TOIVOSTA

Pixabay: Suju

Suosittelen teille kaikille lämpimästi Maaret Kallion kirjaa Voimana toivo (WSOY, 2020). Siinä on paljon tärkeää asiaa toivosta ja viisautta, jota kaikki tarvitsemme näinä erityisen vaikeina aikoina. Kirjan sävy on alusta loppuun voimaannuttava ja lohdullinen. Maaret Kallio sanoittaa isoa ja tärkeää aihetta onnistuneesti. Jos et pääse nyt käsiksi itse kirjaan, voit lukea Maaret Kallion haastatteluja esimerkiksi tuoreesta Anna-lehdestä ja Pirkka-lehdestä sekä Ylen sivuilta. Lisäksi voisin suositella Ylen ohjelmaa Puoli seitsemän, jossa Maaret Kallio oli vieraana  2.4.2020.

Luettuani Maaret Kallion kirjan päätin kirjoittaa siitä, mitä ajatuksia minulle itselleni nousi Kallion kirjasta. Olennaisinta jutussani ovat kysymykset. Voit kirjata ne ylös muistikirjaasi ja kirjoittaa niihin itseäsi varten omat vastauksesi. Halutessasi voit myös keskustella niistä kanssamme kommenttikentässä. Kallion kirjassa, lukujen lopussa, on lisää hyviä kysymyksiä, joista voisit tehdä otsikon vaikkapa omaan päiväkirjaasi. 

Mikä on toivon merkitys elämässäsi? 

Minun elämässäni se on valtava. Toivo auttaa jaksamaan silloin kun on todella vaikeaa. Ja silloinkin, kun ei ole vaikeaa, toivo tekee elämästä rennompaa ja luottavaisempaa. Omassa elämässäni toivo antaa voimaa ja helpottaa oloa vastoinkäymisten keskellä. Maaret Kallio sanoittaa kirjassaan toivon merkitystä ihmisen elämässä. Hän myös pukee sanoiksi sen mitä toivo oikeastaan on ja mitä kaikkea käsite pitää sisällään.

Mistä oma toivosi kumpuaa? 

Oma toivoni kumpuaa varmaan eniten elämänkokemuksesta. Käytäntö on osoittanut elämän jatkuvan, vaikka mitä tapahtuisi. Itselleni on syntynyt usko siihen, että elämä kantaa. Rakkaus on ehtymätön toivon lähde, josta voin myös ammentaa. Tämä sisältää oman rakkauteni. Kun osoitan teoillani rakkautta lähimmilleni, saan siitäkin itselleni voimaa. Saan voimaa itselleni myös siitä, kun voin tukea toista. On helpompaa olla autettavana ja tuettavana, kun itsekin vastavuoroisesti pääsee välillä tukijan ja auttajan rooliin. Luottamus omiin läheisiin ja tunne siitä, ettei tarvitse kantaa kaikkea yksin, on yksi tärkeimmistä toivon lähteistäni. Turvallisuuden tunnettani lisää, että elämääni kuuluu ihmisiä, jotka kykenevät kannattelemaan ja ottamaan vastaan vaikeita tunteita silloin kun oma toivo on hukassa. Ylipäätään luottamus ja tieto siitä, että on ihmisiä joiden puoleen voin kääntyä vaikeuksissa ja haasteissa, olivat ne sitten pieniä tai isoja, pitää yllä omaa toivoa. Riittää, että on olemassa läheisiä, jotka näkevät ja kuulevat oman ahdingon, mutta siitä huolimatta uskovat vankkumatta ”parempaan huomiseen”. Tällä en tarkoita yltiöpäistä positiivisuutta, vaan heillä on taito muistuttaa lempeästi, että tämä on väliaikaista. Vaikkei itse siihen sillä hetkellä uskoisikaan. 

Mikä vahvistaa toivoasi? 

Toivoani vahvistaa varmasti hyvin monet asiat. Niitä ei kuitenkaan ole kovin helppo pukea sanoiksi. Ainakin toivoani vahvistavat kiitollisuuden harjoittaminen omassa arjessa, säännöllinen keskustelu ja yhteydenpito läheisten kanssa, oman elämänhallinnan tunteen vahvistaminen omassa arjessa, kuoleman tiedostaminen osana elämää – hetkessä eläminen. Lisäksi olen ottanut ohjenuorakseni ”Tee joka päivä jotain mistä nautit”. Tilanteestani riippumatta koetan joka päivä tehdä jonkun asian, josta ihan oikeasti nautin, jotain sellaista, joka ravitsee ja palauttaa. Se voi olla hyvän musiikin kuuntelu, kirjan lukeminen, hyvä elokuva tai tv-sarja, leipominen, metsässä käveleminen, järvessä uiminen, veneellä soutaminen. Se voi olla keskustelu rakkaan ihmisen kanssa tai vaikka lämmin suihku tai sauna rankan päivän päätteeksi. Lista on loputon. Se voi olla mitä vain mistä nautin. Se voi olla mietelauseet, joita rakastan lueskella tai ihan pienikin asia, kuten vaikka uunissa paistuvan piirakan tuoksu, joka levittää kotiini lämpöä ja hyvää mieltä. Yksikin tällainen asia päivässä vahvistaa omaa toivoani kummasti.  

Mitkä ovat mielestäsi toivon tekoja? Minkälaisin teoin voit voimistaa omaa toivoasi? 

