Kirjalista

Aurinkosydän : kaikuja paremmista tulevaisuuksista

Voiko hyviä tarinoita syntyä maailmoista, missä kaikki on jo täydellistä? Aurinkosydän - kaikuja paremmista tulevaisuuksista sisältää 15 novellia niin palkituilta tieteiskirjoittajilta kuin spekulatiivisen fiktion nousevilta nimiltä. Tämän kirjan novellit haastavat ajatuksen, ettei utopiagenrellä ole enää mielekästä sanottavaa. Ehkä ekokatastrofin jälkeen seuraakin solarpunk-utopia? Jos materiaalitulostus todella vapauttaa meidät työn ikeestä, keksimmekö tilalle uusia ongelmia? Pystyykö täydellinen yhteiskuntakaan takaamaan jokaiselle onnellisuuden? Aurinkosydän on novellikokoelma ihmiskunnan valoisalta puolelta. Antologia luo uskoa siihen, että haastavankin kotelovaiheen jälkeen koittaa vielä ihmiskunnan perhosaika.

Posliinikissa ja muita fantastisia tarinoita

Ei aivan ihmisiä : novelleja tulevaisuuden älyistä

Nanokoneita, unirobotteja ja älykkäitä taloja. Tekoäly ei ole vain tulevaisuutta, se on jo koodattu osaksi elämäämme. Mutta millaiseksi muotoutuu maailma, jossa erilaiset älykkyydet toimivat rinta rinnan? Antologian yhdeksän novellia luotaavat todellisuutta, jossa ei-ihmiset ovat läsnä osana arkea, joskus rakkauden ja halun kohteina, joskus uhkana ihmiskunnan tulevaisuudelle - mutta myös suojaamassa, mahdollistamassa ja luomassa uutta. Kun tarkastelemme tekoälyjä, tulemme tarkastelleeksi myös ihmistä pelkoineen ja toiveineen.

Avaruusasema Ithal

Muutaman tutkijan joukko elää avaruusasemalla, joka kiertää kaukaista Ithal-planeettaa. Pian sekä Ithalin pinnalla että asemalla alkaa kuitenkin tapahtua outoja. Onko kyse vain sattumasta, vai onko kaiken takana ovela salaliitto? Avaruusasema Ithal on selkokielinen scifi-romaani.

QualityLand

Tervetuloa Qualitylandiin, jossa koko elämä on ohjelmoitu puolestasi. Lähitulevaisuuden onnela Qualityland on määritellyt onnen algoritmit. Siellä ”QualityPartner” osoittaa sopivimman kumppanin jokaiselle, robottiautot tietävät mihin haluat mennä ja ”TheShop” lähettää tarvitsemasi tuotteet kotiisi ennen kuin ehdit edes tilata niitä. Systeemi kyllä tietää, mitä kukin haluaa. Mutta mitä tehdä lentopelkoisille droneille tai posttraumaattisesta stressireaktiosta kärsiville taisteluroboteille? Muhiiko onnellisen pinnan alla jotain synkkää? Voisiko Qualityland olla totta jo huomenna?

Linnunradan Kapteeni

Näytön laskuri saavutti nollan. Kiihtyvyys alkoi pehmeästi mutta kohosi nopeasti yli mukavuusrajojen. Raiteet puskivat planetoidin kiertoliikkeen kineettistä energiaa aluksen runkoon, kunnes kaikki päättyi ja avaruus alkoi. Hätäkiihtyvyys. Päämoottorit. Täysi teho. Tähtienväliseen avaruuteen päätyminen tulisi peruuttamattomasti muuttamaan monien muidenkin kuin Kapteenin elämän ja lopulta myös ihmiskunnan kaukaisen tulevaisuuden. Mutta ensin pitäisi nukkua kymmenentuhatta vuotta, löytää yllättäviä ystävyyksiä, käyttää kulttuuria valuuttana ja perustaa puutarha. Linnunradan Kapteeni on kertomus ihmiskunnan katoavaisuudesta, elämästä vierauden keskellä sekä pienten hahmojen selviytymisestä äärettömässä maailmankaikkeudessa, jonka kehityksen suuntaa suuremmat voimat ohjaavat. Linnunradan Kapteeni on myös kertomus nuoresta rakkaudesta, kommunikaation tärkeydestä ja itsensä hyväksymisestä. Se on Kapteenin elämän tallenteet, kirjoitettuna muistiin hänen jälkipolvilleen sekä meille.

Infinitum Tähtien meri. Osa 1.

Rutiinitutkimusmatkalla asumattomalle planeetalle tutkija Kira Navárez tekee mullistavan löydön, joka heittää hänet painajaisten ja ihmeiden keskelle ja muuttaa paitsi hänet itsensä, myös koko historian. Hurja, vaikuttava avaruuseepos kaikille fantasian, scifin ja hyvien tarinoiden ystäville.

Tähtien meri. Osa 2

Rutiinitutkimusmatkalla asumattomalle planeetalle tutkija Kira Navárez tekee mullistavan löydön, joka heittää hänet painajaisten ja ihmeiden keskelle ja muuttaa paitsi hänet itsensä, myös koko historian. Hurja, vaikuttava avaruuseepos kaikille fantasian, scifin ja hyvien tarinoiden ystäville.

Susien aika

Avaruusoopperan kuningas palaa Ilmestysten avaruuden maisemiin. Miguel yrittää suojella pienen asteroidin sisällä elävää perhettään ja yhteisöään tukahduttajilta. Jos nämä avaruuden mekaaniset sudet saavat pienenkään vainun kehittyneestä yhteiskunnasta, ne käyvät kimppuun ja luovat täydellisen tuhon. Siksi Miguel saa tehtävän, jolta ei ole paluuta: tuhota ohi ajava alus ennen kuin sen huomio kiinnittyy heihin. Jokin menee pieleen. Joku selviytyy. Ja nainen tietää Miguelista paljon enemmän kuin paljastaa. Avaruuden syvyyksistä Pattern Juggler -vesien syvyyksiin, eristäytyneistä yhteisöistä avaruuskarttojen laitamille, tukahduttajien sydänmaille, tämä on mystistä avaruusopperaa genren kuninkaalta.

Piranesi

Ihmismieli on labyrinteistä mutkikkain. Hypnoottinen ja älykäs fantasiaromaani, joka palkitsee lukijansa moninkertaisesti. Piranesi asuu Talossa, jossa on lukematon määrä huoneita ja käytäviä, joita reunustavat tuhannet patsaat. Vuorovesi yltää portaisiin asti, pilvet liikkuvat yläkerran saleissa. Mutta Piranesia ei pelota: hän tuntee veden liikkeet ja reitit huoneiden välillä. Tiistaisin ja perjantaisin Piranesi näkee ystävänsä, mutta muuten hän on yksin. Kun liidulla piirrettyjä viestejä alkaa ilmestyä lattioihin, Piranesi varmistuu siitä, että Talossa liikkuu myös joku tai jokin muu. Mutta kuka, ja mitä hän haluaa?

Veren väki

Kiiralla on kaikki hyvin. Hänellä on: - opiskelupaikka - perhe, joka asuu tarpeeksi kaukana - oma pieni vuokra-asunto - kavereita - koira - poikaystävä, joka haluaa muuttaa yhteen Mitä muuta nuori nainen voisi toivoa? Sitä, että kaikki jättäisivät hänet rauhaan. Kiiran toive alkaa toteutua, kun asiat yksi toisensa jälkeen alkavat mennä vinoon, lopulta hallitsemattomasti. Kiira löytää itsensä keskeltä varjoyhteiskuntaa, jota johtavat itseään metsästäjiksi kutsuvat olennot. Veren väki on yhdenlainen kasvutarina, joka näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan. Veren väki yhdistää urbaania fantasiaa, yhteiskunnallista chick litiä ja punk-asennetta. Se ammentaa aineksia niin populäärikulttuurin vampyyreista kuin suomalaisesta kansanuskosta.

Viides vuodenaika

Eräänä päivänä kotiin tullessaan Essun saa huomata, että hänen aviomiehensä on murhannut heidän poikansa ja siepannut heidän tyttärensä. Samoihin aikoihin Tyynimaan sydämessä repeää suuri punainen railo, joka syöksee sisuksistaan niin paljon tuhkaa, että se pimentää taivaan vuosiksi. Tai vuosisadoiksi. Essun lähtee etsimään perheensä rippeitä kuolevassa, kuolettavassa maassa. Hän ei välitä, vaikka maailma hänen ympärillään hajoaisi. Hän hajottaa sen vaikka itse, jos voi siten pelastaa tyttärensä. Viides vuodenaika aloittaa Murtunut maailma -trilogian, jonka kaikki osat ovat saaneet scifi- ja fantasiakirjallisuuden Hugo-palkinnon.

Voro. 3, Jumalten hauta

Valloittavan sarjakuvasaagan loppuhuipennus. Rämäpäinen voro päätyy Kalman kylmiltä kruununmailta keskelle jumalten valtapeliä, jonka panoksena on koko maailma. Lilja ja hänen opettajansa Seamus tempautuvat huimaan seikkailuun yrittäessään kukistaa haudasta nousseen Ithielin ja voittamattoman Tulikiven armeijan. Kauas jäävät maalliset murheet, sillä voro tanssii nyt jumalten kanssa.

Kirke

Kirke tunnetaan naisena, joka taikavoimillaan muutti Odysseuksen miehet sioiksi. Nyt hän yllättää lumoavan aikuisten sadun keskushenkilönä. Kirke, auringonjumalan tytär, ei ole kotonaan jumalten maailmassa. Hän siirtyy ihmisten pariin ja vasta siellä löytää todelliset voimansa. Madeline Millerin uudelleenkerronta Odysseian tarinasta ei koskaan vääristele suuren seikkailun tapahtumia, vaan tuo näkyviin yksityiskohtia, joita ei ole aikaisemmin huomattu. Kirke ei ole vain pahamaineinen noita vaan myös nainen ja äiti. Tarinankerronnan riemujuhlaa vahvalla feministisellä otteella!

Rautasusi

Vangitseva pohjoinen mysteeri verestä, halusta ja riippuvuudesta. Juva inhoaa verenlukijoita. Heitä ihaillaan ja ylistetään kyvyistään, mutta he ovat pelkkiä rahan- ja vallanjanoisia huijareita. Juva tietää tämän varsin hyvin, koska hän on syntynyt verenlukijoiden sukuun. Kun Juvan perhettä uhkaavat vardarit, kammottavat olennot jotka eivät vanhene, hän sotkeutuu mukaan kamppailuun verenlukijoiden perinnöstä: synkästä salaisuudesta, joka kerran mullisti koko maailman - ja saattaa tehdä niin uudestaan. Selviytyäkseen Juvan on kohdattava lapsuusmuistonsa, jonka hän on yrittänyt unohtaa: hän on nähnyt paholaisen. Rautasusi aloittaa itsenäisen Vardari-trilogian, joka sijoittuu samaan fantasiauniversumiin kuin palkintoja ja kansainvälistä ylistystä kahminut Korpinkehät-sarja.

Erottamattomat

Klassikkokirjailijan ennen julkaisematon pienoisromaani on kirjoitettu jo 1954. Beauvoir ei halunnut kirjaa julki elinaikanaan sen henkilökohtaisuuden vuoksi. Ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Ranskaan sijoittuva pienoisromaani kuvaa paitsi tyttöjen välistä syvää ystävyyttä myös oman paikan löytämistä keskiluokkaisessa ja naisille epäsuotuisan rajoitetussa maailmassa.

Mikä meidät erottaa

Stella ja Desiree Vignes ovat identtiset kaksoset, joista toinen elää mustana ja toinen valkoisena. Kirjassa seurataan muitakin yhteiskunnan asettamien rajojen ylityksiä, ja sitä miten kaksosten ero toisistaan vaikuttaa seuraaviin sukupolviin.

Toinen paikka

Kirjeromaanin muotoon kirjoitettu tarina kesästä, jona kuuluisa kuvataiteilija asuu päähenkilön vierasmajassa. Muistuttaa paikoin goottilaista romaania, vaikka kauhuelementit syntyvätkin täysin arkisista asioista.

Lapsuus

Tove Ditlevsenin Kööpenhamina-trilogia koostuu kolmesta 1970-luvun taitteessa ilmestyneestä autofiktiivisestä teoksesta. Ensimmäinen osa, Lapsuus, on intensiivinen romaani kasvuvuosista Vesterbron työläiskaupunginosassa, tyttöjen välisestä ystävyydestä sekä kirjallisen kutsumuksen heräämisestä. Myös trilogian toinen osa, Nuoruus, ilmeistyi suomeksi vuonna 2021.

Kompromissi

Eletään 1970-luvun puoliväliä. Sergei Dovlatov muuttaa Tallinnaan ja alkaa kirjoittaa henkensä pitimiksi neuvostolehtiin. Mutta sen välillä, mitä julkaistaan ja mitä tapahtuu todella, on aina kompromissi. Hulvaton kuvaus ideologisista vaatimuksista, jotka asettavat epäluulon alaiseksi jopa aakkosjärjestyksen. Sergei Dovlatov (1941-1990) on venäläisen kirjallisuuden moderni klassikko, jonka teoksia on käännetty yli 25 kielelle. Neuvostokriittinen kirjailija ei saanut kotimaassaan julki kuin kaksi novellia. Kompromissi on julkaistu alunperin vuonna 1981.

Vivek Ojin kuolema

Nuori Vivek Oji on kuollut, ja hänen ruumiinsa on jätetty hänen vanhempiensa ovelle Nigerialaisessa pikkukaupungissa. Kirjan edetessä lukija oppii tuntemaan Vivekin hänen vanhempiensa ja serkkunsa kautta. Kuka Vivek oikeastaan oli, tunsiko hänen perheensä häntä ollenkaan? Mitä salaisuuksia Vivekillä oli ja miksi hän on kuollut?⁠

Kieli jota puhuimme

1960-luvulla ilmestynyt kirja kuvaa torinolaista perhettä Mussolinin ajan Italiassa. Juutalaisen isän ja katolilaisen äidin lapset kasvavat aikuisiksi Italian ajautuessa kohti fasistista yhteiskuntaa ja toista maailmansotaa. Eloisassa ja humoristisessa teoksessa keskiössä on suuri italialainen perhe, jolla on omat rutiinit ja rituaalit, villitykset, lentävät lauseet ja tarinat. Kieli jota puhuimme on tarina perheestä ja kielestä; tarinankerronnasta sekä selviytymiskeinona että petoksen ja vallankäytön välineenä. Kieli jota puhuimme -romaania on pidetty Ginzburgin pääteoksena.

Valkoinen kirja

Osin omaelämäkerrallinen kirja kertoo valkoisen värin lisäksi surusta ja kertojan elämästä vauvana kuolleen isosiskon varjossa. Kirjassa yhdistellään tekstiä ja valokuvia.

Menneisyydenhallintalaitos

Saksalainen Hans Frambach kärsii natsien hirmuteoista. Hän ei ole holokaustin uhri tai uhrien perillinen, mutta hänen synnyinmaansa synkkä menneisyys tekee onnellisuuden mahdottomaksi. Mitä merkitystä on arkipäivällä, kun historia on mieletöntä kärsimystä? Saksan historian kipeitä kysymyksiä käsitellään lempeällä ironialla ja huumorilla.

Alaskan taivaan alla

Kirja hänelle, joka kaipaa lukuelämystä Suon villin laulun jälkeen: Vietnamin sodassa traumatisoitunut amerikkalaismies, vaimo ja tytär muuttavat hetken mielijohteesta Alaskaan 1970-luvulla. Kumpi on erämaassa vaarallisempi, arvaamaton luonto vai läheisin ihminen?

Hurrikaanien aika

Joku on murhannut meksikolaisen pikkukylän Noidan. Köyhyyden ja epätoivon keskellä sinnittelevät kyläläiset ovat yksi toisensa jälkeen joutuneet turvautumaan tämän yliluonnollisiin voimiin paremman tulevaisuuden toivossa. Kun Noidan runneltu ruumis löytyy kanavasta, huhut ja epäilykset kohdistuvat kylän asukkaisiin. Jokainen tuntuu tietävän murhasta jotain, mutta puhuuko kukaan totta? Melchor sai idean kirjasta luettuaan Veracruzissa murhatusta naisesta. Murhasta vangittu mies kertoi tappaneensa naisen, koska tämä oli yrittänyt langettaa hänen ylleen kirouksen.

Muistipoliisi

Katoavia asioita: linnut ja ruusut, kalenterit ja kartat. Muistipoliisin hallitsemalla saarella asia toisensa jälkeen häviää sekä todellisuudesta että ihmisten mielistä. Nuori kirjailija päättää kuitenkin riskeerata kaiken ja piilottaa kustannustoimittajansa, joka ei osaa unohtaa. Yoko Ogawan (mm. Professori ja taloudenhoitaja) dystopiaromaani on kertomus vallasta, ihmisyydestä ja muistojen merkityksestä.

Grand Hotel Europa

Grand Hotel Europa huokuu entisaikojen loistoa, ja sen houkuttamana kirjailija vetäytyy hotellin suojiin. Hotellissa kirjailija tutustuu sen muihin asukkaisiin. He ovat omalaatuinen joukko, ja jokainen heistä on kotoisin sivistyneemmiltä aikakausilta. Edes Grand Hotel Europassa ei kuitenkaan ole turvassa nykyajalta, joka tunkeutuu vääjäämättä myös hotellin seinien sisäpuolelle. Grand Hotel Europa on vetävä romaani vanhasta maailmasta, Euroopasta ja sen tulevaisuudesta, joka uhkaa jäädä menneisyyden painolastin alle. Se on myös vangitseva kertomus menetetystä rakkaudesta ja seikkailusta kadonneen taideteoksen jäljillä.

Toisten maa

Toisten maa on Leïla Slimanin uusi Marokkoon sijoittuva romaanisarja, josta on suomennettu tähän mennessä yksi kirja. Trilogian ensimmäisen osan alaotsikko on Sotaa, sotaa, sotaa. Kirjan alussa vastikään päättynyt toinen maailmansota on tuonut yhteen ranskan-elsassilaisen Mathilden ja marokkolaisen, Ranskan joukoissa Euroopassa taistelleen Aminen. Nuoripari perustaa yhteisen kodin Marokon maaseudulle, lähelle Aminen perheen kotikaupunkia Meknésiä. Seuraavan vuosikymmenen aikana levottomuus Marokossa lisääntyy kun siirtomaavallan aika kulkee kohti loppuaan. Kodin seinien sisällä tapahtuva ranskalaisen ja marokkolaisen kulttuurin yhteentörmäys vaikuttaa Mathilden ja Aminen lisäksi heidän lapsiinsa ja koko sukuun sekä paikalliseen yhteisöön.⁠ Kirjan tapahtumat pohjautuvat kirjailijan oman isoäidin elämään 1940- ja -50-luvuilla.⁠

Naiset puhuvat

Sisältövaroitus: naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta Kanadalaisen Miriam Toews'n ensimmäinen suomennettu romaani Naiset puhuvat kertoo sukupuolittuneesta vallasta ja väkivallasta, naisten välisestä solidaarisuudesta sekä lukutaidon tärkeydestä. Romaani on saanut inspiraationsa järkyttävistä tositapahtumista bolivialaisessa mennoniittayhteisössä 2000-luvulla. Yhteisön miehet ovat huumanneet naiset, tehneet heille väkivaltaa öisin ja syyttäneet sitten hirmuteoista demoneja ja pahoja henkiä. Kun miehet ovat poissa kotoa, naiset kokoontuvat salaa keskustelemaan siitä, mitä mahdollisuuksia heillä on elämässään. Lähteäkö vaiko jäädä? Jos jäädä, niin millä ehdoilla? Jos lähteä, niin miten ja minne? Dialogipainotteisessa kerronnassa nousee esiin kahden suvun naisten väliset jännitteet ja naisten asema yhteisössä. Kiivaat keskustelut koskevat ainakin hyveellisyyttä, anteeksiantoa, kostoa ja sitä, ovatko naiset lähempänä ihmistä (miestä) vai eläintä (karjaa). Yhteisöstä pois potkittu mies, August Epp, on hankkinut itselleen koulutuksen ja pyydetty pitämään kirjaa naisten keskusteluista, sillä kukaan naisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa - eikä heidän käyttämäänsä kieltä ole käytännössä olemassakaan muussa kuin puhutussa muodossa. Eppin läsnäolo, välikommentit ja kiintymys erääseen yhteisön naiseen tuovat romaaniin ajoittain kiusallisen vivahteen, sillä lukijakin on mukana tarinassa ikään kuin tirkistelijänä.

Lyhyt maallinen loistomme

Pikkukoira on vietnamilaisten maahanmuuttajien poika, joka kirjoittaa teoksen tekstiä kirjeenä lukutaidottomalle äidilleen. Kertoja pukee sanoiksi muistojaan ja tunteitaan perheen historiasta, kasvamisesta äitinsä ja isoäitinsä mielenterveysongelmien varjossa, maskuliinisuudesta, rasismista, maahanmuuttajanaisten jatkuvasta työnteosta sekä omasta ensirakkaudestaan.

Yksinäisyyden jälkeen

Jules Moreaun lapsuus päättyy hänen vanhempiensa äkilliseen kuolemaan. Hänet lähetetään sisarustensa Martyn ja Lizin kanssa sisäoppilaitokseen. Eloisa ja peloton Jules kääntyy sisäänpäin ja elää mieluummin muistoissaan. Sitten hän tapaa Alvan, joka tahollaan kamppailee oman surunsa kanssa. Yksinäisyyden jälkeen on ensimmäinen sveitsiläis-saksalaiselta Benedict Wellsiltä suomennettu romaani ja se voitti ilmestyessään Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon.

Maanalainen rautatie

Cora pakenee orjuudesta georgialaiselta puuvillaplantaasilta. Vaihtoehtohistoriallisessa romaanissa orjuutettuja ihmisiä pakoon auttanut järjestö, the Underground Railroad, muuttuu todelliseksi maan alla kulkevaksi rautatieverkostoksi.

Täydellinen päivä

Hurmaava rakkaustarina täynnä nokkelaa sanailua ja kesän huumaa. January kirjoittaa romanttisia bestsellereitä, Augustus puolestaan korkeakirjallisuutta. January antaa tarinoilleen onnellisen lopun, Augustus tappaa kaikki hahmonsa. He ovat toistensa vastakohtia, joita yhdistävät vain tyhjän paperin kammo ja naapuritalot järven rannalla. Eräänä iltana parivaljakko kehittää pirullisen haasteen: Augustus viettää kesän kirjoittamalla naistenviihdettä ja January kirjoittaa korkeakirjallisen mestariteoksen. Molemmat saavat kirjoitettua kirjan, eikä kukaan rakastu. Koska sehän olisi todellinen klisee, eikö?

Sekainen ihana elämämme

Mitä jos rakkauteen kätkeytyy salaisuus, joka särkee sydämen? Catherine Isaac kutoo Sekainen ihana elämämme -kirjassa unohtumattoman kertomuksen menetyksestä, rakkaudesta ja ystävyydestä aurinkoisen Gardajärven rannalla. Kun Allie avaa isoäitinsä talosta sattumalta löytämänsä piilotetun kirjeen, hänen koko elämänsä kääntyy päälaelleen. Kirjeen yllättävät salaisuudet uhkaavat satuttaa hänen kaikkein rakkaimpiaan, ja hän palkkaa yksityisetsivän selvittämään, mitä hänen edesmenneelle äidilleen tapahtui kesänä ennen kuin Allie syntyi. Allie ottaa vapaata tutkijan työstään ja päätyy Gardajärven auringon paahtamille rannoille parhaan ystävänsä Edin kanssa. Myös Ed on pakomatkalla omasta elämästään ja toivoo auringon haalistavan murheensa. Kirjeen salaisuudet johtavat tunteikkaisiin paljastuksiin, joita kumpikaan heistä ei ole voinut odottaa. Arvoitusten keskellä Allien täytyy löytää sisältään voima kohdata perheensä solmuinen menneisyys ja löytää oikea kurssi kohti omaa tulevaisuuttaan. Myös Edin on tehtävä valinta, joka mullistaa monta elämää.

Kolme ihanaa asiaa sinusta

Nautitaan villasukat jalassa. Jill Mansellin Kolme ihanaa asiaa sinusta on sydänjuurista kiinni nappaava romaani kolmesta toisilleen vieraasta naisesta, joiden elämät kietoutuvat yllättävällä tavalla toisiinsa. Halliella on salaisuus. Hän on umpirakastunut mieheen, joka on täysin hänen ulottumattomissaan, mutta kaikin muin tavoin aivan täydellinen napakymppi. Halliella on tämän lisäksi myös toinen ongelma. Hän sairastaa vakavaa keuhkosairautta, ja rakkauden pitäisi olla viimeinen asia hänen mielessään. Flon ongelma on toisenlainen. Hänen ihastuksensa Zanderin kanssa kaikki vaikuttaa valoisalta, kunnes miehen pelottava sisko tunkee kyyhkyläisten väliin. Sisko vahtii Zanderin tekemisiä niin voimakkaasti, että toivoa ei ole edes ystävyydestä, saati sitten jostain suuremmasta. Tashallakin on ongelma. Hänen uusi poikaystävänsä on uhkarohkea rämäpää eikä Tasha itsekään ole kaikista varovaisinta sorttia. Tasha ei voi olla pelkäämättä, että jokin hänen poikaystävänsä seikkailuista tulee olemaan tämän viimeinen.

Luna 2.0

Kenen haaveet sua kyykyttää? Sofia Pekkarisen hersyvä viihderomaani kuvaa totuutta kaihtamatta nuoren naisen kamppailua rakkauden janon, epärealististen ihanteiden ja omien haaveiden aallokossa. Luna on kyllästynyt kiristäviin farkkuihin, laiskoihin krapulapäiviin ja keskinkertaiseen elämään. On aika lopettaa päätön haahuileminen ja tulla parhaaksi versioksi omasta itsestään. Hyvästi bileet Helsingin yössä ja eksän perään vollottaminen! Tervetuloa häikäisevä jumalatar, Luna 2.0! Pian Lunan kalenteri täyttyy salitreeneistä, kännykkä somekelpoisista belfieistä ja eväsrasiat hampaissa narskuvasta parsasta. Tavoitteena on upea vartalo, täydellinen onni ja polttavan kuuma tosirakkaus. Mutta tie perille on pirun uuvuttava ja mutkainen - etenkin jos se on jonkun toisen valitsema. Sofia Pekkarinen (s. 1992) on uusi kiinnostava nimi kotimaisessa viihdekirjallisuudessa. Hänen polkunsa on kulkenut ravintola-alalta reppureissaajaksi ja taas takaisin koulunpenkille. Pekkarinen on kisannut menestyksekkäästi body fitneksessä sekä SM-tasolla että kansainvälisillä lavoilla. Luna 2.0 on Pekkarisen esikoisteos.

Teeskentelyä

Miksi olla oma itsensä, kun voi olla täydellinen? April, kolmekymppinen lontoolaisnainen, on kiva, nätti ja hyvä keskustelija, mutta deittailu on hänelle yhtä pettymysten, sydänsurujen ja raivon sekaista sotkua. Ehkä jos April olisi enemmän Gretelin kaltainen, hän saisi haaveilemansa parisuhteen... Gretel kun on juuri sitä mitä miehet haluavat: itsenäinen, hurmaavan hauska ja rento. Gretel ei ylitulkitse, ei ole koskaan vähän liikaa. Ongelma tässä on se, että Gretel on mielikuvitusolento - ja että April teeskentelee nyt olevansa Gretel. Deittailu Gretelinä on paljon hauskempaa - etenkin, kun koukkuun tarttuu pahaa-aavistamaton Joshua. Viimeinkin April on niskan päällä, mutta pystyykö hän kontrolloimaan omia tunteitaan? Ja kun hänestä ja Joshuasta tulee läheisempiä, kauanko teeskentelyä voi jatkaa?

Totista leikkiä

Lucy Hutton on aina uskonut vakaasti siihen, että kiltti tyttö voi onnistua nappaamaan halutun toimiston päätytyöhuoneen. Hän on hurmaava ja avulias ja ylpeä siitä, että kaikki työpaikalla pitävät hänestä. Siis kaikki paitsi kylmän tehokas, virheettömästi pukeutunut Joshua Templeman. Kaksikko on jaetussa työhuoneessaan ansassa 40 tuntia (okei, 50 tai 60) viikossa, ja heidän välilleen on muodostunut loputon taistelu siitä, kumpi on parempi. Lucy ei voi antaa Joshuan voittaa häntä yhdessäkään asiassa. Etenkään kun mahtava uusi ylennys tulee tarjolle.Tuolloin aivan uudenlainen peli on alkanut, eikä sydänkään ole turvassa.

Toinen ensivaikutelma

Ruthie on työskennellyt senioritalon vastaanotossa vuosia, hän asuu yhdessä työpaikkansa huoneistosta ja elää täysin pinttynyttä elämää lemmikkikilpikonniensa kanssa. Kunnes eräänä päivänä hän kiinnittää huomion pitkään ja tatuoituun senioritalon omistajan poikaan Teddyyn. Mies on kaupungissa etsimässä työtä, jotta voisi säästää rahaa avatakseen unelmiensa tatuointistudion. Ruthie on sulaa vahaa Teddyn edessä, kunnes mies luulee häntä yhdeksi senioritalon asukkaista. Senioritalon asukkaat kaipaavat yhtä henkilökohtaista avustajaa lisää ja Teddyn suunnitelma on valmis. Ruthiella on täydellinen kosto Teddylle, jonka ensivaikutelma naisesta oli varsin hyytävä. Mitä tapahtuu Ruthien turvalliselle maailmankaikkeudelle, kun elämä näyttäytyykin suurempana seikkailuna?

Yömusiikkia

Isabel Delancey on aina pitänyt elämäntyyliään itsestäänselvyytenä. Kun hänen aviomiehensä yllättäen kuolee ja hän jää yksin velkakasan ja kahden lapsen kanssa, Isabel joutuu luopumaan elämäntyylistään ja kodistaan ja muuttamaan rapistuvaan hökkeliin maaseudulle. Perheen uusi koti meinaa luhistua ja Isabelin viimeisetkin säästötkin huveta, joten hänen ei auta kuin pyytää apua naapureiltaan - tietämättä, että jo hänen pelkkä läsnäolonsa on nostattanut pintaan pitkäaikaisia kaunoja ja pakkomielteitä. Isabel taistelee saadakseen tehtyä rapistuvasta talosta kodin ja tulee löytäneeksi selviytymisvaiston, josta hänelle ei ollut aavistustakaan. Hän oppii myös, että sydämessä voi alkaa soida uusi laulu.

Vaihtokauppa

Tosirakkaus ei katso ikää eikä asuinpaikkaa. Burnoutin partaalla sinnitellyt Leena Cotton romahtaa töissä ja joutuu lomalle. Hänen isoäitinsä Eileen haluaisi treffeille, mutta yorkshireläiskylästä ei löydy miestä, jolla olisi omat hampaat ja vaatekomerossa muutakin kuin tweediä. He päättävät tehdä vaihtokaupat kahdeksi kuukaudeksi: Leena osallistuu kylätalkoisiin kumisaappaissa, ja Eileen muuttaa Lontoon trendikaupunginosaan ja kirjautuu deittisovellukseen. Vaihtokauppa muistuttaa, että rakkauden voi löytää oudosta paikasta tai aivan nenän edestä. Teos singahti Britanniassa suoraan bestseller-listalle. Beth O'Leary on kerännyt runsaasti faneja myös Suomessa Kimppakämppä-romaanillaan.

Muuten siitä viime kerrasta

Kaksi parasta ystävystä. Yksi hukattu mahdollisuus. Ilta, jona kaikki muuttuu. Eve, Justin, Susie ja Ed ovat olleet ystävyksiä 18-vuotiaista saakka. He ovat nyt 30-vuotiaita ja edelleen yhtä läheisiä kuin aina. Torstain pubivisa on yhä pyhä perinne ja Eve on vieläkin salaa rakastunut Ediin. Even olisi ehkä kannattanut jo siirtyä elämässään eteenpäin, mutta hän ei voi olla ajattelematta, mitä heidän välilleen olisi voinut kehittyä. Sitä paitsi Eve tietää, että toisinaan Edkin miettii menetettyä mahdollisuutta. Eräänä iltana nelikon jokaisen jäsenen elämä muuttuu yhdessä silmänräpäyksessä. Eve saa selville, ettei tunnekaan ystäviään niin hyvin kuin luuli ja ettei hän ole ystävyksistä ainoa, jolla on salaisuuksia.

Jouludeitti x 12

Tusina treffejä juuri ennen joulua? Hilpeä romaani pursuaa joulutunnelmaa, yllätyskäänteitä ja romantiikkaa! Kolmekymppinen tekstiilisuunnittelija Kate ei ehtisi eikä jaksaisi etsiä uutta rakkautta: hän on pettynyt miehiin ja palannut Lontoosta kotikulmille huolehtimaan isästään. Ystävänsä Lauran pyynnöstä hän kuitenkin suostuu luksusdeittailuhaasteeseen, jossa tavataan 12 eri miestä ennen joulua. Treffeiltä ei puutu yllätyksiä eikä kommelluksia, joista Kate tilittää lapsuudentoverilleen Mattille autellessaan tämän kahvilassa. Kuka lopulta onkaan se oikea?

Himoshoppaajan joulu

Vertaistukea juhlakauden paniikkishoppaajille! Kinsellan suosittu sankaritar on täällä taas. Yhdeksäs Himoshoppaaja-romaani on hykerryttävän hauska oodi joululle. Joululaulut raikuvat, äiti on kattanut pöydän täyteen herkkuja, naapurit tulevat sherrylle rumissa villapaidoissaan. Joulu sujuu joka vuosi saman kaavan mukaan - ja Becky Brandon, omaa sukua Bloomwood, rakastaa sitä! Mutta kun Beckyn vanhemmat kuulevat pienpanimoiden ja avokadoleipien kutsun ja muuttavat Lontoon trendialueelle, täytyy Beckyn järjestää joulu ensimmäistä kertaa omassa kodissaan. Nettishoppailun aikakaudella, mikä muka voisi mennä pieleen? Kun yhtälöön lisätään vegaanikalkkunan metsästys, ex-poikaystävän yllätysvierailu ja päänraapimista aiheuttavat lahjatoiveet, uhkaa täydellisestä joulusta tulla täydellinen kaaos.

Paras aika vuodesta

Joulun ihme on tapahtunut: tänä vuonna Emilyn ei tarvitse lähteä Lontoosta yksin joulunviettoon vanhempiensa luokse Skotlantiin - mukaan lähtee hurmaava miesystävä. Ei enää naljailua ikuisesta sinkkuudesta, ei sääliviä katseita joulupöydässä. Mutta! Robert särkee Emilyn sydämen vain pari päivää ennen joulua. Eikä unikaan tule kun naapurissa ilakoidaan äänekkäästi joka yö. Miten ihmeessä Emily tulee vielä palkanneeksi tuon raivostuttavasti virnuilevan naapurinsa, Evanin, vara-Robertiksi? Hillittömän hauska matka vähän vinksahtaneen riemuperheen luo voi alkaa. Joanna Bolouri on romanttisia komedioita kirjoittava brittikirjailija, jonka kirjailijaura alkoi 30-vuotiaana. Voitettuaan BBC:n käsikirjoituskilpailun hän siirtyi myyntityöstä käsikirjoittajien ja stand-up-koomikkojen tiimiin. Bolouri on kirjoittanut kuuden romanttisen komedian lisäksi artikkeleita ja kritiikkejä eri julkaisuihin. Hän asuu Glasgow'ssa tyttärensä kanssa.

Poutaa ja perunankukkia

Sydänlämpöistä ja kutkuttavaa, aitoa maalaisromantiikkaa - uusi Rantakylän maisemiin sijoittuva sarja alkaa. Liina irtisanoutuu työpaikastaan, kun romanssi työnantajan kanssa lopahtaa. Hän muuttaa kesäksi lapsuutensa mummulaan raivaamaan pikkuista mökkiä ja villiintynyttä puutarhaa. Tilapäistä työtäkin järjestyy, sillä osa kyläläisistä on Liinalle lapsuudesta tuttuja. Teinivuosien paras ystävä pitää kylällä pitopalvelua ja naapuritilan pojankoltiaisesta on kasvanut vilkkusilmäinen nuori isäntä. Onpa paikkakunnalla uutta vertakin: kirjaston yläkerrassa asustaa rautakaupassa autteleva pörrötukkainen Jyri. Sanomattakin on selvää, että tällaisessa ympäristössä kaupungin vetovoima haalistuu.

Maailmanlopun kahvila

Huimia hankkeita ja kuumia käänteitä ränsistyneessä kummituskartanossa. Aurelia on 37-vuotias työtön sinkku, jonka isoin huoli on hupeneva mahdollisuus hedelmöittyä. Hän päätyy tätinsä rapistuneeseen kartanoon jumalan selän taakse pohtimaan elämänsä vaihtoehtoja. Valtavassa rakennuksessa on meneillään remontti, ja tädin pää on täynnä suuria suunnitelmia, joiden toteuttamiseen hän valjastaa Aureliankin. Kartanossa kortteeraa myös kaksi remonttireiskaa, joista nuorempi majailee Aurelian seinän takana. Kun kartanon kuuluisa kummitus tupsahtaa yöllä Aurelian kamariin, tämä ryntää naapurihuoneeseen turvaan. Ja tietäähän sen, kuinka siinä käy.

Kuin tilauksesta

Itkettävä ja naurattava romaani kasvavista pyykkivuorista, työelämän suhmuroinneista, toisen aikuisen kaipuusta ja äitiryhmän riemastuttavasta vertaishuumorista. ”Mä en jaksa enää projektipäälliköidä kaikkien elämää, omaani, Annin, työpaikan ja sunkin vielä kaupan tekijäisiksi. Jossain menee tämänkin projektipäällikön sietokyky.” Kun elämä heittää tielle pari yllätyskäännettä, Titta Jokisalo huomaa pyörittävänsä yksin arkea, johon kuuluvat vanha rintamamiestalo, yksivuotias ikiliikkuja ja inspiroiva työ järjestökentällä. Kodin, työpaikan ja päiväkodin välillä juokseminen nostattaa stressikertoimia ja kasvattaa silmäpusseja. Samalla töissä rakentuu kuvio, joka koettelee Titan moraalin rajoja. Mitä kaikkea voi katsoa läpi sormien vain siksi, että on lopulta päässyt unelmiensa työhön? Voiko ruuhkavuosista saada joskus vuosilomaa, ja onko lastenvaatteiden myyminen nettikirppiksellä mahdollista, jos ei halua tulla lopullisesti hulluksi? Kun toinen aikuinen ihminen haluaisi taas osaksi Titan arkea, on aika todeta, että elämä menee väistämättä eteenpäin - välillä jopa parempaan suuntaan. Kuin tilauksesta on jatko-osa erinomaisen vastaanoton saaneille teoksille Mittoja ja tilaustöitä (2019) ja Itsepä tilasit (2020). Tarkkanäköisen työelämäkuvauksen lisäksi kirjat tarjoavat katsauksen 2020-luvun vanhemmuuteen, joka monelle ruuhkavuosissa kahlaajalle tarkoittaa kokopäivätyötä palkkatyön rinnalle.

Kaktus

Koskaan ei ole liian myöhäistä puhjeta kukkaan. Kaktus on romanttinen komedia naisesta, joka oppii että elämän ei ole pakko olla aina järjestyksessä. Susan Greenin elämä on moitteettomassa järjestyksessä: pikkutarkka työ, siisti asunto, sopivan etäinen seurustelusuhde eikä turhia tunne-elämän heilahduksia. Muiden mielestä hän saattaa olla outo ja kitkerä, mutta se ei Susania häiritse. Hän hoitaa mieluummin kaktuksia kuin kuuntelee epäloogisia mielipiteitä. Kun elämä vetää jalat alta yllätysraskauden ja perintöriidan hahmossa. Susan yrittää raivoisasti kontrolloida kaikkea sitä, mitä ei voi järjellä hallita: elämää, kuolemaa, rakkautta ja kamalia sukulaisia.

Diorin salaisuus

Muotikonservaattori Kat Jourdan löytää isoäitinsä syrjäiseltä mökiltä mittaamattoman arvokkaan Diorin leninkien kokoelman. Hän alkaa kuumeisesti selvittää, miten ihanat muotiluomukset ovat päätyneet hänen isoäitinsä huomaan. Englannissa vuonna 1939 Skye Penrose on ensimmäisten naisten joukossa raivannut tiensä Royal Air Forcea avustavaksi siviililentäjäksi. Kohtaaminen nuoruudenystävä Nicholaksen kanssa tuo sodan keskelle ilonpilkahduksen ja uusia ystäviä. Nicholas on kihlannut salaperäisen ranskalaisnaisen nimeltä Margaux Jourdan, jonka myötä Skye tutustuu Catherine Dioriin, maineikkaan muotisuunnittelijan sisareen. Skyella ja hänen uusilla ystävillään ei ole vielä aavistustakaan edessä siintävistä vaaroista... Pariisissa 1947 Christian Dior esittelee ensimmäisen vaatekokoelmansa sodasta toipuvalle maailmalle. Hän nimeää ensimmäisen parfyyminsä, Miss Diorin, Ranskan vastarintaliikkeessä taistelleen sisarensa kunniaksi. Leninkien arvoitusta penkoessaan Kat alkaa nähdä isoäitinsä aivan uusin silmin. Mutta olisiko joidenkin salaisuuksien paras antaa levätä rauhassa?

Ranskalainen valokuvaaja

Dramaattinen tarina rohkeudesta, perheestä ja anteeksiannosta 1942. Vogue-lehti lähettää entisen mallinsa Jessica Mayn kirjeenvaihtajaksi sodan runtelemaan Pariisiin. Jessica on rohkea ja nopea oppimaan, mutta elämä sotilaiden rinnalla on haastavaa. Kaiken karmeuden keskellä sota tuo Jessican elämään kolme ihmistä, jotka auttavat häntä toteuttamaan unelmiaan: toimittaja Martha Gellhorn rohkaisee rikkomaan sääntöjä, laskuvarjojääkäri Dan Hallworth auttaa kertomaan tarinoita, joilla on merkitystä, ja pieni orpotyttö Victorine saa hänet avaamaan sydämensä. Mutta sodan keskellä uraa tekevän naisen menestyksellä on hintansa. 2005. Taidekuriiri D'Arcy Hallworth saapuu ranskalaiseen kartanoon järjestämään tunnettua valokuvakokoelmaa. Työ osoittautuu odotettuakin dramaattisemmaksi, kun salaperäisen valokuvaajan henkilöllisyys lopulta paljastuu. RNA:n vuoden historiallisen romaanin palkinnon voittanut Ranskalainen valokuvaaja perustuu kuvajournalisti Lee Millerin elämään.

