Tunnetun luonnontieteilijän Sir David Attenborough’n näkemys viisaamman tulevaisuuden turvaamiseksi ja vetoomus planeettamme puolesta. 94-vuotias Attenborough tunnetaan upeista luontodokumenteistaan, kuten Elävä maa ja Sininen planeetta. Kirjassaan hän summaa, millaisen muutoksen ihminen on hänen elinaikanaan luonnolle aiheuttanut. Attenborough varoittaa jatkamasta saastuttamisen ja metsänhakkuiden tiellä. Voimme pelastaa luonnon monimuotoisuuden ja turvata oman lajimme tulevaisuuden, jos ryhdymme nyt toimeen. Tarvitaan poliittista tahtoa, kansainvälistä yhteistyötä ja uudenlaisia kulutustottumuksia. ”Tarvitsemme viisautta”, Attenborough sanoo. Ilmestynyt 2020.

Viime vuosina sekasyöjät ovat vähentäneet lihansyöntiään niin paljon, että ilmiö on noussut globaalisti merkittäväksi, talouden rakenteita muuttavaksi tekijäksi. Miksi näin on tapahtunut, ja mitä se merkitsee tulevaisuudessa? Lihantuotannon päästöjen vuoksi ilmastonmuutoksen maailmassa kasvissyöntiin siirtyminen saattaa olla jopa väistämätöntä. Mutta mitä lihan loppu tarkoittaa maatalouden, politiikan, terveyden, liiketoiminnan tai yhteiskunnan eläinkuvan kannalta? Tapahtuuko merkittävä muutos teknologian avulla vai asennemaailmassamme? Lihan loppu etsii ratkaisuja kiireelliseen kysymykseen: mitä syömme huomenna? Ilmestymisvuosi 2019, täydennetty laitos 2020.

Historioitsija Rutger Bregman haastaa ajatteluumme syvälle juurtuneen käsityksen, että ihminen on luonnostaan itsekäs ja ihmiskunta tavoittelee vain omaa etuaan. Hän luo ihmiskuntaan vallankumouksellisen näkökulman: 200 000 vuotta historiaa osoittaa lajimme olevan pohjimmiltaan hyvä. Muista pahaa uskoessamme tuomme esiin pimeät puolet omasta käyttäytymisestämme. Hyvän historia auttaa tunnistamaan hyvyyden, joka voi luoda uuden pohjan paremmalle tulevaisuudelle.

Ilmastovaikuttamisen nuoren supertähden ja hänen perheensä tarina. Ilmastonmuutos uhkaa planeettaamme ja yhä useampi kokee ympäristöahdistusta. Kirja kertoo tositarinan perheestä, joka käsittelee henkilökohtaista kriisiään ryhtymällä taistoon ilmastonmuutosta vastaan. Malena Ernman, yksi Ruotsin tunnetuimpia oopperalaulajia, matkusti perheineen työn perässä maailmalla. Kun Greta, tyttäristä vanhempi, lopettaa 8-vuotiaana syömisen miltei kokonaan, perheen arki hajoaa. Vanhemmat ponnistelevat saadakseen apua koulusta ja terveydenhuollosta. Lopulta tytär saa diagnoosin Aspergerin oireyhtymästä, samoin myöhemmin nuorempi tytär Beata. Greta näkee koulussa dokumentin ilmastokriisistä ja järkyttyy: Miksi tästä ei puhuta, vaikka tämä on ainoa tärkeä asia? Greta taivuttelee vanhempiaan muuttamaan elämäntapojaan eikä halua enää lentää. Syömishäiriö alkaa parantua samalla, kun Greta löytää intohimonsa. Maailmanlaajuiseen julkisuuteen hän nousee 15-vuotiaana elokuussa 2018 ryhtyessään koululakkoon Ruotsin valtiopäivätalon edessä Tukholmassa saadakseen huomiota ilmastokriisille. Malena Ernman on kirjoittanut kirjan yhdessä miehensä Svante Thunbergin sekä tyttäriensä Greta Thunbergin ja Beata Ernmanin kanssa. Kirja on ilmestynyt 2019.

Kirjailija tuskailee: en kyseenalaista ilmastonmuutosta, mutta toimin niin kuin en uskoisi siihen. Hankala totuus on, että pleastaaksemme planeetan meidän on vähennettävä eläinperäisen ruoan syömistä. Maapallo on muuttunut valtavaksi karjatilaksi: Viljelykelpoisesta maasta 59% käytetään rehun kasvattamiseen tuotantoeläimille. Kolmasosa makeasta vedestä juotetaan eläimille. Saavatko faktat meidät todella pysähtymään? Foer välttelee syyllistämistä ja saarnaamista ja ehdottaa pientä mutta tärkeää askelta: aloita aamiaisesta. Kaikkien ei tarvitse olla vegaaneja, jo lihan, maidon ja kananmunien vähentäminen on harppaus oikeaan suuntaan. Ilmestynyt 2020.

Microsoftin perustajan ja Bill & Melinda Gatesin säätiön rahoittajan Bill Gatesin mielestä ihmiskunnalla ja planeetallamme on edelleen toivoa. Hänen uusi kirjansa kertaa tiiviisti ilmastonmuutoksen perusasiat ja käy sektoreittain systemaattisesti läpi teknologiset ratkaisut katastrofin estämiseksi. Hän kommentoi myös ratkaisujen poliittisia realiteetteja. Kirjoittamisen taustalla on tapaamisia huippututkijoiden ja muiden vaikuttajien kanssa. Näkökulma on globaali, hän muistuttaa usein maailman köyhimpien ihmisten elämän realiteeteista ja suhteuttaa niitä erityisesi yhdysvaltalaisten elämäntyyliin. Viimeiseen lukuun on ehtinyt myös kommentti pandemian vaikutuksesta ilmastonmuutosratkaisuihin. Ilmestymisvuosi 2021.

