Teos loisista ja niiden aiheuttamista tartuntataudeista. Aivelo on muokannut laajan tutkimustiedon helposti omaksuttavaan muotoon. Kirjassa esitetään selkeä kanta monista taudeista käytävään ajankohtaiseen keskusteluun: Aivelon mukaan ilmastonmuutoksen merkittävin seuraus on, että yhteiskunnat järkkyvät. Kriisit ovat aina loisille mahdollisuus, vakaus on niille uhka. Lauri Jäntin säätiön palkinnon saaja ja Tieto-Finlandian ehdokas 2018.

Suomi kuuluu ilmakehätieteissä maailman kärkikaartiin. Menestys alalla perustuu fysiikan professori Markku Kulmalan luotsaaman tutkijaverkoston työhön, jonka tulokset näkyvät sekä tieteellisinä läpimurtoina että niiden teollisina sovelluksina. Tämä kirja kertoo, mitä ilmakehätutkijat tekevät ja miten se liittyy esimerkiksi ilmaston muokkaamisen teknologiaan. Se näyttää, miten muutaman poikkeusyksilön haparoivasta ideasta kasvoi vuosikymmenten saatossa tieteen huippuyksikkö. Lienee mahdotonta sanoa, mikä osuus suomalaisen ilmakehätutkimuksen nousussa kansainvälisen tieteen kärkeen johtuu sattumasta, mikä poliittisesta ohjauksesta ja mikä yksittäisten ihmisten kädenjäljestä.

Tämä kymmenisen vuotta vanha kirja on suurelta osin edelleen ajankohtainen. Arktisen luonnon kohtaamien ongelmien lisäksi tässä kirjassa käsitellään politiikan ja ihmisten elinolosuhteiden tuomia haasteita Arktiksen suojelussa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kirja on aikamme tunnetuimman luonnontieteilijän Sir David Attenborough’n näkemys viisaamman tulevaisuuden turvaamiseksi, yhdessä luonnon kanssa. Brittiläinen David Attenborough tunnetaan upeista luontodokumenteistaan, kuten "Elävä maa" ja "Sininen planeetta". Nyt, 94-vuotiaana, hän summaa kirjassaan, millaisen muutoksen ihminen on hänen elinaikanaan luonnolle aiheuttanut. Mikäli jatkamme samalla saastuttamisen ja metsänhakkuiden tiellä, omalle lajillemme käy huonosti, Attenborough varoittaa. Voimme kuitenkin pelastaa luonnon monimuotoisuuden ja turvata oman lajimme tulevaisuuden, jos ryhdymme nyt toimeen. Emme tarvitse ihmeteknologioita, vaan poliittista tahtoa, kansainvälistä yhteistyötä ja uudenlaisia kulutustottumuksia. ”Olemme tulleet näin pitkälle, koska olemme planeettamme historian älykkäimmät oliot. Selvitäksemme eteenpäin tarvitsemme kuitenkin enemmän kuin älyä. Tarvitsemme viisautta.”

Kirjailija Jonathan Safran Foer tuskailee hankalan totuuden äärellä: planeetan pelastaminen on mahdotonta, ellemme vähennä eläinperäisen ruoan syömistä. Miksi hyvät aikomukset on niin vaikea jalostaa teoiksi? Vakuuttavassa ja rehellisessä teoksessaan Foer välttelee syyllistämistä ja saarnaamista ja ehdottaa pientä mutta tärkeää askelta: aloita aamiaisesta.

Haapkylä kertoo omista tutkimusretkistään Arktikselle, joiden kautta hän on voinut omin silmin havaita ilmastonmuutoksen etenemisen erityisesti arktisilla merialueilla. Lämpenevät meret happamoituvat ja sitovat vähemmän happea (yli puolet maapallon hapesta on kasviplanktonin tuottamaa). Eteläisemmät lajit syrjäyttävät ekosysteemille tärkeitä arktisia lajeja.

Saamenmaalla kaikki muuttuu nyt nopeasti, koska ilmastonmuutos on nopeinta lähellä napa-alueita. Kirja on sekä upea valokuvateos että kaunokirjallisesti kirjoitettu tietokirja Saamenmaan nykyisyydestä ja menneisyydestä.

Hauskasti ja helppotajuisesti, mutta vankalla asiantuntemuksella kansainvälisestikin arvostetuin ekologimme, edesmennyt professori Ilkka Hanski valotti ekologian vaikutusta ympäristön kestokykyyn. Ilmastonmuutoksen ja lajikadon yhteys tulee tässä kirjassa todella selkeästi esille.

Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu. Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi. Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme.

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, joista monilla voi olla maailmanlaajuista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hankkeita yhdistää se, että niitä voi tukea hyväksymättä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta. Riittää kun uskoo, että suuri osa maailman ihmisistä pitää ongelmaa totena ja että kansainväliset ilmastosopimusneuvottelut ovat oikeasti olemassa. Lisäksi Isomäki tuo esiin useita kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin suomalaiset eivät ole vielä tarttuneet, mutta jotka voisivat pienentää sekä Suomen että muiden maiden hiilipäästöjä ja samalla parantaa Suomen omaa työllisyyttä.

Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Vetävästi kirjoitettu teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa - sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Tieto-Finlanladia-palkinto 2019.

Teoksessa päivitetään käsityksiä sivistyksestä, vauraudesta ja edistyksestä. Yhteiskunnan kehitystä ja yksilön onnistumista on mitattu materiaalisen vaurauden ja kulutusmahdollisuuksien lisääntymisellä. Niihin perustuva edistysajattelu ei tunnista ihmisen elämässä suurempia merkityksiä ja tarkoituksia luovia mahdollisuuksia, ja on tämän lisäksi alati paheneva ympäristöongelma. Tämä teos tarjoaa tuoreen näkökulman ilmastokriisin aikakauden kiperiin kysymyksiin. Millainen ihminen, yhteisö ja yhteiskunta voi ratkaista nykyiset elämää ja sen mielekkyyttä uhkaavat haasteet? Millaiset arjen ja työn sisällöt voivat tarjota riittävän suuria tarkoituksia ihmisille? Teos luotaa visionäärisesti aikakautemme piileviä mahdollisuuksia ja auttaa ottamaan ne käyttöön. Kauppatieteiden tohtori Maria Joutsenvirta on suomalaista hyvinvointi- ja talousajattelua uudistava tutkija ja vaikuttaja. Arto O. Salonen on yksi terävimpiä käynnissä olevan yhteiskunnallisen murroksen sanoittajia Suomessa.

Ympäristötoimittajan ja biologin reportaasikirja luonnon monimuotoisuudesta, lajikadoista ja ilmastonmuutoksestakin suomalaisesta näkökulmasta. Sukupuuttoja ei tapahdu vain sademetsissä, vaan myös Suomessa. Yksi huolestuttavampia ilmiöitä on tavallisuuden katoaminen eli ennen niin yleisten lajien kannat romahtavat.

Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. Kapitalismin jälkeistä maailmaa rakennetaan jo innostavilla tavoilla.

Kirjailija JP Koskinen on ollut aina intohimoisen kiinnostunut säästä ja säätilojen tarkkailusta. Vesiliirtoon lopahtaneet hiihtolenkit innoittivat matemaatikon koulutuksen saaneen tilastofanin pitämään jo 1990-luvulla pedanttia sääpäiväkirjaa. Sitä tulkiten ja vankkaa nykytutkimustietoa hyödyntäen JP Koskinen avaa keskeisimmät ilmastonmuutoksen liittyvät faktat, kiistat ja tulevaisuuden skenaariot. Mukaansatempaavan pienen kirjan lukemisen jälkeen maailma ei näytä enää samalta kuin ennen. Pariteos kaunokirjalle "Hukkuva maa". Kirjailija itse kuvaa teosten suhdetta näin: "Hiilijalanjäljillä ja Hukkuva maa muodostavat ainutlaatuisen teosparin, fakta ja fiktio samasta juuresta. Hiilijalanjäljillä on käytännössä Hukkuvan maan päähenkilön luentojen runko."

Kirja on viimeisimpään tietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt. Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä muuttamaan maailman jo lähivuosikymmeninä. Millaisia muutoksia Suomi tulee kohtaamaan tällä vuosisadalla? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Onko havumetsiä enää ollenkaan vai valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä, ja mitä niillä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä? Tai järvissämme tuttuja kaloja? Entä miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Kirjassaan Kotakorpi vie lukijat aikamatkalle vuoteen 2100, ja pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneeseen lajistoon, maisemiin ja elinympäristöihin.

Yritysvastuu 2.0 – Johtamisen uusi normaali on kirja yritysten strategisesta vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta roolista, yritysvastuun johtamisesta, sidosryhmien merkityksestä vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä sekä hankintaketjujen vastuullisuushaasteista. Kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Alun perin syksyllä 2017 ilmestyneen kirjan 2. painos on päivitetty kauttaaltaan. Kirjan loppuun on kirjoitettu uusi luku siitä, miten vastuullisuudesta tuli uusi normaali. Teos huomioi viimeisten kolmen vuoden aikana esille tulleet asiat ja ilmiöt, kuten yritysten ilmastoheräämisen, sijoittajien entistä aktiivisemman roolin yritysvastuun kirittäjinä, vastuullisen brändin luomisen sekä yritysaktivismin.

Ilmastonmuutos ja filosofia on kotimaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmiöstä, jonka ekologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset ovat varovaistenkin arvioiden mukaan katastrofaalisia. Ilmastonmuutoksen herättämät kysymykset koskevat niin tiedon ja tietämisen rajoja, yksilöiden kokemuksia kuin koko ihmiskunnan kohtaloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä.