Kaltainen valmiste

Esseekokoelma anarkismista, työstä, rakkaudesta, eläimistä, tottelemattomuudesta. Tekstin suoraviivainen tyyli toimi minulle ainakin kuunnellussa muodossa, jutustelevuus oli helposti lähestyttävää. Kun jokin asia menee tarpeeksi yli, pääsee välillä kirosanojakin, ja se on ihan ok. Esteettiset konservatiivit ovat arvioissaan repineet pelihousunsa, mikä ei ollut yllättävää. Minusta kotimaiselle esseekentälle kyllä mahtuu omakohtaisesti koetusta vahvasti ponnistavaa ääntä, joka ei kulttuuriviittaile niin laajasti kuin monet muut. Kaipailin kokoelmaan vahvempaa punaista lankaa; anarkismi muodosti sellaista toki, mutta tekstejä olisi minusta voinut sitoa sen ympärille tiukemmin. Rönsyt menivät välillä niin pitkälle, että keskittyminen herpaantui. Suosikkini kokoelmassa oli paskaduuniessee. Vuoroin nauroin, vuoroin heristin tykittelyn mukana mielessäni nyrkkiä epätasa-arvoiselle työelämälle.

Esseitä amerikkalaisuuden ytimestä

Nobel-palkitun kirjailijan esseeteoksen vahvin osio käsittelee amerikkalaista nykyrunoutta, ja näiden esseiden kautta voi tutustua tutustua kiinnostaviin uusiin tekijöihin. Glück siteeraa runoja paljon; kääntäjä on tehnyt suuren työn eri runoilijoiden kanssa ilmeisesti vailla laajempaa runojen suomentamisen kokemusta. Runokritiikkiä kirjoittavan näkökulmasta analyyttiset kirjallisuusesseet antavat paljon. Toki Glückin runouskäsityksestä voi olla montaa mieltä, ja hänen jotkin kantansa esimerkiksi muodon ja ajattelun suhteen tuntuvat hyvin jyrkiltä. Esseeproosana teksti kokoelmassa on varsin toteavaa, toki myös täsmällistä ja huoliteltua. Alku- ja loppuosion laajempia ilmiöitä käsittelevät esseet eivät jättäneet niin vahvaa jälkeä, vaikka niissä oli mietityttäviä yksittäisiä kohtia – erityisesti “Kostosta” menee tehokkaasti asiaan ja kokemuksen ytimeen. Käsitellyistä runoilijoista erityisesti Jay Hoplerin tekstit iskivät, ja aloin jopa miettiä hänen The Green Squall -teoksensa hankkimista. “Ainutlaatuisuutta etsitään nälkiintyneen kiihkolla; ylistyksen kirkkaimmat viirit viritetään toivottamaan se tervetulleeksi. Mutta uniikki toivotetaan tervetulleeksi kuitenkin tietyissä rajoissa, lähes mitä tahansa muodollista kekseliäisyyttä arvostetaan enemmän kuin omintakeisesti toimivaa mieltä.” (s. 19) “Miten innostavaa onkaan löytää tänä jaarittelevana aikana kiteytyksissään nerokas runoilija.” (s. 121)

Tie, totuus ja kuolema

Hosseinin kolmeen osaan jakautuva kokoelma jatkaa Pölyn ylistyksen esittelemällä tunnistettavalla esseeäänellä. Tällä kertaa teksteissä ollaan matkoilla, etsitään totuuksia ja mietitään kuolemaa - suuria kysymyksiä, vahvoja näkemyksiä. Esseissä on paljon timanttisia kiteytyksiä ja huumoria. Välillä ärsytti, mutta ei pahasti. En ole varma, mitä ajatella esseeminän asemoitumisesta ikään kuin ”ismien” ulkopuolelle, onko se omanlaistaan yläpuolelle kohottautumista vai nimenomaan ulkopuolisuutta, ja mitä uutta on ulkopuolisuuden kokemuksessa kirjoittajana, en tiedä. Ruumiillisuuden käsittelystä tässä pidin paljon. Hosseini ottaa esseiden erilaiset rakenteet käyttöönsä suvereenisti. Suosikkini ovat kokoelman alussa ja lopussa; Aurinkokuningatar (joka sisältää ehkä kotimaisen esseistiikan täräyttävimmän aloituslauseen ikinä) on parhaita lukemiani viime vuosien kotimaisia esseitä, myös karunkaunis Marraslinnut painuu mieleen. Miesten tarinoiden herättämään keskusteluun en nyt kerta kaikkiaan jaksa lähteä. Saanko tässä vaiheessa asemoida itseni sen ulkopuolelle? Voisin tuumia ensin, vaikka pari vuotta, olen hidas ajattelija. ”Järjestelen ajatusten muotoisia kiviä. Riittääkö se?” ”Ruumista palvotaan kuntosaleilla, valokuvissa ja valkokankaalla, palvotaan sen ääriviivoja, mutta ruumiin tuntemukset eivät näytä kiinnostavan juuri ketään. Ihan kuin meillä olisi vain silmät.” ”Miksi kirjoitan? Koska katson ulos ikkunasta ja näen kysymysmerkkejä. Teksti maalaa niiden päälle väliaikaisen maiseman.” ”Kuka tietää, kuinka monta ihmiskunnan ongelmaa selättäisimme, jos puhuisimme paskasta ainaisen paskan puhumisen sijaan.” ”Paiseen ja fistelin koristeeksi ei kääritä vaaleanpunaista rusettia. Ei kannata, sehän sotkeentuisi vereen, visvaan ja paskaan. Kuka antaisi tällaiselle vaivalle kasvot? En minä ainakaan, perseeni olen jo antanut.”

Kohtu on kaunein sana : esseitä hoivasta, kumouksesta ja elämästä äitinä

Esseekokoelma tekee näkyväksi sen, miten hieno asia hoiva on maailmassa. “Juokse villi lapsi” on hoivan ja palkkatyön suhdetta eritellessään tärkeimpiä viime aikoina lukemiani esseitä; kirjoittajan sanoissa on vallankumouksellista voimaa, joka kipinöi ihoni alla. Uusliberaali kilpailu- ja pärjäämiskulttuuri saa kyytiä. Kiukas tuntee selvästi esseen keinovalikoimaa; hän venyttää teoksen lajityyppejä fiktionkin puolelle, sillä viimeisenä tekstinä on utopiakuvaus. Pidin vaihtelusta esseiden pituudessa, vaikka lyhyimmät tekstit tuntuivat jäävän käsittelyssään liiankin auki. Kirjoittaja on ottanut huomioon erilaiset todellisuudet tavalla, joka tuntuu inklusiiviselta ja intersektionaaliselta – hän huomioi myös lapsettomien kokemat vaikeudet maailmassa ja suhtautuu heidän todellisuuteensa arvostaen, kunnioittaen ja tasa-arvoisena. Ruumiillisuus on esseissä läsnä hyvin konkreettisena ja kielen läpäisevänä. Koronateemainen essee tuntuu paikoin vanhentuneelta – mikä on väistämätöntä koska se on selvästi kirjoitettu pandemian alkuaikojen poikkeustilan ollessa päällä –, mutta siinäkin on tärkeitä kohtia. Ajatuksen ydinperheen sisäänpäin käpertymisestä ja siitä, mitä jää tuolloin ulos nimenomaan perheen itsensä kannalta, soisi monen sisäistävän. “Kun ei ole sanoja, hymy ja kosketus ovat kommunikaation perusyksiköt. Kun ihmisen ohella näen toisessa ja itsessäni eläimen.” “Hoivaa ei ole nähty taitona, sitä ei ole nähty luovana, koska ihmisyyttä ja ihmiskuntaa kuvaavilla ajattelijoilla ei ole ollut aavistustakaan, millaista se oikeastaan on: luovaa, hauskaa, ihmeellistä, opettavaista, toisteista, turhauttavaa, kaiken syövää; kovaa ja palkitsevaa työtä. Vähän niin kuin kirjoittaminen, ajattelen.” “Miksi en voi antaa ensin tärkeimmilleni parastani ja antaa työnantajan tyytyä siihen, mitä kello viisi vielä on jäljellä?”

Rakkauden synnyistä

Filosofi-kirjailijan esseekokoelma rakkaudesta oli loppuvuoteni ilahduttavin löytö. Rinne hyödyntää paljon esseeminän kokemuksia, ja rakkauden arvoa nostava eetos antaa kokoelmalle energiaa ja suunnan. Tekstit viittaavat paljon myös kirjallisuuteen, erityisesti filosofian klassikoihin. Esseiden kielenkäyttö on lyhylauseisen ytimekästä ja kaunokirjallisesti vahvaa, parhaimmillaan ajattelu ja estetiikka yhdistyvät hivelevällä tavalla. Paikoin kieli menee omaan makuuni liian sokeriseksi; kun kielikuvat liikkuvat tähtien seassa, teksti kurkottelee helposti jo liiankin kaukaisiin sfääreihin. Teos käsittelee rakkautta vuoroin eri näkökulmista: alkupiste, vanhemmuus, uskonto, kauneus, politiikka ja kuolema. Henkilökohtaisiin kokemuksiin pitkiksi ajoiksi uppoutuminen johti siihen, että lukijana välillä koin, ettei minulle juuri jäänyt tilaa teoksen lävistävässä perhe-elämänarratiivissa, koska olen itse vapaaehtoisesti lapseton, tällä hetkellä sinkkuna elävä homoseksuaali. Tämä ei ollut tekijältä varmaankaan tarkoituksellista, mutta osoittaa, miten normatiiviset puhetavat näissä asioissa tulevat usein kuin luonnostaan. Uskon, että lapsia kasvattavat ihmiset saavat teoksesta irti vielä enemmän. Omakohtainen käsittelytapa tuottaa tekstiin myös vahvoja yksityiskohtia, ja pidän siitä miten pidäkkeettä tunteita ilmaistaan kirjassa; se tuo rakkauden filosofian lähelle, sydämen tasolle, sen sijaan että operoisi vain järjen puitteissa. Ruumiillisuus on muutenkin luontevalla tavalla teoksessa läsnä. Kirjoittamisen olemusta käsittelevät kohdat tuntuvat tuoreilta ja jäävät mietityttämään. ”Ystävyys on yhdessä hymyilemistä, sitä että tuntee jakavansa saman kaikkeuden ja tietää, ettei kumpikaan ystävistä jätä toista yksin. Ystävyys on halua oppia toiselta ilman, että kumartaa häntä. Kasvot avautuvat samaan katseeseen, niitä yhdistää sama iloinen jano, jano tuntea todellisuus ja olla siinä läsnä.” (s. 58) ”Kuvan alla ei ollut mitään enempää: vain aukko, jonka katse toi näkyviin. Kuoleman pelko on jäsentymätön aavistus, että sanojen järjestelmä romahtaa, mieli osoittautuu ytimeltään tyhjäksi ja kaikki tajunnan aikaansaannokset katoavat. – – Kirjoituksen avaruudessa kuolema on tekstin valkea taustakangas. Piste on kuoleman alkuperäinen merkki.” (s. 210)

Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja

Esseekokoelma ruumiillisuudesta ottaa lähtökohdakseen asennot, ja niistä rönsytään lajityypin mukaisesti monenlaiseen. Teos on hyvin kirjoitettu, tekijän tausta runoilijana näkyy kielellisissä värähdyksissä ja esseeproosan tarkassa muotoilussa. Esseekirjaksi teos on pitkähkö, yli 220 sivua, ja lukemiseni tapahtui hitaasti, mutta se oli ihan mielekäs tapa tämäntyyppisen esseistiikan parissa. Kirjoittajan lukeneisuus on hyvin laajaa, ja viittauskohteita löytyy niin kotimaisesta nykyrunoudesta kuin 1800-luvun matkakirjallisuudestakin. Mieleenpainuvinta olivat pohdinnat kielestä aistina, tarkkailemisen ja tarkkailtavana olemisen vertailu, kuljeskelu kädet selän takana ja pornonovellin oulipolainen muuntuminen teehetkeksi. Runeberg-palkinnon ehdokas 2021. ”Ruumis tuntuu todemmalta kuin keho. Se ilmentää, kuinka tulemme olleiksi joka hetki, ja kuinka meissä on jo nyt jotakin meille vierasta, joka jää jäljelle kun henki lähtee.” (s. 43) ”Sairaus ja seksuaalivietti ovat vahvoja voimia, koska niiden vallassa ihmisen uskotaan herkemmin kääntävän selkänsä yhteiskunnan velvollisuuksille ja säännöille, keskittyvän sänkyyn ja siinä piehtaroivaan ruumiiseen.” (s. 83) ”Silti usein tuntuu siltä, etten ehdi ahmia ympäristöä silmilläni, koska minut syödään.” (s. 181)

Tennisesseet

Valikoima David Foster Wallacen tennisaiheisia esseitä on ilmestynyt alkukielellä hienolla nimellä String Theory. Esseiden suomennoksesta vastaa nyt Tero Valkonen, paitsi kokoelman aloittavan “Tennistä ja tornadoja” on kääntänyt Juhani Lindholm vuoden 2012 valikoimaan Hauskaa, mutta ei koskaan enää. Tyyli on Wallacelle tunnistettavaa – viihdyttävää, tarkkanäköistä, lukijaa haastavaa, alaviitteillä operoivaa esseistikkaa. Neuroottinen suhtautumistapa sopii tenniksen ilmiöihin uppoutumiseen. Sääharrastajana viehätyin tietysti “Tennistä ja tornadoja”-esseestä, jossa Wallace kertoo oman tennistaustansa lisäksi varttumisestaan tornadoherkällä alueella. Kirjailija pelasi pitkään tennistä, mutta ammattia siitä ei hänelle tullut – innostus ja rakkaus lajiin jäivät silti loppuiäksi. Suosikikseni Tennisesseistä nousi urheilijaelämäkertojen latteutta puiva “Kuinka Tracy Austin särki sydämeni”. Wallacen hämmentävä viha Andre Agassia kohtaan tulee esille useammassa tekstissä ja tasapainoilee koomisuuden rajamailla, mutta asiattomuuden raja ylittyy siinä kohtaa, kun hän kutsuu Agassin olemusta “hinttimäiseksi”. Valikoiman päätösessee “Roger Federer uskonnollisena kokemuksena” puolestaan vie tennisrakkauden ytimeen ja saa ymmärtämään jotain syvää lajista, jota en itse ole koskaan oikeastaan seurannut. Teosta voisi suositella urheilijaelämäkerroista pitäneelle maailmanravisteluksi – ja kenties porttiteorian mukaiseksi kokeiluksi esseen pariin. “Jos kyse on vain siitä, että me naiivisti odotamme liikkeen nerojen olevan myös ajattelun neroja, silloin heidän kykenemättömyytensä moiseen ei pitäisi vaikuttaa yhtään julmemmalta tai harhakuvitelmia musertavammalta kuin sen, ettei Kantista ollut nyrkkeilijänä paljon mihinkään tai ettei Eliotilta oikein kierrelyönti lähtenyt.” (s. 45)

Miksi en enää puhu valkoisille rasismista

Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Suom. Saana Rusi. Gummerus 2021. Reni Eddo-Lodge on nuori englantilainen toimittaja, joka kirjoittaa feminismistä ja rakenteellisesta rasismista. Hänen kirjansa on myynyt erittäin hyvin. Nimi on tahallisen provosoiva. Kirjan ajatus on, että ihmisen voi olla vaikeaa tunnistaa etuoikeuttaan. Useimmille valkoisille on turha puhua rasismista, kun toinen voi kiistää koko ilmiön, kiistää valkoisen etuoikeutensa, epäillä kertojan kokemusta ja surua. Mikäli valkoinen kuitenkin alkaa ymmärtää mitä sanotaan, hän saattaakin saada oudon primitiivireaktion ja käyttäytyä huonosti. Valkoisille puhuminen aiheesta on siis useimmin vaikeaa. Reni Eddo-Lodge ei tarkoita, että hän oikeasti haluaisi vaieta, vaan hän haluaa korostaa tehtävän vaikeutta. Valkoisilla on varaa olla perehtymättä rasismin historiaan, vaikka valkoinen etuoikeus on ongelmien ydin. Eddo-Lodge sen sijaan on perehtynyt asiaan hyvin. Mustia on raahattu Englantiin orjina 1500-luvulta asti, Englanti kävi orjakauppaa kauemmin kuin mitä se on sen jälkeen ollut käymättä sitä. Molempiin maailmansotiin houkuteltiin ihmisiä Englannin siirtomaista, niin työntekijöiksi kuin tykinruuaksikin, myös mustia Jamaikalta. Heidät houkuteltiin katteettomilla lupauksilla, mutta kummankin sodan jälkeen heidän haluttiin poistuvan. Koska valkoisuus on normi, mustat koetaan poikkeavina ja vaarallisina. Eddo-Lodge kertoo suuren määrän esimerkkejä rasismista. Tyypillistä on kääntää keskustelu epäoleellisuuksiin, jos mustien ongelmista yritetään puhua. Nuorena Eddo-Lodge kiinnostui feminismistä. Hän luki alan klassikoita ja yhtäkkiä tuntui, että hänen ongelmistaan puhutaan. Hän osallistui feministisiin tilaisuuksiin ja pettyi. Läsnä oli valkoisia feministejä, jotka eivät halunneet kuulla rasismista, koska ”tämä ei ole oikea paikka sille keskustelulla”. Eddo-Lodge ”hajottaa” tai ”häiriköi”. Mutta hän ei pysty erottamaan sukupuolista syrjintää ja rasismia, ne molemmat ovat osa hänen kokemustaan. Toisinaan hänelle sanotaan, että oleellisempaa olisi puhua luokkaeroista kuin rotusyrjinnästä. Mutta koska mustat ovat yliedustettuja köyhemmissä tuloluokissa, tämäkin ongelma kietoutuu rasismiin. Tätä saman ongelman heijastumista kaikille tasoille sanotaan intersektionalismiksi. Sana on siis alun perin lähtöisin mustien naisten kokemuksesta. Kirjan jälkisanoissa päivitellään oikeistopopulismin voittokulkua Euroopassa. Suomikin mainitaan tässä yhteydessä. Mikko Airaksinen

Silkkitiet : uusi maailmanhistoria

Frankopan, Peter: Silkkitiet. Uusi maailmanhistoria. Atena, 2021. Kirjan nimi on monikossa, sillä Silkkitiet käsittää useita reittejä. Silkkitie on osuva nimi: silkki oli haluttua ja kävi valuutasta niille kansoille, jotka eivät olleet rahataloudessa. Antiikin Roomaan virtasi silkkiä ja tilalle virtasi hopeaa. Roomalaiset toimivat tätä vastaan paheksumalla silkin käyttöä, säätämällä silkkivastaisia lakeja ja yrittämällä vallata alueita, joista silkkiä myytiin Roomaan. Välillä onnistuttiin paremmin, välillä valloitusyritysten seuraukset olivat katastrofaaliset. Kirjoittaja on muuten mieltynyt sanaan ”katastrofaalinen”. On hämmentävää, miten vaikkapa Aleksanteri suuren sotaretkiä tai ristiretkiä on kuvailtu vain Euroopan näkökulmasta. Eikö ”vastaanottajan”, Aasian näkökulma olisi vähintään yhtä oleellinen? Tämä on tullut tavaksi vasta nykyajalla. Tällaisia kuvauksia on vaikkapa Aleksi Peuran Uskon ritarit tai Jaakkojuhani Peltosen Aleksanteri suuri. (Molemmat 2021). Kirjassa kuvataan viikinkien retkiä. Tällä kertaa ei olla purjehtimassa Englantiin tai Amerikkaan, vaan suuria jokia pitkin Aasian runsaisiin hoveihin. Kauppatavarana olivat ihmiset. Kuka tahansa saattoi joutua vangituksi ja myytyä orjaksi. Itse pohjanmiehet palvelivat vaikkapa Konstantinopolin hovissa henkivartijoina. Viikingit jopa perustivat Välimerelle (Silkkiteiden toiseen päähän) valtakunnan, johon kuului Sisilia, alueita Etelä-Italiasta ja Pohjois-Afrikastakin. Tästä muuten kertoo enemmän Ilkka Saaren kirja Rautapaita ja miekka (1996). Silkkiteitä pitkin Eurooppaan saapuivat myös mongolit, jotka kuitenkin kääntyivät takaisin Euroopan porteilla – miksihän? Se selviää kirjasta. Silkkiteitä pitkin tuli myös legendaarinen tuliainen, paiserutto. Tähän kirjoittaja uhraa suhteellisen vähän sivuja, mutta uusimman tiedon mukaisesti, kuten kirja yleensäkin on kirjoitettu: uusimman tutkimuksen valossa. Euroopan siirtomaavalta Amerikoissa nosti Euroopan hetkeksi aallonharjalle: siirtomaista tuleva hopea ja kulta valuivat Silkkiteitä pitkin kiinaan ja sieltä tuli takaisin posliinia ja muuta arvokasta. Mutta mikä vaikutus tällä oli talouteen reitin toisessa päässä, eli Kiinassa? Uusimmalle ajalle tullessa ei Silkkiteiden yhdistämien alueiden merkitys vähene edelleenkään. Ensimmäisen maailmansodan yhtenä pontimena oli englantilaisten pelko siitä, että Venäjä valtaisi Persian ja sen jälkeen Intian. Kun nämä siirtomaaintressit lisätään siihen liittolaissuhteiden ja intressien soppaan, josta ensimmäistä maailmansotaa on perinteisesti ymmärretty, tulee kuva entistä sekavammaksi. Toisessa maailmansodassa yhtenä sodan motiivina oli Natsi-Saksan tarve hankkia vehnää ja öljyä Aasian valtioista. Niin, öljy itsessään ja toisaalta sen kuljetusreitit nostivat 1900-luvulla Lähi-Idän ja keski-Aasian taas strategisesti framille – jos ne ehtivät siitä kadotakaan. Länsimaiden yritys hallita alueen toimijoita, Afganistania, Irania ja Irakia toisen maailmansodan jälkeen osoittautuu katastrofien sarjaksi. Sana ”katastrofaalinen” on moneen kertaan paikallaan. Kirjoittajalla on välillä pitkästyttävä tapa kuvata loputtomasti Silkkiteitä pitkin kulkevaa vaurautta. Tarkoituksena on osoittaa, että tähän kauppaan ja vaikutteiden tulvaan osallistuminen toi kansalle vaurautta ja sivistystä, sivuun jääneet jäivät barbariaan. Nyt Kiina on taas ottamassa ohjia käsiinsä. Kirjan tarkoitus on varoittaa, että Länsimaat jäävät taas sivuraiteille. Ja mikä pahinta: niin etteivät ymmärrä tapahtumain kulusta mitään! Maailman painopiste ei ole Länsi-Euroopassa. Se on Persiassa. Mikko Airaksinen

Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia

Markku Henriksson: Tähtilipun maa : Yhdysvaltain alueen historia. Tammi 2021. 850-sivuinen järkäle on synteesi Yhdysvaltain alueen historiasta, eikä petä. Henriksson tiivistää siihen elinikäisen kiinnostuksensa kohteen. Alussa alkuperäisten amerikkalaisten saapuminen kerrotaan sekä arkeologisten todisteiden, että kansojen omien alkumyyttien perusteella. Amerikan alkuasukkaat eivät myönnä tulleensa mantereelle Beringin kannaksen kautta, vaan katsovat olleensa aina siellä. Valkonaamoja alkoi saapua espanjalaisten ja ranskalaisten muodossa. Lopulta englantilaisten siirtokunnat itsenäistyvät ja levittäytyvät mantereen yli. Kirjan näkökulmana on poliittinen historia. Tekstissä muistetaan kommentoida, miten eri tapahtumat vaikuttivat etnisten vähemmistöjen ja vähävaraisimpien asemaan. Suurena kysymyksenä oli pitkään se, kuka maan itse asiassa perusti - osavaltiot vai ihmiset? Asiaa ei selvennä se, että suomen kielen sana ”osavaltio” ei juurikaan merkitse samaa kuin englannin ”state”. Historiaa kerrotaan presidentinvaalista toiseen ja tulos analysoidaan kerta kerralta tarkkaan. Yhdysvaltain jako etelän demokraatteihin pohjoisen republikaaneihin murtuu hitaasti ja korvautuu uusilla jaoilla. Saamme tutustua epävarmaan Kennedyyn, uudistusmieliseen L. B. Johnsoniin, paranoidiin Nixoniin. Donald Trumpin presidenttikausi ei juurikaan kiitosta saa, mutta Markku Henriksson toteaa aivan oikein Trumpin suuren kannatuksen. Tähän haetaan selitystä varsin perusteellisesti. Markku Henriksson kuvaa myös kulttuurin, maalaustaiteen, kirjallisuuden, musiikin, elokuvan kehittymistä. Näkymä on koko ajan selkeän amerikkalainen, mikä on oikein. Mielestäni Yhdysvaltoja kuvataan usein Euroopan näkökulmasta.

Bysantti : tuhat draaman vuotta

Paavo Hohti: Bysantti : tuhat draaman vuotta. WSOY, 2021. Professori Paavo Hohti on tehnyt kiehtovan yleisteoksen vähän tunnetusta aiheesta. 1700-luvulla vaikuttanut englantilainen historioitsija Edward Gibbon on sanonut, että Bysantti rappeutui koko historiansa ajan. Tämä on saanut suomalaisen historioitsijan Eino Suolahden ihmettelemään, että maan täytyy olla alussa vahva voidakseen sitten rappeutua tuhat vuotta putkeen. Bysantista ei ole juuri julkaistu kirjoja suomeksi viimeisen sadan vuoden aikana. Lukija tuntee aiheen lähinnä kaunokirjallisuuden perusteella (Mika Waltari: Johannes Angelos, Robert Graves: Valtamarski Belisarius, tai Kaari Utrion Tuulihaukka tai Vaskilintu). Yleinen väärinkäsitys on, että Rooman valtakunta tuhoutui vuonna 476 jKr. Näinhän ei tapahtunut, sillä valtakunnan itäosa jatkoi toimintaansa vielä tuhat vuotta. Itäroomalaiset pitivät itseään roomalaisina, hallinto- ja komentokielenä toimi pitkään latina. Nimitys ”Bysantti” on tullut käyttöön vasta Itä-Rooman kukistuttua. Konstantinopolissa oli senaatti (joskin merkityksetön), roomalaistyyliset ”sirkuspuolueet” (jotka perustuivat kilpavaljakkojen väreihin), patriarkka, joka kilpaili paavin kanssa, mutta ei keisarin. Keisari oli Bysantissa yksinvaltias. ”Kreikkalaisuus” oli alussa erottelu, jolla latinalaiset tekivät eron Konstantinopoliin, pian myös itäroomalaisten tapa luoda kansallista identiteettiään. Konstantinopolin romahdettua länteen paenneet itäroomalaiset esiintyivät mieluummin antiikin helleenien kuin Konstantinopolin kreikkalaisten perillisinä. Itäroomalaiset rakensivat identiteettinsä myös ortodoksisen uskon varaan, mikä aiheutti korjaamattoman kuilun heidän ja latinalaisten välille. Bysantin aika oli kyllä varsinaista draamaa. Valtakunta kasvoi valtavasti tai kutistui muutaman kaupungin kokoiseksi. Itse pääkaupunkia Konstantinopolia suojelivat valtavat muurit, joita ei ylitetty kuin kahdesti, molemmat kohtalokkain seurauksin. Vihollisia riitti: frankkeja, langobardeja, gootteja, hunneja, bolgaareja, arabeja, avaareja, kasaareja, kumeeneja, petsenegejä, seldzukkeja, normanneja… Hohti kertoo myös viikingeistä. Pohjanmiehet kävivät kauppaa, palvelivat henkivartiossa ja jopa uhkasivat Konstantinopolia. Sen sijaan kirjoittaja ei kerro heidän harjoittamastaan orjakaupasta, kuten kerrotaan teoksessa Silkkitiet. Konstantinopoli joutui liittoutumaan Italian kaupunkien, varsinkin Venetsian kanssa, kaupankäyntiin ja merenkulkuun liittyvistä syistä. ”Latinalaisista” muodostui Konstantinopoliin etuoikeutettu kauppiasluokka, joka syrjäytti vanhan ammattikuntalaitoksen ja mahdollisti toimivamman talouden. Väkijoukko surmasi nämä etuoikeutetut erään vallanvaihdon aikaisessa kaaoksessa (massacro dei latini, vuonna 1182). Itäroomalaiset eivät ymmärtäneet ristiretkiä ollenkaan. He taistelivat vihollisia, eivät toisuskoisia vastaan. Koska Itä-Rooma kuitenkin tarvitsi epätoivoisesti liittolaisia, se tuki ristiretkiä kaikin tavoin ja pyrki hyötymään niistä myös itse. Konstantinopoli romahti vuonna 1453. Ne, jotka pääsivät, pakenivat länteen, loput jäivät islamilaisen hallinnon alle. Tämän jälkeen Hohti kertoo siitä, miten Bysanttiin suhtauduttiin eri maissa eri aikoina. Miten Venäjällä pidettiin sitä esikuvana / varoittavana esimerkkinä. Ja ennen kaikkea siitä, miten sen perintö näkyy Suomessa, varsinkin ortodoksisen uskon kautta. Paavo Hohti on ratkaissut monumentaaliteoksensa rakenteen siten, että siinä ei ole lähdeviitteitä eikä suoria lainauksia alkuperäislähteistä, ilmeisesti luettavuuden lisäämiseksi. Lukujen alussa on tiivistelmä luvun sisällöstä. Kirjoittaja pahoittelee sitä, että hän ei kerro tavallisen konstantinopolilaisen elämästä juurikaan, lähteet eivät sitä valaise. Mikko Airaksinen

Kenen joukoissa seisoin : taistolaiset ja valtioterrorin perintö

Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa seisoin : taistolaiset ja valtioterrorin perintö. Docendo 2021. Lauri Hokkanen oli mukana taistolaisliikkeessä. Sitä ennen hänellä oli uskonnollinen vaihe. Hän ei epäröikään tunnistaa liikennettä pikemmin uskonnolliseksi kuin poliittiseksi. Näin jälkeenpäin Hokkanen ei kaihda nimittämästä taistolaisuutta virheeksi ja Neuvostoliittoa murhavaltioksi. Kirjassaan hän yrittää saada selville, miksi hän ja monet muut liittyivät äärivasemmistoon. Kirjassa selostetaan hyvin tarkkaan taistolaisliikkeen kehitys ja samalla Neuvostoliiton historia. Merkillisesti jopa 1968 tapahtumien - Tšekkoslovakian miehityksen - aiheuttaman järkytyksen jälkeen liikkeeseen taas palattiin. Myöskin kyvyttömyys käsitellä Stalinin hirmutekoja ja niiden vaikutusta Venäjälle siirtyneisiin suomalaisiin ihmetellään. Moni suomalainen vanhan polven kommunisti oli sentään menettänyt lähiomaisia telotettuina tai vankileireille nääntyneinä. Hokkasen kirja on perusteellinen selvitys, tai yritys selvittää miten kaikki tapahtunut. Jokainen tuntuu tehneen henkilökohtaisen ratkaisun, jota ei olisi voinut ennalta arvata. Kaiken yllä riippuu otsikossa oleva kysymys: mitä taistolaiset oikeasti olivat? Mikko Airaksinen

Perhe ja verstas. Itämeren kaupunkien käsityöläiselämää keskiajalla ja uuden ajan alussa

Maija Ojala-Fulwood: Perhe ja verstas. Itämeren kaupunkien käsityöläiselämää keskiajalla ja uuden ajan alussa. Gaudeamus 2021. Yleisen käsityksen mukaan kaupunkien porvaristo 1400–1500-luvuilla oli kehityksen moottori. Porvaristo koostui kauppiaista ja käsityöläisistä. Tutkimus on enimmäkseen keskittynyt kauppiaisiin, nyt on siis käsityöläisten vuoro. Alueen suurin satamakaupunki oli Lyypekki. Riiassa oli enemmän asukkaita kuin Tallinnassa. Tukholma ja varsinkin Turku olivat hyvinkin pieniä, Tukholma tosin kasvoi erittäin nopeasti. Käsityöläiset olivat järjestäytyneet ammattikunniksi. Muunkinlaisia kiltoja oli, myös hengellisiä. Oppipojasta edettiin kisälliksi ja siitä mestariksi. Mestariksi pääsy saattoi kestää kauan, varsinkin jos heidän lukumääränsä oli rajoitettu. Mestarin odotettiin usein myös olevan naimisissa. Eri ammattikillat olivat eriarvoisia työn arvostuksen mukaan. Kirjoittaja painiskelee usein vähäisen lähdeaineiston kanssa ja yrittää luoda kuvaa siitä, millaista kaupunkien käsityöläiselämä oli missäkin päin Itämerta. Maija Ojala-Fulwoodia kiinnostaa naisten asema ammattikunnissa. Saattoivatko he kouluttautua käsityöläisiksi? Tai toimia puolisonsa apuna ja työparina? Tai jatkaa ammatissa puolison kuoltua? kirjoittaja erittelee erilaisia feministisiä teorioita naisen asemasta keskiajalla ja kertoo myös oman näkemyksensä. Mielenkiintoinen havainto on, että juuri perhe toimii tuotannon perusyksikkönä. Hauskinta on, jos lukija on perehtynyt Indrek Harglan Apteekkari Melchior-dekkareihin. Ojala-Fulwoodin kirjassa kerrotaan paljon Tallinnasta ja niin ollaan Melchiorin maisemissa: eri organisaatioiden toimivaltarajat, erilaiset killat kestityksineen ja oluenpanoineen, Mustapäiden veljeskunta jne. Maija Ojala-Fulwood käsittelee kirjan kysymykset perusteellisesti, kertoo, miten aikaisemmat teoriat kustakin asiasta sanoivat, mitä sanovat nykyiset ja mikä hänen oma kantansa on. Koko ajan häilyy taustalla peruskysymys: oliko ammattikuntalaitos taloutta kangistava kilpailun este, vai välttämätön resurssien jakaja ja käsityöläisten aseman turvaaja. Mikko Airaksinen

Aleksanteri Suuri : sankari ja myytti

Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri suuri. Sankari ja myytti. Gaudeamus 2021 Aleksanteri suuri eli lyhyen elämän. Hän valloitti valtavan alueen ja loi sinne hallintojärjestelmän. Tämä kaikki romahti hänen kuoltuaan. Outoa kyllä hän on jäänyt elämään ihmisten mieleen: historiankirjoihin, legendoihin, romaaneihin, lauluihin ja videopeleihin. Kreikkalaiset pitivät antiikin aikana häntä kreikkalaisten hyveiden ilmentymänä. Roomalaiset olivat kriittisempiä: varsinkin stoalaiset filosofit arvostelivat hänen raivonpuuskiaan ja alkoholismiaan (ja näiden vallassa tehtyjä epäviisaita päätöksiä), samoin kun hänen valloituksiaan pidettiin järjettömänä riskinottona. Kuitenkin myös useimmat roomalaiset pitivät häntä sankarina. Juutalaiset katsoivat hänen valloitusretkiään pahalla. Sen sijaan he olivat ylpeitä siitä, että Danielin kirjan katsottiin ennustaneen hänen tulonsa. Myöhemmin Flavius Josefus lisäsi Aleksanterin legendaan tämän käynnin juutalaisten ylipappia kunnioittamassa. Tämän tarkoitus oli kohentaa juutalaisten suosiota kreikkalais-roomalaisessa maailmassa. Keskiajalla hyvinkin fiktiivinen (ja sisällöltään muuttuvainen) Aleksanteri-romaani oli kaikkein suosituin kirja. Aleksanterin fiktiiviset seikkailut kuitenkin jäivät taka-alalle, kun antiikin historiateoksia opittiin tuntemaan. Aleksanteri on ollut esikuvana todella monelle, Julius Caesarille, kuningatar Kristiinalle, Napoleonille ja brittiläisille siirtomaaherroille, jotka katsoivat toistavansa Aleksanterin urotekoja vallatessaan Intiaa tai Afganistania. Vastaavasti entiset siirtomaat pitävät Aleksanteria vastaan taistelleita päälliköitään ja kuninkaitaan sankareina: Aleksanteri edustaa siirtomaaimperialismia. Myös monet nykykansat pitävät Aleksanteria esikuvanaan, vahvimmin kreikkalaiset ja pohjoismakedonialaiset. Vaikka nykyaikana on julkaistu hyvinkin kriittisiä tutkimuksia Aleksanteri Suuresta, populaariesityksissä, romaaneissa, elokuvissa, sarjakuvissa ja videopeleissä hän on tahraton hahmo: vaaleatukkainen sankari, loistava sotapäällikkö ja oikeudenmukainen hallitsija. Hänen luonteenheikkoutensa tekevät hänestä vain inhimillisemmän ja helpommin samaistuttavan. Todellisuudessa Aleksanterin hiusten väristä ei ole mitään tietoa. Jaakkojuhani Peltosen teos on esitys Aleksanterin myytistä ja sen kehityksestä kautta aikojen. Mikko Airaksinen

Uskon ritarit : ristiretkien historiaa

Aleksi Peura: Uskon ritarit. Ristiretkien historiaa. Like, 2021. Aleksi Peura kirja Jumalan viholliset (2018) on mainio teos noitavainoista. Niinpä tartuin mielenkiinnolla hänen uudempaan teokseensa ristiretkistä. Edellisen kirjan tavoin tämäkin on puhekielinen. Teos sisältää paljon henkilökohtaista pohdintaa hyvästä ja pahasta, uskosta ja pyhästä, samoin Lähi-Idän nykytilanteesta. Ristiretkiä aikansa ilmiönä selitetään tarkkaan ja pätevästi. Mikä sai paavin käynnistämään ristiretket, mikä sai ihmiset osallistumaan niihin? Miksi yksittäinen osallistuja lähti mukaan? Ensimmäiset ristiretket kuvataan onnistuneiksi. Aikaansa nähden valtavan suuret armeijat saatiin liikkeelle ja perille, mikä oli suoritus sinänsä. Lyhytaikaiset voitot saatiin saraseenien hajaannuksen seurauksena ja osin onnenkantamoisina. Samaa hajaannusta ja ristiretkiä saraseenien näkökulmasta kuvaa myös Jaakko Hämeen-Anttila kirjassaan Islamin miekka. (2012). Aleksi Peuran tavoin Jaakko Hämeen-Anttila kiistää ristiretkien heijastaneen perustavanlaatuista konfliktia idän ja lännen välillä. Tämä ajatus syntyi aikanaan ristiretkiretoriikasta ja nyt sitä uusinnetaan terrorisminvastaisen sodan puheenparrella. Ristiretket vaikuttivat näkemykseemme ritarillisuudesta. Ne toivat Eurooppaan uusia kulttuurivaikutteita. Kirja ei käy läpi jokaista ristiretkeä – kuten alaotsikkokin lupaa (partitiivissa), mutta kuvaa tarpeeksi ilmiön ymmärtämiseksi. Ristiretket jäivät kirjallisuuteen ja kansanperinteeseen, mutta myös vastapuolelle. Ristiretket kertovat yhä Lähi-Idän kansoille länsimaiden pahoista aikeista niitä kohtaan ja toisaalta taistelu valloittajia vastaan on nykyäänkin osa kansallista identiteettiä. Tämä tuo mieleen Jaakkojuhani Peltosen kirjan Aleksanteri Suuri: sankari ja myytti (2021), jossa myös kuvataan Aleksanterin jättämää perinnettä Lähi-Idän kansojen historiakäsitykseen ja kansalliseen identiteettiin. ”Uskonsodassa” ongelmana ei ole uskonto, vaan sota. Mikko Airaksinen

Herodotos: historiankirjoituksen isä ja hänen maailmansa

Christa Steinby: Herodotos. Historiankirjoituksen isä ja hänen maailmansa. Otava, 2021. Herodotos eli noin vuosina 484–425 eaa. Jo aikalaiset sanoivat häntä ”historiankirjoituksen isäksi”. Herodotos kirjoitti suuren historiateoksen, jossa kerrottiin koko tunnetun maailman historia, kuitenkin siten, että näkökulma on Persian. Persia oli Ateenan perivihollinen, joten näkökulma kiinnosti. Herodotos toi historiankirjoitukseen tarkan kronologian, toi lähteet esille, kävi kuvaamissaan paikoissa, haastatteli ihmisiä, kirjasi ylös myös epäuskottavia selityksiä asioille, kertoen samalla, ettei usko niihin. Asiat esitetään syiden ja seurausten kera, yliluonnollisiin selityksiin hän ei ryhdy. Moniakin asioita tiedetään vain Herodotoksen kuvauksen perusteella: jotkut niistä on julistettu paikkaansa pitämättömiksi, kunnes vaikkapa arkeologian evidenssi on osoittanut ne oikeiksi. On myös asioita, joihin nykytutkimus ei usko, mutta muita lähteitä, kun Herodotos ei ole. Kirjoittaja on erikoistunut sotahistoriaan. Herodotoksen taistelukuvauksia on kritisoitu. Steinby korostaa, että antiikinaikaisissa kuvauksissa luvut eivät ole tarkoitettukaan uskottaviksi, eri syistä. Käsitys kuvausten erheellisyydestä on peräisin 1800-luvun asiantuntijoilta, jotka ovat perehtyneet sodankäyntiin, mutta eivät antiikin historiaan. Kirjoittaja analysoi taistelukuvauksia ja vertaa niitä Homeroksen ja Thukydideen vastaaviin. Christa Steinbyn kirja on mainio johdatus Herodotoksen teokseen. Mikko Airaksinen

Vaiettu

Arttu Tuominen: Vaiettu. WSOY 2021 Jännitysromaanissa joku hyökkää melkein satavuotiaan sotaveteraanin kimppuun Porissa. Uhri yritetään tappaa kaksi eri kertaa: kyse ei siis ole ryöstön yrityksestä. Poliisi on ymmällään, sillä mitään aavistustakaan motiivista ei ole. Kun sitten toisen uhrin kohdalla murha onnistuu, poliisi löytää yhteyden. Molemmat ovat palvelleet Saksan SS-joukoissa suomalaisina vapaaehtoisina. Sodan jälkeen he ovat yrittäneet elää hiljakseen ja hyvittää tekonsa. Nyt kuitenkin menneisyys palaa kostamaan. Millaista on elää koko elämä valheessa? Mutta kuka tappaa entisiä SS-vapaaehtoisia? Israelin tiedustelupalvelu? Arttu Tuominen (s. 1981) on julkaissut poliisiromaaneja ja novelleja. Vaiettu-kirjassa historialliset tosiseikat ovat kohdallaan, nimineen ja lähdeteoksineen. Sen sijaan fiktiivisten tarinahenkilöiden toiminta SS-joukoissa on sepitteellistä, uskottavaa toki. Arttu Tuominen ottaa kantaa kirjassaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjassa luetaan Mauno Jokipiin kirjaa Panttipataljoona (1968) ja Wendy Lowerin kirjaa Hitlerin raivottaret (suom. 2014) - tai näin olin tunnistavinani. Lisäksi poliisin vaimo lukee Suvi Vaarlan kirjaa Westend - se ei käsittele toista maailmansotaa, vaan on ajankuva 1990-luvulta. Mikko Airaksinen

Ystäväni Dahmer

Jestas sentään tämä on todella hieno. Pysäyttävä. Tyrmäävä. Kammottava ja etova. Mutta myös traaginen.

