämä on suurta sotkua, mutta työelämässä hänellä menee erittäin hyvin. Michael ei ole erityisen miellyttävä henkilöhahmo, mutta hänen työtään Nobel-palkittuna fyysikkona kuvataan tarkasti ja upeasti. Beard pyrkii keksimään keinon hyödyntää valoa tavalla, joka voisi pelastaa koko maapallon. Teos on kuorrutettu mustalla huumorilla.

Ikipuut

Suurromaani puista ja ihmisistä. Tietokoneista innostuneen pojan kohtalon muuttaa vanha tammi. Kasveja rakastava tutkijanainen tekee mullistavan havainnon. Pariskunta istuttaa takapihalleen uuden puuntaimen aina hääpäivänään. Viisi ystävystä yrittää keinoja kaihtamatta pelastaa Yhdysvaltojen luoteisosien viimeiset koskemattomat metsät 1990-luvun alussa. Yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joista jokaisella on juuret, runko ja latvus. Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin kuuluvan Richard Powersin Pulitzer-palkittu Ikipuut on polttavan ajankohtainen romaani elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Kirjan arvioitu ilmestymisaika on tammikuun 2021 loppu.

Jäätyväinen

Jäätyväinen on kirjoittamista siitä, mitä planeetallemme tapahtuu juuri nyt. Runoissa kuljetaan kauhun ja uhkan tuntemuksissa ja näkymissä, mutta etsitään mahdollisuuksia asettua uudelleen luonnon kiertokulkuun ja toivoon, kohdata siivekkäiden ja puiden katseet.

Joulukuu

12-osaisen runoteossarjan kahdestoista osa, johon Tavi on koonnut erimaalaisten ihmisten kertomuksiaet ilmaston muuttumisesta. Luettavissa myös verkossa: http://poesia.fi/wordpress/wp-content/uploads/Tavi-Henriikka_11-12-Joulukuu.pdf

Sukupuutot

Valmiiseen, vauraaseen maailmaan syntynyt nykyaikalainen saattaa tuntea täydellistä vieraantumista aidoista kokemuksista ja samanaikaisesti epämääräistä mutta aitoa syyllisyyttä oman elintasonsa kustannuksista. Kun kaikki on annettu jo asuntomessualueen katalogissa, voi helposti jäädä asuttamaan omaa henkistä keittiösaarekettaan. Miten löytää paratiisinomaiseen utopiaan myös kielessä – minkä ironian mättäiden alla piilee välitön, intiimi yhteys toiseen ihmiseen ja siten myös itseen, omiin arpiin? Miten pitkään vastuuta voi siirtää toiselle, muille ja edelleen itselle? Miia Toivion Sukupuutot liikkuu yleisestä yksityiseen ja takaisin. Sen puhujat liukuvat useilla posthumanistisesti kiertyneillä akseleilla: inhimillisen ja epäinhimillisen, orgaanisen ja epäorgaanisen, tunteellisuuden ja tunteettomuuden risteyskohdissa saattaa välittyä se, miten silkka hyvinvointimme tekee meidät vieraiksi ja etäännyttää meidät historiastamme.

Terra Nova

Terra Nova = lat. uusi maa = Auringon takana sijaitseva Maan kaltainen planeetta = amerikkalainen tv-sarja = unelma patriarkaatin jälkeisestä sivilisaatiosta. Mitä on uusi? Entä miksi uutuuden lumon kääntöpuolena näyttäytyy usein totaalinen tuho? Tiina Lehikoisen kuudes runokokoelma Terra Nova puntaroi sivilisaatiomme erilaisia utooppisia hankkeita ja luotaa länsimaisen kulttuurin murroskohtia löytöretkistä virtuaalivallankumoukseen. Kuvitteellisen tieteisseikkailun sijaan runot puhuvat lihaisista ruumiista ja juurtumisesta. Ja toivosta, sillä myös toisenlaiset maailmat ovat mahdollisia. Näiden maailmojen ajattelu tarjoaa meille mahdollisuuden olla radikaalisti uudenlaisia, uusia. Terra Nova on itsenäinen rinnakkaisteos Lehikoisen vuonna 2016 ilmestyneelle, kiitetylle Multa-kokoelmalle.

Maanalaiset linnut

Mia Röngän esikoiskokoelmassa Maanalaiset linnut yhteiskunta- ja ekokriittiset runot antavat äänen ihmisen lisäksi muulle luonnolle. Elollisten olioiden välistä vuorovaikutusta pohtivat runot ovat itsekin kuin elävää kudosta, jossa sanat kurkistelevat säerajojen yli ja muuttavat toistensa merkitystä. Monikerroksisissa runoissa kuvat ankkuroituvat tukevasti arkeen ja luontoon, ja tummia sävyjä lämmittävät empatia, toiveikas humanismi ja mustahko huumori. Mia Rönkä on naantalilainen runoilija, tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja.