Kirja sai Vuoden tiedekirja -palkinnon vuonna 2008, mutta tiedot eivät ole vanhentuneet. Kirja keskittyy nimittäin maapallon ilmastohistoriaan 100 miljoonan viime vuoden ajalta. Kirja kertoo maapallon ilmastonmuutoksista ja kuvaa, miten maapallon ilmasto on rakentunut, miten se toimii ja miten se on muuttunut maapallon geologisen historian aikana. Viimeiset 10 000 vuotta ilmastonmuutos maapallolla on ollut hyvin maltillista. Miten on tulevaisuudessa? Tämä on kirja sinulle, joka kaipaat syvällistä näkemystä ilmastonmuutokseen ja hieman haastavampaa tieteellistä luettavaa.

Mitä seuraa luonnon resurssien ehtymisestä? Jotkut povaavat nykyisen sivilisaation romahtavan, kun sen elinnesteet hupenevat tai sen käyttövoimat käyvät liian kalliiksi. Toiset muistuttavat ihmisen kekseliäisyydestä ja kyvystä luoda uusia resursseja ja teknologioita. Mitä tarkoittaa luonnonresurssien niukkuus? Niukkuuden maailmassa antaa lukijalle eväät suunnistaa ristiriitaisten näkemysten sekä muuttuvien ja moninaistuvien faktojen viidakossa. Millä tavoin asioista tulee niukkoja? Miten ne voivat runsastua? Niukkuuden maailmassa haastaa pohtimaan, millaista politiikkaa ja elämää niukkuuden maailmassa voisi olla. Mikä on mahdollista, mikä mahdotonta? Pelkät faktat eivät koskaan sanele politiikkaa. Politiikan aika ei ole koskaan ohi.

Miten puhua jostain tosi suuresta ja merkityksellisestä? Magnason pohtii, kuinka kauan kestää, kun jotkut käsitteet lopulta uppoavat yleiseen tietoisuuteen. "Merien happamoituminen. Olen ymmärtävinäni sanat, mutten todennäköisesti ymmärrä." Hänen mukaansa sanojen latautuminen tietoisuuteen kestää monta vuotta. Miten saamme sanat yleiseen tietoisuuteen nopeasti?

Kirja koostuu suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamista "artikkeleista", joissa käsitellään monimuotoisuuden hupenemista eri näkökulmista, eri elämän osa-alueilta (ilmastonmuutos liittyy asiaan monella tavoin). Teos täynnä vankkaan tietoa asiasta!

"Tämä kirja käsittelee matkustamista, matkustamisen merkitystä, erilaisia tapoja matkustaa. Ennen muuta se käsittelee paluuta - ei pelkästään kotiin vaan myös muihin paikkoihin. - Samalla matkustan myös ajassa, takaisin aikaisempiin elämänvaiheisiin, sellaisten ihmisten luokse joita ei enää ole." Merete Mazzarellan kirjassa matkustetaan, mutta se ei ole matkakuvaus sanan varsinaisessa merkityksessä. Mazzarella kertoo pikemminkin tavasta elää ja kappaleista omaa elämänmatkaansa. Tärkeitä teemoja teoksessa ovat paluu ja toisto. Kerrontaan nivoutuu muistoja entisestä. Mazzarella luotaa matkojen ja muuttojen sävyttämiä lapsuusmuistojaan diplomaatin tyttärenä, kuvaa turismin kehittymistä ja pohtii matkustamisen merkitystä filosofien ja kirjailijoiden ajatuksista ammentaen. Mazzarella tarjoaa esseististä pohdiskelua matkustamisen eri puolista, mainioita tuokiokuvia matkoilta, tarkkanäköistä ihmiskuvausta ja teräviä havaintoja ajan ilmiöistä.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas vuodelta 2017 hahmottelee kokonaiskuvaa siitä, mitä ilmastonmuutos merkitsee Suomelle. Teoksessa käsitellään sitä, miten Suomi suhtautuu, varautuu ja sopeutuu väistämättömään ilmastonmuutokseen. Kirjan on kirjoittanut 21 journalistiikan opiskelijaa Tampereen yliopistosta vierailijaprofessori Hanna Nikkasen ohjauksessa.

Kirja pohtii toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi poliittisen johtajuuden näkökulmasta. Kirjassa kysytään, johtaako ilmastonmuutoksen hillintää oikeastaan mikä taho. Kirjan tarkoitus ei ole kuitenkaan vaan masentaa, vaan myös nostaa esille konkreettisia toimia.

2010-luvulla tuotanto vähenee ja öljyn hinta nousee pilviin. Mitä tekee Suomi, pieni pohjoinen maa, jolla ei ole omaa öljyntuotantoa? Miten turvataan hyvinvointivaltio, kun öljyn nouseva hinta tekee länsimaiden talouskasvun yhä vaikeammaksi? Alkuperäinen laitos oli ehdolla sekä Tieto-Finlandian Kanava-tietokirjapalkinnon 2013 saajaksi. Päivitetty laitos v. 2016.