Yhdistyneiden kansakuntien kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä parantaa maailman rauhaa, turvallisuutta, hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n seitsemäntoista kohdan Kestävän kehityksen ohjelmaan. Tämä käsikirja on syntynyt presidentti Tarja Halosen aloitteesta. Kirja selventää kestävän kehityksen historiaa ja filosofiaa sekä käytännön haasteita globaalissa taloudessa ja politiikassa ja suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti esillä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, naisten aseman ja koulutuksen parantaminen – kaikki ne vähentävät köyhyyttä ja alttiutta kriiseihin. Ilmaston muuttumiseen taas vaikuttavat energiaratkaisut, teollisuuden kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu. Kirjoittajat ovat sisä- ja ulkopolitiikan veteraaneja sekä talouden ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijoita, Tarja Halosen lisäksi esimerkiksi kansanedustaja ja poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja, taloustieteilijä Sixten Korkman, Maailman Ilmatieteen Järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Teos on ilmestynyt 2017.

Lämpenevä ilmasto, lajistoltaan köyhtyvä luonto, muoviin hukkuvat meret, saastepilvien alla kärvistelevät suurkaupungit… Ympäristöuhkat varjostavat elämäämme ja saavat meidät katsomaan epävarmoina huomiseen. Toisaalta ne voivat sysätä etsimään tietoa ja toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Kuinka maailma pelastetaan? -teoksessa (2021) eturivin tutkijat tarkastelevat maailmaa koettelevia ympäristökriisejä ja keinoja vastata niihin. Millaisia kytköksiä ilmansaasteilla on ilmastonmuutokseen? Miltä näyttää ruoan- ja energiantuotannon tulevaisuus? Kuinka ihmiset saataisiin muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, ja voimmeko oppia jotakin koronapandemiasta? Kirjan lopusta löytyy visa.

Teot ratkaisevat! Vastuu syntyy mahdollisuudesta toimia. Kuntoutuessaan vakavasta onnettomuudesta Pekka Hyysalo alkoi auttaa kohtalotovereitaan. Hän huomasi, että vastuunotto itsestä oli edellytys ottaa vastuuta myös lähimmäisistä ja viime kädessä paremman yhteiskunnan rakentamiselle. Hyysalon huoli maailman tilasta vaihtui toivoon: ihminen on planeetan ainoa laji, jonka on mahdollista ottaa vastuu myös elinympäristöstään. Maapalloa uhkaavien ongelmien edessä tarvitaan koko ihmiskunnan FightBack-taistelua. Kirja kannustaa jokaista löytämään oman tapansa toimia yhteisen haasteemme voittamiseksi. Teokseen haastatellut kotimaiset ja kansainväliset korkean profiilin vastuunkantajat valavat esimerkillään uskoa siihen, että muutos parempaan on meidän jokaisen tehtävissä. Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä, joka tunnetaan myös hyppyonnettomuutensa ja vammautumisensa jälkeen perustamastaan Team FightBackistä. Vuonna 2014 Hyysalo valittiin positiivisimmaksi suomalaiseksi.

Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, joista monilla voi olla maailmanlaajuista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi Isomäki tuo esiin useita kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin suomalaiset eivät ole vielä tarttuneet, mutta jotka voisivat pienentää sekä Suomen että muiden maiden hiilipäästöjä ja samalla parantaa Suomen omaa työllisyyttä. Isomäki sai Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkin non vuonna 2020.

Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Ruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia erilaisten kulttuurien keittiöistä ja niiden yhdistelemisestä. Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu. Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi. Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme. Ilmestynyt 2021.

Risto Isomäen ekologinen trilleri on itsenäinen jatko-osa hänen tunnetuimmalle kirjalleen Sarasvatin hiekkaa. Vedenpaisumuksen lapset on paitsi monitahoinen jännityskertomus, myös vangitsevan kaunis ja kauhistuttava kuvaus jäätiköistä ja luonnonvoimista. Myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Kylmäävän todentuntuisen katastrofin rinnalla kulkee kertomus merenneidosta ja kalastaja MannoAnnista, jonka tarinaan pohjaavat kristittyjen Nooa, hindujen Manu ja sumerilaisten Oannes. Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, joista useat on palkittu. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle.

Kiitetty ekologinen jännitysromaani, jonka tsunameja koskevat kauhuvisiot ovat osoittautuneet pelottavan tosiksi.Pienistä puroista syntyy suuri virta, ja pian koko ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Onko tarpeeksi aikaa pelastautua?Intialainen meriarkelogi Amrita Desai tutkii Intian länsirannikolla meren pohjalta löytynyttä rauniokaupunkia. Mikä pysäytti elämän kaupungeissa kymmenen tuhatta vuotta sitten? Desai tarvitsee tutkimuksiinsa erikoissukellusveneen, ja työkaveriksi ilmaantuu venäläinen Sergei Savelnikov. Samaan aikaan Grönlannin mannerjäätiköllä alkaa tapahtua odottamattomia asioita. Suomalainen tutkija Kari Alanen havaitsee tekijän joka yhdistää Cambaynlahden rauniot, Grönlannin mannerjäätiköt ja Bahamasaarten mystiset kivenlohkareet yllättävällä tavalla.