Promessa

Promessa on kriittinen runoteos, joka kuvaa maapalloa ja sen elämää ajallisena ja materiaalisena jatkumona, muotoja joita aine luonnossa ottaa, elämän järjestymistä aina uudelleen. Toteutuuko lupaus maahan palaamisesta? Toisistaan versovat, yksityiskohdiltaan tarkat ja olemukseltaan keveät runot ovat metafysiikaltaan painavia.

Hämärä ei tanssi enää

Palkitun kirjailijan teos on ekokatastrofin ja kansainvaellusten aaton runoelma. ”Mikä on raknarök tytär kysyy / No sellainen maailmanlopun taistelu / kun on tullut talvi toisensa perään eikä kesää ollenkaan / Talven järvi Unohduksen järvi / Kuoleman järvi Vihan järvi // Tytär on hiljaa / napsii kännykällään / ja sanoo Otan näitä hiukan enemmän / kun maailmanlopusta / ei taida saada kuvaa”

Himmeä sininen piste

Minkälainen olio on nykyihminen ja mikä on tämä avaruudessa kieppuva pallo, jota se asuttaa? Himmeä sininen piste etsii vastauksia yhdessä lukijan kanssa pallonmuotoista kotiamme koskeviin elintärkeisiin kysymyksiin. Esseet liikkuvat sulavasti tietokirjallisuudesta kaunoon, taideteoksista tieteellisiin artikkeleihin, ja ne antavat lukijalle tilaa pysähtyä ja vetää omat johtopäätöksensä.

Maailman äärillä

Maailman äärillä on vaikuttava kokoelma Jonathan Franzenin esseitä ja puheita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Franzen käsittelee esseissään tämän päivän polttavimpia kysymyksiä: ekologisen ajattelun ja kapitalismin ristiriitaa, epätasa-arvon ja rotukysymysten haastetta sekä teknologian murrosta. Maailman äärillä kasvaa vetoomukseksi empatian, taiteen ja ennen kaikkea luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Sand Countyn almanakka ja luonnoksia sieltä täältä

Eettinen suhde luontoon merkitsee sitä, että ihminen kantaa vastuunsa ympäristön vakaudesta, koskemattomuudesta ja kauneudesta. Ekologi ja metsänhoitaja Aldo Leopoldin (1887–1948) esseekokoelma on ympäristöajattelun verraton klassikko, jossa tyyli ja sisältö tukevat alati toisiaan.

Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus

Ystävykset Lotta ja Kasper hyppäävät aikakapseliin ja lähtevät uskomattomalle matkalle menneisyyteen. Aika matka! valottaa luontokadon arvoitusta kivihiilikaudelta tähän päivään. Kirja tiivistää vaikeatkin asiat ymmärrettävästi ja hauskasti kaikille tiedonjanoisille lapsille ja nuorille. Kirja on jatkoa kansainväliselle myyntimenestykselle Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu. Ikäsuositus 7+. Laura Ertimo on maantieteilijä ja tietokirjailija. Teoksissaan hän kutoo oivaltavasti yhteen faktat ja mieltä kutkuttavat tarinat. Teos on ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2021 saajaksi.

Mulu : lapsi joka toi metsän takaisin

Mulu elää pienen lapsen onnellista elämää kylässä meren äärellä. Eräänä yönä kuitenkin saapuvat koneet, ja aamuun mennessä kyläläisille tärkeä metsä on kaadettu ja kuljetettu pois. Muiden lannistuessa Mulu ei anna periksi, vaan aloittaa yksin toivottomalta näyttävän istutustyön. Onnistuuko hän innostamaan muut mukaan toimintaan? Miten kylän ympärille saadaan kasvatettua uusi, entistä vehreämpi metsä? Mulu - lapsi joka toi metsän takaisin on monella tapaa ajankohtainen ja toivoa luova tarina esimerkin voimasta, sisukkuudesta ja yhteistyön tärkeydestä. Teoksen keskiössä nähdään metsittäminen yhtenä osaratkaisuna ilmastomuutoksen tuomiin haasteisiin. Kuvakirja.