Kirjassa pohditaan millaisia erilaisia tunteita ilmastonmuutos voi meissä eri ihmisissä herättää. Tunteiden tunnistaminen voi auttaa käsittelemään esimerkiksi ilmastoahdistuksen aiheuttamia tunnereaktioita.

Uutiset ympäristöön liittyen ahdistavat: ilmastonmuutos etenee, sademetsiä hakataan ja monet maailmanpäättäjistä vaikuttavat välinpitämättömiltä. Miten olla toiveikas, kun koko maailma tuntuu olevan menossa päin helvettiä? Ympäristötutkija Panu Pihkala auttaa ymmärtämään ympäristöasioihin liittyviä henkisiä ulottuvuuksia. Hän tarjoaa välineitä omien tunteiden käsittelyyn ja valmiuksia auttaa toisia ihmisiä kohtaamaan ympäristöahdistus. Toivon näköaloja on etsittävä yhdessä. "Päin helvettiä?" on ensimmäinen suomenkielinen teos ympäristöahdistuksesta. Psykologia, sosiologia ja teologia auttavat ymmärtämään, miksi ympäristön tuhoutumista on vaikea käsitellä. Kirja soveltuu kaikille maailmankatsomuksesta riippumatta, vaikka sen lopussa käsitellään ytimekkäästi kristillisen ajatteluntarjoamia näkökulmia ympäristökysymyksiin. Toivoa on. Annetaan sille mahdollisuus.

Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt vaihtuvat ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut katoavat. Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä tässä kaikessa.Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy. Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tark­kailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon.

Hullu, hullumpi, ilmasto. Miten pieni jääkausi loputtomine sotineen ja nälkävuosineen muokkasi Eurooppaa maanosaksi, jonka tunnemme tänään, miksi Grönlanti on nimeltään vihreä maa, miksi homo sapiens selvisi kun muut ihmislajit katosivat ja mitä tekemistä Edvard Munchin Huuto-maalauksella on Krakataun vuoden 1883 purkauksen kanssa?Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund kirjoittaa ensimmäisessä tietokirjassaan siitä, kuinka ilmasto ja sääolosuhteet ovat vaikuttaneet historian kulkuun. Viihdyttävästi ja eloisasti Rosenlund johdattaa lukijan niin esihistoriallisiin kuin myöhäisempiin tapahtumiin. Teos muistuttaa laajakatseisuudessaan maailmalla menestynyttä Yuval Noah Hararin Sapiensia samalla se on tärkeä puheenvuoro ihmiskunnan vaikeuksista nykyisen ilmastonmuutoksen aikakaudella. Voidakseen valloittaa maailman, ei riitä, että luo maailman suurimman kauppamahdin tai haalii ylivoimaisimman asekannan. Lisäksi pitää pystyä hallitsemaan säätä. Siihen ei toistaiseksi ole yksikään historiallinen imperiumi kyennyt, ja siksi ne ovat lopulta tuhoutuneet.

Teos tarjoaa jokaiselle kuukaudelle käytännöllisiä vinkkejä, joita noudattamalla voit arjen keskelläkin pienentää hiilijalanjälkeäsi. Rinna Saramäki antaa selväsanaiset ja tutkimustietoon perustuvat ohjeet ilmastonmuutoksen hillintään aina vaatevalinnoista bokashikompostointiin. Muutos alkaa arjesta; pieneltäkin tuntuvilla teoilla on suuri vaikutus!

Meteorologi Lea Saukkonen selvittää kirjassaan, millaisia sään ääri-ilmiöt ovat eri puolilla maailmaa ja mikä niitä synnyttää. Teos paneutuu myös sään ääri-ilmiöiden ennustettavuuteen ja siihen, voiko niihin varautua.

Ilmastonmuutosta ei enää pidetä pelkkänä viherpiipertäjien haihatteluna. Ratkaisuja polttavaan ongelmaan janoavat niin kansalaiset, yritykset kuin investoijat. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas käsittelee ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Jos ydinkysymykseen eli fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi. Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa.

Juha Taskinen ikuisti kameralla ensimmäisen saimaannorppansa kesällä 1979. Sulkimen räpsähdyksestä käynnistyi elämäntyö, joka sai suomalaiset rakastumaan tähän sympaattiseen, uhanalaiseen hylkeeseen ja saimaannorppakannan nelinkertaistumaan neljässä vuosikymmenessä. Kyseessä on Taskisen palkitun Saimaa-trilogian päätös ja huipentuma. Nimensä mukaisesti se on myös Taskisen jäähyväiset Saimaan omalle hylkeelle, sillä hän on päättänyt ryhtyä päätoimiseksi kalastajaksi norpille turvallisilla pyydyksillä. On toisten vuoro jatkaa saimaannorpan asianajajana, mutta ystävyys jatkuu. Kirja on kaiken nähneen ja kokeneen saimaannorpan puolustajan kiitos elämälle ja ystäville.