Julmuus on enemmän pinnan alla. Vaikka koko tarina alkaa kissanraadosta ja haposta ja haarautuvasta polusta.

Jeffrey Dahmer oli ilmeisen kuuluisa sarjamurhaaja. Backderf kertoo hänestä sellaisena kuin hänet tiesi: teini-iän kaverinaan. Näin kai syntyy leijuva kauheuden aavistusten tunnelma. Derfin omiin muistoihin sekoittuu toisten kertomia muistoja ja 1970-luvun amerikkalaisen pikkukaupungin mielenmaisemaa. Kaikkea hän katsoo tulevaisuudesta tietäen, mitä on tulossa.

Miule Dahmer ei ollut tuttu. Jossain puolessa välissä kirjaa googlasin. Hän ei todellakaan ollut mikään hyvän mielen hahmo. Sen jälkeen lukeminen muuttui vahvemmin painostavaksi. Niin kuin ennen ukkosta alkaa painaa päätä.

Backderf ei selitä, ei etsi syitä ja seurauksia, ei ymmärrä. Ennemminkin pohdiskelee. Nuorena Dahmer oli häiritsevä, hänen myöhemmät tekonsa olivat yksiselitteisesti väärin. Mutta entä jos?

Kerran eräässä jutussa haastateltiin pedofiilia, joka olisi jo nuorena kaivannut apua itsensä ja omien ajatustensa kanssa olemiseen. Tyyppi tiesi, että himo oli väärin, hän ei itse halunnut haluaan. Häpeä ja tuomion pelko vain olivat niin vahvoja, ettei apua osannut etsiä.

Dahmerin maailma huokuu samaa riipivää epätoivoa.

Vaikuttavaa on myös se, miten tässä on polkuja ja teitä ja syksyn putoilevia lehtiä ja sammuvia valoja. Jokaisen luvun viimeisessä kuvassa on jotain niistä. Kuin pysäytettyinä hetkinä ennen vääjäämätöntä pudotusta entistä pitemmälle pimeyteen.

Ja 10 muuta joita en muista

En tiedä, pidänkö tästä vai en. Pidän ja en pidä. Kokonaisuus on hämmentävä. Lähes sanaton ja niin viitteellinen, että epäilin aluksi koko ajan, että luen tätä jotenkin väärin. Että minun pitäisi ymmärtää jotain, mitä en vain tavoita. Kuitenkin juuri viitteellisyydessä on tämän hienous. Se antaa tilaa ajatuksille vaeltaa ja täydentää sanattomia ruutuja. Jokaiselle on tilaa nähdä omalla tavallaan.

Alussa joku murtautuu mökkiin, jossa kukaan ei ole ollut ehkä pitkään aikaan. Tumma hahmo löytää valokuvia. Useimmat ovat naisten kuvia, tai ainakin naisia on lähes kaikissa kuvissa. Yksin ja ehkä ystävien kanssa, perheen ja puolison kanssa.

Jotkut naisista on nimetty ikään kuin alkusanoina: ”Iines, Eine, Aune, Astrid, Else, Veera, Vieno, Elvi, Kerttu... ja 10 muuta, joita en muista”. Mutta kuka ei muista? Onko tumma hahmo kadottanut nämä naiset? Vai mökin asukas, joka itsekin on ehkä mennyt muistin ulottumattomiin?

Yhtä kaikki joku tutkii kuvia niin, että niistä nousee yksityiskohtia. Yhteen liittyneitä käsiä, silmiä, hymyjä, hiuksia, kauluksia, kenkiä, kukkia, hattuja.

Kuvat alkavat myös elää. Joku laittaa jalat ristiin, toinen ottaa kukkaset sievästi käteen, yksi sipaisee hiuksiaan. Kädet toistensa olalla olevat painautuvat vastakkain ja suutelevat. Viikarit tönivät toisiaan juuri ennen kuin asettuvat paikalleen takariviin oikealle.

Aika kuluu. On kaksi kissa. Sitten toinen kissoista pennun kanssa. Äsken pentu aikuisena karvakasana yksin. Perunat itävät. Niitä kuoritaan. Pariskunta istuu nojatuolissa, mies käsinojalla. Mökissä tuoli on tyhjä. Valo kulkee huoneessa. On sota, juhlitaan häitä, surraan arkun äärellä. Jotkut kuvat haipuvat, niistä ei saa enää selvää.

Mietin mummoani, jota en koskaan tuntenut. Hän lähti tähtien taakse vähän ennen kuin putkahdin maailmaan. Minulla on hänestä vain yksi valokuva ja jotakin toisten kertomaa. Mietin, miten paljon haluankaan nähdä enemmän kuin kuvassa on. Tulkitsen katsetta ja ryppyjä. Haluaisin tuntea ihmisen, jota minussa itsessäni on.

Luin selailemalla aukeamia sieltä ja täältä, palasin takaisin ja plarasin eteenpäin. En enää odottanut, että pitäisi löytää yhtenäinen tarina, jokin kokonainen perheen tai suvun historia. Niin jää yksittäisiä nopeita hetkiä, joihin toivoo elämää ympärille. Semmoista täyteläistä pyöreyttä, joka syntyy äänistä, liikkeestä, tuoksuista ja toisen läsnä olevasta lämmöstä.

Ehkä sitä haluaa menneisyyden olevan elävä kertomus, jotta itsekin olisi enemmän olemassa.

Minulle tässä kirjassa on hippusia elämäniloa ja paljon vääjäämättömän katoamisen melankoliaa.

A journal of my father

Tämä on visuaalisesti niin kaunis. Pehmeä ja soljuva ja ilmeikäs. Hiljaisella tavalla vaikuttava ja liikuttava. Vaivihkaisessa traagisuudessaan hyvin zen. Puhdistava ja kohottava.

Tämä on tarina perheestä ja sen hajoamisesta, suvusta ja sen yhteydestä. Siitä, miten yksi massiivinen historiallinen tapahtuma viiltää haavoja, jotka kasvavat railoiksi ja lopulta erottavat ihmiset toisistaan. Siitä, miten kauas voi kantaa se, ettei kerrota jotain, mikä pitäisi kertoa.

Tämä on vahvasti myös tarina pienestä kaupungista nimeltä Tottori, sen maisemista ja mielenmaisemista 1950-luvulta alkaen.

Yoichi ei ole käynyt kotikaupungissaan yli vuosikymmeneen. Hän on etääntynyt perheestään, käytännössä hylännyt kotinsa. Nyt hän palaa isänsä hautajaisiin. Yoichi on tietoisesti katkaissut yhteyden etenkin isäänsä. Hän on lapsuudesta asti syyttänyt Take-sania äidin lähdöstä ja vanhempien erosta. Hänen muistonsa ovat kiinnittyneet äitiin. Siihen, miten äiti tai kuka tahansa muu on läsnä, mutta isä on poissa.

Suku valvoo iltaa ja yötä ennen hautajaisia. Puhutaan ja muistellaan ja juodaan sakea. Tunnelma on kohtelias, silti hienokseltaan säröilevä. Kun sakeen upotaan syvemmälle, sitä aavistaa, että joku sanoo kohta terävämmin.

Tämä on suurenmoisen virtaava. Ajat liukuvat nykyhetkestä menneisyyteen ja takaisin vaivattomasti ja selkeästi. Niin kuin muistot tapaavat lähteä kellumaan sanoista ja ihmisistä ja maisemista ja esineistä. Se, mitä tarinoidaan valvojaisissa, vie näkymiin vuosikymmeniä sitten. Mitä silloin tapahtui, miltä tuntui, mitä ajatteli. Mitä silloin koki ja mitä jäi piiloon, mitä ei tavoittanut.

Muistot eivät aina olekaan sitä, mitä on uskonut todeksi. Ja sitä voi menettää menneisyyden, jota ei tiennyt olevan.

Lopussa itkin. Sillä tämä yhtä aikaa rikkoo ja parantaa sydämen.

Save it for later : promises, parenthood, and the urgency of protest

From Nate Powell, the National Book Award-winning artist of March, a collection of graphic nonfiction essays about living in a new era of necessary protest In this anthology of seven comics essays, author and graphic novelist Nate Powell addresses living in an era of what he calls "necessary protest." Save It for Later: Promises, Protest, and the Urgency of Protest is Powell's reflection on witnessing the collapse of discourse in real time while drawing the award-winning trilogy March, written by Congressman John Lewis and Andrew Aydin, this generation's preeminent historical account of nonviolent revolution in the civil rights movement. Powell highlights both the danger of normalized paramilitary presence symbols in consumer pop culture, and the roles we play individually as we interact with our communities, families, and society at large. Each essay tracks Powell's journey from the night of the election-promising his four-year-old daughter that Trump will never win, to the reality of the Republican presidency, protesting the administration's policies, and navigating the complications of teaching his children how to raise their own voices in a world that is becoming increasingly dangerous and more and more polarized. While six of the seven essays are new, unpublished work, Powell has also included "About Face," a comics essay first published by Popula Online that swiftly went viral and inspired him to expand his work on Save It for Later. The seventh and final essay will contextualize the myriad events of 2020 with the previous four years-from the COVID-19 pandemic to global protests in the wake of George Floyd's murder to the 2020 presidential election itself-highlighting both the consistencies and inversions of widely shared experiences and observations amidst a massive social upheaval. As Powell moves between subjective and objective experiences raising his children-depicted in their childhood innocence as imaginary anthropomorphic animals-he reveals the electrifying sense of trust and connection with neighbors and strangers in protest. He also explores how to equip young people with tools to best make their own noise as they grow up and help shape the direction and future of this country.

Rakkaus on köyhän rikkaus kootut sarjakuvanovellit

Punk ja vastustamaton ilkikurisuus. Feministiset kannanotot ja vilpitön ilo arjen pienistä asioista. Semmoisista aineksista on tämä Tiitu Takalon kokoelma koottu. Takalo on hyvin tietoinen yhteiskunnallisista ja kulttuurisista odotuksista ja kertomuksista. Hän nyrjäyttää niitä sijoiltaan – ja usein riemukkaan toisella tavalla tekemisen kautta.

Tämä on 49 novellin tuhti paketti: parhaita paloja aikaisemmin julkaistuista kokoelmista, omakustanteita, tilaustöitä ja eri antologioihin tehtyjä tarinoita. Vanhin sarjakuva on vuodelta 1999 ja kaikkiaan teoksia on parinkymmenen vuoden matkalta. Ajan mittaan ei kuitenkaan edetä. Sen sijaan mennään teemojen mukaan. Pienempiä paketteja on neljä: Ihmiset ja suhteet, Sukupuolet ja toiset, Yhteiskuntaoppi sekä Kotona ja kaukana.

Näissä novelleissa arvostetaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta, revitään rooleja ja patriarkaattia. Puhutaan tasa-arvon ja vähemmistöjen ja vähäosaisten puolesta, vaurauden ja mahdollisuuksien epätasaista jakautumista vastaan.

Tämä on tosiaan iso kirja. Sivuja on lähes 250 ja ne ovat kookkaita, kun sarjakuvan vieressä on tekstejä.

Takalo kommentoi, mihin sarjakuva liittyy, mitä varten ja milloin se on tehty. Toisinaan kertoo, miten se on tehty. Millaisilla materiaaleilla tai tekniikalla. Tai miten se on taitettu ja laitettu kasaan leikkaamalla, liimaamalla ja kopioimalla.

Hän miettii, miten ajankuva näkyy ruuduissa, millaisia tärkeitä asioita niissä on, mitä yksityiskohdat kertovat. Miettii, miten maailma on muuttunut. Mitä onkaan tehnyt, miten vuosien takaiset näkemykset nolottavat nyt. Tai sitten hän vain ihmettelee. Semmoistakin kuin miten tuossa kohtaa ei ole paitaa.

Useimmat tarinoista ovat osa Takalon omaa elämää. Hän pohtii omien kokemustensa kautta maailmaa ympärillä. Jotain on tapahtunut jollekin todelliselle henkilölle. Jokin on muunneltua tai kuviteltua. Jotain on kokonaan keksitty, mutta voisi olla oikeasti koettua. Niin isotkin asiat tulevat ihmisen kokoisiksi ja siksi käsitettäviksi.

Tunnelma on liikuttavan hilpeän inhimillinen. Kokoelma hohkaa lämpöä. Ja hyväksyntää. Oikeutta olla olemassa omanlaisensa. Takalo ei saarnaa eikä osoita. Lämpö ei vie yhtään terää epäkohtien näyttämiseltä.

Pidän todella Takalon tavasta luoda hetkiä, joissa on tarkalla viivalla piirretty ilmeitä ja eleitä ja liikettä. Tausta voi olla hyvinkin pelkistetty ja silti vahvasti ilmaisevaa. Niin kuin ensimmäisessä novellissa ”It’s a wonderful life” tausta on pehmeää punaista ja mustaa. Masentuneen ympärillä on paljon tummaa – ja silti myös punaista kuin odottavaa elämäniloa.

Kivet kannot tähdet kuuta

Joskus kirjaan voi tarttua ihan vain siksi, että sen nimi on kaunis ja sen koko olemus on viehko.

Tämän nimi tulee Mikael Agricolan Epäjumalien luettelon säkeistä: ”palvottiin myös paljon muuta / kivet kannot tähdet ja kuuta”. Se on peräisin vuodelta 1551 ja on kaiketi tunnetuin luettelo muinaisten suomalaisten palvomista jumalolennoista.

Nyt ei kuitenkaan Agricolan tapaan paheksuta!

Kirja kätkee kuusi kertomusta, jotka ammentavat suomalaisesta muinaisuskosta. Mukana on myös kristinuskoa. Niin ikivanha aika ja uusi aika elävät rinnakkain, sekoittuvatkin. Vainajalasta haetaan sielua takaisin tietäjän väen ja papin rukousten voimalla tai kuolleet kokoontuvat kirkkoon kalmanmessuun.

Viimeisessä tarinassa ikiaika ja nykyaika ovat yhtä todellisia ja yhtä aikaa olemassa. Heippalappuhaltijassa kodinhaltija, siis haltija joka suojelee ja hallitsee kotia, elää modernissa kerrostalossa.

Jokaisen kertomuksen jälkeen on pieni tietoisku muinaisuskon ilmiöstä. Niin kuin karhun merkityksestä ja siihen liittyvistä rituaaleista tai kekristä ja kekrittäristä.

Viehko olemus syntyy ihanasta tummansinisestä ja valkoisesta. Mitään muita värejä tässä ei ole. Tumma sininen on paljon pehmeämpi kuin tavallinen musta. Siitä tuulee tuntu vaippaansa sulkevasta yöstä, jossa hohtaa maagista valoa.

Piirroksissa on puukaiverrusten henkeä ja Gallen-Kallelasta muistuttavaa kansallisromantiikkaa. Jälki on selkeää ja silti hyvin myyttistä.

Erityisen hieno on kokoelman aloittava kertomus nimeltä Hongatar. Siinä nuori metsästäjä kohtaa karhun kantaäidin ja tuossa kohtaamisessa on hienovaraista erotiikkaa. Vain vähän sen jälkeen, ehkä jo samana iltana kylässä vietetään peijaisia ja metsästäjä vihitään karhulle morsiameksi. Tunnelma on mystinen ja unenomainen. Kerronta polkee kalevalaisessa runomitassa. Siinä on loitsua ja laulua, luonnon nousemista lovesta.

Toisissa tarinoissa taas on hilpeää kepeyttä.

Useimmissa on pieni tai isompikin vinkeä queer-kierre. On romanttisessa mielessä ja silläkin tavalla, miten moninaisuudessa ja rajattomuudessa on voimaa. Tunteet ja halut ovat luontevia ja arkisia ja elämänlämpöisiä. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus on jotain, mitä on aina ollut.

Tämä on pieni viehättävä kirja. Tähän tarttuu ja sukeltaa helposti ja rennosti. Ennen kaikkea tästä tulee hyvä mieli!

Sitä alkaa ajatella pikkuisen eri tavalla semmoisia arkisia asioita kuin vaikka pyykkituvan tai rappukäytävien lappusia, jotka kirkuvat ”Ei näin!”

Nidavellir

Nidavellirissa pelaajat keräävät kukin omia sotajoukkojaan, ja yrittävät saada mahtavimman joukkion kasattua. Kääpiöitä palkataan kievareista, joista pelaajat houkuttelevat vahvimpia kääpiöitä joukkoihinsa rahalla. Joka kierroksella pelaajat asettavat valitsemansa kolikot eri kievarien kohdalle. Isoimman rahan pelannut pelaaja saa ensimmäisenä värvätä kääpiön kievarista joukkoihinsa, ja käyttämättä jääneitä kolikoita pääsee vaihtamaan isompiin.

Paleo

Return to the stone age in a new cooperative adventure! Paleo is a survival strategy game for 2–4 players, who form a tribe of people working together to explore their surroundings and undertake the ultimate paleolithic quest: completing a cave painting.

7 wonders architects

In 7 Wonders Architects, build one of the 7 wonders of the ancient world and gain as many victory points as possible to win the game!

Dune : imperium

Dune: Imperium blends deck-building and worker placement in a deeply thematic new strategy game where the fate of the Empire hangs on your decisions. Will you seek political allies or rely upon military might? Economic strength or subtle intrigues? A council seat... or a sharpened blade? The cards are dealt. The choice is yours. The Imperium await

The crew : mission deep sea

Players work together to search for the lost continent of Mu. This new adventure takes your crew deep down into the abyss on a search for the fabled sunken land. How far you get depends entirely on how well you work together as a team. Card by card, trick by trick, your search party will discover the challenges that lie ahead and forge a path to Mu.

Lost ruins of Arnak

On an uninhabited island in uncharted seas, explorers have found traces of a great civilization. Now you will lead an expedition to explore the island, find lost artifacts, and face fearsome guardians, all in a quest to learn the island's secrets.

Wavelength

Pystyttekö arvaamaan kuinka kuumana toinen pelaaja pitää banaania? Vai onko se kuitenkin enemmän kylmä?

Beyond the sun

As Earth begins to die, it is time for humanity to look Beyond the Sun. The faction leaders that once ruled the planet separately, now work together to develop cutting-edge technology and explore the depths of space. However, only one leader will truly reign supreme in these new worlds. Will it be you?

När vi var samer

Nominerad till Augustpriset 2021!När Mats farfar dör öppnar familjen för första gången den förslutna och förbjudna svepask som alltid funnits i farfaderns hem. Där ligger renmärkesbevis, brev från lappfogden i Västerbottens län och foton från renskiljningar. Det visar sig att Mats härstammar från en släkt av skogssamer i Malåtrakten. Varför har det varit hemligt? Varför slutade de vara samer? Och varför vet de så lite om sin historia?Mats Jonsson reser tillbaka i tiden, genom Sveriges, Sápmis och sin egen släkts historia i ett försök att öppna en lucka till sin egen bakgrund. Nitiskt researcharbete ger en bild av hur hans släkt stiger ut ur historiens skuggor i slutet av 1600-talet och bedriver renskötsel på sina lappskatteland i närmare 250 år, medan det svenska samhället ständigt rycker närmare. När Mats farfar växer upp och blir familjens siste renskötare, har skogssamerna berövats sin kulturella identitet och är på väg att begravas i svenskhet. Familjens okunskap visar sig vara resultatet av en medveten politik som svenska staten förde långt in på 1900-talet. Samtidigt som fjällsamerna tilldelades den förnedrande rollen som exotisk urbefolkning, skulle skogssamerna utplånas som kulturell grupp för att ge plats åt nybyggare och skogsbolag.  Det var meningen att de skulle glömmas bort.I När vi var samer fortsätter Mats Jonssons självbiografiska serieprojekt där han upptäcker sitt okända samiska ursprung. Boken blir både en fängslande släktkrönika och en bred, folkbildande skildring av det samiska folkets historia, från att Sápmi växer fram i Nordens norra delar till att svenskarna koloniserar området söderifrån och med olika strategier tvingar samerna att passa in i ett ständigt föränderligt Sverige.Mats Jonsson är född 1973 och uppvuxen i Kramfors. Han har skildrat sitt liv i sex kritikerhyllade serieromaner, senast Nya Norrland (2017). Han skriver också barnböcker, bland annat Blod i gruset (2019) om skotten i Ådalen. Mats Jonsson bor i Sandslån i Ådalen och har som mål att skildra hela sitt liv i serieform.Rått och naket! 

Lämna världen bakom dig

Semester.Ett sommarhus i oväntad radioskugga.Två privilegierade familjer som plötsligt tvingas dela på utrymmet.En katastrof.Rumaan Alams "Lämna världen bakom dig" nominerades till National Book Award, klättrade på försäljningslistorna och hyllades av en enig kritikerkår när den kom ut i USA hösten 2020. Netflix har köpt tv-rättigheterna, Julia Roberts och Denzel Washington ska spela huvudrollerna.

Slukhål

Uppföljaren till succén Rotvälta - utsedd till årets bästa deckare 2020 och vinnare av Glasnyckeln 2021, bästa kriminalroman i Norden.  I ett ödehus vid Offersjön, djupt inne i de ångermanländska skogarna, hittas en ihjälsvulten man. Två fingrar är avhuggna på hans vänstra hand. Sjuttio mil längre norrut, i det nästan övergivna gruvsamhället Malmberget har en annan man spärrats in i en källare och lämnats att dö. Eira Sjödin, polisassistent i Kramfors, blir engagerad i utredningen, samtidigt som hennes mamma måste in på vårdboende. Hennes bror sitter fängslad, dömd för ett brott han har erkänt, men inte begått. När ännu en man försvinner berör det Eira personligen. För att finna honom är hon beredd att riskera allt. Slukhål är den fristående fortsättningen på succéromanen Rotvälta, och andra delen i Tove Alsterdals serie från Ådalen. del

Om Nadja : en systers berättelse

Hur berättar man om någon som saknar röst?När lillasyster Nadja föddes blev inget som någon hade tänkt sig. Hon kunde inte andas själv och uppvisade tecken på allvarliga hjärnskador. Det visade sig att Nadja skulle behöva assistans 24 timmar om dygnet under hela sitt liv.Den här boken är ett försök att närma sig Nadjas liv, speglat genom alla som funnits runt henne: En storasyster som plötsligt måste bli vuxen. Åldrande föräldrar vars dotter aldrig kommer att klara sig själv. Assistenter som vet mer om Nadja än vad hennes familj gör.Vad säger Nadjas historia om oss och om vår tid? Om vad det innebär att vara människa i ett samhälle där utveckling, självständighet och framgång ses som högsta dygd?

Brev till mannen

Komikern och skådespelaren Bianca Kronlöf skriver brev till män hon mött.Om känslor, sex, våld, maskulinitet. Till den slaka och den hårda. Till pappa och farfar. Till den ofödde sonen. Till ragget. Till dig som gått på myten och till dig som aldrig har höjt handen.Är du en av dom?

Du är inte längre min dotter

Frida Boisen följer upp den hyllade romandebuten Berätta aldrig det här med en gripande berättelse om våld, missbruk och övergreppUnder ett gräl med sin dotter ställs Frida mot väggen. Hur kunde hon förlåta sin pappa? I jakten på sanningen hittar Frida elva dammiga dagböcker och gamla brev, där hon ställs öga mot öga med sitt eget vittnesmål som barn.Efter skilsmässan från mamma Rosita gifter pappa Peter snabbt om sig, och hans internationella karriär tar honom via Tyskland till Indonesien på andra sidan jorden. Tonåriga Frida byter uppväxten i förorten mot en ny kontinent i hopp om att äntligen få lära känna sin pappa. Men lika idylliskt som lyxlivet i det lilla palatset låter, med tjänstefolk, cocktailpartyn och swimmingpool, lika ruttet är det på insidan, med en oundviklig katastrof som hägrar vid horisonten.Du är inte längre min dotter är en fängslande berättelse om att bli förnekad som barn och om en uppväxt kantad av våld, missbruk och övergrepp. Men den skildrar också ett barns oförtrutna sökande efter kärlek och vikten av att aldrig ge upp.

Löpa varg

Då kom han ut. Han gjorde det med en självklarhet som var lätt att begripa; den här världen var ju hans. Han kom fram ur skogen lite längre bort än där skidspåret gick. Han ställde sig i myrkanten mellan en enbuske och en förkrympt tall. Han såg uppmärksamt ut över myrens lilla snövidd, vände på huvudet så att jag såg profilen med den ädla nosen, den branta pannan och öronen som stod opp.Ulf Norrstig, pensionerad jägmästare, är den som berättar i Kerstin Ekmans täta historia om en mans förändrade relation till jakten och skogen, till minnena och det egna åldrandet…

Galanterna

De betraktar varandra: herr Dagmar Nyholm, herr Klara Bergman, herr Hilma Holmström och herr Ebba Jonsson. Från topp till tå, fyra herrar som granskar varandra. En trygghet i kavajen, att karlar ser så lika ut i kostym. Hilma rättar till Klaras krage. Ebba drar i sina skjortärmar. ”Mina herrar”, säger Hilma och hennes röst är annorlunda, hes och på något sätt - het. Det är skottåret 1912 i Helsingfors. I huset Hoppet bor bästa väninnorna Dagmar och Hilma och deras hem är samlingspunkten för en fyrklöver tillsammans med Klara och Ebba, samtliga självförsörjande yrkeskvinnor. De har alla sina drömmar om ett större liv, Dagmar drömmer om en egen hattaffär och en resa till Paris. Men att röra sig i staden är att ständigt vara betraktad och påpassad, det gäller att undvika de fräcka ryska militärerna och att ha manligt beskydd för att få äta på restaurang. Frihetslängtan bubblar under ytan. Väninnorna utmanar gränserna: de klär sig i kostym och går ut som män och dansar, de tar risker som kan sluta illa. Galanterna är en bred, historisk Helsingforsroman med dokumentära blänk från verkligheten. Staden är bekant men tiden en annan. Romanens Dagmar baserar sig på författarens mormorsmor som också drömde om en hattaffär. Frihetskänslan i berättelsen är dånande stark: vad händer i en människa som plötsligt inte längre accepterar sin trånga roll utan börjar följa sin egen vilja, sin egen begåvning?

Enhörningen

Olivias liv är en grå kompromiss och hennes jobb är en mardröm.Men hon har en plan. Hon ska till London för att äntligen carpa lite diem. Där bor nämligen universums mest fascinerande man, filmstjärnan Will Harris. Varför stanna kvar i en kvävande Helsingforsvardag när man kan göra en utflykt och kanske råka träffa sin idol? Lyckligtvis är Olivia en vuxen, förståndig kvinna och inte en galen stalker. Annars kunde det sluta väldigt pinsamt.Enhörningen är en smart, rolig och lite vemodig roman om en vanlig finlandssvensk fyrtioåring som drabbas av en längtan efter något mer spännande än den trista vardagslunken. Och om en man vars liv som filmstjärna inte är så enkelt som det verkar. De två huvudpersonerna är kanske inte så olika som man kunde tro - de förenas åtminstone av dåligt självförtroende och ett gott hjärta.

Är mor död : roman

*** Nominerad till Nordiska rådets litteraturpris 2021 *** Hur ser mamma ut? Trettio år äldre än sist, när var det? Johanna lämnade Norge och klippte banden med sin familj. Hon har bott utomlands i tre decennier och kom inte ens hem till sin fars begravning. När hennes man plötsligt dör beslutar hon sig för att flytta tillbaka hem. Hon är nu en välkänd konstnär och har blivit erbjuden möjligheten att göra en stor retrospektiv utställning. Men vad finns kvar av relationerna hon lämnade för så länge sedan? Är mor död skildrar Johannas försök att förstå och närma sig sin mor - och rannsakar hennes egna livsval. Vigdis Hjorth skärskådar i sin nya roman relationen mellan mor och dotter.

Kaptenen och Ann Barbara

Året är 1754. En häst och vagn rullar över den öde och vindpinade jylländska heden. Ombord sitter den tyske kaptenen Ludwig von Kahlen, iförd en röd uniform, en trekantig hatt och en gul sidengördel om livet. Kaptenen har planer på att kultivera hedens magra sandjord. För att lyckas krävs envishet, tålamod och viljestyrka, vilket han har i överflöd, tillsammans med en glupande kunskapsaptit och tro på nya odlingsmetoder. En sommardag kommer den gåtfulla Ann Barbara vandrande över heden. Hon har röda läppar, är energisk och omtänksam, och får nya känslor att gro i den ensamme kaptenen. Tillsammans inleder de en hård kamp mot såväl naturen som den brutale godsägaren Schinkel som med bestämdhet hävdar att ingenmanslandet är hans.Kaptenen och Ann Barbara är danska Ida Jessens stora mästerverk. En nybyggarberättelse om hämnd och disciplin, kärlek och fördärv, och ren ondska. En berättelse om en stolt och kompromisslös man, och om en kvinna som blir hans vapenbroder, hans älskade - och hans stora sorg.

Stöld : roman

Vinnare av Årets Bok 2021!Som nioåring blir renskötardottern Elsa vittne till hur en man dödar en av hennes renar. Hon hotas till tystnad och blir smärtsamt medveten om att hennes ursprung väcker ett glödande hat."Stöld" är en vild och vacker jojk till renskötarlivet, men också en spännande roman om en sällan skildrad verklighet i norr. Där renar tjuvjagas och dödas brutalt och polisen inte utreder brotten. Där spänningarna mellan samer och andra bybor förgiftar generationer.Hotet mot Elsa förändrar henne för alltid och genom åren bär hon med sig ett lent renöra som en ständig påminnelse. Familjen och släkten kämpar för rättvisa men i det tysta växer en desperation.Augustprisbelönade Ann-Helén Laestadius första roman för vuxna bygger på verkliga händelser. "Stöld" är en varm men samtidigt svidande skildring av en bortglömd del av Sverige där människor ställs mot varandra.

Den dagen den sorgen : roman

Nominerad till Nordiska rådets litteraturpris & Sveriges Radios romanpris!Så här i efterhand förstår jag att jag svek henne men då tänkte jag precis tvärtom, att det var hon som svek mig. Men man behöver inte veta allt om varandra.En man anar att hans tonårsdotter håller på att glida ifrån honom. Är hon till och med i fara? Han försöker ta reda på mer om hennes liv och hennes vänner, hans oro blir till besatthet, hans omsorg till överträdelser och lögner. Överallt söker han förklaringar och alternativ till vad som händer, inför sig själv och omgivningen och slutligen inför polisen. Den dagen den sorgen är en rå samtidsberättelse om självbedrägeri, ensamhet och villkorad frihet.

Vad hon klagar över när hon klagar över hushållsarbetet

Efter tjugotvå års äktenskap vill Vigdis bryta sig loss. Men hur kan hon rättfärdiga beslutet att lämna en man som är en bra far, inte slår, inte dricker och inte ligger runt? Kanske handlar det om förväntningar, om att lägga ribban lite lägre. Men hur lågt kan ribban läggas innan självföraktet tar över, innan man kvävs, innan man dör? Linn har alltid varit den vackra. Nu upptäcker hon att män inte längre vänder sig om efter henne på gatan. Och om hon har förlorat sin attraktionskraft, vem ska hon då vara? Vigdis och Linns historier flätas in i varandra av tillfälligheter. När historien är slut befinner de sig båda på en helt annan plats än när den startade.En relationsroman med lika mycket humor som svärta och hög igenkänningsfaktor.

Vagga mig till sömns

Vagga mig till sömns är Barbro Lindgrens nionde bok där hon berättar om tillvaron i Glömminge och vad hon tänkt och gjort genom åren. Hon har gått omkring i sin blommande trädgård och förundrats över livet. Hon har tänkt en hel del på döden. Ur vattentunnan har hon räddat många skalbaggar för att sedan glädja mig med dem.

Polcirkeln

Liza Marklunds nya kriminalroman är en storartad återkomst i den genre hon skakade om och förnyade så radikalt i slutet av 1990-talet.Nu bryter hon återigen ny mark med en mångfacetterad historia som spänner över fyra decennier. Fem tonårsflickor i den lilla staden Stenträsk i Norrbotten träffas en gång i månaden för att diskutera litteratur. En av dem försvinner spårlöst sommaren 1980.Fyrtio år senare hittas hon, mördad. Julen 2020 återförenas de fyra kvinnorna i bokcirkeln, som de kallade för Polcirkeln, för första gången efter kamratens försvinnande. Det står snart klart att något i flickornas relationer utlöste det våldsamma brottet. Frågan är vad, och vad som drev dem då och vilka konsekvenser det fick.  

Pisces szn

önskar jag hade en hund en sån du vet vi såg på tunnelbanan såg ut som långben den var såg lad ville bara vara med oss jag förstod denönskar jag kunde göra dig så glad att du bara ville vara med mig eller ännu hellre jag fickvara hunden Efter den sparsmakade överlevnadssången falk ger Martina Moliis-Mellberg nu ut en kärlekssaga i fiskarnas tecken. Det handlar om passion, beundran och olycklig kärlek. Hela tiden strömmar två stråk genom texten: rädslan och humorn, som ibland är underligt besläktade. Här syns spår av Tua Forsström, Anne Carson, Maggie Nelson, Sapfo och Eva-Stina Byggmästar. Men mest av Martina Moliis-Mellberg själv.

Faster Ailis dagböcker : hennes vardag i krigstidens Helsingfors

Aili Nilsson föddes 1892 i Uleåborg och flyttade sedan som ung till Helsingfors. I boken ”Faster Ailis dagböcker - hennes vardag i krigstidens Helsingfors” får vi följa hennes liv från 1918 till 1948 genom dagboksanteckningar bearbetade av Gunnel Nilsson. ”Ibland kan man för en stund glömma hela kriget, fast vi lever som på en vulkan. När som helst kan det ju börja regna bomber över oss och ryssarna kan svärma över hela landet.” Vi får följa Aili från 26 augusti 1918 till (med vissa uppehåll) 1 december 1948 då hon var 56 år.

Jag skriver över ditt ansikte

"Anna-Karin Palms bok om sin mamma är en varm och samtidigt skarp bok som går in i dessa motstridiga känslor med öppna ögon." Aftonbladet"Du säger: 'Vad heter din mor nu igen?'Jag svarar: 'Det är ju du. Du är min mor.'”I ”Jag skriver över ditt ansikte” följer Anna-Karin Palm sin mors gradvisa försvinnande in i alzheimers sjukdom, och försöker förstå mammans livshistoria och hur den påverkat henne själv och familjen. Det blir en berättelse om klassresa och livshunger, om familjehemligheter och en komplicerad mor-dotter-relation, som till slut kan landa i ett slags försoning.Anna-Karin Palm reflekterar över minne, skrivande och hur ett livs berättelse formas. ”Jag skriver över ditt ansikte” är en stark och berörande skildring av ett kvinnoöde, men också av en familj som förändras i dödens närhet.

Vi röstar om vi saknar mamma : roman

Tre systrar, en fladdrig mamma, en charterö fylld av förväntningar. På dagen solkräm och sand och på kvällen, när lamporna tänds längs bargatan, kan nästan vad som helst hända: kärlek, hångel, sex - och att någons hemliga önskan blir sann. Den att en mamma ska försvinna.”Vi röstar om vi saknar mamma” är en laddad roman om en utsatt familj, berättad ur tolvåriga mellansystern Kornelias perspektiv. Hon som ser allt men inte syns själv och vars ansvar till slut blir övermäktigt.

Snöblind

Första boken i Det mörka Island-serien I en isolerad fiskeby på norra Island, en ödslig trakt där ingen låser sina dörrar, upptäcks en ung kvinna halvnaken i snön, blödande och medvetslös. Samtidigt har en äldre, uppburen författare fallit till sin död. Ari Thór - nybliven polis på sin första postering, långt från flickvännen i Reykjavik - dras rakt in i hjärtat av det lilla samhället. Ett samhälle där det blir allt mer uppenbart att det inte går att lita på en enda människa. Där hemligheter och lögner har blivit ett sätt att leva. RAGNAR JÓNASSON [f. 1976] är det stora stjärnskottet inom den isländska kriminallitteraturen, internationellt hyllad som en av de främsta nya »Nordic noir«-författarna. Mörkret, den första boken om Hulda Hermannsdóttir, hyllades av kritikerna och blev en internationell storsäljare, liksom de följande böckerna i serien. Nu kommer Ragnar Jónassons hyllade debut Snöblind första boken i Det mörka Island-serien för första gången på svenska.

Halva Malmö består av killar som dumpat mig : en roman

Fyra av tio vuxna i Sverige lever i singelhushåll. Det borde finnas nästan tre miljoner singlar i vårt avlånga land, och ett enormt antal potentiella partners för den som längtar efter kärleken. Ändå vill ingen bli tillsammans med huvudpersonen i Amanda Romares svarta och underhållande debutroman. För "I will always love you" är en mening som huvudpersonen i Halva Malmö består av killar som dumpat mig aldrig verkar få höra. På riktigt. Hon har testat allt. Dejtat killar över sin liga, i sin liga, under sin liga, svajpat på Tinder och raggat ute. Hon har dejtat jurister, forskare, bartenders, ingenjörer, livsmedelsförsäljare och snickare. Hon har varit undergiven och dominerande, men förblir övergiven. Hon har svårt att ens komma till second base, en andra dejt. Det är samma för hennes vänner. Tillsammans försöker de förstå den ekvation som det är att vara singel i det tjugoförsta århundradet. Halva Malmö består av killar som dumpat mig är en bister men underhållande lägesbeskrivning av jakten på kärlek från Skåne till Lycksele.

Theo

Theo är en smart och känslig sextonåring. Han bor i Helsingfors med sin snälla men alkoholiserade mamma och en störande styvfar. Theo har några goda vänner i skolan, men mest gillar han grannflickan Sandra som flyttat till Norge med sin familj.Theo är beroende av att titta på våldsam pornografi. Det är en skam som fräter på hans sociala relationer, hans självkänsla och psyke. När han via nätet får kontakt med amerikanska XXX Church, vars verksamhet går ut på att hjälpa kvinnor i porrbranschen, ser han en chans att få förståelse för sitt problem. För hur ska man kunna närma sig andra när ens själ inte är ren?Efter två modiga böcker om självupplevd fattigdom och psykisk sjukdom tar sig Mathias Rosenlund an ett annat tabubelagt ämne. Utan att vika undan med blicken eller moralisera berättar han om en ung mans illamående och om vad porrens ständiga tillgänglighet kan göra med oss.

Tills alla dör

VINNARE AV STORA JOURNALISTPRISET 2021I Järvaområdet nordväst om Stockholm pågår en konflikt mellan gängen Dödspatrullen och Shottaz. De inblandade själva kallar det för ett krig, och i krig är allt tillåtet. Huvudpersonerna har helt saknat respekt för rättsväsendet, för vuxna, för kriminella hierarkier och för värdet av ett människoliv.Men bortom den spektakulära fasaden av droger, vapen och rapmusik som visas upp på sociala medier hänger frågan obesvarad i luften: Varför mördar ni varandra? Tills alla dör berättar om en förlorad generation unga män, om människorna som lever i den mest brutala konsekvensen av samhällets svek, och om några som vägrat ge upp hoppet.*OM TILLS ALLA DÖR: En djupt imponerande prestation.

Konferensen

En dysfunktionell arbetsgrupp på konferens blir jagade av en hämndlysten mördare. Nu måste de lära sig att samarbeta på allvar - om de ska ha en chans att överleva.En grupp anställda på kommunens exploateringsenhet anländer till den pittoreska lilla stugbyn vid Kolarsjöns strand. De är där för att ha konferens om ett kontroversiellt projekt som väcker starka känslor, både på bygden och bland personalen.Vad konferensdeltagarna inte vet är att någon iakttar dem från andra sidan sjön. Någon som är ute efter hämnd. När mörkret faller börjar de försvinna, en efter en.Konferensen är en blodig thriller om den värsta teambuildingen någonsin. Det handlar om de människor vi tillbringar större delen av vår vakna tid med, men inte valt själva: kollegorna. Genom Mats Strandbergs förmåga att krypa in under skinnet på sina romangestalter framträder också bilden av ett Sverige i förändring.

Nell

I kortromanen Nell gestaltas en förvandling, ett blivande. Huvudpersonen ger sig hän åt vilan, åt ensamheten och njutningen, rör sig sakta genom en gryende riktningslös hunger. En värld, sinnlig och nära, skrivs fram med en sällsam språklig nerv, känsligt och hänförande.

Skugga och svalka

För att förstå fotografiernas ordning skulle jag ha varit tvungen att förstå vad som föregick dem, veta någonting om Hieus inre liv, det som upptog honom under de där månaderna. Det vill säga: en väldig kärlek, blossande röd, rinnande ut över kanterna. Má och Hieu - allt kretsar kring dem. Má drömmer om pengar, Hieu om de vackra flickorna. Vid deras sida befinner sig sonen, lillebrodern, ständigt i utkanten av händelserna. Gradvis sluter han sig i sina studier, förtrollad av sin egen häpnadsväckande intelligens. De utgör en avskild värld i den lilla österbottniska staden. Má och Hieu - gång på gång krockar deras viljor våld- samt med varandra och med stadens snävhet. De lever bland människor som hela tiden pratar, som inte begriper någonting om behovet av skärpa och skugga. Skugga och svalka är Quynh Trans debut; en roman om kärlek, besatthet och vad det innebär att vara familj.

Isät jäävät merelle

Vetävä esikoisromaani perhesuhteista, joita ei pääse pakoon Kun isä kuolee, Benjamin lähtee isän purjeveneellä Kökarin saareen, vaikka on saanut tarpeekseen veneilystä ja merestä. Mutta mitä Benjamin oikeasti pakenee saarelle? Mistä johtuu puhumattomuus, joka on siirtynyt isästä Benjaminiin ja edelleen Benjaminin poikaan? Erika on palannut mantereelta kotitaloonsa Kökariin ja päättänyt rakentaa elämää omilla ehdoillaan. Kun hän näkee Benjaminin ensimmäisen kerran, hän tietää vieraan läsnäolon vaikuttavan koko yhteisöön. Miten Benjaminin saisi palaamaan mantereelle? Isät jäävät merelle on tuulinen, kirkas ja arvaamaton kuin Saaristomeri. "Benjamin katsoi horisontin rikkovaa Kökarin saarta ja mietti, miksi isä halusi, että hän tulisi tänne." Niklas Ahnberg (s. 1983 Helsingissä) kirjoittaa kokonaisia maailmoja, jotta voisi elää niissä itse. Kun hän palaa todellisuuteen, hän nauttii kupin teetä, tekee töitä yritysjohtajana, joka ei suostu käyttämään pukua, ja elää kaupungissa, vaikka kaipaa saaristoon.