Fiian kimpsut ja kampsut

Riemukkaat lorut kuljettavat lapset kahdentoista kuukauden ja teeman kautta yhteen aikamme tärkeimpään teemaan, tavaraan. Jo pienenä alkava tavarakasvatus auttaa lasta luomaan terveen suhteen omaisuuteen: hahmottamaan tavaran arvoa ja kiertoa sekä oppimaan kohtuullisuutta ja kiitollisuutta hauskoin sanailuin ja pohdiskeluin. Fiia oppii touhukkaan vuoden aikana yhtä sun toista tavarasta. Kuten lainaamaan sukset, järjestämään huoneen, ilahduttamaan parasta kaveria Pedroa aineettomalla lahjalla ja tekemään vaihtokaupat rullaluistimista! Mutta miksi Konsultti Mäkäräisellä on niin paljon ämpäreitä? Minkä kohdalla Fiia huusi aa veen, kun näki pitkäaikaisen haaveen? Ja mitä kummallisia kapistuksia ullakolla pölyyntyykään? Fiian kimpsut ja kampsut – tutustumista tavaraan auttaa lasta hahmottamaan tavaran tarkoitusta, arvoa ja kiertoa riemukkaiden lorujen avulla ja tekemään itse oivalluksia tavarasta.

Rohkea tyttö ja jättiläiset : Greta Thunbergin inspiroima tarina maapallon pelastamisesta

Gretan kotimetsässä kaikki ei ole hyvin! Jättiläiset ovat rymistelleet metsään, talloneet kasvit ja kaataneet puut rakentaakseen taloja ja tehtaita. Tehtaiden piiput tupruttavat harmaita saastepilviä. Metsän eläimet ovat ahdingossa ja pyytävät pelottoman Gretan apua. Mutta miten ihmeessä pieni tyttö voi olla avuksi näin suuressa ja vakavassa asiassa? Onneksi Greta ei jää neuvottomaksi, vaan kokoaa ympärilleen suuren joukon lapsia ja eläimiä, joille kotimetsän pelastaminen on maailman tärkein asia ja jotka uskovat, että pienillä teoilla voi saada aikaan suuria asioita. Kuvakirja.

Sara ja kadonneet sateet

Sara ja kadonneet sateet kertoo 7-vuotiaasta afrikkalaistytöstä, jonka kotikylässä elämä käy mahdottomaksi pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi. Saran tarinassa kerrotaan tosipohjaisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta säiden ääri-ilmiöihin. Kirjan lopun faktasivut valottavat vesi- ja kuivuusongelman keskeisiä käsitteitä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri puolilla maapalloa. Sekin kerrotaan, kuinka itse kukin voi toimia maailman vesitasa-arvon puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan. Kuvakirja.

Elämäni pohjalla - yksinäisen aksolotlin tarina

Planeettamme kenties viimeinen aksolotli viihtyy lammikossaan, jossa se seurustelee tiikerisalamantereiden kanssa, kerää aarteita ja vakoilee rannalla vierailevien kaksijalkaisten edesottamuksia. Mutta lämpötila nousee koko ajan, lammikko samentuu, kunnes eräänä päivänä jättimäinen aalto pyyhkäisee mennessään kaiken tutun. Yllättävä ja koskettava kuvakirja ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten mälsää on leikkiä yksin.

Karhu ja Kettu matkalla kohti pohjoista

Karhu haluaisi pilkkimään, mutta eipä se onnistu, kun aina vain sataa. Kettu ehdottaa, että ne lähtisivät kohti pohjoista etsimään talvea. Matkalla niihin liittyy otus toisensa jälkeen, ja loputa lumihangille saapuu aikamoinen joukko. Kuvakirja.

Jääkarhu Patrick

Patrick-jääkarhu ja Katya-kettu päättävät selvittää, miksi jäätiköllä on niin paljon muovijätettä. Apua kaverukset saavat ainakin mursuilta, lapintiiroilta ja pingviineiltä. Operaatio Tassunjäljessä arktiset eläimet antavat askelmerkit, joita seuraamalla muoviroskat päätyvät oikeaan paikkaan. Kuvakirja.

Suosikkisi?

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: tuike.innola(at)kauniainen.fi

Hulivili ja oikkuileva ilmasto

Touhukas Hulivili haluaa kasvattaa omat porkkanansa itse. Säät eivät kuitenkaan suosi kasvatuspuuhia. Ihan kuin ilmasto olisi alkanut oikkuilla? Hulivilistä villasukkien tulee olla mahdollisimman värikkäät ja eripariset, koska muuten elämä olisi tylsää. Tylsyyden välttämiseksi hän kylvää porkkanansiemenetkin sydämen muotoon! Kylvön jälkeen seuraa kuitenkin kummia: ensin päivät ovat monta viikkoa kuumia ja kuivia, sitten tulee niin kova rankkasade, että hennot kasvinalut painuvat maahan veden voimasta. Onneksi paikalle saapuu Irmeli-etana selittämään, mistä kaikki johtuu ja miten Hulivili voisi itse vaikuttaa asioihin. Pienilläkin arjen valinnoilla kun voi olla suuri merkitys. Onnistuuko Hulivili lopulta kasvattamaan itse kalapuikkonsa, vai löytyykö niille korvaaja lähimaisemista? Ikäryhmä 5-8 v.