Kryosfääriksi kutsutaan niitä maapallon osia, jotka sisältävät jäätynyttä vettä: lunta, jäätä, ikiroutaa, jäätikköä sekä näkymätöntä jäätikköä, josta hyvin harvat meistä ovat kuulleet. Jään peittämä alue kutistuu ilmaston lämpenemisen myötä koko ajan pienemmäksi. Pakkasen valtakunta vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla elitpä sen läheisyydessä tai et. Norjan johtava tiedetoimittaja Björn Vassnes vie meidät kiehtovalle matkalle ilmastotutkimuksen, biologian, kulttuurihistorian ja arkeologian pariin.

Miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön? Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksen mallina pidetään kansalaista, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatus- ja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ekologisesti kestämätöntä. Miten tämän yhtälön voi purkaa kasvattajana? Perimmäiset käsityksemme ihmisen ja luonnon suhteesta on ajateltava uudelleen, jotta elämä jatkuu maapallolla. Myös kasvatusajattelua on uudistettava, jotta tulevien sukupolvien elämä olisi ihmisarvoista. Tämä filosofinen kirja on kirjoitettu kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Veli-Matti Värri on kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa.

Kirjassa kerrotaan, mitä meillä on tulevaisuudessa edessämme, kun ilmastonmuutos etenee. Kuva on aika synkkä. Siitä huolimatta Wallace-Wells haluaa kannustaa meitä toimiin, koska voimme vielä valita huonon ja ihmiselle sietämättömän välillä.

Ilmastonmuutos ja siitä johtuva meriveden lämpeneminen vaikuttavat arktiksen ja sen lähialueiden elinolosuhteisiin merkittävästi. Miten arktisen alueen murroksesta aiheutuviin haasteisiin voidaan vastata? Kirjassa esitetään näkökulmia siihen, miten muutokset arktisella alueella vaikuttavat talouteen ja miten ne pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi energiapolitiikassa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: katariina.ervasti(at)vantaa.fi

Kirja kertoo tositarinan perheestä, joka käsittelee henkilökohtaista kriisiään ryhtymällä taistoon ilmastonmuutosta vastaan. Malena Ehrman on kirjoittanut kirjan yhdessä miehensä Svante Thunbergin sekä tyttäriensä Greta Thunbergin ja Beata Ernmanin kanssa.

Pentti Linkola oli näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet mutta myös nostattaneet rajua kritiikkiä. Miten Pentti Linkola, Helsingin yliopiston rehtorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa?

Teot ratkaisevat !Vastuu syntyy mahdollisuudesta toimia. Kuntoutuessaan vakavasta onnettomuudesta Pekka Hyysalo alkoi auttaa kohtalotovereitaan. Hän huomasi, että vastuunotto itsestä oli edellytys ottaa vastuuta myös lähimmäisistä ja viime kädessä paremman yhteiskunnan rakentamiselle. Hyysalon huoli maailman tilasta vaihtui toivoon: ihminen on planeetan ainoa laji, jonka on mahdollista ottaa vastuu myös elinympäristöstään. Maapalloa uhkaavien ongelmien edessä tarvitaan koko ihmiskunnan FightBack-taistelua. Kirja kannustaa jokaista löytämään oman tapansa toimia yhteisen haasteemme voittamiseksi. Teokseen haastatellut kotimaiset ja kansainväliset korkean profiilin vastuunkantajat valavat esimerkillään uskoa siihen, että muutos parempaan on meidän jokaisen tehtävissä. Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä, joka tunnetaan myös hyppyonnettomuutensa ja vammautumisensa jälkeen perustamastaan Team FightBackistä. Vuonna 2014 positiivisimmaksi suomalaiseksi valitun Hyysalon edellinen teos Fight Back – Toinen mahdollisuus julkaistiin 2016.

Mulu elää pienen lapsen onnellista elämää kylässä meren äärellä. Eräänä yönä kuitenkin saapuvat koneet, ja aamuun mennessä kyläläisille tärkeä metsä on kaadettu ja kuljetettu pois. Muiden lannistuessa Mulu ei anna periksi, vaan aloittaa yksin toivottomalta näyttävän istutustyön. Onnistuuko hän innostamaan muut mukaan toimintaan? Miten kylän ympärille saadaan kasvatettua uusi, entistä vehreämpi metsä? Mulu - lapsi joka toi metsän takaisin on monella tapaa ajankohtainen ja toivoa luova tarina esimerkin voimasta, sisukkuudesta ja yhteistyön tärkeydestä. Teoksen keskiössä nähdään metsittäminen yhtenä osaratkaisuna ilmastomuutoksen tuomiin haasteisiin. Kuvakirja.