Sudenraudat

Kiihkeä ja kipeä tositapahtumiin perustuva romaani Talvella 1880 Mynämäen metsissä viritetään sudenrautoja turkisrahojen toivossa. Saaliiksi jää vain yhden eläimen käpälä. Satimeen joutunut susi on purrut jalkansa poikki. Ihminen ja susi ovat laumaeläimiä, jotka pitävät reviiristään tiukasti kiinni. Kun kintereillä vaanii nälkä ja vaa'ankielenä heiluu jälkeläisten henki, toisen kuolema on toisen elämä. Kumpi selviytyy kiivaassa jahdissa voittajana - ja kumpi kaipaa enemmän suojelua? Sudenraudat vie lukijan 1880-luvun torppareiden, kartanonomistajien ja fennomaanien Suomeen, jota leimasi aatteellisuus ja toiminnan palo. Turun seudun traagisen tapahtumasarjan aikana yksi susi tai susipari surmasi 22 lasta.

Fernanda

Fernanda aloittaa olemassaolonsa laittamalla päänsä harteilleen. Hän on teini-ikäinen löytöretkeilijä, joka asuu Inertiassa ja jonka vanhemmat enimmäkseen istuvat olohuoneessa lukemassa Vanity Faireja. Fernandan elämä kuitenkin sykähtää eri asentoon, kun hän tapaa Runawayn. Runaway on eksentrinen ja rohkea, kovin varma siitä, mistä on tulossa ja minne menossa. Jo ennestään monimutkaiseen todellisuuteen vuotaa kentaureja, joilla on omat oikkunsa ja suunnitelmansa. Maailman tolakin on vähän niin ja näin. Antsalon neljäs kirja on runouden logiikalla toimiva romaani, omaperäinen mosaiikkimainen kudelma nuoruuden illuusioista ja unelmista. Se pyöräyttää lukijansa keskelle teini-ikää ja universaalia kuhinaa. Fernanda on romaanielma, jonka tuttuus on vierasta ja vieraus tulee lähemmäs kuin osaamme aavistaakaan. Veera Antsalo (s. 1975) on julkaissut aiemmin kolme runoteosta. Sähkökatkoksen aikaan (2012) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaana, Pölyn historia (2015) oli ehdolla Toisinkoinen-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kritiikeissä ylistetty Imago ilmestyi vuonna 2018 ja oli Runerberg-ehdokas. Antsalo on julkaissut runoja kirjallisuuslehdissä ja tehnyt työryhmän kanssa Pölyn historia -teokseen perustuvan Pölyfonia-esityksen.

Kelloja ja vieraita

"Vuosituhannen tärkeimmän romaanin" (Aamulehti) kirjoittajan uusin, omalakinen teos Kansainvälisestikin kiitetyn kirjailijan uusimmassa teoksessa irakilainen Elias päätyy kauas kotimaastaan Elias työskentelee Isisin kokin apulaispoikana Mosulissa. Hän on vieras omassa maassaan, jonka Isis on kaapannut, sekä myöhemmin vieras vieraalla maalla, kun hän päätyy turvapaikanhakijaksi pohjolaan. Pohjola on Soololandia, paikka, jossa vieraat pysyvät aina vieraina. Asenteet ammennetaan siellä Janten laista: ”Älä luule, että sinä olet jotain. Älä luule että olet yhtä hyvä kuin me.” Blasimin kosiskelemattomat teokset puhuttelevat: ne huutavat välillä raivokkaasti, ja tuudittavat seuraavaksi lukijan hetkelliseen turvallisuudentunteeseen soljuvalla proosalla. Hassan Blasim (s. 1973) on helsinkiläinen, irakilaissyntyinen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja. Arabiaksi kirjoittava Blasim lukeutuu aikamme arvostetuimpiin suomalaisiin kirjailijoihin maailmalla. Blasimin esikoisteos Vapaudenaukion mielipuoli (2012) sai loistavat arvostelut. Vuonna 2014 Hassan Blasim voitti brittiläisen Independent-lehden arvostetun kirjallisuuspalkinnon novellikokoelmallaan Irakin Purkkajeesus (2013). Blasimin ensimmäinen romaani Allah99 julkaistiin suomeksi vuonna 2019. ”Allah99 edustaa parhainta kirjallisuutta: taiturimaisesti kirjoittava Hassan Blasim häivyttää rajat ihmisten väliltä." Antti Majander, Helsingin Sanomat

Silta yli vuosien

Sukupolviromaani seuraa pankkiiriperheen pojan silmin 1980-luvun nousukauden kultaisia vuosia ja rajua putoamista 1990-luvun lamaan. Tarinan ajalliset säikeet ulottuvat 1930-luvun kieltolakivuosista aina uuden vuosituhannen alkumetreille. Silta yli vuosien on intensiivinen kuvaus X-sukupolvesta, luokkayhteiskunnasta, häpeästä, sopeutumattomuudesta, nuoruuden kiihkosta ja sovituksesta. Brander kuvaa tarkasti rahaeliittiin kuuluvan perheen haaksirikkoa, suvun tukahdutettuja salaisuuksia ja vanhempien syntejä, jotka siirtyvät uusien sukupolvien kannettaviksi.

Ainoa kotini

Kuka on elämäsi tärkein ihminen? Ainoa kotini on rohkea romaani naisen halusta nähdä itsensä kokonaisena. "Tässä puhuu nainen, joka 50-vuotiaana uskalsi ensimmäistä kertaa veteen. Pinnan alle." Kun lapset lähtevät kotoa, päähenkilö haluaa sukeltaa syvälle menneisiin vuosiin. Hän haluaa ymmärtää, miten monta elämää hän on oikeastaan elänyt pysähtymättä miettimään, kenen silmin hän on itseään aina katsonut, keitä kaivannut rinnalle ja mitä vielä on edessä. Alkaa armoton matka lapsuudenkotiin, omaan perheeseen ja omaan kehoon. Kirjoittaminen antaa voimia ravistella elettyä elämää, ympärillä olevia ja omaa itseään. Hanna Brotheruksen esikoisromaani luotaa naisen elämänvaiheita kaunistelematta ja samastuttavasti. Teos käsittelee lapsuutta ja äitiyttä, perhe- ja parisuhteita, sukupolvelta toiselle siirtyviä suruja ja ylitsevuotavaa rakkautta. Ja sitä kun rakkaus ei riitä ja kun ei riitä itselleen. Kaikenkattavaa on elämisen vimma ja keskeneräisyyden hyväksyminen.. Hanna Brotherus (s. 1968) on koreografi, ohjaaja ja tanssitaiteilija. Ainoa kotini on hänen esikoisromaaninsa.

Kaikki tuoksuu lumelta

Haluan tuoda sinut sisään tarinaan sillä hetkellä, kun kaikki tuoksuu lumelta. Saara Cantellista olemme saaneet pehmeä-äänisen, teräväkatseisen kertojan, joka tavoittaa erityisen hyvin eri sukupolvien tunnistettavat äänet. Aistivoimainen tarina sukupolvien ketjusta. Kun Kerttu Kataja valmistuu Taideakatemiasta kurssinsa lahjakkaimpana, tulevaisuus aukeaa edessä hohtavana kuin vastasatanut lumi: hänelle on myönnetty harvinainen työskentelyapuraha ja ateljeepaikka Pariisissa. Hänen tyttärensä Tuija puolestaan jättää parikymppisenä yliopisto-opinnot ja muuttaa maaseudulle. Ekologisessa yhteisössä on tarkoitus irrottautua kerskakulutuksesta ja elää omavaraisesti. Tuijan tytär Olivia, vastavalmistunut näyttelijä, kertoo äitinsä ja äidinäitinsä tarinaa omalle lapselleen. Menneet polut on tunnettava, jotta osaisi suunnistaa tulevassa. Välillä Olivia kuitenkin pelkää eksyvänsä liian syvälle sukupuiden sekaan, joutuvansa metsänpeittoon kuten äitinsäkin aikoinaan. Saara Cantellin esikoisromaani Kesken jääneet hetket (2020) sai runolliseksi myös lukijat ja kriitikot. ”Elokuvantekijän kuvaukselliset otot ja rytmitys ovat kohdallaan. Erityisen kauniit kielikuvat jäävät makuina mieleen.” Kaleva ”Yksi kauneimmista kirjoista, jonka olen vähään aikaan lukenut” tassakaupungissatuuleeaina.blogspot.com ”En malttanut hetkeäkään olla lukematta tai kuuntelematta tätä. Niin koukuttavia 'kesken jääneitä hetkiä' ja äärimmäisen kaunista kieltä.” @kriselda ”Elokuvaohjaaja lumoaa esikoisromaanillaan” ESS Saara Cantell (s. 1968) on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, jonka suosittuja elokuvia on palkittu niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hänen esikoisromaaninsa Kesken jääneet hetket (2020) vakuutti niin lukijat kuin kriitikotkin.

Sirkusleijonan mieli : romaani

Sirkuskaravaani kulkee halki kolmannen valtakunnan vaikka klovnin hymy kasvoillaan. Egon Heuchler on pyörittänyt ikänsä Zircco Fantasticoa, sirkusta, jonka kummajaisista - kissanaisesta, maailman lihavimmasta miehestä, parrakkaasta naisesta, siamilaisista kaksosista ja kuolonhyppääjästä - on tullut omaa perhettä. On kevät 1940 Berliinissä, ja kansallissosialistit kaappaavat sirkuksen. Alkaa kiertue, joka on vietävä päätökseen, vaikka Egon on menettänyt toivonsa kuin vanha sirkusleijona turkkinsa kiillon. Mutta kuilun partaallakin kaunis kissanainen herättelee tirehtöörin murheellista sydäntä ja sirkusväellä on käytössään hyppysellinen magiaa. Joel Elstelä (s. 1961) on teatteriohjaaja ja kirjailija, jolta on aiemmin ilmestynyt WSOY:n kustantamana kaksi teosta.

Kaleidoskooppi

Vimmainen ja koskettava romaani perheestä, jonka elämän vaikea lapsi muuttaa kaleidoskooppimaisen sekavaksi. Anni ja Juho saavat pitkän yrityksen jälkeen odotetun lapsen, Johanneksen. Pian käy ilmi, että Johannes ei ole kuin muut lapset: hän itkee enemmän, kiukuttelee enemmän, vaatii enemmän. Vähitellen koko perheen elämä pyörii Johanneksen oikkujen ympärillä, eikä mikään tavallinen ole enää tavallista. Selitystä Johanneksen käytökseen ei löydy. Kun Johannes kasvaa, hänen hallitsemisensa käy entistä vaikeammaksi. Tilanne kärjistää esiin myös Annin ja Juhon erilaiset perhetaustat ja arvot.

Latu

Luonnonkaunis metsä kasvatti mestarin, sen halkaiseva latu. Latu on tositapahtumiin pohjautuva kertomus nilsiäläisen maailmanmestarihiihtäjän Pauli Pitkäsen rosoisesta elämästä. Se kertoo korvessa kasvaneen miehen noususta menestykseen, 1930-luvun urheiluhurmoksesta, sankaruuden hinnasta ja monista välillä hyvinkin väärälleen vääntyvistä kasvoista. ”Minä olen elämässäni laskenut kahta asiaa enemmän kuin mitään muuta. Eivät ne ole markkoja, vuosia, morsiamen määriä tai muuta semmoista, mitä tavallinen mies laskee. Minä olen laskenut sekunteja ja mäkisiä latuosuuksia." "Kun minä seisoin kansakoulun luokkahuoneessa räjähtävä kranaatti käsissäni ja katsoin ikkunasta pihalla leikkiviä keskenkasvuisia lapsia, tiesin sekunteja olevan kymmenen. Ensin tuli lyhyt sekunti, sitten monta pitkää. Sen lyhyen aikana päätin, että nakkaan kranaatin pihamaan sijaan opettajanpöydän alle. Ja pitkien aikana pohdin, mahdanko kuolla kerralla vai pitääkö kauankin kitua.” Antti Heikkinen tunnetaan sekä mestarillisista elämäkerroistaan että koskettavista, maaseutu-Suomen arvokkuutta huokuvista romaaneistaan.

Halla Helle

Palkitun saamelaisrunoilijan tenhoava esikoisromaani Papin poika Samu jättää etelän taakseen ja muuttaa Saamenmaalle. Merkillisen vahva voima vetää häntä Utsjoelle: Suomen puhutuin saamelainen Elle Hallala, taiteilijanimeltään Halla Helle. Elle hylkää taiteen teon ja erakoituu tunturiin viettämään esi-isiensä mukaista elämää. Hän lähettää Samulle runomuotoon kirjoitettuja unia. Freud ja Jung apunaan Samu alkaa tulkita unia auttaakseen Elleä. Välittyykö tulkinnoista vain hänen oma halunsa saada Elle lähelleen, ja mitä toisen kulttuurista on omaksuttava ymmärtääkseen sen symboleja? Yhteiskunnallinen Halla Helle on sykähdyttävä esikoisromaani. Se kuvaa viisaasti niin yksilön kuin yhteisön ristiriitoja. ”Miten ihmisen silmät voivatkin näyttää siltä kuin ne olisivat nähneet vuosisatojen kääntyilevän, kuin haavanlehdet etelätuulessa?”

Bechi

Kuulua johonkin, riistäytyä vapaaksi. Ravistava esikoisromaani yhdeltä sukupolvensa kiinnostavimmista äänistä. Bechi on graduaan viimeistelevä kolmekymppinen helsinkiläisnainen. Hänen äitinsä Shoshana taas on kirjailija, joka jätti ovet paukkuen taakseen jemeninjuutalaisen sukunsa, muutti Suomeen, ja jonka omaelämäkerrallinen romaani kohautti maata aikoinaan. Kun Bechi kertoo äidille raskaudestaan, vyöryvät esiin vuosikymmenien jännitteet. Voiko omaa lastaan olla tuhoamatta? Kuinka eri tavalla voikaan muistaa? Ja mitä kaikkea mieluummin unohtaisi?

Kuihtuminen : proosateos

Kuihtuminen alkaa Kuopiosta ja päättyy Kouvolaan. Juna- ja automatkan päähenkilöt ovat vanha mies ja kirjailija, jolla on sanomisen pakko. Osumia saavat seuraavat sivulliset: suomalaiset nykykirjailijat, kulttuurialan aktiivit, mansikat, seksi, anarkistit, Jumala ja vanhemmat. Kuihtuminen kuvaa kulttuuria, jossa kirjahyllyt on veistetty suppauslaudoiksi. Emeritusprofessori antaa nuorekkaan 70-vuotishaastattelun ja lisää smoothieensa talkkunaa. Äidinkielenopettaja on löytänyt romaanista jotain kiinnostavaa. Hänkin saattaa olla demari. Kuihtuminen ei ole autofiktio vaan totuus. Onko muunlaisia kuin epämiellyttäviä?

Kaikki oli heidän

Haikea ja vimmainen romaani isistä ja pojista, miehisestä egosta ja maailmanlopusta. Vilhon isä Ilmari, nelikymppinen teatteriohjaaja, tasapainoilee omasta mielestään onnistuneesti uran ja perhe-elämän ristipaineessa. Puutaloidyllin rauha kuitenkin järkkyy, kun leskeksi jäänyt isoisä muuttaa väliaikaisesti asumaan nelihenkisen perheen luokse. 30 vuotta myöhemmin, täysin muuttuneessa maailmassa, vuosituhannen alkupuolella eletty elämä ja silloin tehdyt valinnat näyttäytyvät uudessa, ankarassa valossa. Mihin heidän päivänsä katosivat?

Aino A.

Alvar Aallon jakkara tutisee! Provosoiva ja leikittelevä elämäkertaromaani Aino Aallosta, naisesta ikonin takana. Se haastaa kultinomaisen ihailun, jossa Alvar Aalto yhä paistattelee. Nykyisin puhutaan jo paljon Alvar ja Aino Aallon yhteistyöstä, muttei juurikaan vaimosta, joka sai kärsiä miehen naissutinoista ja huomionhakuisesta törttöilystä. Aikakausi oli miesten, ja Ainon odotettiin suunnittelevan jotain vähäpätöistä ja söpöä. Montako maineikasta suunnittelutyötä Aino lopulta teki, mutta Alvar omi? Jari Järvelä pureutuu asiaan Ainon silmin. Aino A. on riemastuttava ajatusleikki, joka sekoittaa faktaa ja fiktiota niin hyvin, ettei yhtä erota toisesta. Jari Järvelä (s.1966) jatkaa kiitetystä Klikistä eteenpäin ja lisää kierroksia. Aino A. on hatunnosto suurmiehen varjoon jääneelle vaatimattomalle, poikkeuksellisen taidokkaalle naiselle. Kirjailija on jälleen tehnyt kotiläksynsä, tuntee historiallisen aiheensa läpikotaisin ja sukeltaa syvemmälle, fiktion paljastavalle puolelle.

Tämä läpinäkyvä sydän

Pakahduttavan kiihkeä romaani sopeutumattoman naisen ja neuvostovangin kielletystä rakkaudesta. Nuori Beata palaa kotiinsa, sodan runtelemaan Hankoon talvella 1942. Kun hän kohtaa sattumalta sotavangin, joka näkee suoraan hänen sisimpäänsä, elämä muuttuu peruuttamattomasti. Luvaton intohimo asettaa Beatan ja Ivanin hengenvaaraan, mutta he eivät voi pysyä erossa toisistaan. Tilinteon hetkellä Beata joutuu kysymään, tunteeko ihminen koskaan rakastettuaan - tai edes itseään. Ravisteleva, kaunis ja intiimi kuvaus vihan perinnöstä ja sen ainoasta vastavoimasta, ihmisten välisestä yhteydestä.

Rottien pyhimys

Vereväkielinen romaani Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500-luvulla Keitä olivat maalarit, jotka koristivat Suomen keskiaikaisia kirkkoja pyhimysten ja Raamatun kertomusten kuvin? Miten he maalasivat, mitä he tavoittelivat, mitä ajattelivat? Hattulan kirkon maalaaminen on valtava urakka. Jotta työ valmistuisi ajoissa, maalareiden on pakko pestata ryhmäänsä omituisena pidetty tyttö, Pelliina, koska hän osaa piirtää. Kirkko, työtoveruus ja kesä mullistavat kaikkien elämän. Hersyväjuoninen tarina perustuu sekä tunnettuun että kuviteltuun historiaan ja kuvaa kiehtovasti keskiaikaisen kirkon maalaamista sekä kyläyhteisön silmäätekeviä ja rahvasta.

Kypros : romaani

Miellyttävää lentoa! Kiehtovasti pulppuileva taiteilijaromaani kurkistaa kansainvälisen runofestivaalin kulisseihin ja kirjailijan työn ytimeen. Kypros kertoo kohtaamisista, luovuuden lähteistä, merkitysten etsimisestä ja kielen aavalla valtamerellä purjehtimisesta. "Olisi pitänyt ostaa saman tien kaksi turkoosia huivia, Raita ajatteli myöhemmin. Jos hukkaisi ainoansa, ei koskaan saisi kasvoilleen samanlaista hehkua. Eikä hän takuulla halunnut toista kertaa matkustaa sinne, ei basaariin eikä Nikosiaan, hän ei ylipäätään halunnut palata enää koskaan koko Kyprokselle." Suomalainen kirjailija Raita on saapunut runofestivaaleille, tällä kertaa Kyproksen jaetulle saarelle. Onhan maisemanvaihdos taiteilijalle elinehto, joka pitää valppaana. Kansainvälisen festivaalin tuoksinassa Raita seurustelee poeettojen kanssa, hämmentyy kulttuurieroista, tiristyy hammamissa ja tekee merkkipäivänsä aattona eräänlaista välitilinpäätöstä. Jos kirjoittamisesta katoaa ponnin, mitä jää jäljelle? Samaan aikaan Raita muistelee ympäri maailmaa tekemiään runoreissuja ja kohtaamisiaan runoilijoiden globaalin heimon kanssa. Kuinka kauas on matkustettava tullakseen nähdyksi tai nähdäkseen lähelle? Riina Katajavuori (s. 1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija. Hänen runojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuoren viimeisimmät aikuisille kirjoitetut teokset ovat romaanit Kypros (2021) ja Wenla Männistö (2014) sekä runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018).

Häikäisevät

Sanna on kadonnut, ihmiset tuntuvat erillisiltä, jotain puuttuu nykyisestä maailmasta. Kaduilla vaeltelee susiolentoja, joista ei voi olla varma ovatko he ihmisiä vai villieläimiä - tai mikä näitä kahta edes erottaa. Häikäisevien kertoja yrittää saada tilanteesta selkoa. Hän etsii, elää, toimii hyvin intensiivisesti - ja päätyy omien ja Sannan läheisten pään sisään. On se sitten kuvittelua, tunkeilua, arvausta, mene ja tiedä, kaikki tyynni kertoja yrittää rakentaa muistoista, nykyhetkestä ja ehkä tulevastakin jotakin, joka olisi kokonaista. Näyissään hän kokee sirpaleita, jotka eivät ole hallittavissa, samalla kun Sannan etsiminen muuttuu hänen osaltaan yhä enemmän mielensisäiseksi, häikäiseväksi. Touko Kauppisen romaani on nimensä veroinen. Kauppisen lause on kaunis ja seesteinen ja Häikäisevien lyhyet kuvaukset niin luonnosta kuin mielen syvyyksistä ja sekavuudesta takertuvat muistiin. Touko Kauppinen (s. 1981) on monipuolinen toimittaja ja kirjailija. Hänen aiempia julkaisujaan ovat mm. kehuttu kirjailija Jyrki Pellisen elämäkerta Totaalirunoilija Pellinen (Savukeidas, 2014) ja yhdessä kahden muun toimittajan kanssa toimitetut Lasten tiedekysymykset -teokset (Helsingin Sanomat). Häikäisevät on Kauppisen esikoisromaani.

Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille

Räiskyvässä esikoisromaanissa kukaan ei saa mitä haluaa. Alussa on unelma. Kun kuubalainen vallankumouksellinen pelastaa suomalaisen naisen, haaveet hetkellisesti toteutuvat. Kiitos kuubalaisten kondomien, pian ollaan raskaana ja sitten jo naimisissa. Rakkauden mukana tulee elämäniloinen yhteisö, jota suomalainen on aina luullut kaivanneensa. Hääsalsan jälkeen intohimo kuitenkin haalistuu arjeksi. Keittiöremontin keskellä odotukset kolaroivat eikä kukaan saa mitä haluaa. Mitä jää jäljelle, kun mielikuvat kiehtovasta erilaisuudesta karisevat? Kirjailijan elämää sivuavan avioliittoromaanin dramaattisia käänteitä kehystävät tarkkanäköiset huomiot niin kuubalaisista kuin suomalaisista.

Punavuoriefekti

Kuvia kumartamaton, hersyvä Punavuoriefekti kertoo kirjailijasta, joka päättää kirjoittaa menestyvän autofiktion. Sietämättömän kevyt etelähelsinkiläinen eksistenssi saa kolauksen, kun päähenkilö joutuu pakon edessä muuttamaan Punavuoresta ja kohtaamaan värittömän lähiöelämän silmästä silmään. Kuohuviini vaihtuu lonkeroon, eikä halvan tupakan hajua pääse karkuun edes kodin seinien sisällä. Teos kysyy, voiko luokan riisua ja jättää taakseen kuin koinsyömän ja vienosti virtsaisen neuleen. Romaani analysoi viiltävällä tarkkuudella aikamme megatrendejä ja luokkaraja-aitojen yli sukkelasti hyppivän urbaanin ihmisen mielenliikkeitä. Punavuoriefekti on rehellinen kuvaus luokasta, 2000-luvun työläisyydestä ja taiteilijuudesta - sekä tietysti autofiktion kirjoittamisesta. Alkujaan eteläsavolainen, sittemmin punavuorelaistunut Natalia Kivikko on vapaa kirjailija. Hän on opiskellut kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa ja kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Punavuoriefekti on Kivikon viides romaani, jolla hän valtaa täysin uudenlaisen nurkan helsinkiläisen kirjallisuuden Vantaanjoesta. Kiitetty ja suitsutettu sanataituri on rikastanut kirjallisilla opeillaan myös monen kirjailijanalun opintietä.

ÄO 131 : romaani

Psykologinen romaani rehellisestä älykkyydestä ja älyllisestä rehellisyydestä. Älykkyystesti antaa Gabrielin tulokseksi 131, mutta se ei tuo menestystä työelämässä eikä naissuhteissa. Hän työskentelee pikkupalkalla pornolehdessä ja syventyy tutkimuksiinsa. Artikkelit peritystä älykkyydestä eivät saa toivottua vastaanottoa, vaikka Gabriel tietää olevansa totuuden äärellä. Kun kaikki tuntevat sekä teräviä että hitaita yksilöitä, miksi siitä ei saa puhua? Kun Gabrielin monomaaniseen elämään purjehtii lempeä pornomalli Sofia (ÄO ~ 100), kysymykset muuttavat muotoaan: Onko loogisesta päättelystä hyötyä, jos ihmiset eivät käyttäydy loogisesti? Olisiko tärkeämpää olla onnellinen kuin oikeassa?

Zeniitti : romaani

“Historiallisen romaanin mestari. Zeniitti on täysosuma. (-) Se on klassikko heti.” - Turun Sanomat Laivakaapparin poika Maupertuis, Tornionlaaksossa mittauksiaan tehnyt tutkimusmatkailija, nousee Ranskan tiedeyhteisön huipulle. Pian Fredrik Suuri kutsuu hänet Preussiin, mutta menestyksellä on hintansa. Pahat kielet leimaavat aikansa johtavasta tiedemiehestä huijaria ja maanpetturia. Samaan aikaan Euroopan taivaalle hiipii sodan varjo. Zeniitti on ylistyslaulu ihmisen ikuiselle tiedonjanolle ja Olli Jalosen, Asko Sahlbergin ja Umberto Econ historiallisten romaanien hengenheimolainen, jonka maailmassa kuuluvat oman aikamme kaiut.

#Syyllinen

Psykologinen trilleri siitä, mitä jää jäljelle, kun kulissit murtuvat. Syksy 2020. Nelikymppinen somevaikuttaja istuu pidätyssellissä epäiltynä henkirikoksesta. Vain vuotta aiemmin hän eli täydellistä elämää miehensä kanssa, kunnes huolella rakennetut kulissit alkoivat romahtaa ja jokin, mitä hän on yrittänyt tukahduttaa, nousi jälleen pintaan. Mitä oikein tapahtui? Hanna-Riikka Kuisman kuudes romaani on kahdessa aikatasossa vyöryvä jännitysnäytelmä, murtuvan psyyken vahva kuvaus ja monisäikeinen aikamme analyysi. Tiiviisti vuodessa 2020 liikkuva tarina sukeltaa somen pimeään puoleen ja pohtii, milloin minuudesta kulissina ja näyteikkunana tuli ihmisille kaikkein tärkein asia.

Kutvonen in space : ulostulo

Ihmiskunnan välitilinpäätös Perseuksen klusterissa. "Kaikki kolhut, kaikki haavat,kaikki arvet, kaikki nälkä, kaikki jano, kaikki rakkaus, kaikki himo, kaikkipanot, kaikki elämä, kaikki kuolema, kaikki kylmyys, kaikki kuumuus, kaikki hulluus, kaikki kirkkaus, kaikki pimeys, kaikki kipeys, kaikki tuska, kaikki nautinto, kaikki kaikki kaikki." Romaanissa käydään terapiassa ja vankilaplaneetta 33-270:lla, soitetaan hevikitaraa ja paneudutaan Perseuksen klusterin sotaan. Kuten elämä usein, Kutvonen in space etenee realismista fantasian ja naturalismin kautta hulluuteen. Turo Kuninkaan toinen romaani on intergalaktinen avaruushupailu ja ihmiskunnan välitilinpäätös, synkkä yksinpuhelu ja 400 sivua pitkä oneliner. Turo Kuninkaan (s. 1975) esikoisteos, esseetä ja novellia ennakkoluulottomasti sekoitteleva Työkalupakki (2008) voitti ilmestymisvuonnaan Kalevi Jäntin palkinnon. Vuonna 2018 ilmestynyt Välityö oli hänen ensimmäinen romaaninsa.

Vihreä sali

Mitä unelmien murskautumisesta seuraa? Väkevä tarina vie 1960-luvun Kuopiosta aina 1910-luvun Pietariin. Kukkakaupan tsuppari Irene on kadonnut joulun alla 1964, kun sesonki on kiivaimmillaan. Omistajaa painavat kovat sanat, jotka hän on tiuskaissut tytölle. Mutta hyasintit täytyy saada tilaajille. Irene on jättänyt koulun kesken, Jaakko on parturinapulainen. Heidän välillään on kemiaa. Armeijasta juuri päässyt Leo janoaa rakkautta. Irene salaa ystäviltään kotinsa perhehelvetin, Jaakko ja Leo kamppailevat sen kanssa, mitä on olla mies uudessa maailmassa. Nuoret etsivät omaa paikkaansa. Miksi on helpompaa valloittaa avaruus kuin rakastaa toista ihmistä? Rakastettu Kuopio-sarja jatkuu.

Siivet kantapäissä : romaani

Vahva kuvaus naisesta, joka pitää intohimoa johtotähtenään ja rakastaa ketä haluaa. Marja on oman tiensä kulkija. Hän kasvaa vankilaympäristössä ja saa erilaiset eväät elämään. Hän aloittaa yliopiston, vaihtaa näyttelijäksi, mutta päätyy ohjaajaksi Radioteatteriin Olavi Paavolaisen alaisuuteen. Heidän välilleen syntyy jännite, joka johtaa salattuun suhteeseen. Marja on oman aikansa pätkätyöläinen. Hän näyttelee, kääntää, sovittaa ja ohjaa tiukassa tahdissa. Marja myös matkustelee, useimmiten yksin. Matkat suovat vapauden ja tyydyttävät hänen haluaan nähdä maailmaa. Kertomus poikkeuksellisesta naisesta, joka oli aikaansa edellä. Joka valitsi taiteen ja miehet - ei avioliittoa ja lapsia.

Mykistynyt mies

Mykistynyt mies on omalaatuinen seikkailukertomus skeptisismin synnystä ja alkukantaisesta, brutaalista hulluudesta, jonka pohjalle länsimainen sivistys on perustettu. Filosofi ja runoilija Pyrrhon vaeltaa Aleksanteri Suuren hovin mukana Kaukoitään. Matkallaan hän kuulustelee persialaisia viisaita, tutkii hiljaisuutta intialaisten askeettien parissa ja saa oppia niin filosofeilta kuin aikansa suurimmilta taiteilijoiltakin. Pyrrhon toimii Aleksanteri Suuren sankaruuden kirjaajana, pr-henkilönä jonka tehtävä on kirjoittaa historiaa, tapahtumien todellisesta kulusta piittaamatta. Romaanissa kerrotaan muun muassa, miten Gordionin solmun todella kävi. Tunnetun maailman viisaus ei kuitenkaan auta, kun kuningas muuttuu läheisilleenkin vaaralliseksi, raakalaismaiseksi tyranniksi. Mykistynyt mies tutkii sekä vaikenemisen että epäuskon monia ulottuvuuksia ja leikittelee niin historiallisen kertomuksen, veijariromaanin kuin tutkimuskirjallisuudenkin keinoilla.

Suureita ja pieneitä : rouva Pionin luonnontaiteellinen luentasarja : romaani

Laura Laakson kolmas romaani Suureita ja pieneitä - rouva Pionin luonnontaiteellinen luentasarja on huima matka hiukkasfysiikan ja tavallisen arjen ihmeisiin. Romaani yhdistää hersyvällä tavalla matematiikan ja luonnontieteen korkealentoista kieltä pieniin ja tarkkoihin havaintoihin, mitä ympärillämme voi tapahtua yhden ainoan kaupunkijunamatkan aikana. Monitasoinen romaani sukkuloi tavaratalon vihannesosastolta uusiin ja maailmankuvaamme mullistaviin fysiikan teorioihin. Samalla se kuvaa ikuista ristiriitaa suurten unelmien ja pienen ihmisen todellisuuden välillä - kielellä, joka on yhtaikaa sekä tarkkaa että hauskaa ja pidäkkeettömän villiä: tiedettä ja poetiikkaa yksissä kansissa! Laura Laakson edelliset romaanit Mrs. Milkyway ja Pilvenpiirtäjä ovat olleet menestyksiä. Esikoisteos Mrs. Milkyway oli sekä Helsingin Sanomien esikoisteoskilpailun että Runeberg-kilpailun finaalissa. Mrs. Milkywaysta sanottua: Tekstissä on harvinaista imua, jonka siiville kelpaa heittäytyä. Laakson kirja on yhdessä vaikkapa Eeva Turusen viimevuotisen esikoisen kanssa hieno osoitus kotimaisen proosan entistä ennakkoluulottomasta vaihteesta. Kokeellisuus ei enää elä vain akateemisessa umpiossaan, vaan on tullut lähestyttävämmäksi, olennaiseksi osaksi kirjallisuuden infrastruktuuria... Mrs. Milkyway vihjaakin, että kirjoittamisessa vain taivas, jos sekään, on rajana: aivoihimme piirretty linnunrata.

Venetsia

Venetsia on kertomus kolmen sukupolven tavallisista helsinkiläisistä 1910-luvulta vuosisadan loppupuolelle. Ilmari ja Alpo tulevat työnhakuun Helsinkiin. Toinen saa toimen rautakaupasta, toinen pääsee talonmieheksi. Kumpikin avioituu. Lapset syntyvät. Vuosien kuluttua nämä tutustuvat toisiinsa ja menevät naimisiin. Haaveet kantavat, aika lupaa, antaa ja ottaa, kun elämä yllättää, ja kuolema. Rakkaus, onni, menetys ja suru kuuluvat yhteen. Romaanin henkilöt huomaavat sen välähdyksestä, vähitellen, tai eivät huomaa eikä mikään muutu. Venetsia on syvästi sydämeenkäyvä romaani. Se kuvaa tarkasti sitä, mitkä ovat onnen edellytykset ja esteet, kun tyydytään siihen, mitä sattuma ihmiselle tarjoaa. PERTTI LASSILA (s.1949) on julkaissut neljä kiitettyä romaania, joista Armain aika (2015) oli Finlandia-ehdokkaana. Hän on kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja Helsingin Sanomiin 1973-2013 ja työskennellyt mm. kustannusjohtajana, tutkijana, yliopisto-opettajana sekä vierailevana professorina Saksassa ja Itävallassa.

Hautajaiskengät

Sukupolviromaani syrjäseutujen tervaskannoista ja metsäpirttien salaisuuksista. Yliopiston ikuisuusopiskelija Arno palaa lapsuutensa Kainuuseen selvittääkseen välinsä enonsa kanssa. Erätulien loimussa ja saunan niukassa valossa ihminen ei voi valehdella, ja vasta kuoleman porteilla asiat puhutaan halki - myös ne, joista on aiemmin vaiettu. Tarina luotaa taipumattomien rajaseudun miesten mielenmaisemaa ja ulottuu Suomen jälleenrakennusvuosista nykypäivään asti. Piiruntarkan havainnoinnin sävyttämä romaani vie lukijansa kasvukeskusten ulkopuoliseen todellisuuteen, itärajan autioituvien tupien ja korpikuusien varjoihin, missä elämänrytmiä ei sanele kalenteri vaan luonto.

Väylä Kertomus

Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta. Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut. Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan. ”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”

Mikaelin kirja

Historiallinen lukuromaani Agricolasta ja Birgitta-vaimosta ankarana talvena 1557. Agricola lähtee rauhanneuvotteluihin Venäjälle. Matka on raskas ja tehtävä hermoja raastava - paluumatkalla asiat ovat vielä huonommin. Samaan aikaan Birgitta-vaimo joutuu Turussa oikeudenkäyntiin Mikaelin kirjan vuoksi, joka sisältää Suomen kansan noituutta. Mikaelin kirjoittama kirja yhdistää puolisot: Mikael täydentää ja varjelee kirjaa Venäjällä. Birgitta piilottelee kopiota piispantalossa. Talven taittuessa seurueen matka viivästyy ja piiri Birgitan ympärillä kiristyy. Milloin on syytä poiketa totuudesta? Milloin talvenmittainen ikävä päättyy? Lipasti punoo taitavasti yhteen huumorin ja historian.

Elämä: esipuhe

Eräänä iltana yötaivaalla luki ERROR. 500 kappaleen erikoispainos! On sellaisia kirjoja ja on sellaisia lukijoita, jotka toivovat etteivät ne tietyt lukemansa kirjat lopu koskaan. Miki Liukkosen Elämä: esipuhe on yksi sellainen kirja. Siksi siitä ilmestyy rajoitettuna keräilypainoksena pidempi laitos, joka antaa kaikkien rönsyjen rönsyillä, kukkien kukkia ja sivupolkujen nuolla horisonttia. Tässä on henkilökaartimme: Henri Classic, jonka tehtävänä on suunnitella aivan uudenlainen elokuvateatteri; Samuel Classic, joka harmittelee ettei ole elänyt atsteekkien aikaan; Silvia Classic, joka kirjoittaa lastenkirjoja täynnä koprofiliaa ja kunnallispolitiikkaa; Nikolei Bidé, joka on maankuulu hyönteisruokakokki; Olof Beskow, joka tekee ahdistavia mainoksia dildoista jotka eivät tyydytä. Ja monia, monia muita. Heidän kiertoratojensa keskipiste on yhteinen: kaikenkattava projekti, jolla pyritään kolmiulotteistamaan elämä kaikkineen. Lyhentämätön Elämä: esipuhe sisältää 200 sivua jaksoja, jotka olivat aivan liian herkullisia unohtaa leikkauspöydälle. Teos sisältää myös kustannustoimittaja Samuli Knuutin esipuheen. Vain vaivoin runsaassa kolmessakymmenessä ikävuodessa Miki Liukkonen on ehtinyt kirjoittaa kunnioitettavan tuotannon, jossa kansainvälisen kokeellisen kirjallisuuden tuulet yhdistyvät suomen kielen virtuoosimaiseen hallintaan. Liukkosen kolme runokokoelmaa ja neljä romaania ovat täynnä tuhlailevia kielikuvia ja pakkomielteisiä ihmisiä, jotka yrittävät luovia tiensä hengissä nykyhetken halki. Mammuttiromaani O (2017) saavutti useita palkintoehdokkuuksia, ja sitä kutsuttiin kritiikeissä muun muassa yhdeksi 2010-luvun tärkeimmistä kotimaisista romaaneista (Juhani Karila, HS) ja ”2000-luvun suomalaisen kirjallisuuden vakuuttavimmaksi voimannäytöksi” (Juha Seppälä, Parnasso). Le Monde kutsui sitä ”oppineeksi labyrintiksi ja magneettiseksi kirjahirviöksi”. Hänen uusin suurromaaninsa Elämä: Esipuhe (2021) julkaistiin tavallisen version lisäksi kirjailijan lyhentämättömänä laitoksena.

Rusalka : kuiskaajan muotokuva

Gerard Monti on luovaan tyhjiöön pudonnut kapellimestari, joka ei ole onnistunut säveltämään mitään sen jälkeen, kun hänen rakastettunsa Anna jätti hänet. Nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, Gerard saa erikoista postia: kutsun hautajaisiin, tulevan vainajan itse allekirjoittamana. Kutsun lähettäjä on Anna. Gerard lähtee vaivalloiselle junamatkalle halki Euroopan juuri silloin, kun tulivuori Islannissa on purkautunut ja lentäminen mahdotonta. Gerardin lähestyessä hautajaiskaupunkia Anna yrittää sopeutua ajatukseen kuolemastaan, hänen elämänsä piiri pienenee, ja tiivistyy lopulta yhteen huoneeseen. Taakse jäävät säkenöivät päivät oopperan kuiskaajana, aiemmin niin värikäs elämä menettää vähitellen viimeisetkin sävynsä. Sitten tapahtuu jotakin odottamatonta, ja Anna on pakotettu kohtaamaan maailman vielä kerran uudesta näkökulmasta. Vaihtuvien junien penkeillä huojahdellessaan Gerardilla on hyvää aikaa muistella Annaa ja yrittää vihdoin ymmärtää tämän Itä-Euroopasta kotoisin olevan naisen suhdetta länteen - ja omaa suhdettaan itään. Marissa Mehrin romaani kysyy tärkeitä kysymyksiä siitä, millaisia kertomuksia me kerromme itsestämme ja toisistamme maantieteellisin perustein. Romaanin tapahtumien yllä väreilee kiehtovana Rusalka, slaavilaisesta mytologiasta innoituksensa saanut Dvořákin ooppera, jolla on oma tärkeä merkityksensä sekä Annalle että Gerardille.

Kaikella kunnioituksella

Salakavalalla huumorilla pippuroitu tarina veljestä ja siskosta, joita yhdistää ongelmallinen rakkaus - ja hautajaiset. Tuomaksesta tulee puolivahingossa uskonnottomien hautajaisten puhuja, kun sisko pyytää häntä erään hoivakotinsa hoidokin muistotilaisuuteen. Toisen sukupuolen kohtaaminen ei ole miehen vahvoja puolia, mutta nyt Tuomas saa hyvän syyn kysyä neuvoja viehättävältä Helena-papilta. Tuomas lähentyy Helenan kanssa sisaren kipuillessa samaan aikaan tylsässä avioliitossaan. Sisarukset saavat huomata, että elämä voi asettaa ihmisen yllättävien tilanteiden eteen.

Luna 2.0

Kenen haaveet sua kyykyttää? Sofia Pekkarisen hersyvä viihderomaani kuvaa totuutta kaihtamatta nuoren naisen kamppailua rakkauden janon, epärealististen ihanteiden ja omien haaveiden aallokossa. Luna on kyllästynyt kiristäviin farkkuihin, laiskoihin krapulapäiviin ja keskinkertaiseen elämään. On aika lopettaa päätön haahuileminen ja tulla parhaaksi versioksi omasta itsestään. Hyvästi bileet Helsingin yössä ja eksän perään vollottaminen! Tervetuloa häikäisevä jumalatar, Luna 2.0! Pian Lunan kalenteri täyttyy salitreeneistä, kännykkä somekelpoisista belfieistä ja eväsrasiat hampaissa narskuvasta parsasta. Tavoitteena on upea vartalo, täydellinen onni ja polttavan kuuma tosirakkaus. Mutta tie perille on pirun uuvuttava ja mutkainen - etenkin jos se on jonkun toisen valitsema. Sofia Pekkarinen (s. 1992) on uusi kiinnostava nimi kotimaisessa viihdekirjallisuudessa. Hänen polkunsa on kulkenut ravintola-alalta reppureissaajaksi ja taas takaisin koulunpenkille. Pekkarinen on kisannut menestyksekkäästi body fitneksessä sekä SM-tasolla että kansainvälisillä lavoilla. Luna 2.0 on Pekkarisen esikoisteos.

Pyörävaras

Kaikki alkaa polkupyörän ja henkilöauton törmäyksestä, jossa polkupyöräilijä kuolee. Ympärille kerääntyneestä väkijoukosta puikkelehtii uhrin viereen nuori poika, joka ottaa miehen lompakon ja ennen pitkää hänen identiteettinsä. Mitä kaikkea varkaudesta seuraa, lukija ei voi arvata ahmiessaan sivu sivulta tarinaa, joka lopulta vie vampyyrien pariin Romaniaan ja Moldovaan. Kuvataiteilijana Tampereella pitkään työskennellyt Tiina Poutanen (s. 1967) on aiemmin julkaissut kaksi kiitettyä runokokoelmaa. Ensimmäisessä romaanissaan Pyörävaras hän osoittautuu laajojen kokonaisuuksien hallitsijaksi, joka hallitsee kerronnan eri vivahteet tarkoista aistihavainnoista syvälliseen pohdintaan ja hulvattomaan huumoriin. Romaaninsa henkilöitä kirjailija kuvaa suurella lämmöllä ja heidän eri puoliaan tarkasti valottaen.