Isa+Bea maapallon asialla

Tässä kirjassa Isaa ja Beaa askarruttaa ilmastonmuutos. Se on pysäytettävä! Koulun tiedemessut lähestyvät, ja kakkosluokkalaiset ovat valmiina! Teemana on ilmastonmuutos, ja oppilaiden tehtävänä on keksiä keinoja sen pysäyttämiseksi. Mutta mitä Isa ja Bea aikovat tehdä? Helppolukuinen kirja lukemaan opetteleville.

Kotimme on tulessa : Greta Thunbergin ilmastokapina

Ilmasto muuttuu. Maapallo lämpenee. Voiko tavallinen ihminen tehdä asialle mitään? 15-vuotias Greta Thunberg nousi vuonna 2018 vaatimaan aikuisilta todellisia tekoja, sai mukaansa ilmastoliikkeeseen valtavan määrän ihmisiä eri maissa ja pääsi kertomaan viestinsä suoraan maailman johtajille YK:ssa. Kotimme on tulessa, ja sammuttamisen aika on nyt. Huom. Kirja on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Lopussa kysytään "Mitä sinä aiot tehdä?" ja siitä, kuuluuko tällainen kysymys lastenkirjaan, voi olla montaa mieltä. Lue siis tämä kirja ensin itse ja mieti sitten, haluatko lukea sen ääneen lapselle.

Näkymätön myrsky

Mitä ilmastonmuutos oikeastaan merkitsee? Seikkailu alakouluikäisille. Aatoksen syntymäpäiväjuhlat ovat ovella, mutta Aatoksella ja hänen sisarellaan Jujulla on kiinnostavampaakin ajateltavaa. Kaikkialla näet tapahtuu kummia. Kuivuus ja kuumuus puhaltavat lehdet puista ja silti joen pinta nousee. Merellä kehkeytyy myrsky. Mitä ikinä onkin meneillään, sisarukset aikovat selvittää sen ennen syntymäpäiväjuhlia.

Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä

Kolmasluokkalaisen Ellan ja kavereiden kolme hulvatonta ratkaisua ympäristön pelastamiseksi. Kaikki alkaa, kun maapallon tilasta huolissaan oleva opettaja vie luokkansa luontoretkelle katsomaan kevään merkkejä. Tärkeästä aiheesta hauskasti ja huumorin keinoin.

Matilda pelastaa maailman

Matildan vanhempien mielestä kukaan ei pysty yksin pelastamaan koko maapalloa, mutta Matilda on eri mieltä. Kierrätystä, jätteiden lajittelemista, eläintensuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, niistä on Matildan ja lähipiirinsä arki tehty. Koko perheen lastenromaani.

Kurnivamahainen kissa

Kertomus pienestä tytöstä, joka kohtaa kissan, joka syö kaiken. Kissalla on niin nälkä, että se syö ja syö vain, se on syönyt myös metsän, viljat, eläimet ja vedet. Linnunlaulu on loppunut ja metsä on kuollut. Pieni tyttö yrittää auttaa kissaa, mutta lopulta kissa syö tytönkin. Kertomus vetoaa absurdilla erikoisuudellaan, toisaalta nähtävissä on myös allegorinen taso, joka julistaa epäitsekkyyden ja jakamisen tärkeyden sanomaa. Kirjassa on myös upea kuvitus!

Kissa Kasuli ja eläinten turvametsä

Seikkailukertomus sankaruudesta, ystävyydestä ja erilaisuudesta perustuu kirjailijan lapsilleen keksimiin iltasatuihin. Pieni ja rohkea kaupunkilaiskissa Kissa Kasuli saa uusia ystäviä mummolan viereisestä salaisesta turvametsästä. Yhdessä eläimet kokevat jännittäviä seikkailuja ja esille nousee luonnon arvostaminen.

Pikkis ja talvensiemenet

Talven tulo on myöhässä. Pikkis ja Kirppa löytävät lumettomasta metsästä talvensiemeniä. Miksi ne eivät ole itäneet? Luvassa on suuri seikkailu ja vaarallinen taival kohti Hankitunturia ja lumiväkeä. Tarina antaa mahdollisuuden käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä turvallisesti ja sadun keinoin.