Aurinkokunta on ihmisen valtakunta, jonka kaivokset, tehtaat ja viljelmät hyödyntävät taivaankappaleita uuraasti ja järjestelmällisesti. Siirtokuntien väliset luokkaerot tuntuvat perheissä ja tuntemattomien välillä; Maasta pois päässeet eivät halua sinne takaisin. Lumi Salo etsii puolisoaan. Sol, kasvitieteilijä, ei ole saapunut jälleennäkemiseen, ei seuraavaankaan tapaamiseen, rikosta epäillään, terrorismista huhutaan. Solin perhe ei osaa tai halua kertoa mitään. Lumi joutuu etsimään Solia vaillinaisen tiedon varassa. Emmi Itärannan kolmas romaani Kuunpäivän kirjeet avaa synkkyydessäkin uskomattoman kauniin avaruuden ja kielen, joka kurkottaa kohti jotain mennyttä ja yhteistä. Niin Solin kuin oikean kodin kaukaisuus luovat romaaniin vireen, joka kysyy: Mikä kaikki on liian kaukana, ja minkä voimme vielä pelastaa? Teokselle myönnettiin vuonna 2020 Kalevi Jäntin palkinto sekä Nuori Aleksis -palkinto.

Emmi Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja on uskottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudestamme, jos puhdas vesi loppuu. Itärannan kieli on kuulasta, tarkkaa ja paisuttelematonta. Teemestarin kirja on voittanut Kalevi Jäntin palkinnon sekä Nuori Aleksis -palkinnon. Teos on käännetty yli kymmenelle kielelle ja Yhdysvalloissa sen ensipainos (nimellä Memory of Water) oli peräti 50 000 kappaletta.

Metsäkirja uudelle sukupolvelle. Suomalainen metsä elää kohtalonhetkiään. Metsistämme valtaosa on talousmetsää, ja hakkuut ovat ennätysmäisen suuret. Miten tähän on tultu? Vetävästi kirjoitettu teos ehdottaa vaihtoehtoja puupelloille ja pohtii yhdessä metsänkäyttäjien ja tutkijoiden kanssa, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa - sellainen metsä, josta hyötyvät niin kansantalous kuin helmipöllökin. Artikkelien kirjoittajat: Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä; valokuvat: Anssi Jokiranta. Teos voitti Tieto-Finlandian vuonna 2019.

Teos päivittää käsityksiä sivistyksestä, vauraudesta ja edistyksestä ja tarjoaa tuoreen näkökulman myös ilmastokriisin kiperiin kysymyksiin. yhteiskunnan että yksilön menestystä on tähän asti mitattu materiaalisen vaurauden ja kulutusmahdollisuuksien lisääntymisellä. Silloin jää kuitenkin tunnistamatta suurempia merkityksiä ja tarkoituksia luovia mahdollisuuksia, ja myös alati paheneva ympäristöongelma jää huomiotta. Millainen ihminen, yhteisö ja yhteiskunta voi ratkaista nykyiset elämää ja sen mielekkyyttä uhkaavat haasteet? Millaiset arjen ja työn sisällöt voivat tarjota riittävän suuria tarkoituksia ihmisille? Teos luotaa piileviä mahdollisuuksia ja auttaa ottamaan ne käyttöön. Hyvä voi jatkua, kun oletuksia hyvästä elämästä ja työn tarkoituksesta koetellaan rohkeasti. Ilmestynyt 2020.

Mistä luonnonsuojelussa on perimmiltään kysymys? Miten ajatus luonnon suojelemisesta syntyi, ja kuinka se laajeni käsittämään koko elonkehämme tulevaisuuden? Miksi jotkut uhraavat luontoaktivismille koko elämänsä, seisovat järkähtämättä monitoimikoneen edessä, erkaannuttavat itsensä muusta yhteisöstä tuhoten elantonsa ja terveytensä? Miksi toiset vaikenevat tai vastustavat suojelijoita? Heräämisissä kutoutuvat yhteen luonnonsuojeluliikkeen historia ja toimittajana aloittaneen Kauppisen omat kokemukset. Kymmenet haastattelut, luontoretket, uutisvirta ja lähdetekstit kuljettavat syvälle ihmisen ja luonnon suhteeseen ja suomalaisen yhteiskunnan ja päätöksenteon polttopisteisiin. Mitä luonnonsuojelijat vaativat 30, 40 tai 50 vuotta sitten? Ketkä vastustivat heitä? Mitkä vaatimuksista toteutuivat? Vielä aivan äskettäin luonnonsuojelijoita pidettiin friikkeinä, mutta nyt suuryrityksen johtaja saattaa sanoa, että koko järjestelmämme pitää muuttaa luontolähtöiseksi, ja häntä kuunnellaan. Mitä tässä välissä tapahtui? Ovatko suurimmat heräämiset kuitenkin vasta edessäpäin? Kirja ilmestyy 6.9.2021

Kiinnostus maata pitkin matkustamiseen on uudessa nosteessa. Moni miettii, miten vähentää lentämistä ja tehdä aiempaa kestävämpiä matkoja. Maitse matkustamisessa on kyse myös hitaan matkanteon nautinnosta. Junaan, bussiin tai pyörän selkään hypätään kokemaan, olemaan läsnä. Matkalla ollaan jo matkaa tehdessä, ei vasta perillä. Maata pitkin kuljettaessa myös mittakaavat ja oma sijainti kartalla asettuvat paikoilleen. Kelolan vuonna 2021 ilmestynyt kirja tarjoaa ideoita siihen, mihin maata pitkin voisi seuraavaksi suunnata. Se antaa tietoa ja vinkkejä suunnittelun ja kestävien valintojen tueksi. Ja ennen kaikkea: miten katsoa karttaa uusin silmin, lentoreittien ulkopuolelta.