Maaret kallio kertoo kirjassaan toivon teoista. Siksi kysynkin itseltäni, mitkä ovat mielestäsi toivon tekoja? Minkälaisin teoin voit voimistaa omaa toivoasi? Tähän jo osittain vastasinkin. Omaa toivoani voin vahvistaa tekemällä joka päivä sellaisia arkisia pieniäkin tekoja, jotka ylläpitävät omaa hyvinvointiani. Kuoleman tiedostaminen osana elämää on elämän rajallisuuden myöntämistä itselleni, jolloin tämän hetken arvokkuus korostuu. Toivon teko voi omassa elämässäni olla mm. asettuminen tähän hetkeen ja tässä hetkessä kauneuden huomaaminen ympärilläni ja siitä nauttiminen. Toivon teko voi olla myös kirjoittaminen, jonka avulla voin selvittää päätäni. Maaret Kallio puhuu kirjassaan toivon toimijuudesta, joka auttaa ulos lamaannuttavasta avuttomuuden kokemuksesta. Keskeistä on oma vaikuttamisen mahdollisuus, ei se, että asiat menevät minun mieleni mukaan. Ehkäpä nuo mainitsemani asiat kuvaavat tuota toimijuutta omalla kohdallani.  

Minkälaisin teoin voit valaa toivoa muihin? Miten voit vahvistaa muiden toivoa?

Nämä ovat mielestäni tärkeimpiä kysymyksiä juuri tässä hetkessä, kun korona jyllää maailmalla. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Maaret Kallio antaa kirjassaan vastauksia, mutta ennen kaikkea hän herättää lukijan pohtimaan toivon olemusta ja sitä, miten se näyttäytyy konkreettisesti omassa elämässä. Sitä unohtamatta, että lentokoneenkin pudotessa on happinaamari asetettava aina ensin omille kasvoille, ennen kuin lähtee auttamaan toisia.  

Itse koen, että toisen toivoa voi vahvistaa esimerkiksi olemalla toiselle aidosti ja kokonaan läsnä silloin kun kohdataan. Tästähän Maaret Kalliokin kirjoittaa, että toisinaan läsnä oleva kuunteleminen on jo itsessään riittävä ja mitä parhain toivon teko toiselle. Kyky vastaanottaa toisen tunteet ja etenkin toivottomuus sekä kyky sietää toisen pahaa oloa ahdistumatta itse, luovat myös toivoa. Ei tarvitse välttämättä löytää sanoja, varsinkaan silloin, jos niitä ei yksinkertaisesti ole. Lisäksi kiinnostuminen siitä mikä on toisen pahan olon taustalla on toivoa luovaa. 

 ”Olennaista on kuulla tarina ongelman takana, eli päästä kiinni mieleen ja juureen, ei vain suoristella pintoja. Kokonaisen ihmisen kuuleminen ja hyväksyminen on itsessään jo toivoa luovaa. Ettei tule nähdyksi vain ongelman, tilanteen tai oireitten kautta. On äärimmäisen tärkeää muistaa, että jokaisen toivo on yksilöllistä. On keskeistä kiinnostua juuri toisen toivosta, eikä tarjota vain omaansa.” 
(Kallio 2020, 175-176)

Näitä sanoja ja monia muitakin jäin Kallion kirjasta pohtimaan. Näin myös hiljan televisiosta Frank Martelan haastattelun Arto Nybergin ohjelmassa. Hänkin puhuu elämän merkityksellisyydestä, joka ehkä parhaiten syntyy siitä, kun keskittyy vähemmän itseensä ja auttaa muita. Olennainen osa toivoa on myös tuo oman elämän merkityksellisyyden kokemus. Maaret Kallionkin mukaan toivossa on kyse siitä, että ihminen suuntaa ajatuksissaan ja teoissaan oman napansa ulkopuolelle. Frank Martelaa on haastateltu paljon eri puolilla ja mm. Yleltä löytyvä artikkeli Keskity vähemmän itseesi ja auta muita – filosofi Frank Martelan viisi vinkkiä parempaan elämään aiheesta on mielestäni mielenkiintoinen .  

”Elämä kantaa, mutta kenen kanssa?”

Maaret Kallion kirjassa on luku ”Elämä kantaa, mutta kenen kanssa?”. Tunnistan, että omassa elämässäni on ihmisiä, joiden seurassa oma toivoni vahvistuu. Toiset osaavat luonnostaan kannatella toisen toivoa hädän hetkellä. Tästä Kallio myös kertoo kirjassaan. Kannattaa tunnistaa nuo ihmiset ja sitkeästi hakeutua heidän seuraansa elämän karikoissa. Jäin miettimään, että mitä nuo ihmiset oikeastaan tekevät, jotta näin tapahtuu. Senkään sanoittaminen ei ole helppoa. Ainakin siihen liittyy aito kuulluksi tuleminen, yhteyden kokeminen, jakaminen, lämpö, turva, lohtu, sekä arvostus ja toisen kunnioittaminen hädän hetkellä. Nämä asiat ja lisäksi rakkauden osoittaminen omassa arjessa, aito läsnäolo sekä tarvittaessa saatavilla oleminen ovat asioita, joita itse toivon omilta läheisiltäni silloin kun koen toivottomuutta. 

Mitä sinä toivot tai tarvitset omilta läheisiltäsi silloin kun itse koet toivottomuutta? 

Minkälainen puhe ja minkälaiset sanat vahvistavat toivon ilmapiiriä? 

Lähteet: Kallio, M. 2020. Voimana toivo. Helsinki: WSOY.