Isän luokse

Yhdeksänvuotiaan Katrin isä maalaa Brasiliassa taivaanrantaa, pikkuveli sairastaa eikä äitikään osaa tätä parantaa. Niinpä Katrin on tartuttava toimeen ja pelastettava paitsi maapallo ja sademetsä, myös pikkuveljen keuhkot. Lastenromaani ilmastonmuutoksesta lapsen silmin, hauskasti ja herkästi samaan aikaan.

Meren maha on kipeä

Tietosatukirja harvinaisten merikilpikonnien maailmassa herättää kysymyksen ympäristön kuormittumisesta ja luonnonvaraisten eläinlajien säilymisestä. Esimerkiksi muovin kertyminen meriin ja luontoon on ongelma ympäri maailman aina Suomesta Länsi-Afrikkaan saakka. Kirjassa kannustetaan lapsia oivaltamaan nämä ongelmat ja toimimaan niiden ratkaisemiseksi. Sisältää myös ympäristökasvatukseen liittyviä leikkejä ja lauluja.

Kiepaus

Lenna Anderssen eli elämänsä kahdeksan ensimmäistä vuotta kaupungissa, jonka nimi oli Kardum, maailmassa, joka oli kääntynyt nurin päin. Siellä missä ennen oli taivas, oli nyt maa, ja missä piti olla maata jalkojen alla, olikin vain huikaiseva pudotus tyhjyyteen. Tapahtuma, jota kutsuttiin Kiepaukseksi, oli mullistanut kaiken. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet pärjäämään ylösalaisessa maailmassaan, ja Lennan perheen elämä Kardumissa on oikeastaan juuri sopivan jännittävää ja mukavaa kunnes puhdas vesi alkaa loppua. Miten Lennan ja hänen perheensä, äidin, isän, pikkusiskon ja lemmikkikanan, käy? Uskaltavatko he lähteä etsimään tulevaisuuttaan toisesta maailmasta, joka ehkä on jossain heidän allaan, taivaalla? Huimaa-trilogian ensimmäinen osa. Sopii innokkaille, fantasiaa arvostaville lukutoukille.

Ihme ilmat! : miksi ilmasto muuttuu?

Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse. Ihme ilmat! on topakka ja toiveikas lasten tietokirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta.

Gretan tarina : et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita

Greta Thunberg on ruotsalainen rohkea ympäristöaktivisti, joka on innoittanut lukemattomat lapset ja nuoret toimiin ympäristön puolesta. Vuonna 2018 ilmastonmuutoksesta huolestunut Greta aloitti koululakon valtiopäivien päärakennuksen edessä ja vaati poliitikoilta todellisia tekoja ympäristön pelastamiseksi. Pian koululaiset Suomessa ja ympäri maailman seurasivat Gretan esimerkkiä ja toivat mielenilmauksilla äänensä kuuluviin. Vuonna 2019 Greta Thunberg oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tämä on tositarina Gretasta Thunbergista: toivosta, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Samalla se on kertomus kaikista niistä pojista ja tytöistä, jotka ovat valmiit taistelemaan ihmisten välinpitämättömyyttä vastaan ja paremman tulevaisuuden puolesta. Kuvitettu elämäkerta sopii kaikille kouluikäisille.

Korento

Tarina vastarinnasta eriarvoisessa yhteiskunnassa.Kaksi nuorta naista, Satomi ja Mai ovat aina pitäneet yhtä. He ovat syntyneet internointikylään saarella, jota ennen vesien nousua kutsuttiin Japaniksi. He ovat ulkokansalaisia, joiden tarkoitus on palvella kokokansalaisia. Hyvinä iltoina he menevät yhdessä merenrantaan kahlaamaan. Se heillä sentään vielä on, vaikka heiltä vietäisiin kaikki muu. Sitten komentaja Rafikov vie Main mukanaan Nymfiksi. Eikä Satomi voi enää vain odottaa.”Nyt seison tässä ja sisältä minä ratkean, noin vain. Ajattelen vain loppua.”

Routasisarukset

2300-luvulla elävä Utu-tyttö päättää selvittää alkuperäänsä liittyvät salaisuudet. 2300-luvulla ihmiskunta on jo lähes tuhonnut itsensä: rauniokaupunkeja, romua tulvivia kaatopaikkoja ja bioterrori-iskun saastuttamia maa-alueita... Laakson alueelle 2-vuotiaana adoptoitu Utu on erilainen kuin muut sen asukkaat. Asioita ja tapoja kyseenalaistavalla tytöllä on outo taipumus ymmärtää ammoin hylättyjä koneita. Kun Utun kasvatti-isä Booris yrittää sälyttää vanhimmalle lapselle uskotun vastuun perheestä, Utu päättää paitsi etsiä rakkaansa myös selvittää omaan biologiseen syntyperäänsä liittyvät salaisuudet. Routasisarukset-sarjan aloitusosa sisältää kiehtovaa pohdintaa yksilön vapauksista, vallan kuristavista rakenteista, elämän jatkuvuudesta ja biotekniikan mahdollisuuksista.