Rouva Jenni Haukio luonnehtii Eeva Kilven kokoelmaa Animalia (1987) itselleen läheiseksi teokseksi: "Animalia käsittelee eläinten asemaan ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä otteella, josta välittyy hyvin syvällinen ymmärrys ja empatia kaiken elollisen luonnon ainutkertaisuutta ja arvokkuutta kohtaan. Nämä ovat myös minulle tärkeitä arvoja. Animalia tuo esiin kipeitä, satuttaviakin tosiasioita pitäen kuitenkin kiinni sellaisesta tulevaisuususkosta, joka sisältää lupauksen paremmasta. Yhteiskunnalliset arvot muuttuvat hitaasti, mutta muutos on mahdollinen ja kaunokirjallisuudella voi olla ja usein onkin hyvin merkittävä rooli arvo- ja asenneilmaston muokkautumisessa ja kehittymisessä.” Lähde: Helmet-haastattelu 4.12.2017

Unohda se, mitä luulit tietäväsi ilmastonmuutoksesta kehottaa Naomi Klein, Tuhokapitalismin nousun ja No Logon kirjoittaja. Kaiken takana ei ole hiili vaan kapitalismi. Tulipalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus ovat herätyshuuto. Nykyinen talousjärjestelmä käy sotaa maapallomme elämää vastaan. Voimme kuitenkin muuttaa kaiken ja luoda jotain paljon parempaa. Tämä muuttaa kaiken (ilm.2015) on Naomi Kleinin toistaiseksi toiveikkain kirja. Kapitalismin jälkeisen järjestelmän puolesta taistellaan jo innostavilla tavoilla.

Puiden Kansa on kuvaus suomalaisesta puihin ja metsiin liittyvästä uskomusperinteestä sekä sen jättämistä jäljistä. Se on kertomus suomalaisen luonnonuskonnonon pyhistä paikoista, riiteistä ja myyteistä. Kuvat entisistä pyhistä lehdoista, yhä pystyssä olevista uhripuista ja karhunkallohongista tuovat kaukaiselta tuntuvan mytologian 2000-luvulle. Suomen kansan vanhat runot, kansatieteelliset keräelämät sekä nykypäivän ihmisten tarinat luovat kuvan vahvana vallinneesta henkisestä luonnonyhteydestä.

Kuka tahansa voi tehdä ilmastotekoja kotona ja omalla lautasellaan, vaikkei ryhtyisikään vegaaniksi. Kirja helpottaa arkea tarjoamalla 60 houkuttelevaa kotiruokaohjetta ja runsaasti vinkkejä parempiin valintoihin.Reseptien oheen koottu tiivis tietopaketti kertoo, miten voi pienillä muutoksilla lisätä kasviksia ruokavalioon, mitkä kalat ovat kestäviä valintoja ja miten kotona saa hävikin vähenemään helposti.Tarjolla on muun muassa maistuvaa perunakalavuokaa, kasvis-jauhelihapihvejä ja maailman parasta bolognesekastiketta. Ilmestynyt 2021.

Korjaaminen, kunnossapito ja kiertotalous ovat yksilöiden ja perheiden ulottuvilla olevia ilmastotekoja. Martat jakavat tietojaan ja osaamistaan leppoisasti ja monipuolisesti, olipa pulmasi sitten ruosteen irrottaminen astiasta tai sulaneiden pakasteiden käsittely. Teos tarjoaa perustietoa kodin siivoamisesta, huoltamisesta ja hoitamisesta sekä runsaasti arkea helpottavia vinkkejä. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Kirja on ilmestynyt 2020.

Hyvän sään aikana tutkii Suomea keskellä ihmiskunnan historian suurta käännettä. Luonnonvoimien karatessa ihmisen hallinnasta ja mullistaessa talouden ja politiikan pieni maa yrittää keksiä itsensä uudelleen: satsataan biotalouteen ja kehitetään uusia kasviproteiineja, perustetaan omavaraisyhteisöjä ja investoidaan asejärjestelmiin. Muutosta sekä pelätään, kiistetään että toivotaan. Teos yhdistää ilmastonmuutoksen eri tasot arkisesta planetaariseen. Kirjoittajat penkovat Suomen valtarakenteita, tapaavat tulevaisuuden ilmastopakolaisia ja ja selvittävät, miten demokratiamme voisi kestää muutospaineen. Kirja tutkii erityisesti ihmisyhteisöä: miten me ihmiset reagoimme ja sopeudumme muutoksiin, miten meidän luomamme järjestelmät korjaavat kurssiaan? Hyvän sään aikana ilmestyi vuonna 2017 ja on voittanut useita palkintoja.

Jos ilmastonmuutos halutaan torjua, yhteiskuntien ja ihmisten toimintamallien on muututtava nopeasti. Kyse on vuosista, ei vuosikymmenistä. Toisaalta jos ilmastokriisin torjunnassa epäonnistutaan, miljardit ihmiset joutuvat kärsijöiksi, mikä vaikuttaisi tuhoisasti talouteemme ja yhteiskuntarauhaamme - eikä tämä ole edes pahin skenaario.  Keinoja on, mutta kuinka ne saadaan käyttöön? Miten demokratiaa olisi kehitettävä, jotta kuilun partaalta voi pelastua? Mari Pantsar on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtaja, joka vetää Sitran Hiilineutraali kierto­talous -teemaa. Hänellä on pitkä työkokemus cleantech-liiketoiminnasta. Jouni Keronen on yrityskoalitio Climate Leadership Councilin toimitusjohtaja, Fortum-säätiön asiamies ja dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän on toiminut energia-alalla vuodesta 1983 alkaen. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti puhtaampien, vähähiilisempien ratkaisujen kehittämiseen. Ilmestynyt 2019.

Fernando Pessoa kirjoitti pääteksensa Levottomuuden kirjan vuosina 1913-1934, mutta se julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1982. Kirjassa Lissabonin kaupungin apulaiskirjanpitäjä Bernando Soares tarkkailee valppaasti ja täydellisin lausein maailman menoa ja ennen kaikkea itseään: ”Minä olen kaikki ihmiset.” Kirjailija Juha Itkoselle tämä on lohtukirja: 'Poimin kirjan hyllystä noin kerran vuodessa sellaisina hetkinä, jolloin etsin vastauksia olemassaolon mielekkyyteen liittyviin kysymyksiin. Kun kohtaa jotakin vaikeaa, löytääkö kukaan silloin lohtua mistään äärimmäisen kevyestä? Kun tulee tarpeeksi vakava paikka, me hakeudumme painavan äärelle.' Portugalilaista Fernando Pessoaa (1888-1935) pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Hän työskenteli myös kääntäjänä ja oli ahkera lehtikirjoittaja.