Riemukkaat lorut kuljettavat lapset kahdentoista kuukauden ja teeman kautta yhteen aikamme tärkeimpään teemaan, tavaraan. Jo pienenä alkava tavarakasvatus auttaa lasta luomaan terveen suhteen omaisuuteen: hahmottamaan tavaran arvoa ja kiertoa sekä oppimaan kohtuullisuutta ja kiitollisuutta hauskoin sanailuin ja pohdiskeluin. Fiia oppii touhukkaan vuoden aikana yhtä sun toista tavarasta. Kuten lainaamaan sukset, järjestämään huoneen, ilahduttamaan parasta kaveria Pedroa aineettomalla lahjalla ja tekemään vaihtokaupat rullaluistimista! Mutta miksi Konsultti Mäkäräisellä on niin paljon ämpäreitä? Minkä kohdalla Fiia huusi aa veen, kun näki pitkäaikaisen haaveen? Ja mitä kummallisia kapistuksia ullakolla pölyyntyykään? Fiian kimpsut ja kampsut – tutustumista tavaraan auttaa lasta hahmottamaan tavaran tarkoitusta, arvoa ja kiertoa riemukkaiden lorujen avulla ja tekemään itse oivalluksia tavarasta.

Gretan kotimetsässä kaikki ei ole hyvin! Jättiläiset ovat rymistelleet metsään, talloneet kasvit ja kaataneet puut rakentaakseen taloja ja tehtaita. Tehtaiden piiput tupruttavat harmaita saastepilviä. Metsän eläimet ovat ahdingossa ja pyytävät pelottoman Gretan apua. Mutta miten ihmeessä pieni tyttö voi olla avuksi näin suuressa ja vakavassa asiassa? Onneksi Greta ei jää neuvottomaksi, vaan kokoaa ympärilleen suuren joukon lapsia ja eläimiä, joille kotimetsän pelastaminen on maailman tärkein asia ja jotka uskovat, että pienillä teoilla voi saada aikaan suuria asioita. Kuvakirja.

Sara ja kadonneet sateet kertoo 7-vuotiaasta afrikkalaistytöstä, jonka kotikylässä elämä käy mahdottomaksi pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi. Saran tarinassa kerrotaan tosipohjaisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta säiden ääri-ilmiöihin. Kirjan lopun faktasivut valottavat vesi- ja kuivuusongelman keskeisiä käsitteitä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri puolilla maapalloa. Sekin kerrotaan, kuinka itse kukin voi toimia maailman vesitasa-arvon puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan. Kuvakirja.

Planeettamme kenties viimeinen aksolotli viihtyy lammikossaan, jossa se seurustelee tiikerisalamantereiden kanssa, kerää aarteita ja vakoilee rannalla vierailevien kaksijalkaisten edesottamuksia. Mutta lämpötila nousee koko ajan, lammikko samentuu, kunnes eräänä päivänä jättimäinen aalto pyyhkäisee mennessään kaiken tutun. Yllättävä ja koskettava kuvakirja ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten mälsää on leikkiä yksin.

Karhu haluaisi pilkkimään, mutta eipä se onnistu, kun aina vain sataa. Kettu ehdottaa, että ne lähtisivät kohti pohjoista etsimään talvea. Matkalla niihin liittyy otus toisensa jälkeen, ja loputa lumihangille saapuu aikamoinen joukko. Kuvakirja.

Patrick-jääkarhu ja Katya-kettu päättävät selvittää, miksi jäätiköllä on niin paljon muovijätettä. Apua kaverukset saavat ainakin mursuilta, lapintiiroilta ja pingviineiltä. Operaatio Tassunjäljessä arktiset eläimet antavat askelmerkit, joita seuraamalla muoviroskat päätyvät oikeaan paikkaan. Kuvakirja.

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: tuike.innola(at)kauniainen.fi

Touhukas Hulivili haluaa kasvattaa omat porkkanansa itse. Säät eivät kuitenkaan suosi kasvatuspuuhia. Ihan kuin ilmasto olisi alkanut oikkuilla? Hulivilistä villasukkien tulee olla mahdollisimman värikkäät ja eripariset, koska muuten elämä olisi tylsää. Tylsyyden välttämiseksi hän kylvää porkkanansiemenetkin sydämen muotoon! Kylvön jälkeen seuraa kuitenkin kummia: ensin päivät ovat monta viikkoa kuumia ja kuivia, sitten tulee niin kova rankkasade, että hennot kasvinalut painuvat maahan veden voimasta. Onneksi paikalle saapuu Irmeli-etana selittämään, mistä kaikki johtuu ja miten Hulivili voisi itse vaikuttaa asioihin. Pienilläkin arjen valinnoilla kun voi olla suuri merkitys. Onnistuuko Hulivili lopulta kasvattamaan itse kalapuikkonsa, vai löytyykö niille korvaaja lähimaisemista? Ikäryhmä 5-8 v.

Tässä kirjassa Isaa ja Beaa askarruttaa ilmastonmuutos. Se on pysäytettävä! Koulun tiedemessut lähestyvät, ja kakkosluokkalaiset ovat valmiina! Teemana on ilmastonmuutos, ja oppilaiden tehtävänä on keksiä keinoja sen pysäyttämiseksi. Mutta mitä Isa ja Bea aikovat tehdä? Helppolukuinen kirja lukemaan opetteleville.