Kodittomien kaupunki

Lilja on 15-vuotias. Kun hän syntyi vuonna 2035, hänen perheensä joutui muuttamaan pois kotikaupungistaan Helsingistä. Helsinki, kuten suurin osa maapalloa, on peittynyt veden alle: kaikki kantasuomalaiset asustavat turvatuissa, aidatuissa ja hyvissä oloissa Keski-Suomessa, veden ulottumattomissa.Eräänä päivänä Lilja saa selville, että hänen tätinään pitämänsä nainen - joka jäi tulvehtivaan Helsinkiin vuonna 2035 - onkin hänen oikea äitinsä. Lilja päättää karata kotoa ja suunnata Helsinkiin etsimään äitiään.Mutta entinen pääkaupunki on täysin eri maailma. Se on muuttunut suurilta osin vedenalaiseksi kaupungiksi, jonka ovat asuttaneet vedennousun kodittomiksi jättämät ihmiset ympäri maailmaa. Nuortenkirja.

North End - Niskaan putoava taivas

Miltä tuntuisi maailma ilman ylenpalttista luonnonvarojen kulutusta, saastuttavia autoja ja orjuuttavaa halpatuotantoa? Maailma, jossa pakastimet ovat yhteisiä, Pohjola on kylmennyt jälleen ja vaatteita tuunataan uudelleen? Jossa jääkaapilla käynnit tallennetaan ja koulussa pidetään moraalitunteja? Tekla ja hänen pikkuveljensä Kauri asuvat tällaisessa maailmassa: North Endissä. Kun sisarusten vanhemmat sekoavat huoltajuusviikoissaan, vastuu pikkuveljestä kaatuu Teklan niskaan. Sitten North Endiin tehdään aktivisti-isku, ja Kauri katoaa. Niskaan putoava taivas on Northend-trilogian avaus, jonka seuraavat osat ovat Kaiken peittävä tulva ja Karrelle polttava helle .

Ikimaa : soturin tie

12-vuotias Oliver elää pohjoisessa kylässä, jossa ei enää ole luonnonvaraisia puita, eikä eläimiä. Kuusiplantaaseilla kasvatetaan ”rahakuusia”, joista saa biopolttoainetta. Oliver lähtee etsimään äitiään ainoana tukenaan Jätti-karhu. Kaukana Ikimaassa Kalla-tyttö opiskelee viimeistä vuottaan soturikoulussa. Hän haaveilee vapaudesta, elämästä Aarniolan muurien takana. Kallan ja Oliverin hartioilla lepää toivo, kun kuiskaajien kilta ja klaanien vastarinta nousevat kuningas Viktoria vastaan pelastaakseen aarniokansan tuholta. Ikimaa-trilogian seuraava osa on Kuiskaajien kilta, kolmas osa on tulossa.

Beta. Sensored reality

Tervetuloa vuoteen 2117. Ilmastonmuutos ja merenpinnan kohoaminen ovat todellisuutta. Mereen vajonneesta Helsingistä, Pohjolan Venetsiasta, on tullut peliteollisuuden mekka ja videopelaamisesta elämäntapa. Kun 16-vuotiaan Bugin isä yllättäen menehtyy, hän joutuu muuttamaan Meri-Tokiosta äitinsä vanhaan kotikaupunkiin Helsingin kaupunkisaareen. Kapinallinen ja itsepäinen tyttö viettäisi päivät mieluummin pelikonsolillaan kuin uudessa koulussa, jossa kaikki menee pieleen ensi hetkestä alkaen. Bugin elämä muuttuu, kun animoitu videopeli-lohikäärme kutsuu hänet betatestaajaksi keskiajan Japaniin sijoittuvaan ninjapeliin. Uhkarohkea Bug ei voi vastustaa kiusausta. Hän vetää ylleen uuden sukupolven pelipuvun ja löytää itsensä maailmasta, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Tarina yhdistelee pelimaailmaa, scifiä ja historiaa, ja luo näkymiä ilmastonmuutoksen runteleman maapallon ja Suomen tulevaisuuteen. Beta on Sensored Reality -sarjan ensimmäinen osa.

