Kirjavinkkejä naistenpäivään 2


Kuva vuodelta 1907. Ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien naiskansanedustajia (yhteensä 19). Edessä vasemmalta Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Evelina Ala-Kulju, Liisa Kivioja. Takana vasemmalta Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Iida Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen, Maria Laine. Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0

 

Naiseudesta

 

Rosa Meriläinen ja Sanna Seiko Salo: Ne – kuukautiskirja (Karisto, 2017)
Monissa kulttuureissa NIIDEN alkaminen vaikuttaa naisen elämään hyvin radikaalisti ja NIIHIN on aina liittynyt (ja liittyy edelleen) monenlaisia uskomuksia, harhaluuloja ja häpeää. Rosa Meriläinen ja Sanna Seiko Salo ovat kirjoittaneet ensimmäisen suomalaisen kirjan aiheesta, joka on kaikille jollain tavalla tuttu, mutta josta ei ole tapana puhua, eli kuukautisista, Kyseessä on tyylillä tehty teos, joka käsittelee aihettaan monipuolisesti, kiemurtelematta ja pilke silmäkulmassa. Kirja sopii sekä nuorille että aikuisille naisille, niin vertaistueksi kuin tiedonlähteeksikin.

Ervo Vesterinen: Naisen ruumiin historia (Into, 2017)
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Ervo Vesterinen kertoo kirjassaan, miten käsitykset naisesta ja naiseudesta ovat muotoutuneet eurooppalaisessa kulttuurissa antiikin ajoista nykypäivään.

 

    

 

Sukupuolesta ja identiteetistä

 

Koko Hubara: Ruskeat tytöt (Like, 2017)
Millaista on elää suomalaisena naisena Suomessa, kun ulkonäöllisesti erottuu kantasuomalaisista? Koko Hubara kirjoittaa ruskeana tyttönä ruskeille tytöille. Kirja perustuu Ruskeat tytöt -blogiin.

Roxane Gay: Bad feminist (like, 2017)
Koko Hubaran amerikkalaisena vastineena voisi pitää Roxane Gayta, joka kertoo esseissään, millaista on kasvaa ja olla nainen, musta ja feministi ympäröivän kulttuurin ristipaineissa.

 

    

 

Aura Korppi-Tommola: Miina Sillanpää – edelläkävijä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016)
Miina Sillanpää oli Suomen ensimmäinen naisministeri, josta tuli suomalaisen tasa-arvon symboli ja monessa suhteessa edelläkävijä. Sillanpään elämäntarinan lisäksi teoksessa tarkastellaan naisten oikeuksien toteutumista ja lastensuojelun kehittymistä Miina Sillanpään aikana ja sen jälkeen.

Eveliina Talvitie: Miten helvetissä minusta tuli feministi? (WSOY, 2016)
Toimittajana ja tietokirjailijana tunnetuksi tullut Talvitie kertoo kirjassa omasta yhteiskunnallisesta heräämisestään omien kokemustensa kautta.

 

    

 

Unohdetut naiset

 

Riitta Konttinen: Täältä tullaan! – naistaiteilijat modernin murroksessa (Siltala, 2017)
Teos nostaa taidehistorian unohtamat naiset heidän ansaitsemalleen paikalle ja kertoo, millaista oli suomalaisten naistaiteilijoiden elämä 1900-luvun alussa. Millaisissa olosuhteissa he työskentelivät, millaista oli heidän työskentelynsä, mistä he imivät vaikutteita, miten he suhtautuivat uusiin taidesuuntauksiin ja yhteiskunnan muutokseen. Kirja nostaa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Ester Heleniuksen, Sigrid Schaumanin ja Greta Hällfors-Sipilän ohella esiin muun muassa Olga Forslundin, Sylvi Kunnaksen, Ina Collianderin, Eva Törnwall-Collinin, Meri Genetzin, Gunvor Grönvikin, Elga Sesemannin, Helmi Kuusen, Aino von Boehmin ja Eva Cederströmin. Tampereen taidemuseossa on parhaillaan esillä kirjaan liittyvä taidenäyttely.

Margot Lee Shetterly: Hidden figures – varjoon jääneet (HarperCollins Nordic, 2017)
Tositarina neljästä afroamerikkalaisesta naisesta, jotka työskentelivät NASA:n matemaatikkoina ja mahdollistivat mm. amerikkalaisten menestyksen avaruuskilpajuoksussa Neuvostoliittoa vastaan. Naisten tarinasta on tehty myös elokuva. Lisätietoa naisista voi lukea YLE:n uutisjutusta.

 

    

 

Sisällissodan naiset

 

Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Punakaartien toimintaan osallistui paljon naisia myös aseettomina, esimerkiksi sairaanhoidossa ja huollossa. Naiset joutuivat v. 1918 valtiorikostuomioistuimen eteen syytettynä punakaartin avustamisesta. Kirja näyttää, millaiseksi heidän elämänsä muodostui sodan jälkeen ja millaisen perinteen he jättivät jälkipolvilleen.

Tuomas Hoppu: Sisällissodan naiskaartit – suomalaisnaiset aseissa 1918 (Gummerus, 2017-02-27)
Suomen sisällissodassa noin 2600 naista tarttui aseisiin ja valtaosa heistä punaisten puolella. Sisällissodan asiantuntija Tuomas Hoppu käy läpi aseistettujen naisten sisällissodan vahvalla historiantutkijan auktoriteetilla. Kirja on kattavin naiskaarteista tehty teos. Sen lopussa on myös listaus kaikista noin kolmestakymmenestä sisällissodan naiskaartista.

 

     

 

Muista myös nämä:

Anneli Kanto: Veriruusut (Gummerus, 2008) ja Lahtarit (2017)
Romaani Veriruusut kertoo punaisista naiskaarteista sisällissodan melskeissä Valkeakoskella ja Tampereella. Hiljattain ilmestynyt sisarteos Lahtarit (2017) kertoo puolestaan valkoisen puolen kohtaloista Vaasasta Viipuriin. Lisätietoa kirjoista kirjailijan kotisivuilla.

Rosa Meriläinen: Nainen punainen (Teos, 2012)
Romaani kertoo idealistisesta Helmi Johanssonista, jonka aate vie mennessään.

Tuulikki Pekkalainen: Susinartut ja pikku immet – sisällissodan tuntemattomat naiset (Tammi, 2011)
Tuulikki Pekkalainen selvittää teoksessa vankileireille joutuneiden naisten kohtaloita.

Tuomas Hoppu: Tampereen naiskaarti – myytit ja todellisuus (Ajatus, 2008)
Tampereen taistelut keväällä 1918 olivat sisällissotamme verisimpiä. 

 

    

 

P.S. Naisten äänioikeudesta tuli v. 2016 kuluneeksi 110 vuotta. Eduskunnan kirjaston kokoamassa tietopaketissa voi tutustua naisten äänioikeuden historiaan.

 


Vastaa käyttäjälle Marjatta Hemming Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 ajatuksia aiheesta “Kirjavinkkejä naistenpäivään