Putoamispaikka : romaani

Nainen ei kuule enää itseään. Mies on menettänyt onnellisuutensa. Tytär haluaa tehdä hyvää. "Mieli oli niin kirkas, että tuntui kuin ei olisi ymmärtänyt, minkä keskellä oli." Isoäidin katoamisesta käynnistyvä arvoituksellinen, monikerroksinen romaani vie tyhjään merenrantataloon, muuttuvien säiden, luonnon ja puutarhan sekä aikalaiskeskustelun ja sukupolvikokemusten ääreen. Talosta löytyvät vanhat esineet muuttuvat vihjeiksi, jotka käynnistävät seuraavan etsinnän. Pyysalon kerronta leikittelee perinteisen romaanin keinoilla ja kuvastolla, mutta onko mikään lopulta, miltä näyttää? Putoamispaikka on monikasvoinen, visuaalinen romaani itsensä kohtaamisesta, yksinäisyydestä, luontosuhteesta ja sukupolviahdistuksesta. Joni Pyysalo (s. 1974) tunnetaan runoilijana, kolumnistina, kriitikkona ja kulttuuritoimittajana. Hän debytoi vuonna 2001 runoteoksella Jätän tämän pimeän kalustamatta, joka palkittiin Suomen Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinnolla. Esikoisproosateos Ja muita novelleja (2011) oli arvostelumenestys ja ehdolla Runeberg-palkinnon voittajaksi. Pyysalon edellinen romaani Alaska (2016) kuvasi valemuistoja ja rakkautta evoluutiopsykologian näkökulmasta. Sitä kehuttiin mm. tarkasta kielestä ja terävästä ajankuvasta.

Rakkauden ja tulehduksen oireita

Pihalla kaikki tietävät äidin ostamasta Pöly-Esteri-sohvasta, koska isä on huutanut siitä niin paljon. Mutta jo seuraavassa hetkessä äiti makaa sohvalla ohuena ja keltaisena, ja pian hän on poissa. Pelottavan isän, priimus-Iskon ja esineitä nenäänsä työntävän Annin pitää opetella olemaan perhe ilman äitiä. Ratkeaako perheen mysteeri tunturissa, johon isä eksyy lasten kanssa silloin, kun pitäisi juhlia pojan laudatureja? Miten veljen pitää suhtautua, kun sisko löytää onnensa pitkänmatkanjuoksijasta? Viidenkymmenen vuoden ajan perheenjäsenet kurottavat toisiaan kohti ja toisistaan poispäin, mutta yksi asia on selvä: kuolleesta äidistä puhutaan vain humalassa eteisen lattialla. Mustan huumorin sävyttämä ja räiskyvä Rakkauden ja tulehduksen oireita kysyy, onko rikki menneen perheen jäsenillä toivoa. Sari Pöyliö on aiemmin julkaissut novellikokoelman Pölynimurikauppias ja romaanin Ihmisen veri. Pölynimurikauppiaasta on myös tehty Matti Ijäksen ohjaama kuunnelmasarja YLElle.

Maa kuin veri

Moniääninen romaani neljästä sukupolvesta sademetsän keskellä, verenperinnöstä ja paremman elämän tavoittelusta ”Minä olen sademetsässä asuva suomalainen. Suomessa en ole koskaan käynyt, eivätkä siellä käyneet äitini tai isäni tai edes isoäitini, ja silti he kantoivat aina Suomea mukanaan.” Kaarlon perhe lähtee Lahdesta kohti Argentiinaa vuonna 1906. Kotikaupungissa partioivat santarmit, ja työläisen toimeentulo on niukkaa, mutta Atlantin takana luvassa on oma maatilkku ja paratiisin hedelmiä, vapautta ja vaurautta, Colonia Finlandesa. Maa kuin veri on runsas ja väkevä kertomus neljän sukupolven kohtaloista kaukaisessa siirtokunnassa, vanha kotimaa sydämessä. Vaikka matkaan lähdettiin suurin odotuksin, elämä on tropiikissakin ankaraa. Ester jatkaa isänsä maiden viljelyä, vaikka vuosien kuluessa machetet vaihtuvat raivaustraktoreihin. Hänen elämänsä muuttuu kuitenkin täysin, kun eräänä päivänä oveen koputtaa tuntematon nainen. Eero on aina nähnyt pidemmälle kuin kylänsä rajat. Ensimmäisen tilaisuuden tullen hän jättää kaiken ja lähtee merille tavoittelemaan suurta unelmaansa. Aina on siirtokunnan viimeinen suomenkielinen asukas. Kun hän ystävystyy sademetsässä asuvan guarani-pojan kanssa, hän ymmärtää, millaista on elää, kun ympäriltä katoavat puut. Katriina Ranne (s. 1981 Noormarkussa) on lahtelainen kirjailija, joka on julkaissut kaksi romaania ja kaksi runokirjaa ja suomentanut afrikkalaisen runouden antologian. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi Lontoossa. Tätä romaania varten Ranne vieraili Argentiinassa haastattelemassa suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä sekä guaraneja. Maa kuin veri on fiktiivinen romaani, joka sai alkunsa kirjailijan Argentiinaan muuttaneen isoenon tarinasta.

Hyvä tarjous

Hulvaton sukutarina sukeltaa suomalaisen nuukailuperinteen ytimeen. Kati opetettiin jo lapsena koluamaan alelaarit ja tyytymään siihen, mitä muilta jäi. Nyt nelikymppisenä hän päättää vihdoin ottaa elämästä niskalenkin, säästää ja ostaa oman talon: hirsitorpan, jonka isoisän isä veisti yli sata vuotta sitten pakkasen kohmettamin sormin. Riittävätkö Katin rahat unelman toteuttamiseen? Pääsisikö remonteilla, seinien kaatamisilla ja trenditapeteilla irti suvun kurjasta perinnöstä? Määkkösen suvun tarina seuraa Suomen kansan juoksua pettuleivän perässä - kohti nyhtökauraa. Suvi Ratinen kuvaa ihmiskohtaloita Matkaystävä-esikoisestaan tutulla lämpimän humoristisella tyylillä.

Kirjailija eli siitä harhasta josta elää

Kirjailija on kertomus eräästä tapahtumarikkaasta syysyöstä ja uuden tarinan syntyhetkistä. Kirjailija löytää öisestä metsästä rahakätkön. Pulska rahasäkki kainalossa kirjailija pakenee, kun häntä ajavat takaa rahojen omistaja, poliisi, pelastuslaitos ja rannikkovartioston helikopteri. Piilotellessaan kirjailija törmää Emiliehen, naiseen jota rakastaa. Ollaan draaman alkulähteillä. Kun kirjailija kuvittaa kaiken lukemansa perusteella jännittävää elämäänsä, merkitsee tuoreeltaan paperille kaiken näkemänsä ja kuulemansa, syntyy tarinaa kuin film noirissa. Tapahtumien edetessä herää uteliaisuus, mitä on todella tapahtunut? Vai onko kysymys turha, onko fiktio ainoa, mitä meillä on? Kirjailija on humoristinen ja luodintarkka kuvaus taiteellisesta työstä sekä peloista ja paineista, joita työhön liittyy. Kerronta on täynnä leikillisyyden ja yllätyksellisyyden iloa, ja Reivilän taiturimainen kieli naurattaa sivu toisen jälkeen. Reivilä kuvaa kirjailijan työtä ja asemaa yhteiskunnassamme ennennäkemättömällä tavalla. Heikki Reivilä (s. 1955) voitti J. H. Erkon runokilpailun vuonna 1981. Hän on kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia, mm. Matti Ijäksen elokuviin Pieniä valheita (1994), Haaveiden kehä (2002) ja Puolin ja toisin (2013). Reivilän romaanitrilogian aiemmat osat ovat henkilöistään ja dialogistaan kiitetyt Ryöstö (2014) ja Onnettomat Roomassa (2017).

Piraatin perintö

Periytyykö väkivalta sukupolvelta toiselle? Piraatin perintö on salaperäinen kertomus korkea-arvoisen kirkonmiehen tyttärestä, josta sukeutuu Itämeren merirosvokuningatar 1300-luvulla. Kuusisataa vuotta myöhemmin salaperäinen hylky kohoaa pintaan Purunpään lahdella Kemiönsaarella. Outona pidetty poika alkaa aistia asioita, joiden pitäisi kuulua menneisyyden kätköihin. Kuinka kaukaa historiasta meidän ominaisuutemme kumpuavat? Voimmeko aistia menneiden sukupolvien läsnäolon nykypäivässä? Juha Ruusuvuoren romaani yhdistää taidokkaasti merirosvotarinan nykyajan elämään lounaissaaristossa maagisen realismin keinoin. Juha Ruusuvuori (s. 1957) on tuottelias ja arvostettu kirjailija, joka osaa sijoittaa tarinansa yhtä lailla kaukaiseen historiaan kuin nykypäivään. Hän on ollut kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana ja voittanut muun muassa Svenska Kulturfondenin kirjallisuuspalkinnon.

Nocturno 21:07

Omakohtainen romaani seksuaalisesta häpeästä Kelloradion digitaalinumerot näyttävät 21:07. On kaunis kesäilta, mutta Antti tietää, että hänen siihenastinen elämänsä on päättynyt. Hän ei ole pystynyt vastustamaan kiusausta, vaan on masturboinut. Miten hän voisi enää koskaan syödä vanhempiensa kanssa saman pöydän ääressä? Hän on saastunut ja hänen on tunnustettava vanhemmilleen, millainen lapsi heillä on. Seksuaalinen häpeä leimaa Antin nuoruutta ja saa erilaisia itseinhon muotoja. Silti hän ei voi kontrolloida seksuaalisia halujaan, joita hänen ikätoverinsa pitävät täysin luonnollisina. Romaanin toisessa tasossa minäkertoja seuraa Antin häpeäpainia. Minäkertoja ymmärtää, että hänen on tapettava kaikkea häpeävä puoli itsessään voidakseen olla vapaa. Esikoisromaanillaan Jalat ilmassa sukupolvensa ääneksi noussut Rönkä kirjoittaa toisessa romaanissaan seksuaalisesta häpeästä taitavasti ja itseään säästämättä.

Surutalo

Nostalgian sävyttämä romaani isästä, pojista ja rintamamiestalosta Jukka perii rintamamiestalon ja lähtee kotiseudulle. Vuosiin sinne ei ole ollut asiaa. Perillä odottaa eri puusta veistetty isoveli Timppa sekä talo ja muistot, joissa on molemmissa kosolti korjattavaa. Samalla Jukka käy läpi yhteenottoa tyttären kanssa. Eikö oman perheen rakenteita saa kuntoon edes arkkitehti? Samalla todistuu, että heikkous on hirmuinen voima, häpeä säilyy aina. Surutalo on lähelle tuleva romaani isien ja poikien vammoista, jotka periytyvät. Se kuvaa sodan käyneen isän kasvattamia veljeksiä, puusepänverstaalla ja tanssilavalla syttyvää nuoruuden intohimoa, opiskeluvuosia 80-luvun svengaavassa Helsingissä ja yhden miehen myrskyä kesällä 2020. ”Mies miettii, suree osaamatta. Teinkö siitäkin surutalon, synkensin valkoisen mustaksi?”

Passio

On toukokuu, 1500-luku koittamassa, dominikaanimunkki Girolamo Savonarola on hirtetty ja poltettu roviolla Piazza della Signorialla. Hurmosaskeesin painajainen on päättynyt, Firenze on ylösnoussut, ja ruhtinatar Vasari voi taas pukeutua säätynsä mukaisesti ja koristautua miehensä lahjoittamaan ylelliseen koruun. Hän tietää syyn ruhtinaan anteliaaseen lahjaan, mutta pitää kipeän salaisuuden sydämessään. ”Minulla ei ole oikeutta raskauttaa kenenkään elämää tällä korulla, tämä olkoon minun ristini, minun kannettavakseni tarkoitettu”, ajattelee ruhtinatar. Ja lopulta koru haudataan hänen mukanaan, mutta haudan rauhaan ja pimeyteen hyvän ja pahan tiedon puu ei jää. Puoli vuosisataa myöhemmin Venetsian Cannaregion ghetossa kultaseppä Yakob Masri kätkee korun pajansa lattialautojen alle. Väkivaltainen, karkea Pietro Calimani, muranolaisen peilipajan rikastunut omistaja, tekee kuolemaa ja on lähettänyt poikansa kiristämään vanhaa kultaseppää. Juutalaisperheen on paettava, ja vainottujen pitkä matka päättyy Habsburgien Wieniin. Mutta muodonmuutoksen kokenut koru vaihtaa vuosisatojen kuluessa yhä uudelleen omistajaa ja kulkeutuu ensin Krakovaan ja sitten yhä pohjoisempaan, lopulta Suomeen. Elämän mielekkyyden, sen merkityksen tavoittelu on Pirkko Saision Passio-romaanin ytimessä. Hengellinen etsintä, usko ja ideologia kantavat kaikkia, mutta toisille elämän selviytymistaistelussa yhteinen veri ja sydämen syke ovat ainoa pelastus. Passio on suuri näky, tarkovskilaisen värikylläinen eurooppalainen kronikka. Se on kuin arkaainen legenda, sen kerronnassa on myytin todistusvoima.

Kehrä

Palkitun runoilijan Italiaan sijoittuva matkapäiväkirja ja esseistinen romaani ihmisestä muodonmuutoksessa. Kirjailija on matkustanut taiteilijaresidenssiin Italian Mazzanoon, mutta ei pysty kirjoittamaan. Hengästyttävän kauniissa maisemassakin kaiken lävistää pelko. Mikä on ihmiskunnan tulevaisuus? Mitä tapahtuu elämänmuodolle, johon olemme tottuneet? Mistä kaikesta on luovuttava ja riittääkö sekään? Residenssin arkeen sekoittuvat muistot toisista paikoista ja ihmisistä, kuolleista ja elävistä. Kun unet, havainnot ja kokemukset kietoutuvat myytteihin ja tarinoihin, kutoutuu lohdullinen ääni, joka ei suostu luopumaan toivosta.

Kävin vaan uimassa, sisko

Marie on pakomatkalla liettualaisessa merenrantakylässä. Mikään ei ole niin kuin ennen, etenkään Marie itse. Itseään kootessaan Marie turvautuu salaperäiseen Emiliin ja harjoittelee nyrkkeilemistä. Hän haluaisi kadota, mutta muistot palaavat aina. Välttämätöntä ei voi kaihtaa loputtomiin. Eveliina Talvitien romaani on kolmiodraama, joka antaa äänen triangelin kaikille osapuolille ja tilaa mielen ristiriitaisuuksille. Se kuljettaa lukijan road tripille Baltian halki, palaa Viron itsenäistymisen vuosiin, kävelyttää pitkin Marseillen katuja ja kulkee mukana ranskalaisen rockyhtyeen kiertueella. Kun erilaiset maailmat kohtaavat, syntyy epätavallisia ratkaisuja. Talvitie purkaa herkästi ja samalla väkevän ilmaisuvoimaisesti mysteeriä, jonka taustalla olevat syyt kumpuavat syyllisyydestä, vapaudenhalusta, väkivallasta ja rakkaudesta. Kuin huomaamatta romaani peilaa myös suljetun ja avoimen yhteiskunnan välisiä eroja ja niiden vaikutusta yksilöihin. Romaani on saanut inspiraationsa tosielämän tragediasta. Vuonna 2003 ranskalainen näyttelijä Marie Trintignant menehtyi rockmuusikko Bertrand Cantatin pahoinpitelemänä. Kävin vaan uimassa, sisko hengittää tositapahtumia, osin lainaakin niistä. Tarina ja päähenkilöiden kohtalot ovat kuitenkin uusia.

Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa : romaani

Jari Tervon suurenmoinen sukellus Mikael Agricolan maailmaan Torsbyn kylä Suomenlahden rannalla, kesä 1521: Mikael Olofinpoika ylöskirjaa Malin-piian suustaan sylkemiä surkeilemattomia suomen sanoja. Wittenberg, huhtikuu 1539: vastapalveluksi suosituskirjeestä Martti Luther vaatii kirjoitusta kirjoituksesta - maisteri Agricolan on vuodatettava tunnustuksia omasta elämästään, sen häpeällisistä hetkistä, kunnon munauksia Augustinuksen henkeen. Moskova-Uusikirkko, helmi-huhtikuu 1557: Kustaa Vaasan käskystä rajariitojen ratkaisijaksi Iivana Julman pitopöytään päätynyt Turun piispa tekee tiliä elämästään vaimoilleen kirjoittamissa kirjeissä ja kuolee.

Punainen planeetta : Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille

"Koko planeetta ei ollut synnyttänyt isääni jännittävämpää miestä." Joonatan saa puhelun Pohjois-Karjalaan: isoäiti vetelee viimeisiään. Joonatan pakkaa autoon isänsä sotakypärän ja ajaa isoäidin luo Töölöön. Isoäiti luulee poikansa Mikon saapuneen. Joonatan muistuttaa Mikon kuolleen ja kysyy, mitä isoäiti muistaa pojastaan. Isoäiti ei halua muistella. Joonatan alkaa tutkia ja kirjoittaa omaa ihmeellistä elämäntarinaansa. Lopputulos on karnevalistisen hurjasti elämää sykkivä sekä samaan aikaan sielua ravistavan traaginen kertomus. Joonatan Tolan esikoisromaani isästä on kaunokirjallinen sähköisku suoraan aivoihin.

Varjo ja viileys

Má ja Hieu - kaikki pyörii heidän ympärillään. Má unelmoi rikastumisesta, Hieu kauniista tytöistä. Heidän rinnallaan varttuu, tarkkailee pikkuveli, jatkuvasti tapahtumien ulkosyrjällä, varjossa. Askel askeleelta pikkuveli etenee koulupolullaan, lumoutuu omasta hämmästystä herättävästä älystään. He kolme muodostavat oman pienen maailman suomalaisessa pikkukaupungissa Pohjanmaalla. Má ja Hieu, heidän vahvat luonteensa törmäävät rajusti sekä toisiinsa että kaupungin ahtauteen. He elävät keskellä ihmisiä, jotka puhuvat kaiken aikaa, jotka eivät ymmärrä mitään tarpeesta luoda varjoja, tarpeesta tarkentaa ja katsoa vierestä. Varjo ja viileys on Quynh Tranin esikoiskirja, romaani rakkaudesta, hullaantumisesta ja siitä, mitä tarkoittaa kuulua perheeseen. Quynh Tran (s. 1989) on varttunut Pietarsaaressa ja asuu nykyisin Malmössä. Hän on opiskellut Biskops Arnö -kirjoittajakoulussa ja työskentelee psykologina.

Hänen valtansa alla

Vangitseva romaani pelosta ja alistumisesta työpaikan seinien sisällä Jenna on toimittaja, josta piti tulla jalkapalloilija. Toimittajan työ tuntuu kädenlämpöiseltä lohdutuspalkinnolta, kunnes hän saa uudeksi esimiehekseen Birgitin. Birgitin silmissä Jenna saa jälleen kokea olevansa paras. Vaikka Birgit johtaa naistenlehden toimitusta pelolla ja epäasiallisella kritiikillä, Jenna ihailee esimiestään. Hän kuvittelee olevansa erityinen, mutta vähitellen Birgitin suhtautuminen myös Jennaan muuttuu.

Järjettömiä asioita

Nykykirjallisuuden suunnannäyttäjän omaääninen rakkausromaani ”Elämässäni on vain yksi kysymys, johon en ole löytänyt sellaista ratkaisua, että se riittäisi takaamaan edes jonkinlaisen mielenrauhan, ja tuo kysymys liittyy rakkauteen, siihen, että olen yhä mieheni kanssa, vaikka hän asuu yhdessä maassa ja minä toisessa.” Saara Turusen älykäs ja omaääninen rakkaustarina kuvaa elämänvalintoja, järjen ja tunteiden ristiriitaa, sitoutumisen vaikeutta ja vapauden kaipuuta sekä muutoksen vääjäämättömyyttä. Lyhyet ja kirkkaat lauseet piirtävät esiin tarkkoja havaintoja elämän arvaamattomuudesta, normeista ja odotuksista sekä siitä, miten haastavaa niitä on täyttää. Melankolinen ja leikkisä teos vie lukijan mukanaan kiehtovaan ja yksityiseen maailmaan. Saara Turunen (s.1981) on yksi tämän päivän arvostetuimmista kirjailijoista. Hänen esikoisteoksensa Rakkaudenhirviö sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja hänen toinen romaaninsa Sivuhenkilö aiheutti pienoisen myrskyn kotimaisessa kirjallisuuskeskustelussa, teos oli myös ehdolla Tulenkantaja- ja Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Turunen tunnetaan lisäksi teatterintekijänä. Hänen viimeisimpiä teoksiaan ovat Tavallisuuden aave ja Meduusan huone. Turusen näytelmiä on käännetty useille eri kielille ja esitetty ympäri maailmaa.

Taavi

"Jos suomen kielessä jollekin on sanoja, niin sille, kun tappaa venäläisen metsässä. Kun tappaa ruotsalaisen kadulla, seuraa suuri hiljaisuus." Kun muut miehet tuumivat, mitä tekevät sodan päätyttyä, Taavia harmittaa. ”Ollaan nyt täällä!” hän ärähtää. Taaville sota ei anna taitoja siviilielämään, se opettaa sotimaan paremmin. Kun Taavi karkasi alaikäisenä sotaan, Ruusa meni kellariin huutamaan. Nyt hän miettii, onko kasvattanut pojan, jonka todellinen koti on sodassa. Yli 20 vuotta sodan päättymisen jälkeen Göteborgissa Taavi tarttuu uudestaan aseeseen. Taavi on kaunokirjallisesti häikäisevä sotaromaani Mannerheim-ristin ritarin Taavi Törmälehdon poikkeuksellisesta elämästä.

Sinun, Margot

Kiehtova esikoisromaani muistin hauraudesta ja vaikenemisen voimasta. Kuka ihminen lopulta on, jollei muista omaa menneisyyttään? DDR:ään vahvasti uskova Markus muuttaa perheensä kanssa Itä-Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja-tytär kasvaa itäsaksalaisten ihanteiden keskellä, kunnes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen myötä hajoaa myös vanhempien avioliitto. Suomeen palaamisen jälkeen Viljan muistikuvat lapsuudesta kadonneessa maassa hiljalleen haalistuvat. Isän kuoltua hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä Margot-nimiseltä naiselta. Vilja palaa Berliiniin vuonna 2011 selvittääkseen, kuka isä todellisuudessa oli. Muuttunut Berliini kantaa edelleen muistoja Viljan lapsuudesta, mutta tärkeimmät palaset tuntuvat puuttuvan. Meri Valkama kuvaa elävästi, kuinka vahvoja mutta samalla hauraita ovat ne siteet, jotka kytkevät meidät toisiimme yli sukupolvien. Meri Valkama (s. 1980) on helsinkiläinen tutkiva toimittaja, kirjailija ja viestinnän asiantuntija. Hän on viettänyt lapsuudessaan vuosia Itä-Berliinissä ja opiskellut aikuisena politiikan tutkimusta ja journalismia Berliinin Freie-yliopistossa, jossa hän teki tutkimusta DDR:ssä työskennelleistä toimittajista. Valkama on opiskellut proosan kirjoittamista muun muassa Kriittisessä korkeakoulussa. Sinun, Margot on hänen esikoisromaaninsa.

Taivaallinen vastaanotto : himmeli

Finlandia-voittajan odotettu toinen romaani on kuriton kertomus yksinäisyydestä, hengenvaarallisesta sairaudesta ja romaanin vastaanotosta. Kirjailija Jan Holm joutuu pikaiseen leikkaukseen: veri hänen sydämessään on kiertänyt väärään suuntaan ties kuinka kauan. Holm julkaisee sairaalasta päästyään omakohtaisen romaanin, josta ja jonka kirjoittajasta jokaisella on pian mielipide. Taivaallinen vastaanotto on tuhannen aiheen ja henkilön romaani, jossa on vahva omakohtainen ydin. Se on kommentaari, tutkimus, sanasto, palaute ja google-haku, villi selitysteos sekä moniääninen kertomus lukevista helsinkiläisistä.

Vaikeampaa on olla näkemättä unia

Kuuntelen vuosia / kuuntelen poissaoloasi. Olet mykkä alue minussa, mutta kirjoitan silti. Etäisyydestä huolimatta olemme samaa. Olemme kahden erillisyyden muodostama ykseys; sykähtelevä kuvio. Äiti ja tytär. Ursula ja Veera. Kun Veera oli lapsi, äiti katosi. Nyt Veera kirjoittaa aikaan uponneista fragmenteista tarinaa, joka tekee näkyväksi muistin omalakisen mekaniikan. Vähitellen piirtyy esiin kuva perheestä, jonka jäseniä ei edes rakkaus suojellut eksymästä toisiltaan. Veera rakentaa säikeitä lapsuuteen rinnallaan keltaista villalankaa neulova kuiskaaja ja naapuritalon Papukaijarouva. Wallinin kieli on tiheää ja kerroksellista. Se kuroo näkyvää ja näkymätöntä kertomukseksi ajasta, muistamisesta ja identiteetistä. Kun sanat alkavat kasvaa jäkälää, vuodet luopuvat lineaarisuudestaan.

Sateenkaariportaat

Monikerroksisen viisas romaani palkitun Alma!-romaanin tekijältä Sateenkaariportaat on romaani miehen rooleista, naisvihasta, ääriliikkeiden noususta, värien muuttumisesta ja kunnian katoavaisuudesta. Egon on mies, joka ei haluaisi uskoa peilinsä kertovan totuutta. Myös muu todellisuus tuntuu sarjalta epäonnistumisia. Egon opettaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa, juo liikaa, pitää huolta vuoteenomasta äidistään ja yrittää säilyttää kontaktin aikuiseen poikaansa. Hän tuntee surua, josta ei saa otetta, ja ärtymystä, joka on aina turrutettavissa. Kaiken ympärille levittäytyy Helsinki lämpimine elokuisine öineen, oikullisine talvineen ja portaineen, jotka on maalattu sateenkaaren väreihin mutta jotka joku käy aina uudestaan maalaamassa mustavalkoisiksi. Hanna Weseliuksen palkittu esikoisromaani Alma! keräsi kiitosta mm. omintakeisesta äänestä ja vahvasta aiheesta. Sateenkaariportailla Weselius vahvistaa näyttönsä kirjallisena taiturina. Hanna Weselius (s. 1972 Kajaanissa) on opiskellut kirjallisuustiedettä, journalismia ja valokuvataidetta ja toiminut kuvajournalistina, kuvataiteilijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja työskentelee valokuvataiteen yliopistonlehtorina. Weseliuksen esikoisromaani Alma! (2016) sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon.

56 oletan

Uudenvuoden ilotulitusten paukkuessa nainen istuu rikkoutuneessa junassa sydän murskana. Siitä eteenpäin viikot laahaavat pohjamudissa, mutta jotenkin on selvittävä, varsinkin kun kaikkien henkilökohtaisten riesojen lisäksi maailman päälle lankeaa kirottu virus ja sulkee rajat. Alexandra Salmelan uutuus punoo esiin erityislaatuisen vuodenkierron viikko viikolta - kuka sitä paitsi tietää tarkasti, kuinka monta viikkoa kurjaan vuoteen mahtuu. Ehkä 56? Kunkin viikon kertoja on eri nainen, mutta maailmantila ja suunta on sama, ylös alas sahaava ja tasaisen harmaa. 56, oletan on self-help-bitch-littiä kirkkaimmillaan. Se kokeilee ja ivaa autofiktiota, naurattaa ja kiusaannuttaa. Se on röyhkeää mentaalistripteasea, joka ei kaihda pahimpiakaan kliseitä tai itsesäälissä rypemistä. Salmelan rohkea episodiromaani on 57:n naisen saumoista repeävä yhteistyöprojekti nimeltä ”EHKÄ MINÄ”, konseptialbumi ilman häiritseviä kohokohtia. Tai sitten ei. Oletetaan. Alexandra Salmelan (s. 1980 Bratislavassa, Tšekkoslovakiassa) esikoisromaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan palkittiin ilmestymisvuonna 2010 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla, oli Finlandia-ehdokas ja voitti Kaiharin kulttuuripalkinnon. Salmela on julkaissut lyhyttä ja pitkää proosaa, pienille ja isoille, sekä suomeksi että slovakiksi. Viimeisin kirja, kiitetty lastenromaani Mielikutitusystävä ilmestyi syksyllä 2019.

Henrik Pathirane

Islantilainen runous

Pauli Tapio

Kaija Rantakari

Turkoosi vyöhyke - tutkielma yksinäisyyden väriopista

Susinukke Kosola

Muovikauris

Susi Nousiaisen Muovikauris on merkkiteos suomenkielissä runoudessa. Kokoelman keskeistä aihetta eli (trans)maskuliinisuutta ei ole aiemmin käsitelty meillä runokokoelman verran. Teos keskittyy siihen, mitä maskuliinisuus tarkoittaa erityisesti, kun siitä puhutaan yhdessä transmieheyden kanssa. Toinen keskeinen aihe on ristiriita yksilöön kohdistuvien odotusten, "koodin", ja yksilön oman kokemuksen välillä. ”on pakko purkaa väärä koodi kehoni ja toisten kehojen välistä, ohjelmoida itseni elämään uutta koodia, kotiutua koodiin johon minun kehoani ei kasvatettu” Viime vuoden kirjarepussa esiteltiin Taneli Viljasen esseeteos tai genrehybridi Varjoja, usvaa, joka käsittelee muunsukupuolisuutta kivuliaan todellisena ja tilallisena kokemuksena ja toisaalta filosofisena kysymyksenä. Olemme oppineet, että sukupuoli on keskeinen maailmaa jäsentävä kategoria, koska se näkyy kaikkialla. Sosiaalinen sukupuoli on rakennelma, joka kätkee sisälleen myös ulkoapäin tulevan vallan ulottuvuuden. Sukupuolta ei voi paeta, kuten ei valtaakaan. Siksi sukupuolesta on puhuttava ja kirjoitettava, siksi se on otettava huomioon. Susi Nousiaisen runot esittelevät lukijalle sukupuolen ja sen korjaamisen konkretiaa. Sukupuolesta kerrotaan esimerkiksi tulostetun veriarvotaulukon avulla, sillä myös veriarvot sisältävät tietoa sukupuolesta. Luonto ja eläimet nousevat runoissa tärkeiksi. Järvi edustaa paikkaa, jossa runon puhuja voi olla vapaa yhteiskunnan odotuksista. Kirjan nimeen päässyt muovikauris puolestaan kuvaa jatkuvuutta runon puhujan elämässä.

Reetta Pekkanen

Äimän käki : runollisia korkokuvia olemassaolon sedimentistä

Kaarina Valoaalto oli maaseutuaktiivi ja runoilija, jonka runoilijanlaatu on sen verran kuritonta, muotoaan muuttavaa ja rönsyilevää, että sitä on vaikea lukita tai naulata kiinni. Ystävä ja kustannustoimittaja Vesa Rantama toteaa postuumisti julkaistun Äimän käki -kokoelman jälkisanoissa, että jos olemassa olisi ”Sirkka Turkan koulu”, ja jonkinlainen elämänkoulu ehkä onkin, niin sen penkillä Kaarina on istunut. Valoaaltoa luonnehditaan usein luonnonvoimaksi, ja ottaen huomioon miten kiinnostunut ja kiinni hän oli luonnossa ja maisemassa, myös runoilijana, luonnehdinta tekee hänelle varmasti oikeutta. Itse luin Kaarina Valoaaltoa jo parikymmentä vuotta sitten, kun aloin ottaa selvää kotimaisesta runoudesta. Ilahduin vilpittömästi, kun hän teki vuosien jälkeen vuonna 2020 paluun kokoelmalla Banana Split. Teos ilmestyi vuosi ennen Valoaallon kuolemaa ja oli ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi. 72-vuotiaana kuollut Valoaalto ehti tehdä pitkän uran. Hän julkaisi 80-luvulta lähtien sekä runoa että proosaa. Äimän käki on hänen 10. runoteoksensa. Myös tämän kokoelman, kuten edellisenkin, toimitti kriitikko ja toimittaja Vesa Rantama, ja sen julkaisi Poesia. Rantama lupailee kirjan jälkisanoissa lisää julkaisuja, sen verran tuottelias Valoaalto oli vielä viimeisinäkin vuosinaan. Valoaallon runoudelle on tyypillistä monenlaisten rekisterien samanaikaisuus – ylevä ja räävitön ovat läsnä itse eletyssä ja maasta ammentavassa materiaalissa. Kaikenlainen jäykkyys ja tärkeys loistaa poissaolollaan. Äimän käki -kokoelmassa minuun vaikutti suora puhe vanhenemisesta ja kuolemasta. ”Kun kaikki on valmista./ Alkaa rapistuminen./ Ote irtoaa kaikesta hanakasti kiinni pidetystä./ Oli se talo, puutarha, puoliso tai oma ruumis./ Näin maailma toimii./ Kuin itsestään purkautuva neule.”

Lemmonommel

Olli-Pekka Tennilän kirja tekee vaikutuksen jo esineenä. Kirkuvanpunainen kansi huutaa huomiota, ja pinnan tekstuuria tekee mieli tunnustella. Kirjassa on runoilijan oma valokuvakuvitus. Mustat savumerkit tuovat mieleen japanilaisen kalligrafian. On punaista ja mustaa, savua ja tulta. Ollaan merkitysten luomisen lähteillä, kommunikoinnin ja merkkimaailman alkutilanteessa. Etsimme olioita, mitä hyvänsä olioita. Etsimme jälkiä, mitä hyvänsä jälkiä, voidaksemme sanoa: jokin tästä on mennyt. Tennilä on kieleen suuntautunut runoilija. (Onko muunlaisia?) Jo kokoelman nimi on palindromi, jota on hauska hokea ja kokeilla: Lemmonommel, lemmonommel, ommm, ommm. Nimi on kuin mantra, se itsessään vie tiloihin. Kieli avaa ja luo olioiden maailmaa. Olio on hämärä mutta tieteelliseltä vaikuttava sana, joka muistuttaa oloa, olentoa ja objektia. Tennilä kirjoittaa epälyyrisesti ja kertovasti kielifilosofian jatkumoon. Siinä missä Wittgenstein kirjoitti että ”Maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on”, kirjoittaa Tennilä: ”Maailmaa on kaikki mikä kuuluu totaalisten sanojen loputtomuuteen”. Lemmonommel on hämmästelevä teos, ja se hämmentää ja hämmästyttää myös lukijaa. Runoissa on aforistinen taso, mutta runojen tarjoamat aforistiset oivallukset ovat jotenkin vinossa. En voi käsittää, miten tuo taskusta pudonnut nenäliina on rypistynyt juuri noin. Asiat ovat aina jotenkin. Asiat ovat aina syvästi jotenkin.

Se sano : unohtumattomat lausahdukset

Uhraan itteni, totesi tuleva isä avioliiton kynnyksellä. Suomalaisilta kerätyt muistot osuvat ihmiselon tragikoomiseen ytimeen. Kun kynttilän oppii jo lapsena pitämään vakan alla, sinne se helposti jää. Yhdet oikealla hetkellä lausutut rohkaisevat sanat taas voivat muuttaa elämän suunnan. Ihmiset sanovat toisilleen kummallisia asioita, ja joskus huoletta lohkaistu voi jäädä kuulijan mieleen iäksi. Lausahdusten ympärille taiten rakennetuista kohtauksista muodostuu kuin kollektiivinen muistelmateos, kertomus siitä, kuinka olemme toisemme kohdanneet. Kuten sodankäynyt pappa totesi: on se lysti ku saa ellää!

Kafka valmistaa päivällistä : valitut novellit

Isoisoäidit unohtuvat juhlien ajaksi porstualle. Tuore äiti yrittää sisäistää elämässään tapahtuneen mullistuksen. Autokilpailussa voittavat hitaimmat ja kärsivällisimmät kuljettajat. Lydia Davisin vähäeleiset ja kielellisesti ekonomiset novellit - jotkut vain muutaman virkkeen mittaisia - kuljettavat lukijan mustan huumorin saattelemana yllättäville ja paikoin surrealistisillekin poluille kohti ihmisyyden kummallisimpia ilmentymiä. Novellien aiheita lähestytään lähes kliinisellä selkeydellä ja järjellä, mutta henkilöhahmojen kautta lukijaa muistutetaan siitä, että elämä ja kieli ovat täynnä epäjärjestystä ja sekasortoa. Kafka valmistaa päivällistä sisältää ennen suomentamattomia novelleja novellikokoelmista Break It Down (1986), Almost No Memory (1997), Samuel Johnson Is Indignant (2001), Varietes of Disturbance (2007) ja Can't and Won't (2014). Novellit on valinnut kirjan suomentaja Aki Salmela.

Sano jotakin kaunista : novelleja

Marko Järvikallaksen uuden novellikokoelman ihmiset kohtaavat toistuvasti mysteerin, selittämättömän, hetken jolloin kaikki väistämättä muuttuu. He ovat nuoria aikuisia, keski-ikäisiä, vanhuksia, miehiä ja naisia tilanteissa, joissa todellisuudesta on vaikea enää saada otetta. Sano jotakin kaunista kertoo epävarmuudesta modernissa luokkayhteiskunnassa ja ihmisistä, joiden identiteetti on häilyvä ja liikkeessä.

Boriksen lapset : novelleja

Maritta Lintunen on suomalaisen nykynovellin kiistaton mestari. Boriksen lapset kuvaa suomalaisten ja venäläisten kyräily- ja kiintymyssuhdetta kirkkaasti ja kaunistelematta. Niminovellissa nuori Sulo lähtee vuonna 1935 Viipuriin tunnetun ja ankaran Boris Sirpon viulunsoiton oppilaaksi. Vuosikymmeniä myöhemmin arkistonhoitaja saa käsiinsä Sulon päiväkirjan ja alkaa selvittää tämän mysteeriä. Nykyään moni etsii rajan takaa kadonnutta aikaa, kuten Ojanen, joka kaivaa Karjalan metsissä kaatuneen veljen luita. Naapuria epäillään ja illuusioihin paetaan. Lähemmässä tarkastelussa muistot ja aikaisemmilta sukupolvilta perityt totuudet muuttuvat. Kiitetty kirjailija Maritta Lintunen on julkaissut monipuolisesti runoutta ja proosaa. Hänen tekstejään on ilmestynyt myös useissa antologioissa eri kielillä. Takapiru-kokoelman (2016) novellista ”Kylkiäinen” on filmattu Kimmo Leedin ohjaama samanniminen lyhytelokuva (2018).

Porvarillinen komedia ja muita novelleja

PORVARILLINEN KOMEDIA sisältää niminovellinsa lisäksi tekijänsä kirpeintä ja kirkkainta lyhytproosaa. Henkilöt ajautuvat vaikeuksiin sovinnaistapojen paineissa ja pyyteidensä orjina. Sukupuolten ja -polvien välillä ei vallitse rauha. Kerronta on ainutkertainen yhdistelmä perinnetietoista sanataidetta ja pyrkimystä uudistaa ihmissuhde- ja tilannekuvaus entistäkin viileämmäksi, julkista tilaa korostavaksi esitykseksi.

Sydänmuuri

Kun porraskäytävästä tulee ksylofoni ja puutarhasta pakopaikka. Herkullisen älykäs ja virkistävän hauska esikoisteos ottaa aiheensa arkkitehtuurista. Lyhytproosateoksen tekstit näyttävät tarkoituksen ja sattuman vuoropuhelun: miten tilat suunnitellaan yhtä tarkoitusta varten ja miten ennakoimattomilla tavoilla ne muuttuvat, kun niihin asetutaan ja ympäristö alkaa vaikuttaa käyttäjiensä toimintaan. Sydänmuuri on nautinnollisen taitavasti kirjoitettu kaunokirjallinen debyytti, jossa rakennusten kantamia merkityksiä kuoritaan niin kauan, että tavoitetaan sydänmuuri, keskusta kannatteleva rakenne.

Hyviä aikomuksia

Tumman huumorin sävyttämä omaääninen debyytti Hyviä aikomuksia ei ole perinteinen novellikokoelma, vaan lainaa kasvatusoppaan ja sähköpostiviestin tyylejä, tulkitsee gif-videota, yllättää ja koukuttaa lukijan. Tekstit avautuvat monitasoisesti ja porautuvat mieleen häiritsevästi. Ne kuvaavat työssä uupumista, vanhemmuuden paineita ja syrjään joutumista: rajankäyntiä tilanteissa, joissa on vaarana pudota. Vaikka hyvistä aikomuksista voi seurata tuhoisia asioita, Saatsin taidokas esikoisteos on tumman huumorin lävistämä.

Asiakaskoralli ja muita novelleja

Tilitoimiston pikkujoulut muuttuvat selittämättömästi orgioiksi. Osallistujat käyvät läpi, mikä kimpassa oikein meni pieleen. Ihmiskauppaa harjoittava yritys selvittää eettisiä periaatteitaan. Suomalainen huippupianisti pikadeittailee Nato-harjoitukseen osallistuvia sotilaita. Elinkeinoelämä esittää tulkintoja Caravaggion ja Rafaelin maalauksista. Harry Salmenniemen rakastettu novellisarja on edennyt pisteeseen, jossa lukija palkitaan nihkeällä seksillä ja ontoilla elämänohjeilla. Asiakaskorallin koettuaan lukija ymmärtää, miksi hänen kannattaa haudata kaikki vaikeat tunteensa. Lisäksi selviää, miksi Salmenniemi ei ole koskaan johtanut pientä itäsuomalaista kuntaa.

Sade piiskaa asfalttia

Uuden sukupolven kertojamestari Sergio Augusto Sanchez (s. 1984) tuo nyt suomalaisten lukijoiden ulottuville nyky-Kolumbian maaseudun ja kaupunkien juurettomien ihmisten kohtalot. Hänen teoksensa maailmaa asuttavat kaupunkilaislapset, ilotytöt, vanhukset, käärmeet ja vyötiäiset. Romaanimaisessa novellikokoelmassa Sade piiskaa asfalttia ollaan paljon tien päällä - Jack Kerouacin hengessä. Oman säväyksensä Einari Aaltosen hienosti suomentamaan kirjaan tuovat kirjailijan Suomi-vaikutteet. Sanchez oli vaihto-opiskeiljana Jyväskylässä vuoden. Tuon ajan vaikutteet näkyvät muun muassa siinä, että kirjassa esiintyy sana taata - myös alkuteoksessa tässä samassa muodossa.