Ilmasto muuttuu. Maapallo lämpenee. Voiko tavallinen ihminen tehdä asialle mitään? 15-vuotias Greta Thunberg nousi vuonna 2018 vaatimaan aikuisilta todellisia tekoja, sai mukaansa ilmastoliikkeeseen valtavan määrän ihmisiä eri maissa ja pääsi kertomaan viestinsä suoraan maailman johtajille YK:ssa. Kotimme on tulessa, ja sammuttamisen aika on nyt. Huom. Kirja on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Lopussa kysytään "Mitä sinä aiot tehdä?" ja siitä, kuuluuko tällainen kysymys lastenkirjaan, voi olla montaa mieltä. Lue siis tämä kirja ensin itse ja mieti sitten, haluatko lukea sen ääneen lapselle.

Mitä ilmastonmuutos oikeastaan merkitsee? Seikkailu alakouluikäisille. Aatoksen syntymäpäiväjuhlat ovat ovella, mutta Aatoksella ja hänen sisarellaan Jujulla on kiinnostavampaakin ajateltavaa. Kaikkialla näet tapahtuu kummia. Kuivuus ja kuumuus puhaltavat lehdet puista ja silti joen pinta nousee. Merellä kehkeytyy myrsky. Mitä ikinä onkin meneillään, sisarukset aikovat selvittää sen ennen syntymäpäiväjuhlia.

Kolmasluokkalaisen Ellan ja kavereiden kolme hulvatonta ratkaisua ympäristön pelastamiseksi. Kaikki alkaa, kun maapallon tilasta huolissaan oleva opettaja vie luokkansa luontoretkelle katsomaan kevään merkkejä. Tärkeästä aiheesta hauskasti ja huumorin keinoin.

Matildan vanhempien mielestä kukaan ei pysty yksin pelastamaan koko maapalloa, mutta Matilda on eri mieltä. Kierrätystä, jätteiden lajittelemista, eläintensuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, niistä on Matildan ja lähipiirinsä arki tehty. Koko perheen lastenromaani.

Kertomus pienestä tytöstä, joka kohtaa kissan, joka syö kaiken. Kissalla on niin nälkä, että se syö ja syö vain, se on syönyt myös metsän, viljat, eläimet ja vedet. Linnunlaulu on loppunut ja metsä on kuollut. Pieni tyttö yrittää auttaa kissaa, mutta lopulta kissa syö tytönkin. Kertomus vetoaa absurdilla erikoisuudellaan, toisaalta nähtävissä on myös allegorinen taso, joka julistaa epäitsekkyyden ja jakamisen tärkeyden sanomaa. Kirjassa on myös upea kuvitus!

Seikkailukertomus sankaruudesta, ystävyydestä ja erilaisuudesta perustuu kirjailijan lapsilleen keksimiin iltasatuihin. Pieni ja rohkea kaupunkilaiskissa Kissa Kasuli saa uusia ystäviä mummolan viereisestä salaisesta turvametsästä. Yhdessä eläimet kokevat jännittäviä seikkailuja ja esille nousee luonnon arvostaminen.

Talven tulo on myöhässä. Pikkis ja Kirppa löytävät lumettomasta metsästä talvensiemeniä. Miksi ne eivät ole itäneet? Luvassa on suuri seikkailu ja vaarallinen taival kohti Hankitunturia ja lumiväkeä. Tarina antaa mahdollisuuden käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä turvallisesti ja sadun keinoin.

Yhdeksänvuotiaan Katrin isä maalaa Brasiliassa taivaanrantaa, pikkuveli sairastaa eikä äitikään osaa tätä parantaa. Niinpä Katrin on tartuttava toimeen ja pelastettava paitsi maapallo ja sademetsä, myös pikkuveljen keuhkot. Lastenromaani ilmastonmuutoksesta lapsen silmin, hauskasti ja herkästi samaan aikaan.

Tietosatukirja harvinaisten merikilpikonnien maailmassa herättää kysymyksen ympäristön kuormittumisesta ja luonnonvaraisten eläinlajien säilymisestä. Esimerkiksi muovin kertyminen meriin ja luontoon on ongelma ympäri maailman aina Suomesta Länsi-Afrikkaan saakka. Kirjassa kannustetaan lapsia oivaltamaan nämä ongelmat ja toimimaan niiden ratkaisemiseksi. Sisältää myös ympäristökasvatukseen liittyviä leikkejä ja lauluja.

