Vieraillessamme Päivälehden museolla, ei meillä ollut aikaa jäädä tutustumaan heidän tämän hetkiseen vaihtuvaan näyttelyyn: Viisi ihmeellistä aarretta – seikkailu oppikirjojen kuviin. Palasimme upeasti lavastettuun ympäristöön, joka kutsui aikuisia ja lapsia mukaansa leikkimään.
Tilassa oli paljon katsottavaa, kierrettävää ja etsittävää. Näyttelyarkkitehtuurissa ei oltu pihistelty: kävijät pystyivät kiipeämään, laskemaan liukumäkeä, seilaamaan laivalla ja ratkomaan arvoituksia monipuolisessa tilassa. Päivälehden museon edustajat kertoivat, että 10 kuvittajan töitä esittelevä vaihtuva näyttely on suunnattu alakouluikäisille, kuten muutkin tilan näyttelyt.
Pitkän päivän jälkeen tehtävät olivat jopa aikuiselle keskittymistä vaativia. Tarinaan imeytyminen vaikeutui, kun joutui näkemään liikaa vaivaa, eikä ollut varma suorituksestaan. Tarina kulki monessa ympäristössä, eikä tuntunut eheältä. Huomasimme huijaavamme pelissä, jotta pääsisimme läpi. Nämä huomiot olivat olennaisia oman suunnan etsimisen kannalta. Ajatus tarinasta ja pelistä yhtenä kokonaisuutena korostui. Ymmärsimme, että pelimekaniikan hallitseminen on ensisijaista pelinrakentamisen kannalta.
AHOY! – terveisin,