Sielun ruumis

Ljudmila Ulitskajan uusi kertomuskokoelma koostuu kahdesta sikermästä. Runokavalkadilla alkava Ystävättäriä-osasto tutkii sitä, miten ihminen valitsee tietyn elämäntien ja omat uskomuksensa, ja mihin ne häntä vievät. Myös Sielun ruumis -osaston avaa runo, illuusioton hyvästijättö elämälle, ja sikermän keskeinen teema onkin kuoleman kohtaaminen.

Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita

Taitavan vähäeleiset novellit piirtävät ihmisestä kuvan, joka on epätäydellisyydessään hyvin tunnistettava. Tunnollinen perheenäiti pimahtaa etelänlomalla. Leski murehtii miehensä hautajaisissa arkkuun valittua pukua. Kauppias ajaa vakioasiakkaansa hulluuden partaalle huomauttelemalla hyväätarkoittavasti tämän ostoksista. Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita kuvaa riemastuttavan tarkkanäköisesti inhimillisiä heikkouksia, sokeita pisteitä ja sitkeitä päähänpinttymiä. Novellien henkilöt joutuvat ajatuksineen umpikujaan ja päätyvät yllättäviin ratkaisuihin: seuraavat tuntematonta kotiin, matkustavat sveitsiläiselle itsemurhaklinikalle tai pyytävät vangilta apua rikoksen suunnitteluun. Elina Viinamäki löytää taitavasti esikoiskirjansa novelleissa elämän särökohdat, joista rönsyää omintakeista huumoria ja hätkähdyttäviä havaintoja. Voiko terveyslähettilääksi julistautunut ollakin vallanhimoinen tyranni? Kenen etua ajaa mies, joka kyyditsee vaimoaan eutanasiaan? Elina Viinamäki (s. 1971) on Sallassa syntynyt humanististen alojen moniottelija, joka on opiskellut lähes kaikkea mahdollista Afrikan tutkimuksesta filosofiaan ja japanilaisista teeseremonioista psykologiaan. Hän toimii opettajana ja haaveilee onnellisista lopuista.

Sairas ja viallinen : naiset lääketieteen historiassa

Naisen mysteeri Elinor Cleghornin Sairas ja viallinen on raadollinen kuvaus naisten, sairauksien ja lääketieteen historiasta. Lääketieteen historia on paitsi tieteellistä myös yhteiskunnallista ja kulttuurista historiaa, jonka perustan ovat luoneet miehet. Naisen keho on ollut poliittisena taistelukenttänä koko ihmiskunnan historian ajan. Feministiseen kulttuuriin erikoistunut tohtori Elinor Cleghorn kertoo kirjassaan Sairas ja viallinen, kuinka lääketiede on kohdellut naisia kaltoin ja kuinka naiset ovat edelleen sairauksien suhteen eriarvoisessa asemassa. Kirja valottaa naisten asemaa lääketieteessä aina antiikin Kreikan vaeltelevan kohdun myytistä noitavainoihin, 1800-luvun hysteerisinä pidettyihin naisiin ja nykyaikaan saakka. Mukana on monia tarinoita naisista, jotka ovat kärsineet lääketieteen vuoksi, ja miehistä, jotka ovat päättäneet heidän kohtaloistaan. Näiden tarinoiden avulla Cleghorn näyttää, että lääketieteellä on vielä paljon tehtävää naisten paremmassa ymmärtämisessä. Tohtori Elinor Cleghorn (s. 1980) on erikoistunut naistutkimukseen ja työskennellyt tutkijana Oxfordin yliopistossa. Hän on esiintynyt ja luennoinut mm. Tate Modernissa, Institute of Contemporary Artsissa ja BBC:n keskusteluohjelmissa. Tällä hetkellä Cleghorn asuu Sussexissa ja toimii vapaana kirjoittajana ja tutkijana. Sairas ja viallinen on hänen ensimmäinen tietokirjansa.

Terveys ja humpuuki: Kaikki mikä parantamisessa on mennyt vikaan

Outoa tietoa terveydestä Tietokirja surkeista parantajista, turhantärkeistä lääkäreistä, potilaiden epätoivosta ja siitä, kuinka hyvinvoinnista tuli Suomessa riidanaihe numero yksi. Kaikki terveyshumpuukista Suomessa! Menneisyydestä paljastuu meheviä draamoja, petoksia ja väärinkäsityksiä, mutta myös haavoittuvia, hyvää tarkoittavia ihmisiä. Kuka oli Suomen ensimmäinen homeopaatti, ja millaisen sopan hän keitti? Miten valkoinen upseeri Hans Kalm ja musta salva liittyvät toisiinsa? Entä raakaruoka ja natsit? Millaisia lääkkeitä olivat pervitiini ja rimpeliini? Kuinka vanhoja ovat rokotevastaiset salaliittoteoriat? Juha Matias Lehtonen (s. 1982) on helsinkiläinen uskontotieteilijä ja tiedetoimittaja. Vuodesta 2014 lähtien hän on julkaissut Helsingin Sanomissa artikkeleita terveydestä ja ihmisen käyttäytymisestä. Lehtonen on myös käsikirjoittanut luontodokumenttielokuvat Itämeri (2018) ja Meren uumen (2019). Terveys ja humpuuki on hänen esikoiskirjansa.

Tuntematon mieli

Palkitun tietokirjailijan vahvasti tarinallinen teos psykedeeleistä Michael Pollan esittelee teoksessaan psykedeelien historiaa ja nykytutkimusta ja tutkii niiden mahdollisuuksia mielen mysteerien purkajana. Psykedeelien tutkimus on noussut aivan viime vuosina vahvasti maailmalla, ja niistä etsitään apua monenlaisiin sairauksiin. Mitä uutta psykedeelitutkimus kertoo meille tietoisuudesta, kuolemasta, addiktioista, masennuksesta ja yliaistillisesta? Michael Pollan on tiede- ja ympäristöjournalismin professori Berkeleyssä. New York Times Book Review valitsi tämän teoksen yhdeksi ilmestymisvuotensa parhaista kirjoista.

Kuplivaa kemiaa

Paahteisen pähkinäistä kahvia, makunystyröitä kipristävää limsaa, makeanhimoa hellivää marjamehua - elämämme perustana toimiva vesi muuntuu moneksi, kun siihen uutetaan toisia aineita tai kun sitä sekoitetaan sopivassa suhteessa vaikkapa etanoliin. Maistuvia juomia syntyy myös, jos antaa hiivojen ja bakteerien temmeltää lasissa. Ilman näitä apureita emme voisi nauttia esimerkiksi kuohuviinistä tai kaakaosta. Kuplivaa kemiaa paljastaa, miten molekyyleistä syntyy parahultainen seos, jossa ovat tasapainossa makua, väriä, tuoksua, kihelmöintiä tai muuta mukavaa tuntemusta tuottavat ainekset. Teoksessa käydään läpi tuttuja juomia ja niiden kenties vähemmän tunnettuja piirteitä sekä historiaa. Juomien valmistukseen liittyviä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja ei ole aiemmin kuvattu näin kutsuvasti. Miksi olut ei maistu oluelta ilman humalaa? Mistä vihreän teen heinäinen maku johtuu? Mitä rypäleiden solukoista vapautettu neste käy läpi matkallaan viiniksi?

Elämä maapallolla

Maapallon jokainen kolkka kuhisee elämää. Noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yhdisteistä muodostui sellaista toiminnallista monimuotoisuutta, jota elottomassa luonnossa ei esiinny. Elämän erikoisimmat ominaisuudet ovat sen kyky lisääntyä ja sopeutua. Suuret ympäristömuutokset ovat aiheuttaneet toistuvasti suuria sukupuuttoja, mutta niiden jälkeen elämä on aina noussut uuteen kasvuun ja kukoistukseen. Miljardien vuosien aikana olosuhteiden muutokset ja sukupuuttoaallot maapallolla ovat johtaneet nykyisen lajiston kehittymiseen. Nyt ihmiskunta muokkaa maapallon elinoloja voimakkaasti. Hitaan biologisen evoluution rinnalle on noussut monta kertaluokkaa nopeampi kulttuurievoluutio, joka on tuottanut ulkoisille katastrofeille alttiin teknologisen yhteiskunnan. Mikä on ihmiskunnan ja elämän tulevaisuus maapallolla? Onko ihmisten mahdollista levittäytyä muille planeetoille tai avaruusasemille? Dosentti Kirsi Lehto on astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja kirjailija, dosentti Harry Lehto taas on astrobiologiaan erikoistunut tähtitieteilijä. He molemmat työskentelevät Turun yliopistossa. FT Pekka Janhunen on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö ja avaruudessa liikkumiseen tarkoitetun sähköpurjeen keksijä.

Elämää avaruudessa

Emme ole yksin. Harvardin tähtitieteen professorin kiehtova kirja kertoo, miksi voimme hyvällä syyllä olettaa, ettei Maa ei ole universumin ainut elävä planeetta. Syksyllä 2017 aurinkokuntamme halki kiisi komeetta, joka sai tähtitieteilijät ymmälleen. Mittausten perusteella se oli muodoltaan ohut ja litteä ja muutti suuntaansa ilman minkään ulkopuolisen voiman vaikutusta.Todellinen uutispommi koettiin, kun Harvardin yliopiston astronomian professori Avi Loeb esitti, että Oumuamuaksi nimetty taivaankappale saattaisi olla jonkin toisen, kaukaisen sivilisaation rakentama luotain. Loeb kannustaa hauskan filosofisella tyylillä lukijaa avoimeen mieleen ja kosmiseen nöyryyteen: vielä neljäsataa vuotta sitten olimme vakuuttuneita, että maapallo on universumin keskipiste. Loeb kertoo, miten hän päätyi teoriaansa ja miksi on todennäköistä, että emme ole ainut kehittynyt sivilisaatio maailmankaikkeudessa. Abraham Loeb on Harvardin yliopiston tähtitieteen laitoksen johtaja ja Yhdysvaltain tiedeakatemian jäsen. Hän on julkaissut aiemmin neljä oppikirjaa sekä satoja tieteellisiä artikkeleita muun muassa tähtien ja mustien aukkojen synnystä sekä maapallon ulkopuolisen elämän etsimisestä. Vuonna 2012 Time-lehti listasi Loebin yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista tähtitieteilijöistä.

Valo pimeydessä : mustat aukot, maailmankaikkeus ja me

Kansainvälisen huippututkijan teos tunnetusta ja tuntemattomasta universumista Ensimmäinen valokuva mustasta aukosta oli tieteellinen sensaatio. Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa seurasivat livelähetystä, jossa Heino Falcke esitteli kuvan huhtikuussa 2019. Se oli ensimmäinen konkreettinen todiste mustista aukoista, joiden olemassaolon Einstein oli ennustanut suhteellisuusteorian perusteella yli sata vuotta sitten. Valo pimeydessä kertoo Falcken johtaman Event Horizon Telescope -työryhmän tiestä mustan aukon kuvaamiseen. Mustia aukkoja syntyy ulkoavaruuteen, kun massiivinen tähti kuolee ja siinä oleva aine tiivistyy. Pieneen tilaan pakkautunut suuri massa tuottaa valtavasti gravitaatiovoimaa, joka nielaisee kaiken lähelle tulevan, myös valon. Musta aukko on kuin portti tuonpuoleiseen: se avaa ulottuvuuden, jossa aika ja tila loppuvat. Siksi sitä ei voi tutkia tieteellisin menetelmin. Valo pimeydessä pohtii, mikä merkitys mustilla aukoilla on ihmiselle, ja kertoo, mikä pitää todellisuuttamme koossa. Heino Falcke on radioastronomian ja astrohiukkasfysiikan professori Radboudin yliopistossa Nijmegenissa, Hollannissa. Hänelle on myönnetty lukuisia tiedepalkintoja, muun muassa Spinoza-palkinto. Hartaaksi kristityksi tunnustautuva Falcke on sanonut, että usko on hänelle sisäisen rauhan lähde ja motivaatio tieteen harjoittamiselle. Jörg Römer on vapaa tiedetoimittaja ja Spiegel Online -sivuston tiedesivujen vastaava toimittaja. ”Falcken kyky kertoa pitkälle erikoistuneesta tieteenalasta on verraton: Hän osaa selittää Einsteinin suhteellisuusteorian vaikka alakoululaiselle.” - Spiegel

Mustat aukot : ajan ja avaruuden rajalla

Huima sukellus avaruuden salaperäisimpään ilmiöön Vielä 1960-luvulla mustat aukot olivat kammottuja kummajaisia, nyt niitä näyttää olevan ympäri avaruutta. Mustat aukot selittävät monia maailmankaikkeuden ilmiöitä, mutta niiden itsensä selittämisessä on yhä haasteita. Mustasta aukosta ei pääse valokaan karkuun ja sen rajalla aika näyttää pysähtyvän. Kaikki mustaan aukkoon putoava katoaa lopullisesti maailmankaikkeudesta - paitsi jos Stephen Hawkingin teoriaan on uskominen: mustat aukotkin säteilevät. Mustiin aukkoihin on tarjolla vain menolippuja.

Einsteinin perintö

Albert Einstein oli outo ilmestys 1900-luvun alun fyysikoiden joukossa. Nuori patenttitoimiston virkailija tuli tuntemattomuudesta vauhdilla mukaan akateemisten tutkijoiden eturiviin. Hän kehitti uskomattoman nopeassa tahdissa uuden idean toisensa jälkeen ja esitti käänteentekeviä muutoksia sen ajan fysiikkaan lähinnä omien ajatuskokeittensa perusteella. Einsteinin suhteellisuusteoria on ollut paras selitys maailman suuren mittakaavan rakenteille runsaan sadan vuoden ajan. Se on myös arkielämässämme tärkeä esimerkiksi kännyköiden gps-paikannuksen kautta. Einstein julkaisi monia muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita.
 Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut alkuperäisissä artikkeleissaan ja onko Einsteinin ennustuksia pystytty havainnoilla varmistamaan. Kirjassa käydään läpi Einsteinin teorioiden tunnetuimpia ilmiöitä yksi kerrallaan. Luku alkaa keskeisellä lainauksella Einsteinin kirjoituksista, minkä jälkeen käsitellään kyseisen ilmiön teoriaa ja ennustusten toteutumista. Kirja sisältää noin neljäkymmentä hänen esittämäänsä teoriaa. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa? Professori Heikki Oja on tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija.

Matka mustaan aukkoon : alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan

Mustat aukot ovat maailmankaikkeuden muodostavaan aika-avaruuden kudelmaan puhjenneita reikiä. Ne nielevät sisäänsä kaiken, mikä ylittää mustia aukkoja ympäröivän tapahtumahorisontiksi kutsutun rajapinnan. Mustien aukkojen tutkimus on edistynyt viime aikoina huimasti. Osaamme kuunnella mustia aukkoja avaruutta taivuttavien gravitaatioaaltojen avulla, seurata tähtien liikettä supermassiivisten mustien aukkojen ympärillä ja valokuvata mustan aukon varjon sen tulisena hehkuvaa kertymäkiekkoa vasten. Mustista aukoista tiedetään paljon, mutta nykyinen tietämys loppuu viimeistään tapahtumahorisonttiin. Sen toiselta puolelta tutkijoilla on paljon arvauksia, mutta ei vielä tietoa. Mistä mustat aukot ovat tulleet, mihin ne johtavat ja mitä niiden olemassaolo kertoo luonnon syvimmistä lainalaisuuksista? Teoreettinen fyysikko Tommi Tenkanen kertoo, kuinka mustien aukkojen tutkimus yhdistää aineen pienimpiä mittakaavoja tutkivan hiukkasfysiikan ja koko maailmankaikkeutta tutkivan kosmologian.

Kaiken loppu : (tähtitieteellisesti ottaen)

Tiedämme varmasti, että maailmankaikkeus syntyi, ja olemme saaneet selville alkuhetkien jälkeiset tapahtumat kohtuullisen hyvin. Mutta mikä maailmankaikkeutta odottaa tulevaisuudessa? Teoreettiseen kosmologiaan erikoistunut astrofyysikko Katie Mack kuljettaa lukijansa viiden erilaisen maailmankaikkeuden lopun läpi: universumi voi rysähtää kasaan, kohdata lämpökuoleman, repeytyä hajalle, pompata uuteen alkuun tai tulla seuraavan viiden minuutin kuluessa nielaistuksi valonnopeudella etenevään kuolettavaan kvanttikuplaan. Mack esittelee kosmologian, kvanttimekaniikan ja säieteorian keskeisiä ajatuksia ja kuvailee, kuinka pienet muutokset nykyisiin käsityksiimme voivat muuttaa tulevaisuudennäkymiä dramaattisesti. Teos antaa oivaltavan läpileikkauksen tämänhetkisestä kosmologisesta tutkimuksesta ja samalla omasta paikastamme maailmankaikkeudessa.

Viisi maailmanloppua : maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus

Maata kohti kiitävät asteroidit, tulivuorenpurkaukset ja tuhotulvat ovat katastrofielokuvien vakiokuvastoa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä huolet ihmiskunnan selviytymisestä ovat saaneet myös tosielämän kaikupohjaa. Mitä miljardien vuosien historia kertoo siitä, millaiset katastrofit voivat uhata elämää maapallolla? Viisi maailmanloppua luotaa planeettamme dramaattista menneisyyttä ja selvittää, mitkä tekijät johtivat viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Maapallon eliöt, ihminen mukaan lukien, ovat alttiina monenlaisille geologisille ja kosmisille voimille. Voivatko asteroidit, komeetat tai avaruuden gammapurkaukset uhata meitä tulevaisuudessa? Heräävätkö uinuvat supertulivuoret? Onko odotettavissa uutta jääkautta? Ilmaston lämpeneminen, luonnon köyhtyminen ja ydinsodan mahdollisuus ovat tehneet selväksi, että yksi merkittävä uhka elämälle on ihmisen oma toiminta. Toisaalta suuri vaikutuksemme planeettaan muistuttaa, että moni avain kestävään tulevaisuuteen on yhä omissa käsissämme. Teos on valaisevaa luettavaa kaikille, joita ihmiskunnan kohtalo askarruttaa.

Vaella, kalasta, rakasta : omaa polkua etsimässä

Mitä tapahtuu, kun huomaa elävänsä jonkun toisen elämää? Kaukokaipuu-matkablogia kirjoittava Monni Himari muutti pienellä saarella Pohjois-Norjassa sijaitsevaan mökkiin, jossa arjen luksusta oli olla käyttämättä herätyskelloa. Vuonon varrelta löytyi kaikki, mitä hyvään elämään tarvitaan: meri, mielenrauha, rakkaus. Vaella, kalasta, rakasta on suolantuoksuinen matkakertomus uudesta alusta, oman polun löytämisestä ja pohjoisen upeasta luonnosta. Monni Himari on luontokuvaaja, retkeilytoimittaja ja kirjailija. Hän on asunut Pohjois-Norjassa vuodesta 2018.

Tie teiden tielle

Niin tiede kuin moottoripyöräilykin ovat ihmisen sielunhoitoa, vaikka niillä väitetään olevan myös muita tehtäviä. Molempien siivittämänä todellisuus on siedettävämpää, elettävämpää. Matti Jalasvuoren esikoisteos Virus - kosmoksen kapellimestari (Docendo 2020, uusittu laitos) oli enemmän kuin virologin tietopaketti: se oli tutkimusmatka tieteeseen ja maailmankaikkeuteen. Myös Tie teiden tielle on oodi tieteelle, mutta se on paljon muutakin. Matkallaan Jalasvuori pohtii maailmankuvia ja maailman ainutlaatuisuutta, tulevaisuutta ja kykyä olla tässä ja nyt. On hetkiä, jolloin elämä tuntuu ajautuneen loputtomaan sokkeloon. Siellä tien löytäminen vaikuttaa miltei mahdottomalta tehtävältä. Silloin on noustava moottoripyörän selkään ja matkattava maailmankaikkeuden ja elämän rajalle. Tie teiden tielle on moottoripyörämatkakirja, joka ei kerro moottoripyöräilystä. Se kertoo tiedosta, ihmeistä, tulevaisuudesta ja kosmisesta kohtalostamme. Ja vähän myös moottoripyöräilystä. Maailma ja elämä on täynnä kauneutta, johon tiede antaa kantavan perspektiivin. Kenties löytyy myös tie, joka jatkuu aina loppuun saakka. Akatemiatutkija Matti Jalasvuori työskentelee Jyväskylän yliopistossa ja johtaa COVID-19 Phage -tutkimuskonsortiota, joka kehittää antibioottihoitoa korvaavaa bakteriofagihoitoa koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon.

Ei mikä tahansa metsä : lähde retkelle luonnonmetsään

”Vanhat luonnonmetsät ovat niin monimuotoisia, ettei niihin kyllästy koskaan. Aina löytää jotakin uutta, ja kun vuodenajatkin ovat erilaisia, kuin omia maailmojaan, vuodenkierto tuo oman lisänsä.” Tämä kirja on kaikille, jotka ovat löytäneet retkeilyn ilot ja haluavat tutustua luontoon entistä paremmin. Kirjassa kuljeskellaan Kainuun suojelualueilla: suurten puiden juurella, naavakuusikoissa, soilla ja metsälampien rannoilla. Samalla kurkistetaan kotimaisten metsän eläinten kiehtovaan elämään. Ihmetystä herättävät muun muassa erilaiset keinot selviytyä ankarasta talvesta: syksyllä hömötiaisen aivokapasiteetti lisääntyy - kun taas päästäisen aivot kutistuvat! Mikä on majavien tehtävä metsissämme? Entä miksi kuukkeliperheessä sisarkateus pääsee valloilleen? Kirjoittaja pohdiskelee niin suomalaisten kuin yleen- säkin ihmisten asenteita luontoon. Miksi eläimiä pidetään helposti riesana? Miksi muiden lajien kohtalosta pitäisi välittää? Kulttuuri merkitsee usein luonnon hallitsemista ja muokkaamista, mutta siihen pitäisi kuulua myös luonnon suvaitseminen. Kirjassa kannustetaan sekä retkeilemään metsässä että hankkimaan tietoa siellä elävistä lajeista. On tärkeää voida nauttia luonnosta ja saada sieltä elämyksiä, mutta on myös tärkeää tutustua metsälajeihin, jotta ymmärtäisi, mitä ne elääkseen tarvitsevat. ”Mitä enemmän tuleville sukupolville jätetään ehjää ja monimuotoista luontoa, sitä enemmän heille jätetään valin- nan mahdollisuuksia.”

Vaellustarinoita : askeleita luontoon

Inspiroivia vaellustarinoita maamme johtavalta retkeilykirjailijalta Laaksosen retkitarinat vievät lukijan upeisiin luontoelämyksiin - myös tunnetuimpien kansallispuistojen ja retkikohteiden ulkopuolelle. Pääosa kirjan tarinoista perustuu Suomessa tehtyihin vaelluksiin, mutta mukana on kertomuksia myös Arkangelista, Saarenmaalta, Teneriffalta, Madeiralta, Grönlannista ja Pohjois-Norjasta. Vuoden jokainen kuukausi on retkeilykuukausi. Vuodenkierron mukaan etenevät tarinat kertovat patikka- ja melontaretkistä, pyöräilymatkoista ja hiihtovaelluksista, niin monen päivän taipaleista kuin lyhyistä päiväretkistäkin. Osassa vaelletaan lasten kanssa, mikä tuo oman lisänsä tarinoihin. Elämykselliset kuvaukset ja herkullinen sanailu kuljettavat lukijansa syvälle erämaiden vahvoihin tunnelmiin - vaikka tunturigolfia pelaamaan, kaamosvaellukselle tai uimaan hellepäivänä salmen poikki. Teos sopii niin nojatuoliretkeilijälle kuin virikkeeksi retkiä suunnittelevalle.

Kulkijat : naisia metsissä, soilla ja tuntureilla

Luontoa tarkasti havainnoiva teos kutsuu mukaansa metsäpoluille. Suomen kansallispuistot rikkovat kävijäennätyksiä, ja niissä vaeltaa enemmän naisia kuin koskaan. Eräkirjallisuudessa villin luonnon valloittaa kuitenkin yhä mies varusteineen. Jenni Räinä halusi irti perinteisestä eräkuvastosta ja lähti yhdeksän kiinnostavan naisen kanssa metsään. Millaisia ovat naisten erätarinat? Millainen on suhteemme luontoon ekokriisin aikakaudella? Räinä kirjoittaa pohdiskellen ja antaen äänen myös menneiden sukupolvien vaeltajanaisille, sinnikkäille tunturit tunteneille housuniekoille, jotka omana aikanaan rikkoivat radikaalisti naiselle asetetut roolimallit.

Ilmastonmuutos selkokielellä

Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa? Miksi ilmasto muuttuu? Miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä? Entä miten ilmastonmuutoksesta voidaan puhua selkokielellä? Laura Ertimon tietokirja llmastonmuutos selkokielellä (Opike 2021) kertoo havainnollisesti maapallon ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta. Se kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon, eläimiin ja ihmisiin niin korkealla ilmakehässä ja kaukaisella aavikolla kuin Suomessa, jokaisen arjessa. Kirja kertoo myös, miten valtiot, yritykset ja tavalliset ihmiset voivat hillitä ilmastonmuutosta. Kirjan viesti on, että jokainen voi tehdä ilmastotekoja: meillä ja maapallolla on toivoa! Konkreettiset esimerkit ja valokuvat, Sole Lätin selkeä piirroskuvitus sekä Pekka Rahkosen luoma hauska piirroshahmo tukevat tekstin ymmärtämistä. Tietokirja sopii selkolukijoille ja opetuksen tueksi - ja aivan kaikille, jotka haluavat tietää, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse. Tämän kirjan lukeminen helpottaa ilmastonmuutokseen liittyvien uutisten ymmärtämistä ja ilmastokeskusteluun osallistumista. Laura Ertimo on maantieteilijä ja tietokirjailija. Hän on tehnyt työkseen maailmankartastoja, kirjoittanut useita koko perheen tietokirjoja ja saanut tuotannostaan Suomen tietokirjailijat ry:n vuoden 2020 Tietopöllö-palkinnon. Palkintoraati kiitti Ertimoa muun muassa siitä, että hän taitaa vaikeiden asioiden tiivistämisen sopivasti pilke silmäkulmassa ja että hänen teoksensa sopivat monenlaisille lukijoille.

Ruoka, ilmasto ja terveys

Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Ruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia erilaisten kulttuurien keittiöistä ja niiden yhdistelemisestä. Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu. Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi. Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme.

Kaikki oli heidän

Haikea ja vimmainen romaani isistä ja pojista, miehisestä egosta ja maailmanlopusta. Vilhon isä Ilmari, nelikymppinen teatteriohjaaja, tasapainoilee omasta mielestään onnistuneesti uran ja perhe-elämän ristipaineessa. Puutaloidyllin rauha kuitenkin järkkyy, kun leskeksi jäänyt isoisä muuttaa väliaikaisesti asumaan nelihenkisen perheen luokse. 30 vuotta myöhemmin, täysin muuttuneessa maailmassa, vuosituhannen alkupuolella eletty elämä ja silloin tehdyt valinnat näyttäytyvät uudessa, ankarassa valossa. Mihin heidän päivänsä katosivat?

Hiilijalanjäljillä : kaikki mitä olet aina halunnut tietää ilmastonmuutoksesta mutta et ole kehdannut kysyä

Mihin hiilijalanjälkemme meidät vievät? Palkittu kirjailija JP Koskinen on ollut aina intohimoisen kiinnostunut säästä ja säätilojen tarkkailusta. Vesiliirtoon lopahtaneet hiihtolenkit innoittivat matemaatikon koulutuksen saaneen tilastofanin pitämään jo 1990-luvulla pedanttia sääpäiväkirjaa. Sitä tulkiten ja vankkaa nykytutkimustietoa hyödyntäen JP Koskinen avaa keskeisimmät ilmastonmuutoksen liittyvät faktat, kiistat ja tulevaisuuden skenaariot. Mukaansatempaavan pienen kirjan lukemisen jälkeen maailma ei näytä enää samalta kuin ennen.

Dead zone : mihin villi luonto katosi?

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen tuhoutuminen eivät ole ainoita syitä siihen, miksi niin monia eläinlajeja uhkaa sukupuutto. Halvan lihan kysynnällä on yhtä tuhoisa vaikutus. Dead Zone vie lukijan silmät avaavalle tutkimusmatkalle, jolla tutustutaan kymmeneen ikoniseen eläinlajiin ja selvitetään, millainen rooli tehomaataloudella on niiden ahdingossa. Tehotuotantotilat ja viljanviljely valtavilla kemikaalien kyllästämillä pelloilla kaventavat villieläinten elintilaa. Teos on herätys meille kaikille: se paljastaa tehomaataloutta pönkittävät myytit ja tarkastelee, miten voimme auttaa pelastamaan planeettamme paremman ruoan avulla. Philip Lymbery on johtavan kansainvälisen tuotantoeläinten hyvinvointia ajavan Compassion in World Farming -järjestön (CIWF) toiminnanjohtaja ja vieraileva professori Winchesterin yliopistossa. Hänen ja Isabel Oakeshottin kirjoittama teos Farmageddon - Halvan lihan todellinen hinta (Into 2018) valittiin The Timesin Writers' Books of the Year -listalle vuonna 2014, ja Mail on Sunday on kutsunut teosta vakuuttavaksi ”suunnanmuuttajaksi”. Lymberyllä on ollut tärkeä rooli monissa merkittävissä eläinsuojelu-uudistuksissa. Häntä pidetään yhtenä elintarvikealan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, ja hän on tehnyt CIWF:n johdossa yhteistyötä yli 800 elintarvikeyrityksen kanssa eri puolilla maailmaa, mikä on parantanut miljardien tuotantoeläinten asemaa joka vuosi.

Ekotrippi

Järvisen Minnaa ahdistaa - ja hävettää. Vyötärö paisuu epäekologisista eineksistä ja mikromuovit valtaavat vaatevarastot. Myös Siiri-tyttärellä on huoli maapallosta, eikä elämää helpota vääränmerkkiset verkkarit ja nolo perhe. Eräänä päivänä Minna päättää ryhdistäytyä. On aika liittyä ilmastotalkoisiin, heittää hyvästit hookoon siniselle ja leipoa koko pesueesta esimerkillinen ekoperhe! Mutta miten löytää kadonnut suhde luontoon, kun jo yhteys itseen ja läheisiin on hukassa? Ekotrippi on elämänmakuinen kuvaus 2020-luvun maailmasta, jossa ihmisen identiteetti määritetään sometilin sisällöllä, arvo hiilijalanjälkilaskurilla. Herkän humoristisessa romaanissa eri sukupolvien naiset kohtaavat kasvukipunsa ja aikamme vaatimukset eri tavoin - yksi tarina, kaksi kertojaa. Dystooppisiin ilmastokauhutarinoihin turhautunut Piia Heikkinen haluaa tarjota esikoisromaanillaan vertaistukea arjen suorituspaineisiin ja hirtehistä huumoria ympäristöahdistuksen torjumiseen.

Uhanalaiset ja silmälläpidettävät : runoja

Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululainen kulttuurintutkija ja vapaa kirjoittaja sekä Viita-akatemian kolmivuotisen kirjoittajakoulun kasvatti. Kun olin nuori, piti osata itkeä oikeassa kohdassa Titanicia, vetää huppu pään yli ja teeskennellä, että takana istuvatkin kuulivat, piirtää kulmakarvoiksi linnut ja kuut ja mieluiten aina palella. nyt olen enemmän havupuu, hiipuva toistorakenne, pesätön tuuli

Suomen luonto 2100 : tutkimusretki tulevaisuuteen

Suomi ilmastonmuutoksen myllerryksessä Suosikkimeteorologi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100 on viimeisimpään tutkimustietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt. Ilmastonmuutos muuttaa vääjäämättä elämää kaikkialla maapallolla. Millaisia muutoksia Suomen ilmasto ja luonto tulevat kohtaamaan tällä vuosisadalla? Miten vuodenajat muuttuvat? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä? Entä mitä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä tai järvissämme tuttuja kaloja? Miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Tähän kirjaan hän on koonnut uusimman tutkimustiedon mukaisen käsityksen siitä, millaista Suomessa voisi olla vuonna 2100. Pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneisiin maisemiin ja elinympäristöihin, uudenlaiseen lajistoon ja vuoden kiertoon, jossa talvet lyhenevät, kesät pitenevät ja sateet lisääntyvät. Kerttu Kotakorpi (s. 1987) on kotoisin Vaasasta ja opiskellut meteorologiaa Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut tv-meteorologina vuodesta 2008, ensin Nelosen uutisissa ja nykyään Ylellä. Kotakorpi on ollut lapsesta asti kiinnostunut luonnosta, ulkoilusta ja ilmastosta. Suomen luonto 2100 on hänen ensimmäinen teoksensa.

Yhden puun tuho

Esikoisromaani luontosuhteesta ja tuhovietistä Romaani tarjoaa uusia mutta tunnistettavia kuvia ihmisistä, arkisista tottumuksistamme ja luontosuhteeseen liittyvästä häpeästä Kun isä ottaa itseltään hengen, tytär ei ole yllättynyt. Hän tunnistaa itsessään saman tuhovietin, jonka kanssa isä ikänsä kamppaili. Surutyö nivoutuu yhteen ympäristöahdistuksen kanssa ja saa päähenkilön selvittämään, miksi toimimme omaa parastamme vastaan yksilöinä ja ihmiskuntana. Alkaa armoton itsetutkiskelun matka. Miksi puheet ja teot eivät kohtaa? Miksi arvot ja toiminta ovat ristiriidassa? Mikä luontosuhteessamme on vialla? Yhden puun tuho pureutuu ihmislajille ominaiseen tuhokäytökseen ja etsii siitä ulospääsyä Youtube-videoiden, maksullisten vihahuoneiden ja japanilaisen metsäterapian avulla. Ympäristön tilaa ja tulevaisuutta vasten peilautuvat niin Kardashianien täydelliset pihanurmet, lentomatkustamisen ristiriitaisuus, kulttuuriset vedenpaisumusmyytit kuin oman vanhemman itsemurhakin. Yhden puun tuho yhdistää kiinnostavasti autofiktion ja lyyrisen esseen. Katri Naukari (s.1984) on kirjoittaja, taiteilija ja tuottaja, jota kiinnostavat tavallisuudesta poikkeavat luontosuhteet. Naukari on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa, Oriveden opistossa ja Teatterikorkeakoulussa, ja hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta Musiikin maisteriksi.

Kehrä

Palkitun runoilijan Italiaan sijoittuva matkapäiväkirja ja esseistinen romaani ihmisestä muodonmuutoksessa. Kirjailija on matkustanut taiteilijaresidenssiin Italian Mazzanoon, mutta ei pysty kirjoittamaan. Hengästyttävän kauniissa maisemassakin kaiken lävistää pelko. Mikä on ihmiskunnan tulevaisuus? Mitä tapahtuu elämänmuodolle, johon olemme tottuneet? Mistä kaikesta on luovuttava ja riittääkö sekään? Residenssin arkeen sekoittuvat muistot toisista paikoista ja ihmisistä, kuolleista ja elävistä. Kun unet, havainnot ja kokemukset kietoutuvat myytteihin ja tarinoihin, kutoutuu lohdullinen ääni, joka ei suostu luopumaan toivosta.

Ikimetsän soittolista

Suomalaisille metsä on rikkaiden kokemusten ja rauhoittumisen paikka - vai onko? Janette Hannukaisen (s. 1982) kolmas runokokoelma kysyy, onko ihminen metsässä vai metsä ihmisessä. Mitä kuuluu suomalaiselle metsälle tehometsätalouden, ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella? Monimuotoinen kokoelma pohtii metsän merkitystä ja ihmisen paikkaa ekosysteemissä. Teoksessa kohdataan pyhä petäjä, kaivataan takaisin puunlatvaan, kuunnellaan Pöpelikkö Groupin tiedotteita ja tehotuotetaan ihmishybridejä. Tampereella kasvaneen, sittemmin helsinkiläistyneen runoilijan säkeet henkivät huolta ihmisen luonnosta vieraantumisesta. Niissä soi kuitenkin myös vivahteikas huumori.

Heräämisiä : kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

Juha Kauppinen (s. 1975) on suuren osan ammatillisesta urastaan kirjoittanut luonnosta ja ympäristöstä näkyvimmillä foorumeilla. Tätä työtä tehdessään hänellä on ollut tapana sanoa, että hän ei ole luonnonsuojelija. Vähitellen on kuitenkin tapahtunut muutos: Kauppinen on päätynyt kirjoittamaan ensin uraauurtavia tekstejä Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista ja sitten biodiversiteetin katoamisesta; puolustamaan luontoa, antamaan sille äänen. Tässä kirjassa Kauppinen kysyy, mistä luonnonsuojelussa on perimmiltään kysymys. Miten ajatus luonnon suojelemisesta syntyi, ja kuinka se laajeni käsittämään koko elonkehämme tulevaisuuden? Miksi jotkut rohkeat ihmiset uhraavat luontoaktivismille koko elämänsä, seisovat järkähtämättä monitoimikoneen edessä, erkaannuttavat itsensä muusta yhteisöstä tuhoten elantonsa ja terveytensä? Miksi toiset vaikenevat tai vastustavat suojelijoita? Heräämisissä kutoutuvat yhteen luonnonsuojeluliikkeen historia ja Kauppisen omat kokemukset lapsuudesta tähän päivään. Kymmenet haastattelut, luontoretket, uutisvirta ja lähdetekstit kuljettavat syvälle ihmisen ja luonnon suhteeseen ja suomalaisen yhteiskunnan ja päätöksenteon polttopisteisiin. Mitä luonnonsuojelijat vaativat 30, 40 tai 50 vuotta sitten? Ketkä vastustivat heitä? Mitkä vaatimuksista toteutuivat? Vielä historiallinen silmänräpäys sitten luonnonsuojelijoita pidettiin friikkeinä, mutta nyt suuryrityksen johtaja saattaa sanoa, että koko järjestelmämme pitää muuttaa luontolähtöiseksi, ja häntä kuunnellaan. Silti aktivistit saavat yhä osakseen vihaa. Luonnon tuhoutuminen jatkuu ja edessä ovat samat kysymykset kuin ennenkin, mutta aiempaa painokkaampina: mitä nyt pitäisi tehdä, ovatko muutokset mahdollisia tämän järjestelmän sisällä? Ovatko suurimmat heräämiset vasta edessäpäin?

Metsän ovi ja muita kertomuksia : kirja metsästä, mielikuvista ja merkityksistä

Metsän ovi ja muita kertomuksia on kirja metsästä inspiraation lähteenä, lohdun ja hyvän olon paikkana. Kirjassa mennään metsään, kuljetaan polkuja ja katsotaan maisemia, kuljetaan niin kirjallisilla metsäpoluilla kuin oikeillakin. Mukana on sekä lyhytproosaa että faktaa. Metsää katsotaan eri kulmista. Omasta luontosuhteestaan kertovat muun muassa runoilija Risto Rasa, kuvataiteilija Sanna Kananoja, luontokuvaaja Mika Honkalinna sekä brittikirjailija Tiffany Francis-Baker. Leena-Kaisa Laakso on Uudellamaalla asuva vapaa toimittaja, tietokirjailija ja kouluttaja, joka menee metsään aina, kun mahdollista. Avain on aiemmin julkaissut hänen kirjansa Puutalotarinoita (2019).

Ikipuut

Suurromaani puista ja ihmisistä Tietokoneista innostuneen pojan kohtalon muuttaa vanha tammi. Kasveja rakastava tutkijanainen tekee mullistavan havainnon. Pariskunta istuttaa takapihalleen uuden puuntaimen aina hääpäivänään. Viisi ystävystä yrittää keinoja kaihtamatta pelastaa Yhdysvaltojen luoteisosien viimeiset koskemattomat metsät 1990-luvun alussa. Yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joista jokaisella on juuret, runko ja latvus. Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin kuuluvan Richard Powersin Pulitzer-palkittu Ikipuut on polttavan ajankohtainen romaani elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Se on myös henkeäsalpaavan upea ja koskettava ylistyslaulu luonnon ihmeille: sen sivuilla tuoksuvat neulaset ja humisevat sumusta kosteat rannikkometsät. Se saattaa muuttaa elämäsi.

Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa

Oivaltava kirja kysyy, voisimmeko oppia luonnolta valtavasti enemmän. Maailmassa on hieman alle kahdeksan miljardia ihmistä. Puita on kolme tuhatta miljardia, eikä eläin- ja eliölajien tarkkaa määrää tiedä kukaan. Luonto on täynnä syvää viisautta ja upeita innovaatioita, joiden rooli voisi olla suurempi itsemme ymmärtämisessä ja yritysmaailmassa. Luonnolla on meille varmasti paljon sellaista annettavaa, mitä parhailtakin asiantuntijoilta puuttuu. Voisivatko puut opettaa meille jotain olennaista kasvusta tai antilooppi huolten kanssa toimeen tulemisesta? Kirja lähestyy maailmaa ja elämää, luontoa ja etenkin ihmismieltä monesta yllättävästä näkökulmasta.

Kuinka maailma pelastetaan? Kohti kestävämpää tulevaisuutta

Lämpenevä ilmasto, lajistoltaan köyhtyvä luonto, muoviin hukkuvat meret, saastepilvien alla kärvistelevät suurkaupungit... Ympäristöuhkat varjostavat elämäämme ja saavat meidät katsomaan epävarmoina huomiseen. Toisaalta ne voivat sysätä etsimään tietoa ja toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Kuinka maailma pelastetaan? -teoksessa eturivin tutkijat tarkastelevat maailmaa koettelevia ympäristökriisejä ja keinoja vastata niihin. Millaisia kytköksiä ilmansaasteilla on ilmastonmuutokseen? Miltä näyttää ruoan- ja energiantuotannon tulevaisuus? Kuinka ihmiset saataisiin muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, ja voimmeko oppia jotakin koronapandemiasta? Teos on kolmas osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla. Kirjan lopusta löytyvän visan avulla voit haastaa myös ystäväsi uuden äärelle!

Tiedeneuvo : ihmistieteen näkökulmia luonnonvarapolitiikan muotoiluun

Miksi suden suojelu ei näytä onnistuvan? Miten pitäisi suhtautua Itämeren laivaliikenteen ympäristöriskeihin? Onko ekosysteemipalveluiden käsite lumoava vai vieraannuttava? Onko jokainen valtio suvereeni suhteessa ympäristöönsä ja kansalaisiinsa? Tämäntyyppiset kysymykset ovat keskeisiä ja ajankohtaisia luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Niihin vastaamiseen luonnonvarapolitiikka tarvitsee luonnontieteellisen näkemyksen lisäksi ihmistieteiden tukea. Siinä missä luonnontieteet luotaavat ekosysteemien rakenteita, prosesseja ja muutoksia, ihmistieteet tekevät ymmärrettäväksi päätöksenteon taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja, tarpeita ja intressejä sekä kulttuurisia muutoksia. Ihmistieteet kertovat kansalaisosallistumisen, päätöksenteon perustelujen avoimuuden ja luonnonvarapolitiikan vaikutusten ennakoimisen ja tunnistamisen tärkeydestä. Tiedeneuvo luo ajankohtaisia näkymiä etenkin yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden asemaan luonnonvarapolitiikassa. Pitkän linjan tutkijat käyvät läpi omakohtaisesti tieteen, yhteiskunnan ja politiikanteon muutosta. Kirja on tarkoitettu kaikille luonnonvarapolitiikasta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä kiinnostuneille. Sitä voidaan käyttää myös oppimateriaalina sekä politiikan muotoilun apuna.