Lenna Anderssen eli elämänsä kahdeksan ensimmäistä vuotta kaupungissa, jonka nimi oli Kardum, maailmassa, joka oli kääntynyt nurin päin. Siellä missä ennen oli taivas, oli nyt maa, ja missä piti olla maata jalkojen alla, olikin vain huikaiseva pudotus tyhjyyteen. Tapahtuma, jota kutsuttiin Kiepaukseksi, oli mullistanut kaiken. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet pärjäämään ylösalaisessa maailmassaan, ja Lennan perheen elämä Kardumissa on oikeastaan juuri sopivan jännittävää ja mukavaa kunnes puhdas vesi alkaa loppua. Miten Lennan ja hänen perheensä, äidin, isän, pikkusiskon ja lemmikkikanan, käy? Uskaltavatko he lähteä etsimään tulevaisuuttaan toisesta maailmasta, joka ehkä on jossain heidän allaan, taivaalla? Huimaa-trilogian ensimmäinen osa. Sopii innokkaille, fantasiaa arvostaville lukutoukille.

Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse. Ihme ilmat! on topakka ja toiveikas lasten tietokirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta.

Greta Thunberg on ruotsalainen rohkea ympäristöaktivisti, joka on innoittanut lukemattomat lapset ja nuoret toimiin ympäristön puolesta. Vuonna 2018 ilmastonmuutoksesta huolestunut Greta aloitti koululakon valtiopäivien päärakennuksen edessä ja vaati poliitikoilta todellisia tekoja ympäristön pelastamiseksi. Pian koululaiset Suomessa ja ympäri maailman seurasivat Gretan esimerkkiä ja toivat mielenilmauksilla äänensä kuuluviin. Vuonna 2019 Greta Thunberg oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tämä on tositarina Gretasta Thunbergista: toivosta, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Samalla se on kertomus kaikista niistä pojista ja tytöistä, jotka ovat valmiit taistelemaan ihmisten välinpitämättömyyttä vastaan ja paremman tulevaisuuden puolesta. Kuvitettu elämäkerta sopii kaikille kouluikäisille.

Selkokielinen opas kertoo, kuinka ekokuluttaja toimii. Opas antaa vinkkejä, joiden avulla voi auttaa luontoa. Ensin oppaassa kerrotaan kuluttamisesta. Sen jälkeen käsitellään jätteitä ja kierrätystä. Lopuksi paneudutaan energia-asioihin. Oppaan lopusta löytyy yhteystietoja paikoista, joista voi saada lisää tietoa ympäristöasioista. Aikuisten tietokirja.

Laura Ertimon ja Markus Hotakaisen monipuolinen tietokirja Maapallomme – planeettamme selkokielellä (Opike 2020) kertoo helppolukuisesti ja konkreettisten esimerkkien avulla, millainen kotiplaneettamme on. Kirja tutustuttaa Maan rakenteeseen, veteen ja ilmaan sekä historiaan, nykyhetken ja tulevaan. Se havainnollistaa, miksi ilmasto muuttuu. Miten ihmisen toiminta muuttaa maapalloa? Selkeät piirroskuvat ja runsas valokuvakuvitus tukevat tekstin ymmärtämistä. Aikuisten tietokirja.

Kirjan aiheena on energia. Mitä energia on ja miten se ilmenee luonnossa? Mitä tiedämme energiasta? Kirjassa kuvataan energian kiertoa avaruudessa, maapallolla ja kotitaloudessa. Kirja ei ole oppikirja, mutta sitä voi käyttää luonnontieteen perusopetuksen tukena. Asiat on kuvattu selkokielellä ilman matematiikkaa. Selkeät kuvat auttavat hahmottamaan energian kiertokulkua. Lapsille ja aikuisille sopiva tietokirja.

Jääkarhut ja pingviinit asuvat eri puolilla maapalloa. Jääkarhut elelevät kylmässä pohjoisessa ja pingviinit asuvat maapallon vastakkaisella puolella. Molemmilla on sama huoli. Ilmasto lämpenee ja tekee jääkarhujen ja pingviinien elämän vaikeaksi. Miksi ilmasto lämpenee? Mitä on ilmastonmuutos? Miten se vaikuttaa ihmisten ja eläinten elämään? Kirja vastailee kysymyksiin hauskan tarinan kautta. Samalla se kannustaa torjumaan ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia. Lasten tietokirja.

Kardum on kaupunki maailmassa, joka on kääntynyt ylösalaisin. Rakennukset ja puut roikkuvat alaspäin, ja ihmiset kulkevat talosta taloon vaijereita pitkin. Elämä Kardumissa on jännittävää ja joskus vaarallistakin, sillä joskus ihmiset putoavat taivaalle ja katoavat. Kiepaus on tarina Lennan, Rouskun ja Jaanin viimeisestä kesästä Kardumissa. He elävät aivan tavallista elämää, kunnes vesi alkaa loppua ja tutut rakennukset sortuvat. Missä olisi parempi paikka elää? Kiepaus on Vuokko Hurmeen Huimaa-trilogian ensimmäinen osa. Se ilmestyy nyt Hanna Männikkölahden mukauttamana helppolukuisena versiona. Selkokirjan on kuvittanut Ina Majaniemi.