Stengel, Richard: Mandelan tie – 15 oppituntia elämästä, rakkaudesta ja rohkeudesta

Tänä kesänä on Nelson Mandela noussut jälleen lehtikirjoituksiin, kun Etelä-Afrikassa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen yhteydessä on muisteltu, kuinka hän toistakymmentä vuotta osasi taitavasti käyttää urheilua yhdistämässä rikkonaista kansaa. Sillä kertaa kyseessä oli rugby.

Myös Mandelasta hiljattain julkaisu kirja on saanut paljon huomiota osakseen. Sen kirjoittaja Richard Stengel kulki Mandelan rinnalla pitkään keräämässä aineistoa hänen kokemuksiaan ja ajatuksiaan kuvaavaa kirjaa varten. Stengel on onnistunut tehtävässään ja kirjoittanut näkemästään ja monista keskusteluistaan Mandelan kanssa mieleenpainuvan kirjan. Hän on jaotellut merkittävimmät aiheet viideksitoista opetukseksi, jotka kaikki puhuttelevat meitä tavallisia ihmisiä.

Lähtökohtana koko ajattelussa on afrikkalainen käsite ”ubuntu”. Mandelaa, kirjan esipuheen kirjoittajaa, siteeraten sen voi selittää ”syväksi tunteeksi siitä, että olemme ihmisiä vain muiden ihmisten ihmisyyden kautta ja että jos haluamme toteuttaa mitään tässä maailmassa, se tapahtuu yhtä paljon muiden ihmisten työn ja saavutusten ansiosta kuin omiemme.” Vahvan ja nöyrän miehen sanoja. Suurmiehen.

Kirja on voimakas lukukokemus, joka valottaa Mandelan elämää uudesta näkökulmasta: hänen valtavaa elämänkokemustaan ja viisauttaan on onnistuttu pukemaan muotoon, josta me jokainen voimme löytää jotain elämäämme niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Elämäohjeita, rohkaisua, voimaa. Kirja on helppolukuinen, ja koska se on jaoteltu 16 osaan, sen voi myös ottaa vain hetkeksi käteensä ja laskea taas pois. Jos malttaa.

Liisa Nikkilä

>Hae HelMet-kirjastosta

Lauerma, Hannu: Pahuuden anatomia

Vankimielisairaalan ylilääkäri on todellinen pahuuden ammattilainen. Pahuuden ongelma kiinnostaa kaikkia meitä, jotka avuttomina ihmettelemme maailman menoa ja viimevuotisten joukkomurhien satunnaisten uhrien määrää. Uutiset kellarin pimeyteen vangituista lapsista ahdistavat meitä sietämättömästi ja panevat kysymään, mitä pahuus oikein on?

Lauerma tarkastelee ilmiötä laajasti yksilöllisen pahuuden ja joukkoliikkeiden lähtökohdista. Hänen näkökulmansa on ennenkaikkea biologinen ja lääketieteellinen, mutta hän kysyy myös, miksi nälänhädät, sodat ja autolla tappaminen kuuluvat ikään kuin pahuuden kategorian ulkopuolelle? Jumalan nimissä on tehty kauheimmat julmuudet maailman historiassa. Ja voimmeko aina ottaa sen puolustuskortin rakkaudettomasta lapsuudesta ja koulukiusaamisesta? Hyvän ja pahan arvostelmat riippuvat suuresti katsojasta niin että esim. sodan jälkeen voittajat ovat aina jaloja ja hävinneet hirviöitä.

Lauerma on deterministi, ihminen on luonnostaan väkivaltainen ja voitonhimoinen. Paha on ehdottomasti läsnä viihteen ja julkisuuden julkisuuden maailmassa. Siinä bisneksessä pyörivät kovat rahat ja siitä me kukin nautimme kotisohvallamme iltaisin kauneudella ja romantiikalla kuorrutettuna.

Pahuuden historia on tämän kirjan mielenkiintoisimpia lukuja. Siinä kerrotaan alan kuuluisuuksista ja tuntemattomammista paholaisista. Minua kiinnosti erityisesti kuvaus kartanolaisuudesta, omituisesta fundamentalistilahkosta, joka otti uskovien lapset pienenä hoteisiinsa ja mursi heidät jumalalle kelvollisiksi henkisen ja fyysisen väkivallan avulla. Liike vaikutti Suomessa usean vuosikymmenen ajan viranomaisten hiljaisella suostumuksella. eikä nykyeläjä voi olla ihmettelemättä, miten se oli mahdollista. Nyt keväällä aiheesta julkaistiin hieno kuvaus, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina.

Marjatta Hemming

>Hae HelMet-kirjastosta