Luonnollisia ajatuksia

Ihminen on osa luontoa, ja luonto on ihmisen koti. Olemme erottamaton osa lähes lukemattomien lajien verkostoa, jonka toiminnasta riippuvat elämän edellytykset. Tästä lähtökohdasta Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta ovat omistautuneet Itämeren suojelulle, ilmastonmuutoksen torjumiselle sekä luonnon monimuotoisuuden pelastamiselle. He tekevät konkreettista työtä ekologisesti kestävän maa- ja metsätalouden parissa, vesistöjen elonkirjon suojelun sekä energiantuotannon kehitystyössä. Molemmat ovat jo pidempään julkaisseet eri foorumeilla kolumneja, joiden laajaa antia sekä sitä täydentäviä uusia tekstejä on koottu kirjaan Luonnollisia ajatuksia. Äärimmäisen ajankohtainen teos näyttää, miten ekologisen ajattelun on oltava rohkeaa, ymmärrettävä kokonaisuudet sekä tarvittaessa korjattava itseään alati karttuvan tutkimustiedon muokatessa yhteisen tulevaisuutemme näkymiä. FT ILKKA HERLIN (s.1959) on mm. Cargotecin, Tampereen yliopiston, Soilfoodin ja Q Powerin hallituksen puheenjohtaja. SAARA KANKAANRINTA (s.1978) on BSAG -säätiön ja Carbon Action -alustan puheenjohtaja, LUKE:n johtokunnan varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsen useissa ekologisissa kasvuyrityksissä. Herlin ja Kankaanrinta ovat ympäristövaikuttajia ja yhdessä perustajia Baltic Sea Action Group (BSAG)-säätiössä, Soilfood Oy:ssä ja Q Power Oy:ssä. He omistavat tutkimustila Qvidjan Paraisilla sekä Gullkronan sataman saaristossa.

Lämpenevä Maa : ilmastolukutaidon käsikirja

Pieni varoitus: tämä kirja ei kerro, miten ilmastosta pitäisi ajatella, mutta sen lukeminen auttaa matkaan lähtemisessä. Se ei kerro kaikkea eikä uppoa yksityiskohtiin, vaan on pintaraapaisu pintaa syvemmältä. Vaikka tiedämme paljon, teemme liian vähän. Ilmastosta puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta tieteen, julkisen keskustelun ja politiikan ymmärtäminen vaatii uusia tapoja ajatella, ilmastolukutaitoa. Tiedetoimittaja Mikko Pelttari kertoo kirjassaan Lämpenevä Maa - ilmastolukutaidon käsikirja, miten ilmastopuheesta saa selkoa, ja mikä tekee ilmastonmuutoksesta yhteiskunnallisen ilmastokriisin. Teos on tutkimuksesta ammentava johdatus ilmastonmuutoksen ajatteluun, ja se tarjoaa näkökulmia ja oivalluksia niin aloitteleville kuin kokeneillekin ilmaston ajattelijoille.

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille - ja kaikille muille

Miten Suomen kunnat pystyvät vastaamaan ympäristöhaasteeseen? Ympäristökriisi ympärillämme kiihtyy. Onneksi olemme jo ryhtyneet ratkaisemaan ongelmaa ja asettaneet tavoitteita sitä varten. Haasteenamme onkin nyt päästä näihin tavoitteisiin. Tiiviiksi paketiksi puettu Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille pureutuu tähän haasteeseen ja auttaa luotsaamaan Suomen kuntia kohti kestävää tulevaisuutta. Käsikirja tarkentaa, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi voidaan tehdä ja minkälaisia poliittisia päätöksiä kunnissa on tehtävä, jotta luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteisiin oikeasti myös päästään. Kirja sopii kaikille, jotka haluavat konkreettisesti edistää kestävyyttä. Kuinka Suomen kunnat pystyvät vastaamaan ympäristöhaasteeseen? Miten kunnat voisivat rahoittaa ympäristötekojaan? Mitkä ovat ne pullonkaulat hallinnoissa, jotka estävät ympäristötekojen toteuttamisen? Ratkaisuehdotukset ja konkreettiset suositukset on kerätty viimeiseen lukuun, joka toimii muistilistana päättäjille. Käsikirjan kirjoittajina on huippututkijoita, kokeneita kuntapäättäjiä, ministeriöiden ja järjestöjen edustajia. Kirjan on Kalevi Sorsa -säätiössä ideoinut ja toimittanut Samuli Sinisalo.

Rakastan ja vihaan vaatteita

Vastuullisista vaatteista puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa? Mistä voi tietää, mikä on oikeasti ekologista ja eettistä? Entä kenen vastuulla on hillitä ilmastokriisiä kiihdyttävää liikakulutusta?Rakastan ja vihaan vaatteita on vaatealalla pitkään työskennelleen Anniina Nurmen henkilökohtainen tilinteko ja asiantunteva sukellus nykymuotoiseen vaateteollisuuteen.Teoksessaan hän avaa vaatetuotannon ongelmia ymmärrettävästi ja kaunistelematta sekä pohtii, miten alan rakenteiden pitäisi muuttua, jotta voisimme taas rakastaa vaatteitamme.Kirja tarjoaa lukijalle eväitä oman vaatesuhteen ja kuluttajuuden kriittiseen tarkasteluun ja auttaa näkemään viherpesun läpi.

Kaikki kuluttamisesta : näin aloin käyttää rahojani paremmin

Miten lopettaa turha kuluttaminen? Älä osta mitään turhaa roskaa, Julia Thurén aina sanoo itselleen, sillä hän tietää, ettei se tee hyvää hänelle, saati planeetalle. Siitä huolimatta hän ostaa. Kirjassaan Kaikki kuluttamisesta Thurén selvittää, missä kuluttamisen juuret ovat, miten tavaran haalimisen voisi lopettaa ja millaisia tulevaisuuksia se voisi tarkoittaa. Tutkimustietoon perehtynyt ja asiantuntijoita haastatellut Thurén nimittäin tietää, että on täysin mahdollista löytää järkeviä rahankäyttökohteita, kuten aikaa, vapautta, turvallisuutta ja merkityksellisyyttä.

Vähän enemmän vähemmän : löytöretkiä kestävämpään elämään

Luopua, tyytyä, jäädä paitsi - pyrkimyksemme ekologisesti kestävämpään elämään hahmottuu helposti kieltäytymisten ja niukkuuden kautta. Entä jos asia onkin toisin? Voivatko ekologisesti kestävämmät valinnat olla merkityksellisyyden, osallisuuden ja elämän mielekkyyden lähde - jotakin aiempaa enemmän? Ella Vihelmaa kirjoittaa teoksessaan ekologisten valintojemme elämyksellisestä voimasta ja kestävämmän elämäntavan mahdollisuuksista. Ympäristön tila huolestuttaa meitä, mutta tunnistammeko arjessamme sen, kuinka kestävämmät valinnat voivat rikastuttaa kokemusmaailmaamme? Olemmeko oivaltaneet, kuinka syvästi palkitsevaa osallisuus voi olla silloinkin, kun yksittäisen ihmisen teot tuntuvat vähäpätöisiltä? Mukana teoksessa on myös kestäviä valintoja tehneiden henkilöiden kokemuksia siitä, miten nuo valinnat ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Ella Vihelmaa on helsinkiläinen filosofian lisensiaatti. Hän on työskennellyt ympäristöteemojen parissa niin kääntäjänä, neuvojana, oppaana, tutkijana kuin järjestötoimijanakin.

Sodankylän Jeanne d'Arc : Riikka Karppisen tie vaikuttajaksi

Miten maailmaa muutetaan? Ainutlaatuinen kertomus nuoren aktivistin kasvusta syrjäkylältä kansalaisvaikuttajaksi ja yhdeksi puolueensa suosituimmista poliitikoista. Riikka Karppisen tarina on inspiroiva kertomus siitä, kuinka liberaali nuori nainen löi läpi skeptisesti luonnonsuojeluun suhtautuvassa Lapissa. Muotteihin mahtumaton, rohkea ja positiivinen Karppinen on kansalaisvaikuttamisen moderni esikuva. Karppinen opiskeli Suomen pienimmässä kyläkoulussa, kun yksi maailman suurimmista kaivosyhtiöistä alkoi etsiä malmia hänen rakkaalta kotisuoltaan. Koulutytön kamppailu suojellun Viiankiaavan puolesta muuttui uraksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja politiikan parissa. Mikä sai hänet uhraamaan koko elämänsä toiminnalle paremman maailman puolesta? Karppisen tarina luo uskoa siihen, että ympärillä olevaan maailmaan voi todella vaikuttaa. Riikka Karppinen (s. 1994) on vihreiden varapuheenjohtaja, ympäristövaikuttaja ja kunnanvaltuutettu Sodankylässä. Sotilasarvoltaan hän on reservin kersantti. Joonas Lehtonen (s. 1993) työskentelee Iltalehden ulkomaantoimituksen esimiehenä. Hän tutustui Riikka Karppiseen tämän alaisena armeijassa.

Musta peili

Kolme naista, kolme aikakautta ja kolme kohtaloa Musta peili on maagisen kaunis romaani maailmasta, jota öljy pyörittää. Ja ihmisestä, jonka on katsottava kuvastimeen. Kun Ida Tarbell on lapsi, hänen kotikaupungissaan 1860-luvun Rousevillessa maasta suihkuaa mustaa kultaa. Kun Lotte Teer on lapsi vuonna 1973, Amsterdamissa keräännytään moottoritielle piknikille. Astrid Fuglesang on aina haaveillut öljynporauslautoista ja nousee sellaisen kannelle vuonna 2028. Vuosimiljoonien ajan musta neste nukkuu hain unta onkaloissa maan ja meren alla. Kun se herätetään, ihminen ei osaa elää ilman sitä. Ida, Lotte ja Astrid ovat määrätietoisia naisia, joiden tarinaan öljy kiemurtelee. Kukin heistä ottaa sen haltuunsa, tavallaan. Emma Puikkonen (s. 1974) on kiitetty kirjailija ja sana- ja teatteritaiteen opettaja, joka kirjoittaa tärkeistä, ajankohtaisista aiheista. Hänen romaaninsa Eurooppalaiset unet (2016) oli ehdolla Finlandia- ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi. Ilmastonmuutosta käsittelevä Lupaus (2019) oli arvostelumenestys ja Helsingin Sanomat nosti Puikkosen yhdeksi tärkeimmistä nykyprosaisteistamme.

Pitkät jäähyväiset : reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta

Turvetuottaja Karstulassa. Lämmityshiiliyrittäjä Puolan maaseudulla. Hiilikaivosduunari Itä-Saksassa. He ja monet muut miettivät, mitä Euroopan syrjäseuduille jää, kun turpeen ja ruskohiilen kaltaisista fossiilisista polttoaineista luovutaan. Eurooppalaisten valtioiden ilmastotavoitteet näyttäytyvät järkeviltä kaupungeissa, mutta moni keskusten ulkopuolelle jäävä pelkää oman tulevaisuutensa ja asuinpaikkakuntansa elinvoimaisuuden puolesta. Kirjassa tavataan heitä, joille ilmastoliikkeen nousu tarkoittaa vanhan elinkeinon loppumista. Samalla kirjoittajat valottavat eri puolilla Eurooppaa valtapuolueiden haastajiksi nousseiden populistipuolueiden tapaa ymmärtää syrjäseutujen mullistusta - ja valjastaa se protestiääniksi perinteisiä puolueita vastaan. "Pitkät jäähyväiset" on kirjoittajien rehellinen matka ulos kaupungeista sinne, mistä nuoret ovat muuttaneet pois ja missä vähät työpaikat ovat kiven alla. Se on kuvaus heistä, jotka ovat globalisaation ja ilmastonmuutoksen torjumisen häviäjiä. Moni syrjäseudun asukas kokee itsensä toisen luokan kansalaiseksi kaupunkilaisiin nähden. Heidän tulevaisuutensa fossiilivapaassa maailmassa on kaikkea muuta kuin turvattu. Petri Raivio (s. 1979) on Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja, joka on työskennellyt ulkomaantoimittajana ja vuosina 2016-2019 Ylen EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä. Anna Saraste (s. 1989) on Berliinissä asuva vapaa toimittaja, jota kiinnostavat erityisesti ihmisten selviytymiseen ja tasa-arvoon liittyvät aiheet. Hän työskentelee Yle Uutisten avustajana sekä Saksan yleisradioyhtiön Deutsche Wellen TV-uutisissa.

Viimeinen siirto : suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään

Aikaa ei ole hukattavaksi hetkeäkään. Hiilidioksidimäärä, jonka voimme ilmakehään vielä nykymenolla päästää, on käytetty noin seitsemässä vuodessa. Muuten tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen ei onnistu. Viimeinen siirto kertoo, mikä on suomalaisen ympäristöliikkeen tila juuri nyt. Mitkä ovat monenkirjavan liikkeen yhteiset tavoitteet ja keskeiset ristiriidat? Miten tavoitteista tärkeimpään eli ilmastokriisin ja elonkirjon pienemisen ehkäisemiseen voidaan päästä? Suunnataanko katse poliitikoihin, kansalaisjärjestöihin, lakkoileviin koululaisiin vai suurimpiin saastuttajiin? Viimeinen siirto innostaa, provosoi, valistaa, saarnaa ja kannustaa - se herättelee meitä kaikkia toimintaan. Kirjan tavoitteena on tehdä tyhjäksi kaikki tekosyyt, joita keksimme oikeuttaaksemme sivustaseuraamisen.Teemu Vaarakallio on vapaa kirjoittaja ja aktivisti, joka kirjoittaa ja toimii suoraan erityisesti ihmisoikeuksien ja ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta. Kirjassa ovat mukana Leo Stranius, Sini Harkki, Teppo Eskelinen, Sanna Ryynänen, Maija Li Raudaskoski, Tuulia Reponen, Sonja Nielsen, Eleonoora Karttunen, Amos Wallgren ja Toni Ruuska.

Lakipiste

Heitä omena ilmaan ja pysäytä se lakipisteeseen. Onko se menossa ylös vai tulossa alas? Jos katsot menneeseen, se matkaa ylös. Jos katsot tulevaan, se on jo putoamassa. Ihmiskunnallakin on lakipisteensä ja se on käsillä juuri nyt, tämä piinaava, pysähtynyt hetki ennen pudotusta.Vuosi 2045. Ekokatastrofi on edennyt ja ympäristöliike radikalisoitumassa. Ruotsissa ekoyhteisö on juuri tehnyt joukkoitsemurhan, mutta Suomessa vaikuttaa vielä rauhalliselta. Kun vaateketjun johtaja kuolee oudossa älylaiteturmassa, poliisi ei osaa epäillä rikosta. Toisaalla epäilykset ovat heränneet. Mediajätti Googlen toimittaja Aaro Kangas saa tehtäväkseen selvitellä Tammilaakson ekoyhteisön mahdollista radikalisoitumista, ja putoaa tietämättään lähelle kunnianhimoisen tuhosuunnitelman ydintä. Selvittelystä tulee pian hyvin henkilökohtaista - ja vaarallista.Scifidekkari Lakipiste sijoittuu aikaan, jona ekokatastrofi ja uusi teknologia ravistelevat todellisuutta tunnistamattomaksi. Mikä on ihmisen paikka maailmassa, jossa koneet tekevät jo lähes kaiken tehokkaammin? Pitäisikö meidän pelätä ja mitä?

Kevät ilman kosketusta

Kevät jona kosketuksen korvasi mielikuvitus Kevät ilman kosketusta on yllättävä, moniääninen ja sensuelli novellikokoelma. Aiemmin säännöllisesti kirjoituskurssilla kokoontunut ryhmä joutuu muun maailman tapaan lopettamaan lähitapaamiset, kun koronapandemia leviää Suomeen. Kurssilainen toisensa jälkeen kertoo, ettei romaanin tai novellin kirjoittaminen enää suju, kun ärsykkeitä on kotona joko liikaa tai liian vähän. Joku ehdottaa, että he kirjoittaisivatkin jotain ihan muuta - erotiikkaa. Yksi rohkea aloittaa ja muut seuraavat esimerkkiä. Nimekkään kirjoittajajoukon kynistä syntynyt kokoelma sisältää rakkautta ja rakkaudettomuutta, rakastamista rahasta, rakastajan ja kosketuksen ikävää. Kokoelman tarinoissa kaikuu kaipuu keskellä koronaa - kaipuu koskettaa ja tulla kosketetuksi. Kirjoittajat: Lotta Backlund Tiia Forsström Petra Forsten Laura Gustafsson Akseli Heikkilä Jenni Janakka Artemis Kelosaari Katja Kettu Pauliina Laitinen Markus Leikola Sampo Marjomaa Mike Pohjola Miina Supinen Karoliina Timonen Sinikka Vuola Tuija Välipakka Jaakko Yli-Juonikas

56, oletan

Uudenvuoden ilotulitusten paukkuessa nainen istuu rikkoutuneessa junassa sydän murskana. Siitä eteenpäin viikot laahaavat pohjamudissa, mutta jotenkin on selvittävä, varsinkin kun kaikkien henkilökohtaisten riesojen lisäksi maailman päälle lankeaa kirottu virus ja sulkee rajat. Alexandra Salmelan uutuus punoo esiin erityislaatuisen vuodenkierron viikko viikolta - kuka sitä paitsi tietää tarkasti, kuinka monta viikkoa kurjaan vuoteen mahtuu. Ehkä 56? Kunkin viikon kertoja on eri nainen, mutta maailmantila ja suunta on sama, ylös alas sahaava ja tasaisen harmaa. 56, oletan on self-help-bitch-littiä kirkkaimmillaan. Se kokeilee ja ivaa autofiktiota, naurattaa ja kiusaannuttaa. Se on röyhkeää mentaalistripteasea, joka ei kaihda pahimpiakaan kliseitä tai itsesäälissä rypemistä. Salmelan rohkea episodiromaani on 57:n naisen saumoista repeävä yhteistyöprojekti nimeltä ”EHKÄ MINÄ”, konseptialbumi ilman häiritseviä kohokohtia. Tai sitten ei. Oletetaan. Alexandra Salmelan (s. 1980 Bratislavassa, Tšekkoslovakiassa) esikoisromaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan palkittiin ilmestymisvuonna 2010 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla, oli Finlandia-ehdokas ja voitti Kaiharin kulttuuripalkinnon. Salmela on julkaissut lyhyttä ja pitkää proosaa, pienille ja isoille, sekä suomeksi että slovakiksi. Viimeisin kirja, kiitetty lastenromaani Mielikutitusystävä ilmestyi syksyllä 2019.

Pakopiste

Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole? Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät. Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata. Kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo. Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus kirjasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä”, he toteavat kokoelmasta. ”Oman tulkintani mukaan sisu on paljon monitahoisempi käsite kuin vaikkapa se, että ihminen menee tarvittaessa läpi harmaan kiven. Sisu on sitä, että keksitään keino ylittää kivi.” - Jenni Kirves ”Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisjärki on ainoa universaali järkilaji, joka pystyy avaamaan maailmankaikkeuden toimintakoodit.” - Juha Seppälä ”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.” - Juha Hurme

Korona: Virus, joka mullisti maailman

Miriam Callejan teos pureutuu Covid-19 -pandemian aiheuttaneeseen koronavirukseen, sen leviämiseen ja maailmanlaajuiseen taisteluun virusta vastaan. Teos on kattava ja tuore tietopaketti tappavasta viruksesta, mutta tekijä tutkii myös pandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia ja mahdollisuuksiamme varautua uusiin, vielä vaarallisempiin uhkiin.

Tartunnan aikaan

Koronaepidemia on aikamme pahin terveyskriisi. Se ylittää kansakunnat, identiteetit ja kulttuurit ja osoittaa tismalleen, kuinka yhdistynyt ja erottamaton maailmasta on tullut, kuinka tiiviisti olemme siinä kiinni. Meidän on pakko oppia ajattelemaan muita, koska kaikki mitä teemme, vaikuttaa toisiin. Se yhteisö, josta meidän pitää nyt olla huolissamme, on koko ihmiskunta. Tartunnan aikaan on häkellyttävän tarkasti kirjoitettu tietokirja maapallosta, ihmiskunnasta ja sen yhteisestä kohtalosta. Se tarkastelee epidemiaa ja sen vaikutuksia arkisesti mutta merkityksellisesti ja antaa lukijalle sekä ajateltavaa että välineitä jäsentää ajatuksiaan tästä poikkeuksellisesta tilanteesta. Paolo Giordano (s. 1982) on fyysikko ja laajalti käännetty menestyskirjailija. Hänen esikoisteoksensa, Alkulukujen yksinäisyys, on julkaistu yli 40 kielellä ja voittanut lukuisia merkittäviä palkintoja. Hän on väitellyt teoreettisesta fysiikasta ja tutki ennen kirjailijanuraansa hiukkasfysiikkaa. Giordano asuu perheineen Roomassa.

Nollapäivät

Vesikriisi halvaannutti Kapkaupungin kaksi vuotta sitten. Asukkaat saatiin ankaralle vedensäästökuurille, eikä kotitalouksien hanoja jouduttukaan sulkemaan. Kirjailija-dokumentaristi Annu Kekäläinen seurasi kapkaupunkilaisten niukkaan voittoon päättynyttä taistelua uhkaavaa nollapäivää vastaan. Tappio olisi tiennyt kaaosta ja ehkä myös koleraepidemiaa. Pian vesikriisistä toivuttuaan Kapkaupunki joutui muun maailman tavoin koronapandemian kouriin. Hätärekat alkoivat kuljettaa vettä kaupungin hökkelialueille, jotta sitä riittäisi välttämättömään käsienpesuun. Annu Kekäläinen kertoo elävästi ja tarkkanäköisesti kahdesta erilaisesta, mutta paljon samanlaisia elementtejä sisältävästä kriisistä ja ihmisten selviytymisestä Kapkaupungissa sekä koronakriisin ravistelemassa Helsingissä. Annu Kekäläinen on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi. Häneltä on aiemmin julkaistu kolme kiitettyä Afrikkaan sijoittuvaa tarinallista tietokirjaa: Valkoista mustalla, Leiri ja Valitut. Kekäläinen on työskennellyt toimittajana ja tuottajana mielipide- ja asiantuntijalehdissä sekä tehnyt radio- ja televisiodokumentteja. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyn mm. Suomen valokuvataiteen museossa.

Tartunta

Kun maailma suljettiin Keväällä 2020 maailmaan levisi merkillinen virus, joka tartutti kaikki. Oireet vaihtelivat: yhdet saivat kuumetta ja hengenahdistusta, toiset pakkomielteen hamstrata vessapaperia, kun taas kolmannet lauloivat parvekkeillaan ja neljännet myivät paniikissa kaikki osakkeensa. Tartunta on antologia, joka tallentaa teksteihinsä elämää noina merkillisinä poikkeustilan aikoina, jolloin tylsästä ja tavallisesta arjesta oli yhtäkkiä tullut himoittua arvotavaraa ja sen korviketta koetettiin valmistaa nostalgisilla nuoruuskuvahaasteilla ja videokahveilla. Kokoelman tekijöinä on eturivin kirjailijoita ja ajattelijoita, kuten Pontus Purokuru, Iida Sofia Hirvonen, Antti Ronkainen, Suvi Auvinen, Aino Vähäpesola, Antti Holma ja Harry Salmenniemi.

Viimeiset miehet

Otteessaan pitävä kirjallinen trilleri taudista, joka muuttaa kaiken​ Skotlannissa alkaa levitä tappava virus, joka tarttuu vain miehiin. Viruksen löytänyt naislääkäri leimataan vainoharhaiseksi, kunnes häntä vähätelleet miehet sairastuvat itse. Pandemia leviää kulovalkean lailla ympäri maapallon ja kylvää tuhoa, vaikka naiset yrittävät yhä epätoivoisemmin suojella läheisiään. Kilpajuoksu aikaa vastaan kiihtyy huimiin kierroksiin, kun vain rokotteen kehittäminen voi pelastaa ihmiskunnan tulevaisuuden.​ ​Vain miehet kantavat virusta. Vain naiset voivat pelastaa meidät kaikki.

Mitä koronapandemian jälkeen?

Onko ihmiskunnan mahdollista kääntää valtava katastrofi voitokseen?Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat tehdä syöpähoidoista ja leikkauksista mahdottomia. YK:n pääsihteerin raportin mukaan myös suuri osa lapsista voi pian kuolla ennen viidettä syntymäpäiväänsä bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Koronaviruspandemian opetukset ja uudet menettelytapamme voisivat kuitenkin yhdessä auttaa meidät tilanteeseen, jossa antibioottien teho ei enää laske, vaan alkaa jälleen kasvaa. Yhteiskunnan väliaikaisen pysähtymisen aiheuttama järkytys ja sen antama miettimisaika voi auttaa meitä myös ilmastokaaoksen torjumisessa. Pandemian jälkeinen elvytys voi saada valtiot ottamaan käyttöönsä kansalaispalkan ja Euroopan keskuspankin toimimaan niin kuin se olisi oikea keskuspankki. Isomäki pohtii kirjassa myös mahdollisuutta muovata koronaviruksia miedompaan ja vähemmän vaaralliseen suuntaan. Ihminen muokkasi vuosien 1918-1920 suurta influenssapandemiaa tappavammaksi, sitä itse ymmärtämättä. Vuoden 2009 sikainfluenssan aikana toimittiin päinvastaisella tavalla, ja siitä jalostui ehkä kaikkien aikojen miedoin influenssapandemia. Risto Isomäki on ollut neljänkymmenen vuoden ajan mukana tarttuvien tautien torjuntaan globaalissa etelässä liittyvissä hankkeissa. Isomäki on viime ajat keskittynyt erityisesti ilmansaasteiden vähentämiseen, mutta hän osallistui aiemmin viidentoista vuoden ajan maapallon edellisen todella suuren pandemian eli HIV/AIDS:in torjuntaan. Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2020. Palkinto annettiin ”erittäin mer-kittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta myös taiteen ilmaisukyvyn keinoin maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.”

Ihmeidentekijät

Kertomus vuosisadan lääketieteellisestä läpimurrosta ja pariskunnasta sen takana. Kun koronapandemia pysäytti maailman, tehokkaan lääkkeen kehittämisen ennustettiin vievän parhaimmillaankin vuosia. Turkkilaistaustainen, tiedeyhteisön ylenkatsoma lääkäripariskunta sai rokotteen valmiiksi kahdessa kuukaudessa. Ihmeidentekijät on heidän tarinansa. Istuessaan aamiaispöydässä tammikuussa 2020 Özlem Türeci ja Uğur Şahin kuulivat uutisen kulovalkean tavoin leviävästä tappavasta viruksesta. Urallaan he olivat omistautuneet syöpälääkkeiden kehittämiseen ja sovelsivat uutta mRNA-nimistä geenitekniikkaa, jota muu tiedeyhteisö piti haihatteluna. Pariskunta päätti valjastaa koko BioNtech-yrityksensä kehittämään rokotetta virusta vastaan. Vain kaksi kuukautta myöhemmin rokote oli valmis. Türecin ja Şahinin tarvitsi enää vakuuttaa muu maailma siitä, että heidän keksintönsä oli tehokas ja turvallinen, ja tehdä se ennen kuin virus aiheuttaisi lopullisen katastrofin. Nyt mRNA-tekniikasta povataan läpimurtoa myös syöpien, Alzheimerin taudin ja monen muun vakavan sairauden hoidossa. Ihmeidentekijät on samalla tarina kahden ihmisen keskinäisestä rakkaudesta, yhteisestä intohimosta lääketiedettä kohtaan sekä heidän tiestään tulevaisuutta mullistavan yrityksen perustajiksi. Kirjan on kirjoittanut yhdessä Türecin ja Şahinin kanssa Financial Timesin toimittaja Joe Miller.

The Dawn of Everything A New History of Humanity

This dense, monumental and thorough collection of innovative insights in social anthropology will make us unthink and rethink everything we know about humanity and the history of our ancestors from upper Paleolithic and Mesolithic, the main topics being freedom and equality. The authors are Professors David Graeber (American anthropologist and anarchist activist - passed away in 2020) and British archaeologist and Professor of Comparative Archaeology David Wengrow analyze the relationships between multiple forms of freedom and the presumed aggressive nature of humans. Such theories emerged in the eighteenth century as a reaction to indigenous critiques of European society. Our view of human history will be revolutionized, as well as the notions about the origins of farming, property, cities, democracy, slavery, and civilization. History is far more interesting than we think, if humans did not spend 95 per cent of their evolutionary past in tiny bands of hunter-gatherers, what were they doing in their free time? Which kind of social and economic organization are possible and even historically existing? There is no such thing as a common, straight, and clear path as shown in the archaeological record or in history seen from a broader standpoint. The evidence is simply not there to support this tidy evolution. It seems that there's more evidence that Paleolithic and Mesolithic peoples played with political arrangements and with materials/technologies a long time before they became used in what we think as "important". They played with agriculture...meaning experimenting different approaches in gardening and botany. Women played various parts on social arrangements all over the world, neither always the dominated or privileged gender as seen by so many leftist thinkers. Just as it is in cultures all over the world today, people of the upper Paleolithic and Mesolithic had different ideas about how to live, sometimes contrasting with their neighbors intentionally. Our ancestors were just as complex and diverse as modern people, yet the forms that their complexities took is richly different from our own. What we think happened is never as interesting as what often did happen. In some ways, casting back our own presumptions into the past is just as problematic as envisioning them as blissfully ignorant. The authors offered several new conceptions and probable causes for cultural differences that we see in history, or the origin of our singular ways of thinking and in the process call into questions so many of the ways that we have framed these sciences and disciplines, particularly in the popular sphere. They played with agriculture...meaning starting in gardening and botany. On small scales most likely in the science of women. Moreover, women played various parts on social arrangements all over the world, neither always the dominated or privileged gender as seen by so many leftist thinkers. People of the upper Paleolithic and Mesolithic had different ideas about how to live, sometimes contrasting with their neighbors intentionally. These ancestors were just as complex and diverse as modern people, yet the forms that their complexities took is richly different from our own. What we think happened is never as interesting as what often did happen. The authors offered several new conceptions and probable causes for cultural differences that we see in history, or the origin of our singular ways of thinking and in the process call into questions so many of the ways that we have framed these sciences and disciplines, particularly in the popular sphere.

Orwell's roses

This essay begins with a visit to Orwell’s cottage, in the English village of Wallington, where Solnit was surprised to find the roses, he’d planted some 80 years earlier in full bloom. “I was suddenly in his presence in a way I hadn’t expected,” she writes. “They rearranged my old assumptions.” “A society seeking to reinvent human nature wants to reach down into every psyche and rearrange it. Bread can be managed by authoritarian regimes, but roses are something individuals must be free to find for themselves, discovered and cultivated rather than prescribed. “We know only that the imagination, like certain wild animals, will not breed in captivity,” Orwell declares at the end of “The Prevention of Literature,” and the roses in “bread and roses” mean a kind of freedom that flourishes with privacy and independence.” Rebecca Solnit (born 1961) is an American writer. and essayist. This book is about art, roses, pleasure and politics: it is a fresh and even optimistic portrait of George Orwell as an avid gardener; indeed it analyses how his political writing was grounded in his passion for the natural world. Solnit creates a tight focus on a subject by approaching it in multiple and sometimes oblique ways. She visits George Orwell’s Solnit writes about George Orwell but also so much more, she used Orwell's life, politics, writing and especially his garden as a starting point to approach other issues: the coal trade, the hardships of those working in the mines and the effect on global warming and climate change. She discusses the roses that Orwell planted, and she tracked down but also the tie into the genetic study and modification of roses which leads to eugenics but also to the state of flower farms and especially those working in flower farms in Columbia. Solnit takes the reader on a journey to discover her joy in reading George Orwell’s essay about planting roses, and why and how this is the core to both Orwell’s pursuit of truth saying and the reader’s political being. Solnit makes us acquainted with Orwell's personal life: how pleasure and beauty and hours with no quantifiable practical result fit into the life of someone, perhaps of anyone, who also cared about justice and truth and human rights and how to change the world. Solnit completes our journey with consideration of Orwell’s late essays, Animal Farm, diaries and Nineteen Eighty-Four, but does so always returning to the context of Orwell’s joy from the small pleasures and beauty and hours with no quantifiable practical results. A precious book which benefits from familiarity with Orwell’s work.

The Anthropocene reviewed : essays on a human-centered planet

The Anthropocene is the current geological age, in which human activity has profoundly shaped the planet and its biodiversity The Anthropocene Reviewed is John Green’s name for a podcast released monthly until September 2020 and this essay collection, written during COVID lockdown, presents his reviews on wide range of aspects of our existence. John Green is also the author of highly popular Young Adult novels like The Fault in Our Stars and Looking for Alaska. This book is written for those who delight in the mundane and revel in the extraordinary. Each chapter presents Green reviewing two topics, accompanied by stories on how they have affected his life. These topics have included intangible concepts like humanity's capacity for wonder, artificial products like Diet Dr. Pepper, natural species that have had their fates altered by human influence like the Canada goose, and phenomena that primarily influence humanity such as Halley's Comet, as well as teddy bears, velociraptors, Monopoly, sunsets, and many more. Green gives a bit of historical or contextual background, shares his perspective on the subject, then rates it on a 5-star scale. Green's voice is here sincere, non-sarcastic and heart-felt, the examination of what we love, how we love it, and who we love it with. It's humanity reviewed, renewed, examined and explained. It's contemporary and classic and entirely, totally timely. It's the best, calmest, most responsible response to this hellish, extended age of lockdown and uncertainty.

Crying in H mart : a memoir

Michelle Zauner is an American Korean indie rockstar, her memoir is a recount of her relationship with her Korean mother as well as a personal quest to acknowledge and own her cultural roots. Korea as her foreign motherland has a fundamental role in this memoir. Cultural identity in her case is represented both metaphorically and literally by Korean food. Zauner possesses magnificient storytelling skills, especially in describing a complete range of ineffable nuances of feelings. The memoir follows her through her childhood spent in symbiosis with her mother, the teenage years marked by her rebellion and then the final reconciliation, unfortunately due to her mother's fight against pancreatic cancer. Zauner left everything to take care of her mother and the time spent together healed their relationship. Her mission was to give back her love and care and to learn how to cook the Korean dishes her mother loved, a coping device and her way to commemorate her. This book is not only for people who’ve experienced the loss of a loved one, it also offers insights into cultural contrasts and identity.

Notes on grief

Grief is a cruel kind of education. You learn how ungentle mourning can be, how full of anger. You learn how glib condolences can feel. You learn how much grief is about language, the failure of language and the grasping for language. Adichie writes a poignant essay on loss and the people we love. She lost her father in 2020 James Nwoye Adichie, a renowned professor of statistics in Nigeria. 'Grief is a cruel kind of education. You learn how ungentle mourning can be, how full of anger. You learn how glib condolences can feel. You learn how much grief is about language, the failure of language and the grasping for language' In this tender and powerful essay, expanded from the original New Yorker text, his daughter, a self-confessed daddy's girl, remembers her beloved father. Notes on Grief is at once a tribute to a long life of grace and wisdom, the story of a daughter's fierce love for a parent, and a revealing examination of the layers of loss and the nature of grief.

What would you do if you weren't afraid? : discover a life filled with purpose and joy through the secrets of jewish wisdom

Oshman is the Head of Culture at TikTok Europe, after several years in Team & Leadership Development at Facebook. Her managerial achievements might give us the idea of a strong leader, someone who never experienced setbacks nor anxiety... well Michal Oshman went through a painful process of personal growth. With the support of life-changing principles of Jewish wisdom, the author shows how Chassidut, or Jewish teachings, offer practical advice for common concerns ranging from getting the most out of one's career to overcoming setbacks to parenting, to healing from a broken heart and more. This book is sincere, brilliant, warm and compassionate, each of us has a purpose and a soul reaching for the light. It's a matter of finding that light and living into it. We already have all the ingredients needed to lead a joyous life. The examples are drawn from her experiences in the corporate world as well as personal and family life. Each chapter is based upon a key principle, providing accurate definitions for the Jewish terms. The book is divided into ten chapters, each named after a different Hebrew term, such as Neshama (soul), Tzimtzum (contraction), Tikkun (repair), and Teshuva (repentance). In each chapter, Oshman explains the meaning of the principle and how she applied it in her daily life. In the chapter on contraction, for example, the author first explains the kabbalistic concept of Tzimtzum, developed by Rabbi Isaac Luria, the sixteenth-century mystic, which posits that God contracted part of His light to make space for the creation. She then applies the concept to her own daily life, expressing the thought that being present with one’s child, spouse or colleague doesn’t mean that one has to take up all the space in the relationship. One must learn to give space to the other person. One of the hallmarks of this book is the author’s refreshing honesty and willingness to discuss her shortcomings as well as her strengths. This book is for those approaching a process of self-reflection and growth, thence for everyone.

Will

Nomen est omen (the name is a sign) nominative determinism is the hypothesis that people tend to gravitate towards areas of work that fit their names. [Wikipedia] Will is the superpower that accompanied Will Smith throughout his career and personal life. The biography memoir of Will Smith is the story of his dedication and life choices; of the personal development of a Philadelphia child, whose actions were mostly led by fear, into a full-grown wise adult, as well as into one of the most accomplished actors, singer and songwriter of the last 30 years. Smith was born and raised in Philadelphia from a middle-class family. His upbringing, the neighborhood, his father, mother and grandmother, his circle of friends and his wife and children are essential elements of his personality and strengths. Also, Will Smith has met during his career the most influential personalities, not only of the show business, but also Mohamed Ali, Nelson Mandela and many others. This book is for everybody, he took an important step into self-reflection: it is evident, how the writing process of this memoir is per se the path to a stage in life when Smith is able to perceive clearly and at times to reflect and rewrite the most important moments of his career and personal life.

A bigger picture : my fight to bring a new African voice to the climate crisis

The memoir of a climate change activist should be in a different category (climate change and environmental protection) in this presentation, well, It belongs also here as well, for reasons that are not only connected to life on earth: it is a story of courage, of finding strength where you thought it didn’t exist, fully unexpected and unplanned personal development and self-acceptance. Vanessa Nakate and her climate activism are known from the unfamous Associated Press “involuntary” act of cropping her out of a photograph of five young climate activists gathered at Davos, Switzerland on 2020. The “accidental” obliteration of Vanessa Nakate has a far wider meaning: it is a clear evidence that Global South voices are underrepresented. Climate change affects immensely lives across Africa, Asia and Latin America. In 2019 Nakate was about to graduate from Makerere University Business School, Uganda; her path was already planned and she was going to get a job, get married and live happy ever after. Her degree was in business administration and marketing, she only had a vague idea about activism. But then something happened: Ugandan students have a few months off before graduation to do voluntary work in their communities. As Nakate started to research what challenges people were facing in their daily lives, she began “to understand what global warming means, how much impact it’s having”. In 2019 Africa was the theater of extreme weather events In March and April, cyclones Idai and Kenneth struck south-east Africa and left 2.2 million people needing flood relief. As Nakate started researching the impact of the climate crisis, she was pulled into the vortex of devastated livelihoods across the continent. Then her call to arms came she had to make sure that her fellow citizens and administrators knew that climate change was a huge threat to millions of lives. She sees that activists from African nations and the Global South are not being heard in the same way as activists from white nations are heard. Inspired by Sweden’s Greta Thunberg, in 2019 Nakate became Uganda’s first Fridays for Future protestor, awakening to her personal power and summoning within herself a commanding political voice.

Unbound: my story of liberation and the birth of the Me Too movement

Tarana Burke is the founder of the #metoo movement: her memoir is the story of a black girl from the Bronx who grows into a woman who dedicates her life to protect the vulnerable and bring predators to account. It is astonishing how the sense of guilt is strong among the young victims, a feeling accompanied Burke for years, the path to empowerment starts with empathy. Burke was abused and molested as a child and as a teen, her deep understanding of trauma is evident and her service to others after her own experience is even more remarkable. She got serious with her activism once she realized the lack of programs to support/protect Black and Brown women who spoke up about their sexual abuse. Through organizing Me Too came to be and later morphed into a movement. She addresses not only the predators but also those complicit in protecting the powerful. She also addresses her concerns as she watched #metoo blow up on Twitter & why it was important that she lay claim to the Me Too phrase (fearing white women would erase years of her work by claiming it as their own) & explains how she later came to understand that all women needed the same thing as Black & Brown women- space to be seen and heard.

Somebody's daughter : a memoir

Throughout her adolescence, Ashley Ford doesn't know how to deal with the worries that keep her up at night. If only she could turn to her father for his advice and support. But he's in prison, and she doesn't know what he did to end up there. After being raped by her ex-boyfriend, Ashley desperately searches for her sense of self. Then, her grandmother reveals the truth about her father's incarceration... and Ashley's world is turned upside down. Ashley embarks on a powerful journey to find the connections between who she is and what she was born into, discovering that, however much we might try to untether ourselves from a painful past, the ties that bind families together are the strongest ones of all..

Stronger : changing everything I knew about women's strength

If you are the girl, the woman who feels like she is never enough, that she will never be as strong, as good, as capable, I am here to tell you that you are enough. I am here to tell you that while it shouldn't have been your burden, you can write a different story. Stronger will change what you think you know about strength and, most importantly, empower you to go on your own journey to discover what strength looks like for you. Now a competitive amateur powerlifter who can lift over twice her own bodyweight, Poorna Bell is perfectly placed to start a crucial conversation about women's strength and fitness, one that has nothing to do with weight loss. In Stronger she challenges the notions taught to us as girls and examines how all of us can tap into our reservoir of inner strength to make us our strongest selves mentally and physically. Describing taking up weightlifting after the death of her husband, she shows how discovering her own strength helped her to find the confidence that physical pursuits can amplify - the confidence that has been helping men to succeed for centuries - and that women can find too. In these pages, Poorna tells not only her own story but those of a range of women, investigating intersections of race, age and social background. Part memoir, part manifesto, Stronger explodes old-fashioned notions and long-held beliefs about getting strong and explores the relationship between mental and physical strength. Whether you're into weightlifting, running, swimming, yoga or don't consider yourself to be sporty at all, Poorna shows how finding strength can work for you, regardless of age, ability or background.