Ympäristöuutiset ahdistavat: ilmastonmuutos etenee ja sademetsiä hakataan mutta monet maailman päättäjistä vaikuttavat välinpitämättömiltä. Miten olla toiveikas, kun koko maailma tuntuu olevan menossa päin helvettiä? Ympäristötutkija Panu Pihkala auttaa ymmärtämään ympäristökysymysten henkisiä ulottuvuuksia. Hän tarjoaa välineitä omien tunteiden käsittelyyn ja valmiuksia auttaa toisia ihmisiä kohtaamaan ympäristöahdistus. Päin helvettiä? oli ilmestyessään 2017 ensimmäinen suomenkielinen teos ympäristöahdistuksesta. Psykologia, sosiologia ja teologia auttavat ymmärtämään, miksi ympäristön tuhoutumista on vaikea käsitellä. Kirja soveltuu kaikille maailmankatsomuksesta riippumatta, vaikka siinä käsitellään myös kristillisen näkökulmia ympäristökysymyksiin.Toivoa on. Annetaan sille mahdollisuus. TT Panu Pihkala työskentelee monitieteellisen ympäristötutkimuksen parissa Helsingin yliopistossa. Hän on mukana käytännön ympäristötyössä ja kehittänyt etenkin kristillistä ympäristökasvatusta.

Mitä on ympäristöraivo? Tai ympäristöyllätys? Onko mielesi maassa vai ilmassa? Ympäristöahdistuksen ja toivon tulkkina tunnetuksi tullut Panu Pihkala pohtii kirjassaan, miten monin eri tavoin ihmisen tunne-elämä on sidoksissa maahan. Mieli ja maailma ovat syvässä vuorovaikutuksessa. Ensimmäinen suomenkielinen ympäristötunteiden käsikirja johdattaa oivaltamaan, miten tunteet voivat liittyä luontoon ja ympäristöasioihin. Lukija kutsutaan pohtimaan ja tunnistamaan niin surullisia kuin iloisia mielenmaisemia. Kirja sopii kaikille tunteville maailmasta ja sen tilasta kiinnostuneille ihmisille. TT Panu Pihkala työskentelee monitieteellisen ympäristötutkimuksen parissa Helsingin yliopistossa. Hänet tunnetaan ympäristökasvatuksen kehittäjänä. Kirja on ilmestynyt 2019.

Tietokoneista innostuneen pojan kohtalon muuttaa vanha tammi. Kasveja rakastava tutkijanainen tekee mullistavan havainnon. Pariskunta istuttaa takapihalleen uuden puuntaimen aina hääpäivänään. Viisi ystävystä yrittää keinoja kaihtamatta pelastaa Yhdysvaltojen luoteisosien viimeiset koskemattomat metsät 1990-luvun alussa.Yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joista jokaisella on juuret, runko ja latvus.Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin kuuluvan Richard Powersin Pulitzer-palkittu Ikipuut on polttavan ajankohtainen romaani elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Se on myös henkeäsalpaavan upea ja koskettava ylistyslaulu luonnon ihmeille: sen sivuilla tuoksuvat neulaset ja humisevat sumusta kosteat rannikkometsät.

Kun meiltä kysytään maailman tilasta, vastaamme aina väärin. Jopa niin väärin, että satunnaisesti vastaava simpanssi päihittää opettajat, toimittajat, investointipankkiirit ja Nobel-palkitut. Kansainvälisen terveydenhuollon professori ja rakastettu luennoitsija Hans Rosling – yhdessä Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin kanssa – esittelee 10 vaistoa, jotka vääristävät maailmankuvamme. Vaikka meillä on kaikki tieto saatavillamme, meitä ohjaavat muun muassa pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve. Faktojen maailma on inspiroiva ja hämmästyttävä tietokirja täynnä koskettavia tarinoita. Roslingin tunnetun teoksen keskiössä on terveystieto, mutta sen perussanoma voi yhtä lailla auttaa elämään ilmastoahdistuksen kanssa.

Ankeriaan testamentti on kerronnallista tietokirjallisuutta parhaimmillaan: syvällinen ja pohtiva kertomus isän ja pojan suhteesta, juurista, kohtalosta, elämästä ja kuoleman kohtaamisesta. Ankerias on luonnontieteellinen mysteeri, kala, josta tiede, filosofia ja taidekin ovat vuosituhansien ajan turhaan yrittäneet ottaa selkoa. Nyt se tekee kuolemaa silmiemme edessä. Kirja muistuttaa meitä omastakin katoavaisuudestamme ja kaiken hauraudesta. Sukupuuton uhkaamien ankeriaiden kautta käsitellään suuria teemoja kuten ilmastonmuutosta, tieteenhistoriaa, uskontoa ja kuolemaa, ja kuinka meidän tulisi elää ennen sitä. Sanomalehti Sydsvenskanin kulttuuritoimittaja Patrik Svensson (s. 1972) sai tästä esikoiskirjastaan vuoden 2019 tietokirjallisuuden August-palkinnon. Suomeksi ilmestynyt 2020.

Ratkaisuja polttavaan ilmastonmuutosongelmaan etsivät niin kansalaiset, yritykset kuin investoijat. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä, ja tämä on muutoksen ydinasia. Jos fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi. Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa. Ilmestynyt 2021.