Linnunsitoja

Eleltään maailmassa, jossa ilmastonmuutosta vastaan käyty taistelu on (melkein) hävitty. Zemi repäisee itsensä irti arkielämästään voidakseen seurata veljeään kapinallisten tukikohtaan. Kapinalliset vastustavat Koneita, jotka hallinnoimilla alueilla lähes koko ihmiskunta elää. Koneet luotiin alun perin ihmisten avuksi ja turvaksi, mutta ohjelmointia on manipuloitu siten, että Koneet hallitsevat tyrannimaisesti lietsoen epätasa-arvoa ja pahoinvointia. Lopulta Zemi päätyykin tukikohtasaarelle ilman veljeään eikä tiedä, keneen voi luottaa. Zemin taitoja kuitenkin lopulta tarvitaan ja hän löytää oman paikkansa saarella. Kaikki ei vain ole ihan sitä, miltä näyttää. Tämän nuorille kirjoitetun triologian seuraavat osat ovat Vedenkehrääjä ja Jäänvartija.

Nokkosvallankumous

Äitinsä kuolinvuoteella Vayu saa tietää olevansa Granitoja, joiden suonissa virtaa kivijumalien veri. Hänen tulee etsiä portti parempaan huomiseen, portti, jonka avain hän itsekin on. Dharan, Marmor-suvun viimeinen, taistelee perinistien tukemaa mätää hallitusta vastaan ja lupaa Nokkosille voittoa ja vapautta. Kun Vayun ja Dharanin polut yhtyvät, puhtaana virtaavat vedet ja hyväilevä aurinko eivät enää ole pelkkiä piinaavia muistoja menneisyydestä. Mutta onko vallankumous mahdollinen rikkinäisessä maailmassa? Nokkosvallankumous on tulevaisuuteen sijoittuva kertomus kahden kivisuvun verenperinnöstä ja kielletystä rakkaudesta.

Sarasvatin hiekkaa

Sarjakuvan on Risto Isomäen kirjan pohjalta kirjoittanut Petri Tolppanen ja piirtänyt Jussi Kaakinen. Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Ahola yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Grönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja fi lippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Yllättävällä tavalla nämä kaksi tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituhansia sitten asetettuihin kysymyksiin. Vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko heillä aikaa estää niiden vyöry?

Yhteen hiileen

Nuorille suunnattu tietokirja kertoo, miten monimutkaisista tapahtumakuluista ilmiössä nimeltä ilmastonmuutos on kysymys. Jos kokonaisuutta alkaa ymmärtää, on ehkä helpompi luopua turhasta kulutuksesta ja alkaa punnita sekä omia että yhteiskunnan valintoja koko maapallon kannalta.

Ilmastotekokirja

Ilmastokriisi on pelottava juttu ja sen ympärillä käytävä keskustelu sekavaa. Ilmastotekokirja selkeyttää kokonaiskuvaa tarjoamalla faktaa mielipiteiden sijaan, kun liuta asiantuntijoita, ajattelijoita ja aktivisteja vastaa heille esitettyihin kysymyksiin. Viesti on selvä: jokaisen omilla teoilla ON vaikutusta. Nuorten tietokirja.

Tekoja NYT! : maailmanpelastajan käsikirja

Ensiapukirja akuuttiin maailmantuskaan kaikille, erityisesti nuorille, joita huonot uutiset ahdistavat. Asiantuntijahaastatteluihin perustuva tiivis tietopaketti esittelee selkeästi ja konkreettisesti tämän päivän polttavimpia ongelmia ja antaa käytännön vinkkejä ja toimintaohjeita. Mukana on myös inspiroivia tarinoita sekä neuvoja omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Nuorten tietokirja.

Suosikkisi?

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: tuike.innola(at)kauniainen.fi

Puunhalaaja

Unnan keväinen koiranulkoilutusretki kodin lähellä sijaitsevassa lehdossa päättyy järkytykseen. Metsä on merkitty punaisin hakkuunauhoin. Lehdon tiheälatvuksiset lehtipuut, persoonalliset pahkapuupökkelöt ja Unnan oma voimapuu, kilpikaarnainen ikihonka, on merkitty kaadettaviksi. Tulisieluisen Unnan silmittömän vihan saavat kokea kaikki, kun hän päättää estää hänelle rakkaan metsän ja puuystäviensä kaadon. Hän käyttää kaikki keinot, niin lailliset kuin laittomatkin, suojellakseen metsää moottorisahoilta ja metsätyökoneilta. Lehdossa hänen edesottamuksiaan seuraa salaperäinen nuori poika, Konsta. Hän kertoo Unnalle kuusikkoon piilotetusta luvattomasta jätekasasta ja Unna löytää pian itsensä selvittämästä ympäristörikosta, johon Konstan naapuri näyttää sekaantuneen. Unna joutuu kuitenkin epäilemään Konstan tarkoitusperiä, kun hän löytää tämän kamerasta salaa otettuja kuvia itsestään.