Effortless: make it easier to do what matters most

In his previous international bestseller Essentialism, the business consultant Greg McKeown showed us how to create extreme focus in our lives, by identifying and eliminating what is superfluous and then focus on those important things. In Effortless the author shows us how to do those essential things in the easiest way possible: “Doing the most essential things in life does not have to be so hard. In fact, we can make it easy… effortless, in fact, if we approach it the right way.” The book divides into three parts: 1. Effortless State - how can we make it easier to focus? 2. Effortless Action - how can we make it easier to do? 3. Effortless Results - how can we get more results for less effort? Each part presents chapters, each describing into detail a different strategy. This book sums up in a very simple way many strategical schemes aimed to optimize our efforts, while being more self-conscious. Some strategies sound like common sense, but perhaps it is also important to remind ourselves we had already an idea on how to do things right. Among others, the concept of inverting the problem is very interesting: when faced with a hard problem that seems too overwhelming, it is good to stop and ask ourselves “Does this even have to be hard? What if it was easy, what would that look like?” The effortless state he writes about reminds of the idea of ‘flow’. How can it help us get around to the household tasks we put off, add enjoyment to the mundane or increase productivity in our working lives? And, most importantly, how do we achieve it? How can we make these things feel more effortless? It suggests ways to successfully find the reward in the task - or add one - like listening to your favorite podcast as you exercise and much, much more. It’s an extensive exploration. At the end of each section McKeown summarizes the key learning, pulling all the anecdotes, actions, and good advice into a clear understanding that you can easily begin to implement in your life. The final chapter where Greg shares his personal journey with his daughter sheds a new light on what we have previously read.

Kulovalkea

- Suomen dekkariseuran Ulkomaisen kunniakirjan voittaja - Päättää Shetlanti-sarjan - Perinteinen poliisiromaani, jossa seurataan myös muita henkilöitä kuin poliiseja

Kuurupiilo

- Norjalainen sarjamurhaajajännäri - Nykyajan poliisitutkimuksen rinnalla kulkee tarina texasilaisessa vankilassa odottavasta kuolemaan tuomitusta murhaajasta

Suvisaari

- Ruotsinkielinen alkuteos Sommarö (2016) - Joukko vakuutusyhtiö Axelssonin työntekijöitä viettää kesälomaviikkoa yhtiön omistamalla lomasaarella - Tarinaa viedään eteenpäin eri henkilöiden näkökulmia vuorottelemalla - Tapahtuu kuolemantapaus, ja yhteydet ulkomaailmaan katkeavat - Psykologinen jännäri

Bulvaani : rikosromaani

Vuoden johtolanka 2022 -ehdokkaana kuuden listalla. Palkintoraadin perustelut: Taina Haahti on kirjoittanut vahvan rikosromaanin globaalista jätebisneksestä. Työlleen omistautuva tutkija pääsee Suomesta Hongkongiin ja kehitysmaihin ulottuvan hämärän jäteliiketoiminnan jäljille. Bulvaani on koskettava ja ajankohtainen kirja häikäilemättömästä kansainvälisestä talousrikollisuudesta, jossa etsitään uusia reittejä ja mahdollisuuksia. Taina Haahti (s. 1960) on kirjoittanut ammatikseen vuodesta 1996. Taina Haahti on kirjoittanut 17 romaania, niistä 5 nuorille. Toiminut Taloussanomien ja Helsingin Sanomien kolumnistina sekä kirjoittanut aikakausilehtiin. Hän on toiminut yli 10 vuotta kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla.

Ei verta rantaa rakkaampaa : jännitysromaani

Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan voittaja. Milka Hakkarainen on asunut Ruotsissa yli 10 vuotta. Hän on toiminut uudessa kotimaassansa toimittajana ja suomen kielen opettajana ja julkaissut novelleja Suomessa ilmestyvissä lehdissä. Esikoisdekkari Ruotsissa asuvista suomalaisista, jotka ovat muuttaneet eri syistä ulkomaille. Heidän kohtalot nivoutuvat yhteen jännittävällä tavalla. Päähenkilöt ovat rikostoimittaja Rosa Riemunen, joka on juuri muuttanut Tukholmaan. Hänet lähetetään Skutskäriin kirjoittamaan juttua Suomiseuran toiminnasta. Hän tapaa paikallisissa hautajaisissa Jani Perannon, poliisin Tukholmasta, joka tuli lapsuusmaisemiin enonsa hautajaisiin. Hänen Rauha-mummi murhataan heti hautajaisten jälkeen ja rikosvyyhti lähtee rullaamaan.

Veljet : Younas

- Toinen osa maahanmuuttajaveljeksistä kertovaa sarjaa - Younas on suomalaiseen yhteiskuntaan integroitunut poliisi - Amir on nuorempi veli, joka on ajautunut maahanjengiin ja rikosten teille - Mihin asti veli on valmis menemään veljeään suojellakseen?

Terapiassa

Martta Kaukonen on Kuopiossa 1976 syntynyt Helsingissä asuva elokuvakriitikko. Teoksen lähtökohta on järisyttävä: 20-vuotias Ira saapuu terapian vastaanotolle. Hän ei salaa terapeutilta faktaa siitä, että hän on sarjamurhaaja. Terapeutti joutuu kamppailemaan eettisten kysymysten parissa. Mitä olisi tehtävissä, ettei uusia murhia syntyisi? Teos lähentelee intensiivisyydessään kauhugenreä, ja sen luettuaan tarvitsee varmasti terapiaa.

Uhanalaiset : rikosromaani

Tommi Laiho (s. 1973) on savolaissyntyinen helsinkiläistynyt kolumnisti ja mainosalan luova johtaja. Häntä kiehtovat ihmisen psyyke, draaman ja komedian yhdistäminen sekä rakkauden kamppailu pelkoja vastaan. Kirjan käsikirjoitus palkittiin Otavan Rikos 2019 -jännitysromaanikilpailussa. Teos on optioitu televisiosarjaksi. Uhanalaiset on henkilökohtainen rikostarina, joka kertoo miten eri tavalla ihmiset toimivat sisäisten ja ulkoisten paineiden keskellä. Rikostarinan ydin on sarja ei-luonnollisia kuolemia itäisessä Helsingissä.

Sielun palomies

Samuli Laiho (s. 1969) on Helsingissä asuva kirjailija ja pitkän linjan lauluntekijä, muusikko ja tuottaja, joka aloitti uransa legendaarisen Hearthill-yhtyeen kitaristina 1980-luvun lopulla. Samuli Laiholta on aiemmin ilmestynyt kaksi romaania Topliner (2018) ja Lasiseinä (2020). Teos sijoittuu Kansallisteatteriin, jossa tähtiohjaaja Muska Meriläinen valmistautuu uransa tärkeämpään ensi-iltaan. Hän alkaa saada häiriintyneitä yhteydenottoja. Pian Helsingissä paljastuu raaka kuolemantapaus, ja ex-poliisi Kaarle Meriläinen pelkää, että väkivallanteolla ja hänen tyttärensä häirinnällä on yhteys.

Sudenkorennon kesä

- Yläasteelle siirtymässä oleva Jesse viettää kesää vuoden 1985 Joensuussa - Teos on yhdistelmä nostalgista kuvausta lapsuuden ja nuoruuden rajamaastosta ja tiukkatunnelmaista trilleriä, joka saa jopa kansainvälistä väriä

Roihu

Vuoden johtolanka 2022 -ehdokkaana kuuden listalla Palkintoraadin perustelut: Dystopia vuoden 2028 Suomesta, jossa poliittinen tilanne on niin jännittynyt, että rajun sisäisen väkivallan uhka on erittäin lähellä. Niskakankaan esikoiskirja on asiantunteva ja mukaansatempaava. Myös kirjan henkilöt ovat inhimillisiä ja kiinnostavia. Intensiivinen ja hengästyttävä tarina pitää jännitteensä alusta loppuun.

Jääsilkkitie

- Realistinen poliisiromaani, joka sijoittuu Kemin ja Tornion tienoille - Poliisien ohella seurataan myös perheväkivallasta kärsivää Kristiania, joka joutuu hankalan valinnan eteen

Vainajat eivät vaikene

Mortuí non silent #1 Vuoden johtolanka 2022 -ehdokkaana kuuden listalla. Palkintoraadin perustelut: Suomalaista cozy crimea edustava esikoisromaani, jossa on oivaa miljöö- ja ympäristökuvausta. Kirjassa ovat tekniset faktat kohdallaan ruumiinavauksia myöten ja tarinan ansioita lisäävät uskottavat ja sympaattiset henkilöt. Kirjassa on hyvällä tavalla ”vanhanaikaisen dekkarin” vetovoimaa. Vainajat eivät vaikene aloittaa rikosylikonstaapeli Ville Karilan ja oikeuslääkäri Viola Kaarion murhatutkimuksista kertovovan Mortui non silent -dekkarisarjan.

Kuka viereesi jää

Vuoden johtolanka 2022 -voittaja Pressitiedote: Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -palkinto edellisvuoden parhaasta kotimaisesta jännityskirjasta on myönnetty Niko Rantsille romaanista Kuka viereesi jää (Tammi 2021). Niko Rantsin toinen romaani Kuka viereesi jää on vaikuttava näyttö uskottavasta ja realistisesta poliisiromaanista, joka pitää lukijan mielenkiinnon vireillä alusta loppuun. Rantsi hyödyntää poliisiammattinsa vahvuuksia ja kertoo vakuuttavasti rikostutkijoiden työstä, myös heidän arkielämänsä huolista ja perheongelmista. Näin hän inhimillistää poliisin ammattia. Kuka viereesi jää -romaanin ansioita vahvistaa tarinan vankka toiminnallinen jännite. Sen ohessa Rantsi kuvaa myös suomalaista rikosta ja rikollisia, sitäkin, miten todistusketju voi murentua, kun peloteltu todistaja muuttaakin äkkiä kertomustaan. Tarinan kovaa ydintä on se, saako poliisi satimeen häikäilemättömän päärikollisen. Tästä armottomasta jahdista Niko Rantsi on kirjoittanut erinomaisen ja sujuvan rikosromaanin. 

Norjalainen tyttöystävä

Vuoden johtolanka 2022 -ehdokkaana kuuden listalla. Palkintoraadin perustelut: Useita rikosromaaneja kirjoittanut Matti Remes tavoittaa hyvin pienen kaupungin tunnelmaa. Hiukan boheemi ja hyväsydäminen Ruben Waara on mainio tarinan päähenkilö monimutkaisine ihmissuhteineen. Kirjan kiinnostavaa antia ovat myös välähdykset Hangon sodanaikaisesta menneisyydestä. Matti Remes (s. 1955) on rikoskirjailija ja graafinen suunnittelija. Norjalainen tyttöystävä on hänen 11. Ruben Waara -romaaninsa. Sarja sijoittuu Hankoon, joka Espoon ohella on kirjailijan kotikaupunki. Neljä suomalaista ryöstää rahankuljetusauton Norjassa. Kolme jää kiinni, yksi jatkaa vapaalla. Kun tuomiot on lusittu, alkaa verinen välienselvittely Hangon syksyisillä kaduilla.

Se, joka pääsi pakoon

Johanna Savolainen on helsinkiläinen viestintäalan ammattilainen, joka harrastaa juoksua. Juniorista täysi-ikäiseksi asti hän pelasi SM-tasolla koripalloa, yltäen mitaleille. Se, joka pääsi pakoon on Savolaisen esikoisteos, jonka tekee erikoiseksi se, että kyseessä on pitkälti koripallodekkari. Urheiluun tiheästi liittyviä dekkareita ei ole kovinkaan paljon, ja siksi tämä teos on sen arvoinen, että siihen kannattaa tutustua.

Sateenkaarimurhat

- Sijoittuu Helsingin Kallion kaupunginosaan - Minäkertoja Kimi Kataja työskentelee mainostoimistossa, joka tekee kampanjaa suurelle pelifirmalle Red Hot Gamesille - Red Hot Gamesin työntekijä murhataan - Kimi päätyy ystävänsä Bennyn kanssa tutkimaan tapausta - Sateenkaariteemojen ohella teoksessa nappaillaan jos jonkinlaisia huumeita

Ja jollen sinua saa

Ilona Tuominen (s. 1985) on koulutukseltaan englannin ja ranskan kielen opettaja. Hän työskentelee opettajana Kaarinassa ja asuu Turussa. Tuominen voitti Kouvolan dekkaripäivien novellikilpailun 2019. Teoksen alaotsikko olisi ”hirviö nimeltä rakkaus”. Onko kyseessä rakkausromaani? Otsikon perusteella niinkin voisi ajatella… Päähenkilö on opettajan työtä tekevä Riia Haapakorpi, joka suree isoäitinsä kuolemaa ja hukuttautuu arkirutiineihin. Salilta treeneistä kotimatkalla hän törmää pariskuntaan, joka osoittaa veritahroja maassa. Hän löytää pusikosta täyteen sullotun urheilukassin, jonka sisältä tuijottavat elottomat silmät.

Klassisia kauhukertomuksia

- Nimensä mukaan valikoima tunnettujen englanninkielisten kirjailijoiden kauhunovelleita vuosilta 1853–1912 - Mukana esimerkiksi George Eliot ja Ambrose Bierce

Kummitushevonen : ja muita vanhoja suomalaisia kauhukertomuksia ja kummitusjuttuja

- Valikoima suomalaisten kirjailijoiden kauhunovelleita, pääasiassa 1930-luvulta - Mukana tunnetut Katri Vala ja Bertel Gripenberg mutta myös vähemmän tunnettuja ja nimimerkeillä kirjoittaneita kirjailijoita

Liminaalitilat : balladeja välitiloista

- Kauhurunoteos, jossa keskeisessä roolissa ovat hirviöt ja muut groteskit olennot - Perinteisiä asetelmia käännetään päälaelleen - Teoksessa on tekijän kauhuhenkistä kuvitusta

Kuihtuneet kaupungit : runoja kauhuista

- Hellmanin toinen kauhurunoteos - Tiiviitä ja tunnelmallisia runoja, joissa on synkkiä visioita ja hurjia asetelmia - Runoissa ikivanha ja moderni yhdistyvät

Paha poika

- Minäkertoja Léonard Delcroix istuu vankilassa ja kertoo tarinansa - Keskeisessä osassa salaperäinen kongolaistaustainen prostituoitu Ilunga Majambu - Nykyajan tapahtumat kytkeytyvät Belgian siirtomaa-ajan kauheuksiin

Unen vartijat

- Novellikokoelma, jonka tarinat liikkuvat jossakin kauhun, fantasian ja tieteiskirjallisuuden hämärillä rajamailla - Melko pitkiä novelleja, joissa mielikuvitus on valloillaan - Ei kauniita ja kilttejä tarinoita kaipaaville

Vellamon kevät

- Itsenäinen jatko-osa Tuomasen romaanille Kotonakulkijat (2019) - Alkoholismin kanssa kamppaileva Vellamo on muuttanut vanhalle kotiseudulleen kirjoittaakseen romaanin - Lastenkodissa asuvat Vellamon lapset epäilevät äitinsä olevan vaarassa ja yrittävät auttaa häntä

Hitman 3

Sarjan edellisessä osassa, Hitman 2:ssa salamurhaaja-agentti 47 ja ääni hänen korvassaan, Diana Burnwood loikkasivat freelance-salamurha-agentuuri ICA:lta ja yhdistivät voimansa roistomaisen palkkasoturin Lucas Grayn kanssa tuhotakseen Providence -nimisen yritysjohtajien ja teollisuusmiesten salaseuran, joka käyttää vaikutusvaltaansa poliittisiin, sotilaallisiin ja taloudellisiin tarkoitusperiin. Pelisarjan kolmososa jatkaa suoraan siitä mihin edellisosa jäi. 47 ja herra Gray pyrkivät kostamaan Providencelle heidän kidnappaamisensa salamurhaajiksi. Dianaa taas motivoi hänen vanhempiensa kuolema. Asiaa sekoittaa entisestään se, ettei Diana tiedä että nämä murhat on suorittanut 47 itse. Kolmikko kidnappaa Arthur Edwardsin, Providencen asiamiehen, joka tunnetaan koodinimellä Constant. Hän nimeää kolme Providencea hallitsevaa henkilöä: Carl Ingramin, Marcus Stuyvesantin ja Alexa Carlislen. Pelin alkumetreillä ollaankin jo Dubaissa, maailman korkeimman pilvenpiirtäjän ulkopinnalla etsimässä Styuvesantia eliminoitavaksi, joten liikkeelle lähdetään suoraan vauhdista. Pelillisesti Hitman 3 jatkaa samalla linjalla kuin sarjan aiemmatkin osat. Pelattavana on kuusi uutta, hyvin yksityiskohtaista karttaa, joissa Agent 47:n pääsee laittamaan kohteitansa kylmäksi mitä monituisimmilla tavoilla. Karttojen uudelleenpeluuarvo on erinomainen. Ensimmäisellä kartan läpäisykerralla peli neuvoo pelaajalle ainakin yhden tavan, jolla kohteen saa kohtuullisen helposti pois päiviltä. Mukana on vanhat tutut valeasussa hiippailut ja henkivartijaksi tekeymiset, mutta uutena mukaan tulee melko monimutkaisiakin tarinakulkuja, joiden päätteeksi päädytään suojaisaan paikkaan, jolloin murhatyön ja ruumiin piilottamisen saa hoitaa rauhassa. Myös Hitman-pelisarjan klassikot, avustetut onnettomuudet ovat hyvin pelissä mukana.

Returnal

ASTRA-korporaation tutkimusmatkailija Selene Vassos ei tottele käskyjä, vaan yrittää laskeutua Atropos-planeetalle tutkiakseen ilmiötä, jota hän itse kutsuu "White Shadow" -signaaliksi. Signaalissa on Selenelle jotain hyvin tuttua. Laskeutumisen yhteydessä Selenen alus, Helios kärsii pahoja vaurioita ja tekee pakkolaskun. Planeetalle haaksirikkoutunut Selene ei onnistu saamaan yhteyttä ASTRAan, joten hän alkaa tutkia planeettaa selvitäkseen tilanteesta. Selene järjuttuu pahemman kerran, kun löytää planeetalta oman ruumiinsa. Pian hän päättelee, että joka kerta kun hän kuolee planeetalla, aika palaa siihen hetkeen, kun hänen aluksensa sai osuman ja näin lähettää myös hänet takaisin lähtöpisteeseen. Planeetta Atropos näyttää kuitenkin muuttuvan jokaisen uudelleensyntymisen myötä, ja pian Selene alkaakin kokea hyvin eloisia harhanäkyjä. Pelissä Atropokselle haaksirikkoutunut Selene pyrkii löytämään ”Valkoisen varjon” lähteen, taistelee vihamielisiä muukalaisia ​​elämänmuotoja vastaan ​​ja kierrättää avaruusteknologiaa, joka on jäänyt jäljelle aiemmalta, sukupuuttoon Atropoksella kuolleelta muukalaissivilisaatiolta. Valkoista varjoa jäljittäessään Selene törmää rakennukseen, joka näyttää olevan tarkka kopio hänen lapsuudenkodistaan. Aina kun hän astuu taloon sisään, hän kokee vanhoja muistoja ja kohtaa lisäksi toistuvasti mystisen astronautin, joka on pukeutunut antiikkiseen avaruuspukuun. Returnal on kolmannen pertsoonan toimintapeli, jossa on proseduraalisesti generoituvaa sisältöä ja näin peli pysyy tuoreena useammankin läpäisykerran verran. Tämä kiitelty suomalainen hitti sai myös juuri äsken päivityksessä yhteistyöpelitilan, jossa planeettaa voi tutkia myös kaverin kanssa.

Werewolf the Apocalypse: Earthblood

Werewolf the Apocalypse: Earthblood sijoittuu fiktiiviseen luoteisamerikkaan, jossa goottilaisesta kauhustakin tutut yliluonnolliset olennot, kuten vampyyrit ja ihmissudet, taistelevat salaa vallasta. Tätä maailmaa hallitsee kolme olentoa: Wyld, kaoottinen, luova voima, joka luo elämää ja valvoo luontoa; Weaver, jonka tehtävänä on antaa muoto Wyldin luovuudelle, järjestämällä maapalloa; ja Wyrm, joka alun perin oli olemassa tasapainottavana voimana Wyldin ja Weaverin välillä, alun perin hajoamisen ja uudistumisen katalyyttina, mutta josta on tullut kuin musta aukko, joka on vaarassa tuhota kaiken. Peli keskittyy World of Darkness-pöytäroolipelistä tuttuihin ihmissusiin, jotka tunnetaan tässä maailmassa nimellä Garou. Ihmissusien yhteisö koostuu kolmetoista heimosta, jotka viihtyvät eristyksissä omiensa kanssa. Ihmissusiyhteisöjä kuvataankin eräänlaisena "planeetan immuunijärjestelmänä", joka pyrkii suojelemaan luontoa ja Gaian tasapainoa. Pelissä seurataan ihmissusi Cahalia, joka on irlantilaisten ihmissusien Fianna-heimon jäsen, ja työskentelee laumansa rinnalla ekoterroristiryhmän Lambda Mankind:in kanssa taistellen Endron-nimistä öljynyhtiötä vastaan. Tapahtumat käynnistyvät rytinällä, kun Cahal yhdessä laumatoveriensa, Rodkon, Avan ja Ludmillan kanssa soluttautuvat Endronin laitokseen, suunnitelmanaan peukaloida öljyntuotannon tietovarantoja ja pakottaa yritys heidät vetäytymään alueelta. Operaation aikana Endronin palkkalistoilla oleva ihmissusi tappaa Ludmillan, ja Cahal itse tappaa vahingossa toisen lajitoverinsa, Rafiqin, sekä sokeuttaa ystävänsä Rodkon. Häpeällisten tekojensa vuoksi Cahal päättää jättää lauman. Pelissä voi hiippailla suden muodossa tai raivota massiivisessa Crinos-hybridimuodossa. Pöytäroolipeliä pelaamattomille juoni saattaa jäädä hieman ohueksi, koska peli ei kovin paljoa taustoja selittele. Silti kyseessä on ihan mukiinmenevä peli ihmissusimeiningin ystäville.

Far Cry 6

Far Cry 6:n tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2021 kuvitteelliselle Yaran saarelle, josta tulee hyvin paljon Kuuba mieleen. Yaraa on kuvailtu "tähän mennessä suurimmaksi Far Cry -hiekkalaatikoksi". Saaren diktatuurista sotilasjunttaa johtaa "El Presidente" Antón Castillo (Giancarlo Esposito), joka kasvattaa poikaansa Diegoa (Anthony Gonzalez) seuraajakseen. Pelaaja on paikallinen Yaran-kapinallinen nimeltä Dani Rojas. Dani on entinen Yaranin armeijan varusmies, josta on tullut vapaustaistelija ja sissi. Tehtävänä ja pääasiallisena motivaationa on palauttaa kansakunta entiseen loistoonsa. Pelaaja voi itse valita pelaamansa Danin sukupuolen pelin alussa. Vuonna 1967 sissivallankumous johti Yaran eristämiseen muusta maailmasta. Siitä lähtien saari on ollut ajasta ja kehityksestä irrallaan vuosikymmeniä. Tämä on tuhonnut Yaranin talouden romahduksen partaalle. Vuonna 2014 Antón Castillo, syrjäytetyn entisen presidentin Gabriel Castillon poika, valitaan Yaran presidentiksi. Hän lupaa uutta vakautta luomalla "Viviron", uuden syövänhoitolääkkeen, joka on kehitetty Yaran tupakasta. Seitsemän vuotta myöhemmin hän ilmoittaa "kansalaisarpajaisista" hankkiakseen orjatyövoimaa tupakkapelloille. Kun maan asevoimat, (Fuerzas Nacionales de Defensa, FND ) alkavat kerätä köyhiä kansalaisia ​​pääkaupunki Esperanzaan, Dani Rojas suunnittelee ystäviensä Lita Torresin ja Alejo Ruizin kanssa pakenemista Yaralta aloittaakseen uuden elämän Yhdysvalloissa. Pakomatkalla Alejo ammutaan ja tapetaan, mutta Dani ja Lita onnistuvat pakenemaan kalastusveneellä muiden pakolaisten kanssa Miamiin. El Presedente Antón Castillo kuitenkin pysäyttää veneen, joka paljastaa, että hänen poikansa Diego yrittää myös livahtaa veneellä maasta. Saatuaan Diegon takaisin Antón määrää, veneen upotettavaksi tulittamalla sitä. Dani ja Lita selviävät, mutta Lita kuolee vammoihinsa pyydettyään kuoleman kielissä Dania etsimään "Libertad"-sissiliikettä ja sen johtajaa Clara Garciaa. Sarjan aiempien merkintöjen tapaan Far Cry 6 on ensimmäisen persoonan toimintaseikkailu joka sijoittuu avoimeen maailmaan. Pelaaja voi voi navigoida kävellen tai käyttämällä erilaisia ​​maa-, vesi- ja ilma-ajoneuvoja. Yaran saari on jaettu seitsemään pääalueeseen, joilla on monenlaista maastoa kaupunkialueista ja tiheistä viidakoista vuorijonoihin ja jopa avomerialueisiin. Pelin keskiössä on sissisodankäyntiFND:tä vastaan. Pelaajat voivat käyttää laajaa valikoimaa tavanomaisia ​​aseita (kuten pistooleja, rynnäkkökiväärejä, konepistooleja, haulikoita, kevyitä konepistooleja, kiikarikiväärejä ja kranaatinheittimiä). Ampuma-aseita voi myös itse tuunata käyttämällä materiaaleja, joita löytyy saarelta. Far Cry-pelisarjan ystäville on taas luvassa tuttua toiminnallista hupia kymmenien tuntien verran.

Subnautica: Below Zero

Kaksi vuotta alkuperäisen pelin tapahtumien jälkeen tiedemies Robin Ayou salakuljettaa itsensä planeetalle 4546B tutkiakseen siskonsa Samanthan kuolemaan johtaneita olosuhteita, joiden Alterra-korporaatio väittää johtuneen "työntekijän huolimattomuudesta". Kuluneen vuoden aikana Alterra oli rakentanut planeetalle useita tutkimustukikohtia, mutta on sitten aivan vasta äskettäin vetänyt planeetalta pois koko henkilöstönsä. Tämä antaa Robinille mahdollisuuden laskeutua planeetalle tutkimaan sisarensa kuolemaa. Pian laskeutumisen jälkeen Robin havaitsee hätäsignaalin ja lähtee tutkimaan sitä. Hän löytää avaruusolentojen pyhän paikan, joka sisältää aiemman asukkaan aktiivisen digitoidun tietoisuuden. Tietoisuus esittelee itsensä Al-Ani:ksi ja lataa itsensä väkisin Robinin aivoihin juuri kun pyhäkön viimeisellä käyttövoimalla. Robin on vihainen Al-Anille tunkeutumisesta hänen mieleensä, ja suostuu näin auttamaan sitä rakentamaan uuden kehon, johon se siirtyy. Asian toteuttamiseksi Robin etsii planeetalta avaruusolentoja ja esineitä löytääkseen tarvittavat komponentit ja materiaalit. Al-An selittää myös, ettei se yrittänyt ottaa yhteyttä Alterraan, koska se uskoi, että Alterran motivaatiot eivät olleet linjassa sen motivaatioiden kanssa, eikä se halunnut ottaa riskiä siitä, että he löytäisivät hänen lajinsa kotimaailman. Etsinnän aikana Al-An myöntää myös, että se oli eläessään yksi lajinsa johtavista tutkijoista, jotka tutkivat parannuskeinoa Kharaa-bakteeriin. Subnautica: Below Zero on selviytymisseikkailupeli, joka sijoittuu avoimeen maailmaan ja jota pelataan ensimmäisen persoonan näkökulmasta. Edeltäjänsä tapaan pelaajan tavoitteena on tutkia ympäristöjä ja selviytyä vieraassa ympäristössä ja samalla saavuttaa tavoitteita pelin juonen edistämiseksi. Pelaajat keräävät resursseja, rakentavat työkaluja, tukikohtia ja sukellusveneitä sekä voivat olla vuorovaikutuksessa planeetan villieläinten kanssa. Peli tapahtuu ensisijaisesti veden alla, mutta toisin kuin edeltäjänsä, pelin pohjoisosassa on myös merkittäviä maa-alueita tutkittavana. Pelissä on myös vuorokaudenajat, ja dynaaminen sää (mm. tuuli, lumi, sumu ja rakeet.) Paluun tekevien mekaniikkojen, kuten terveyden, nälän ja janon, lisäksi pelaajilla on nyt lämpömittari, joka aktivoituu heidän ollessaan kuivalla maalla. Jos pelaaja altistuu ankaralle säälle, hänelle alkaa kehittyä hypotermia. Tämä voidaan estää etsimällä suojaa luolista tai rakennuksista, käyttämällä kasveja tai työkaluja, jotka voivat lämmittää pelaajaa, ja valmistamalla sopivia selviytymisvarusteita, joiden avulla pelaaja voi viipyä ulkona ankaralla säällä pidempiä aikoja.

Deathloop

Deathloopissa pelaaja on Colt, aikasilmukkaan juuttunut salamurhaaja, joka on saanut tehtäväkseen ampua kahdeksan visionääri-nimistä kohdetta eri puolilla saarta ennen puoltayötä. Jos edes yksi noista kahdeksasta jää eloon, nollautuu aikasilmukka ja kaikki tehty työ menee hukkaan. Lisäksi, jos Colt kuolee ennen kahdeksan kohteen poistamista, hän herää aina aikasilmukan alussa. Pelaajan tulee käyttää yhdistelmää hiipimis-, parkour-, hyökkäystaidoista sekä, aseita, vempaimia ja voimia liikkuakseen pelimaailmassa. Kohteilla on tietyt toimintamallit, jotka opitaan yritys-erehdys-periaattella. Deathloopin aikasilmukka ei ole sekunnilleen ajoitettu. Jokainen päivä on jaettu neljään jaksoon (aamu, keskipäivä, iltapäivä ja ilta), ja liikkuminen saaren neljän alueen (Updaam, Karl's Bay, Fristad Rock ja The Complex) välillä saa ajan kulumaan nopeammin. Eri alueiden hahmojen rutiinit vaihtelevat sen mukaan, mihin aikaan vuorokaudesta pelaaja tulee paikalle. Lisäksi ja pelaajan toimet yhdellä alueella voivat vaikuttaa hahmojen rutiineihin toisella. Pelissä on myös moninpelimahdollisuus, jossa pelaaja voi vaihtoehtoisesti ottaa Juliannan, agentin, jonka tehtävänä on suojella aikasilmukkaa roolin ja taistella Coltia vastaan. Juliannalla pelattaessa pelaaja astuu satunnaiseen pelaajan peliin ja voi häiritä heidän peliään. Moninpeliosuus on valinnainen, ja pelaajat voivat estää muita ottamasta Juliannan roolia pelissään, vaan jättävät sen tietokoneohjatun vastustajan tehtäväksi, joka yrittää pysäyttää Coltin. Ihmisvastustajien mahdollisuus tekee pelistä kuitenkin arvaamattomampaa ja siten jännittävää. Tunnelmallinen 1960-luvulle sijoittuva Deathloop sijoittuu yhteen toistuvaan päivään Blackreefin saarella. Ensimmäisen kerran vuonna 1931 kartoitetulla Blackreefilla oli alun perin pieni kalastajakylä ja sotilastukikohta, jossa tehtiin paikallisia ajallisia poikkeavuuksia koskevia kokeita. Sen omistaa nyt AEON-ohjelma, jonka perusti tiedemies Egor Sterling hyödyntääkseen saaren ainutlaatuisia ominaisuuksia ja saavuttaakseen kuolemattomuuden elämällä äärettömässä aikasilmukassa. Sterling houkutteli kahdeksan muuta eksentristä asialleen uskollista henkilöä myös mukaan juoneensa. Nämä visionäärit toivat mukanaan lukuisia haalimiaan fanaattisia seuraajia, joita kutsutaan eternalisteiksi Aikasilmukan ansiosta AEON-ohjelman jäsenet voivat viettää loputonta juhlaa, jossa he voivat tehdä mitä tahansa ilman pelkoa seurauksista. Silmukka nollautuu keskiyöllä ja palauttaa kaikki alkuperäiseen tilaan ilman muistoja edellisestä päivästä.

Resident Evil Village

Resident Evil Village sijoittuu aikaan kolme vuotta Resident Evil Biohazardin tapahtumien jälkeen. Ethan Winters on asunut vaimonsa Mian ja 6 kuukauden ikäisen tyttärensä Rosemaryn kanssa, kun Chris Redfield – aiempien Resident Evil -pelien päähenkilö – ja hänen kätyrinsä yhtäkkiä ilmestyvät paikalle, murhaavat Mian kylmäverisesti ja sieppaavat Ethanin ja Rosemaryn. Sotilaat kuljettavat heidät salaperäiseen eurooppalaiseen kylään, jonka läpi Ethanin täytyy kulkea pelastaakseen tyttärensä. Hommaa hankaloittaa kylään tunkeutuvat ihmissuden kaltaiset mutantit, joita kutsutaan lycaneiksi. Niitä hallitsee neljä erilaista mutanttiherraa, joista jokainen hallitsee omia joukkojaan linnoituksistaan käsin: 1. Lady Alcina Dimitrescu, epätavallisen pitkä vampyyriaristokraatti, asuu Dimitrescun linnassa kolmen tyttärensä Belan, Cassandran ja Danielan sekä mutatoituneiden avustajiensa kanssa. 2. Hallusinaatioita aiheuttava aaveen kaltainen Donna Beneviento hallitsee kartanoaan House Benevientossa ja toimii nukkensa Angien kautta. 3. Groteski Salvatore Moreau toimii säiliöstä lähellä kylää, Häntä kutsutaan myös "mermaniksi". 4. Karl Heisenberg, joka osaa manipuloida magneettikenttiä, johtaa joukkoa Soldat-simulacra-nimistä sotilasjoukkoa nykyaikaisesta tehtaasta. Kaikki mutanttiherrat vastaavat korkeimmalle johtajahahmolle nimeltä Äiti Miranda, kylän hallitsija, joka on kaikkien "kyläläisten palvoma entiteetti". Pelin tapahtumat käynnistyvät kun Ethan herää heitä kuljettaneen kolaroineen auton vierestä, ja löytää tiensä läheiseen kylään. Lycanit hyökkäävät kylään ja Ethan ei pysty pelastamaan kylän asukkaita. Hänet vangitaan ja viedään kylän papin Äiti Mirandan ja hänen alipäälliköidensä eteen. Ethan pakenee kuolemanloukusta ja joutuu uskaltautumaan Dimitrescun linnaan pelastaakseen Rosemaryn. Kuten edeltäjänsä, Resident Evil 7: Biohazard, Resident Evil Villagessa käytetään ensimmäisen persoonan näkökulmaa. Peli sijoittuu lumiseen tutkittavaan itäeurooppalaiseen kylään, jota kuvaillaan "kuin vedetyksi suoraan viktoriaaniselta ajalta". Edeltäjäänsä verrattuna peli on toimintakeskeisempi, ja päähenkilö Ethan Winters on nyt varustettu sotilaallisen koulutuksensa ansiosta paremmalla arsenaalilla taistelutaitoja. Pelin ensisijaiset viholliset, ihmissuden kaltaiset lykaanit, eivät ole vain ketteriä ja älykkäitä, vaan voivat myös käyttää aseita ja hyökätä laumassa. Tämä pakottaa pelaajaa harkitsemaan uudelleen strategiaansa sen suhteen, käyttääkö niukkoja ammuksia, käyttääkö lähitaistelua vai luikkiako yksinkertaisesti pakoon. Hyytäviä hetkiä ja toiminnallista menoa luvassa kauhun ystäville.

Mass Effect: Legendary Edition

Tämä trilogia kuuluu yleissivistykseen jokaiselle avaruusoopperan ystävälle! Mass Effect Legendary Editioniin on koottu peliklassikon ensimmäiset kolme osaa tarinalisäosineen. Se siis sisältää pelit: Mass Effect, Mass Effect 2 ja Mass Effect 3. Kaikki kolme peliklassikkoa on remasteroitu, varustettu sekä visuaalisilla että teknisillä parannuksilla ja monipuolisemmilla pelin säädöillä. Mass Effect, trilogian ensimmäinen peli, sai remasteroinnin yhteydessä laajempia päivityksiä kuin kakkos ja kolmososat. Erityisesti päivitettiin grafiikkaa, taistelumekaniikkaa, ja MAKO-ajoneuvon käsittelyä. Mass Effect Legendary Edition sisältää yksinpelikampanjat kaikista kolmesta Mass Effect -trilogian nimikkeestä. Kokoelma sisältää lisäksi lähes kaiken pelitrilogiaan julkaistun tarinallisen ladattavan lisäsisällön (DLC) Trilogia koostuu toimintaroolipeleistä, joissa pelaaja ottaa komentaja Shepardin roolin. Shepard on eliittiihmissotilas, jonka on yhdistettävä galaktinen yhteisö erittäin kehittynyttä synteettis-orgaanista uhkaa Reaperseja vastaan. Shepard on monipuolisesti muokattavissa oleva hahmo, jonka sukupuolen, ulkonäön, sotilaataustan, taistelukoulutuksen ja etunimen pelaaja pelaaja voi valita. Jokaisen läpäisykerran aikana pelaaja tekee valintoja, jotka vaikuttavat vaikuttaa tarinaan monin eri tavoin. Aiemmissa peleissä tehdyt valinnat siirtyväty seuraaviin peleihin. Nyt on viimeistään aika ottaa tämä klassikkotrilogia haltuun! Myös pelin pariin palaaville Legendary edition tarjoaa miellyttävän kokemuksen verestää muistoja tämän uraauurtavan teoksen parissa.

Scarlet Nexus

Scarlet Nexus on japanilaistyylinen toimintaroolipeli, jota pelataan kolmannen persoonan näkökulmasta. Pelaajat voivat ottaa pelattavakseen joko Yuito Sumeragin tai Kasane Randallin, OSF:n (Other Suppression Force) jäsenet, joiden tehtävänä on puolustaa Uutta Himukaa ”muina” tunnettuja olentoja vastaan. Lyhyen kantaman aseiden lisäksi, sekä Yuitolla että Kasanella on psykokineettisiä kykyjä, jonka avulla he voivat heittää pelin esineitä ja tavaraa vihollisten päälle. Pelissä päähahmon voimia voidaan parannella pelin aikana käyttämällä "aivokarttaa", joka toimii pelin taitopuuna. Pelaajien edistyessä he kohtasivat erilaisia ​​ryhmän jäseniä, jotka auttavat heitä taisteluissa. Jokaisella näistä sivuhahmoista on omat ainutlaatuiset taistelukykynsä, jotka on avattavissa myös pelihahmolle "aivolinkiksi" kutsutun kyvyn kautta. Peli sijoittuu vaihtoehtoiseen lähitulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on kehittänyt aivoteknologiaa niin pitkälle, että yhteiskunna voi sanoa olevan muodostunut aivojen ja sitä stumiloivien ja aktivoivien aineiden ympärille. Nämä aineet antavat ihmisille myös yliluonnollisia supervoimia. Yhteiskunnan turvajoukot ”The Other Suppression Force (OSF)” värväävät joukkoihinsa jäseniä, joilla on yliluonnollisia kykyjä suojella ihmiskuntaa ”muilta”, mielettömiltä mutanteilta, jotka hyökkäävät yhteiskunnan kimppuun. Scarlet Nexus on kerännyt ylistystä arvioissa. Erityisesti kiitosta ovat saaneet pelin taistelujärjestelmät, erityisesti kahden päähenkilön telekinesiavoimat. IGN:n Mitchell Saltzman kirjoitti, että "se, mikä todella tekee Scarlet Nexuksen taistelusta erottuvan, on kuinka telekineettiset liikkeet soljuvat asepohjaisten hyökkäysten kanssa. Asecombon missä tahansa kohdassa voit painaa oikeaa liipaisinta hypätäksesi välittömästi taaksepäin ja heittääksesi esineen, sitten seurata sitä jälleen asehyökkäyksellä, joka tuo sinut takaisin lähitaisteluetäisyydelle. Näiden kahden välisen siirtymisen helppouden tuloksena on todella jännittävä ja tasainen sekoitus pitkän kantaman taistelua ja lähitaistelua."

Marvel´s Guardians of the Galaxy

Tässä kolmannen persoonan toimintaroolipelissä pelaaja hyppää Peter Quillin eli itsensä Star-Lordin saappaisiin. Muut galaksin vartijat (Gamora, Rocket Raccoon, Groot ja Drax the Destroyer), eivät ole suoraan pelattavissa, vaan ne ovat tekoälyn ohjaamia. Pelaajat voivat kuitenkin antaa heille komentoja taistelun aikana. Jokaisella pelin hahmolla on omat ainutlaatuiset taitonsa ja kykynsä, joita voi ketjuttaa yhteen aiheuttamaan enemmän vahinkoa. Kun pelaaja taistelee vihollisia vastaan, muodostuu ruutuun mittari, joka antaa pelaajalle mahdollisuuden päästää valloilleen "Team Huddle" -nimisen tsemppirinkikyvyn. Tämä kyky saa Star-Lordin kutsumaan porukan kasaan keskellä taistelua, pitämään motivoivan puheen ja soittamaan vähän klassista rockia innostaakseen ystäviään. Onnistunut Huddlen käyttö puhe antaa muille hahmoille selkeitä etuja. Star-Lordin kykyjä tehostetaan puheen laadusta riippumatta. Huddle oli pelimekaniikkana samaan aikaan hauska ja tosi tuore. Se sopii Guardians of the Galaxyn päättömään huumoriin kuin nenä päähän. Pelin eri kohdissa pelaaja voi tehdä dialogipromptien kautta keskeisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat muun ryhmän välisiin suhteisiin ja tiettyjen tehtävien lopputulemaan. Koko pelin ajan hänen muut hahmot palaavat puheissaan Star-Lordin päätöksiin. Haaroittuvasta dialogipoluista huolimatta pelin ydintarina pysyy aina samana ja pelillä on vain yksi loppu. Tarina käynnistyy kasarilta, jossa näemme kuinka Peter Quillin 13-vuotispäivänä hänen äitinsä Meredith juttelee poikansa kanssa. Ajankuva on poikkeuksellisen onnistunut. Nopeasti hypätään kuitenkin tulevaisuuteen ja Andromedan galaksiin. Siellä vuosia myöhemmin Peteristä on tullut palkkasoturi nimeltä Star-Lord ja hän johtaa ryhmää nimeltä ”Galaxin vartijat”. Ansaitakseen rahaa ryhmä suuntaa suuntaavat karanteenialueelle, jonka Nova Corps on perustanut varastoidakseen sodasta jäänyttä romua. He ovat matkalla nappaamaan harvinaisen hirviön työnantajalleen Lady Hellbenderille. Ryhmän on kuitenkin pakko paeta karanteenialueelta, kun Peter tulee poimineeksi löytämänsä keltaisen jalokiven ja näin vahingossa vapauttaneeksi tuntemattoman avaruusolennon. Tästä alkaa huima seikkailu, josta ei vauhtia, vaarallisia tilanteita ja huumoria puutu. Voimakkaan tarinallinen ja hauska toimintapeli, jossa on paljon dialogia ja reipas meno.