Teos keskittyy yritysten strategiseen vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen rooliin, yritysvastuun johtamiseen, sidosryhmien merkitykseen vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä sekä hankintaketjujen vastuullisuushaasteisiin. Kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Alun perin syksyllä 2017 ilmestyneen kirjan 2. painos on päivitetty kauttaaltaan. Kirjan loppuluvussa käydään läpi, miten vastuullisuudesta tuli uusi normaali. Teos huomioi viimeisten kolmen vuoden aikana esille tulleet asiat ja ilmiöt, kuten yritysten ilmastoheräämisen, sijoittajien entistä aktiivisemman roolin yritysvastuun kirittäjinä, vastuullisen brändin luomisen sekä yritysaktivismin. Kirja auttaa ymmärtämään, miksi taloudellinen tulos on liian kapea mittari yrityksen menestykselle ja miksi ihmisoikeudet kuuluvat myös pienten ja keskisuurten yritysten agendalle. Se toimii reseptivihkona myös silloin, kun yrityksessä valmistaudutaan sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä. Kirjan 2.uudistettu laitos on ilmestynyt 2020.

Opas kasviproteiinien käyttöön: miten laittaa terveellistä kasvisruokaa arkeen ja juhlaan. Kuinka kauan kikherneitä liotetaan? Miksi yhdistää aterialla siemeniä ja palkokasveja? Mistä raaka-aineista syntyvät parhaat lihattomat pyörykät? Perinteiset herkut kuten mokkapalat tai hampurilaiset valmistuvat helposti kasviproteiineista. Kasvisruoka on parhaimmillaan yhdistelmä laadukkaita ravintorikkaita raaka-aineita, värejä, tuoksuja ja makuja. Kirjan vegaanisissa ja gluteenittomissa reseptieissä ohjeissa käytetään linssejä, kikherneitä, papuja, kvinoaa, vihreää hernettä ja kauraa. Yrittäjä, ravintovalmentaja ja diplomi-insinööri Mirka Tuovinen haluaa levittää hyvinvoinnin ja terveellisen, hyvän ruoan sanomaa käytännöllisten ohjeiden avulla. Toimintaterapeutti ja kolmen lapsen äiti Lotta Lahden kotona värikäs kasvisruoka maistuu koko perheelle ja ruokaa laitetaan mahdollisimman paljon yhdessä.

Pyrkimys ekologisesti kestävämpään elämään hahmottuu helposti kieltäytymisten ja niukkuuden kautta. Entä jos asia onkin toisin? Voivatko ekologisesti kestävämmät valinnat olla merkityksellisyyden, osallisuuden ja elämän mielekkyyden lähde – jotakin aiempaa enemmän? Ella Vihelmaa kirjoittaa ekologisten valintojen elämyksellisestä voimasta ja kestävämmän elämäntavan mahdollisuuksista. Ympäristön tila huolestuttaa meitä, mutta tunnistammeko, kuinka kestävämmät valinnat voivat rikastuttaa kokemusmaailmaamme? Olemmeko oivaltaneet, kuinka syvästi palkitsevaa osallisuus voi olla silloinkin, kun yksittäisen ihmisen teot tuntuvat vähäpätöisiltä? Mukana on myös kestäviä valintoja tehneiden henkilöiden kokemuksia siitä, miten nuo valinnat ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Vihelmaa on työskennellyt ympäristöteemojen parissa niin kääntäjänä, neuvojana, oppaana, tutkijana kuin järjestötoimijanakin.

Miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön? Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksen mallina pidetään kansalaista, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatus- ja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ekologisesti kestämätöntä. Miten tämän yhtälön voi purkaa kasvattajana? Perimmäiset käsityksemme ihmisen ja luonnon suhteesta on ajateltava uudelleen, jotta elämä jatkuu maapallolla. Myös kasvatusajattelua on uudistettava, ja kasvatusinstituutioiden tehtävät pitää kyseenalaistaa. Veli-Matti Värri tarkastelee kasvatus- ja opetusjärjestelmän taustaa, jonka mukaan ylenmääräinen hedonistinen halu ja ylikulutus ohjaavat elämäämme. Värri pohtii, miten tällainen rakenne voidaan purkaa ja löytää viisaampi suhde luontoon ja kasvatukseen. Filosofinen kirja on kirjoitettu kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Kulttuurikriittisenä kannanottona teos on myös maailmankatsomuksellinen puheenvuoro. Veli-Matti Värri on kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa. Kirja on ilmestynyt 2018.

Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden? Itä-Helsinki, Vuosaari, Taivastalo. Santa Marian piti tuikata tuleen vain tavaraa pursuava talonsa. Koko asuinalue paloi poroksi. Pian joukko suurhävityksestä pelastautuneita ihmisiä löytää toisensa pilviä hipovasta tornitalosta. On rehabin aika. Gustafsson käsittelee riemastuttavan runsaana rönsyävässä romaanissaan nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan.

Vetävä tarina kahdesta pakolaisesta lähitulevaisuuden luhistuvassa maailmassa.Tobeas Seinur katsoo lentokoneen ikkunasta, kuinka Tokion valot hukkuvat monsuunisateisiin hänen takanaan. Kesken mannertenvälisen lennon tietoliikenneyhteydet katkeavat ja lentokone muuttaa reittiään. Leviää huhu, että Skandinavian maat sekä Suomi ja Venäjä olisivat sulkeneet ilmatilansa. Alkaa pakomatka kaaokseen syöksyvässä maailmassa. Löytääkö Tobeas enää tietään Suomeen, isänsä maahan?