Tuulensieppaaja

Kaksitoistavuotias Tuuli kulkee mielellään yksin tunturissa, jossa hän kohtaa harvinaisen ja salaperäisen eläimen. Pian käy ilmi, että naalin näkeminen on aina ollut Tuulin suvulle huono enne. Tuulin koulukaveri Jouni taas haluaisi olla enemmän kavereidensa kanssa, mutta työt isän apumiehenä vievät kaiken vapaa-ajan. Kun kansainvälinen kaivosyhtiö aikoo tyhjentää laajan tunturialueen ihmisistä ja eläimistä, sekä Tuulin rakas kotipaikka että naalit ovat vaarassa. Tarkkasilmäisenä ampujana tunnettu Jouni saa tehtäväkseen tuhota uhanalaiset naalit kaikessa hiljaisuudessa, jotta ne eivät vaikeuttaisi kaivostoiminnan etenemistä.

Ekotekoja: vinkkejä luonnonsuojeluun

Selkokielinen opas kertoo, kuinka ekokuluttaja toimii. Opas antaa vinkkejä, joiden avulla voi auttaa luontoa. Ensin oppaassa kerrotaan kuluttamisesta. Sen jälkeen käsitellään jätteitä ja kierrätystä. Lopuksi paneudutaan energia-asioihin. Oppaan lopusta löytyy yhteystietoja paikoista, joista voi saada lisää tietoa ympäristöasioista. Aikuisten tietokirja.

Maapallo : planeettamme selkokielellä

Laura Ertimon ja Markus Hotakaisen monipuolinen tietokirja Maapallomme – planeettamme selkokielellä (Opike 2020) kertoo helppolukuisesti ja konkreettisten esimerkkien avulla, millainen kotiplaneettamme on. Kirja tutustuttaa Maan rakenteeseen, veteen ja ilmaan sekä historiaan, nykyhetken ja tulevaan. Se havainnollistaa, miksi ilmasto muuttuu. Miten ihmisen toiminta muuttaa maapalloa? Selkeät piirroskuvat ja runsas valokuvakuvitus tukevat tekstin ymmärtämistä. Aikuisten tietokirja.

Mitä on energia?

Kirjan aiheena on energia. Mitä energia on ja miten se ilmenee luonnossa? Mitä tiedämme energiasta? Kirjassa kuvataan energian kiertoa avaruudessa, maapallolla ja kotitaloudessa. Kirja ei ole oppikirja, mutta sitä voi käyttää luonnontieteen perusopetuksen tukena. Asiat on kuvattu selkokielellä ilman matematiikkaa. Selkeät kuvat auttavat hahmottamaan energian kiertokulkua. Lapsille ja aikuisille sopiva tietokirja.

Mitä jääkarhu sanoi pingviinille?

Jääkarhut ja pingviinit asuvat eri puolilla maapalloa. Jääkarhut elelevät kylmässä pohjoisessa ja pingviinit asuvat maapallon vastakkaisella puolella. Molemmilla on sama huoli. Ilmasto lämpenee ja tekee jääkarhujen ja pingviinien elämän vaikeaksi. Miksi ilmasto lämpenee? Mitä on ilmastonmuutos? Miten se vaikuttaa ihmisten ja eläinten elämään? Kirja vastailee kysymyksiin hauskan tarinan kautta. Samalla se kannustaa torjumaan ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia. Lasten tietokirja.

Kiepaus

Kardum on kaupunki maailmassa, joka on kääntynyt ylösalaisin. Rakennukset ja puut roikkuvat alaspäin, ja ihmiset kulkevat talosta taloon vaijereita pitkin. Elämä Kardumissa on jännittävää ja joskus vaarallistakin, sillä joskus ihmiset putoavat taivaalle ja katoavat. Kiepaus on tarina Lennan, Rouskun ja Jaanin viimeisestä kesästä Kardumissa. He elävät aivan tavallista elämää, kunnes vesi alkaa loppua ja tutut rakennukset sortuvat. Missä olisi parempi paikka elää? Kiepaus on Vuokko Hurmeen Huimaa-trilogian ensimmäinen osa. Se ilmestyy nyt Hanna Männikkölahden mukauttamana helppolukuisena versiona. Selkokirjan on kuvittanut Ina Majaniemi.