Romaani ahneudesta, rakkaudesta ja unelmien hinnasta. Kuka maksaa lopulta laskun kenenkin onnesta? Sanilla on unelma: nappulakengät, ja uusi pallo, pyöreä ja keltainen kuin aurinko. Ne hän voi kuitenkin saada vasta kun äiti on synnyttänyt lapsen ruotsalaiselle Susannelle. Sillä Susanne haluaa uuden vauvan, maksoi mitä maksoi, ja on tilannut sellaisen kaukaiselta kohdunvuokrausklinikalta. Ruudusta hyllytetty tv-meteorologi Peter antaisi mitä tahansa, jos voisi vielä ennustaa helleaallon saapuvan. Sillä Pohjolassa ei ole ollut kunnon kesää kuuteen vuoteen. Eikö sen olisi jo aika tulla? Eikö olisi kohtuullista, että vuosien odotuksen jälkeen unelmat vihdoinkin toteutuisivat?

Helsinki, 2058. Akseli työskentelee yliopistolla ja yrittää innottomasti selvittää, mikä on lamaannuttanut suomalaiset. Valon kaupungissa kansalaiset kyyristelevät asunnoissaan, eivät puhu, lapsia ei enää synny. Rajat on suljettu eikä tulevaisuutta ole. Lohduksi alamaisilleen Valo on antanut Taivaan, virtuaalisen tilan jossa vanha maailma elää kauniimpana ja lempeämpänä kuin koskaan. Kun Akseli saa laajat käyttöoikeudet Taivaaseen, hänen maallinen ruumiinsa käy kalvakkaaksi ja voimattomaksi, sen ainoa tavoite on unohdus ja kuolema. Kunnes hän tapaa Taivaan niityllä naisen, johon haluaa tutustua myös reaalissa. Taivas on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jonka avaamia kysymyksiä ei tee mieli vaientaa. Lohduton sisällissodan jälkeinen Helsinki ja tilansa uudelleen valtaava luonto antavat haikeankauniit puitteet tarinalle, joka herättää vahvan tarpeen vaalia elämää, kaikkea sitä mikä on maailmassa tärkeintä.

Nainen kurkottaa kohti aurinkoa jäätyneessä kaupungissa. Maailma on jäätynyt ilmastokatastrofin seurauksena ja ihmiskunnan rippeet ovat vetäytyneet suljettuihin aupunkeihin. Sonja, kuuluisan taiteilijan Sasha Marun tytär, haluaa oppia tuntemaan edesmenneen isänsä. Valkoinen kaupunki on romaani taiteesta, kylmyydestä, rajoista ja niiden ylittämisestä. Anni Nupponen on Atorox- ja Kuvastaja-palkittu kirjailija. Hän kirjoittaa sodasta, vallankäytöstä ja lokeroihin sopimattomista ihmissuhteista.

Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että jos mehiläiset katoaisivat maailmasta, ihmiskunnalla olisi neljä vuotta elinaikaa jäljellä. Kun uusi, ennennäkemättömän laaja ja tuhoisa mehiläisten joukkokatoaminen alkaa Yhdysvalloista, mehiläishoitaja Orvo tietää aivan liian hyvin, mihin se johtaa. Ja kun Orvo menee pesilleen, hän tekee havainnon mitä hän ei olisi koskaan halunnut tehdä. Kuningatar on kuollut. Epidemia on levinnyt Eurooppaan. Maailma on loppumassa. Orvon poika, Eero, on isänsä elämän keskipiste. Orvolle paljastuu aivan liian myöhään poikansa salainen aktivistielämä internetissä ja myös sen ulkopuolella. Eeron toiminta eläinten oikeuksien puolustajana ja Orvon suvun perinteiden kiihkeänä vastustajana vie perheen keskelle peruuttamatonta, raastavaa konfliktia. Orvo ottaa epätoivoisen askeleen. Jonnekin, mihin vain hän ja mehiläiset tuntevat tien. Enkelten verta on hurja tutkielma lähitulevaisuudesta, joka voi olla totta jo huomenna. Se on hyytävä kannanotto aikamme suuresta eettisestä kysymyksestä: miten suhtautua luontoon ja eläimiin. Samalla se on maaginen sukellus kuoleman ja kuolemattomuuden myyttiin, ihmisen sokeuteen suurten valintojen ja väistämättömyyksien edessä.

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: tuike.innola(at)kauniainen.fi

Emmi Itärannan esikoisromaani Teemestarinkirja on uskottava ja pelottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudestamme. Itärannan kieli on kuulasta, tarkkaa ja paisuttelematonta. Teemestarin kirja on voittanut Kalevi Jäntin palkinnon sekä Nuori Aleksis -palkinnon. Teos on käännetty yli kymmenelle kielelle ja Yhdysvalloissa sen ensipainos (nimellä Memo ry of Water) oli huikeat 50 000 kappaletta.

Aurinkokunta on ihmisen valtakunta, jonka kaivokset, tehtaat ja viljelmät hyödyntävät taivaankappaleita uuraasti ja järjestelmällisesti. Siirtokuntien väliset luokkaerot tuntuvat perheissä ja tuntemattomien välillä; Maasta pois päässeet eivät halua sinne takaisin. Lumi Salo etsii puolisoaan. Sol, kasvitieteilijä, ei ole saapunut jälleennäkemiseen, ei seuraavaankaan tapaamiseen, rikosta epäillään, terrorismista huhutaan. Solin perhe ei osaa tai halua kertoa mitään. Vaillinaisen tiedon varassa Lumi joutuu etsimään Solia muistikirjan sivuilla, sanoin, ja vieläkin syvemmältä, parantajien maailmasta – monet suhtautuvat Lumin ammattiin skeptisesti, Solkin. Mihin Sol on kadonnut, mihin sekaantunut? Kenet hän tuntee? Kuka hän oikeastaan on? Emmi Itärannan kolmas romaani Kuunpäivän kirjeet avaa synkkyydessäkin uskomattoman kauniin avaruuden ja kielen, joka kurkottaa kohti jotain mennyttä ja yhteistä. Niin Solin kuin oikean kodin kaukaisuus luovat romaaniin päättäväisen haikean vireen, joka rivi riviltä kysyy: Mikä kaikki on liian kaukana, ja minkä voimme vielä pelastaa?

Ekologinen jännitysromaani, joka sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Jäätiköiden sulamisen seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko heillä aikaa estää niiden vyöry?

Risto Isomäen huikea ekologinen trilleri on itsenäinen jatko-osa hänen tunnetuimmalle kirjalleen Sarasvatin hiekkaa. Vedenpaisumuksen lapset on paitsi monitahoinen jännityskertomus, myös vangitsevan kaunis ja kauhistuttava kuvaus jäätiköistä ja luonnonvoimista. Myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Kylmäävän todentuntuisen katastrofin rinnalla kulkee kertomus merenneidosta ja kalastaja MannoAnnista, jonka tarinaan pohjaavat kristittyjen Nooa, hindujen Manu ja sumerilaisten Oannes.

Romaani pohtii sitä, miten elää sen kanssa, mitä ei voi muuttaa ja miten muuttaa sitä, mitä voi ja pitää muuttaa. Suurimpina teemoina tässä ovat vanhemmuus ja ilmastonmuutos. Romaani sijoittuu 2030-luvun Suomeen, jossa ilmastonmuutos ja tilanteen korjaaminen ovat yhä tapetilla, samoin ilmastonmuutoksen aiheuttamat poliittiset ongelmat, mutta millekään ei oikein olla vieläkään tehty mitään.

Helsinki on jäänyt veden alle, Tampereesta on tullut Suomen pääkaupunki ja Antarktis on asutetettu. Kadunkulmissa näkyy Seisoskelijoita, ja kasvava joukko ihmisiä herää aamuisin varmana sisäisestä intiaaniudestaan. Syyskuun 14. päivänä Joonas huomaa, että toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä. Delta on epäilyksenalainen, mutta se väistää ajattelua. Valot Näsinneulan yllä on hyväntahtoinen ja absurdi romaani ihmisten halujen murjomasta maailmasta.

Tapani Lehtinen on varma, että hänen toimittajavaimonsa on kadonnut. Ilmastonmuutoksen kourissa kamppailevassa Helsingissä yhden naisen vuorokauden mittainen puhelinhiljaisuus ei hetkauta ketään. Niinpä Lehtisen on itse löydettävä vaimonsa - ja seurattava jälkiä, jotka vievät aina vain syvemmälle särkyvän maailman pimeään ytimeen.

Romaani kiihtyvän ilmastonmuutoksen maailmasta ja perheestä, jonka vauraus ja suvun salaisuudet ajoivat erilleen. Vaaterin teollisuussuvun patriarkka Jukka Vaateri on ollut kadoksissa yli viisi vuotta. Perheyhtiötä johtava tytär Sandra haluaa julistaa isänsä kuolleeksi käytännön syistä. Katoamista alkaa selvittää perheen esikoinen Niklas, ilmastotutkimuksen asiantuntija, jonka isä on ohittanut perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Pariteos tietokirjalle "Hiilijalanjäljillä", joka löytyy tietokirjallisuusosuudesta. Kirjailija itse kuvaa teosten suhdetta näin: "Hiilijalanjäljillä ja Hukkuva maa muodostavat ainutlaatuisen teosparin, fakta ja fiktio samasta juuresta. Hiilijalanjäljillä on käytännössä Hukkuvan maan päähenkilön luentojen runko".

Maja Lunden ilmastokvartetin avausosa käsittelee pölyttäjäkatoa. Mitä tapahtuu, kun mehiläiset katoavat? Eri aikatasoilla kulkevat tarinat käsittelevät ihmisten suhdetta luontoon, mutta myös sukupolvien välisiä jännitteitä.

Sininen on Maja Lunden Ilmastokvartetin toinen, itsenäinen osa. Mitä tapahtuu, kun vesi loppuu? Havahduttava, pelottavan ajankohtainen romaani vesipulan lamauttamasta huomisesta, maailmasta, jota päivä päivältä lähestymme.

Maja Lunden Ilmastokvartetin kolmas osa pohtii ilmastonmuutoksen vaikutusta suhteessa eläimiin. Kirja maalaa kuvaa totaalisen ilmastokatastrofin jälkeisestä maailmasta, jossa yhteiskunnat ovat romahtaneet ja pulaa on kaikesta. Kiihkottoman kauniisti kirjoittava Lunde ei epäröi ottaa kantaa: elämäntapamme tuhoaa maailman mutta rahantekoa ei pysäytä mikään.

Mannerjäätiköt ovat sulaneet lämmenneen ilmaston vuoksi, ja veden pinta on noussut maapallolla. Pohjoisen ihmiset varustavat retkikunnan tutkimaan soistuneeksi viidakoksi muuttuneen Lontoon uutta flooraa ja faunaa. Vuonna 1962 julkaistu scifiromaani on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Nerokkaan näkijän häikäisevä ekokriittinen puheenvuoro tulevaisuudesta, jota kohti olemme menossa. Herran tarhurit, ekologiset toisinajattelijat, elävät suuryhtiöiden hallitseman yhteiskunnan reunamilla. Näille kierrättämisen mestareille luonto ja elämä ovat pyhiä. Kun hallitsematon pandemia vyöryy yli maapallon ja ihmiskunta kuolee lähes sukupuuttoon, tarhureiden ennustama Vedetön tulva on käynyt toteen.

Siilo kuvaa post-apokalyptista maailmaa, jossa ihmiskunta on siirtynyt asumaan maanalaisiin siiloihin. Siilolaiset eivät muista siiloja edeltävää aikaa, mutta hallitsevan tahon mukaan siiloihin on siirrytty siksi, että historian ihmiset ovat tuhonneet ympäröivän maailman elinkelvottomaksi. Siilojen historiaan liittyy kuitenkin paljon muutakin, ja se kaikki selviää kutkuttavalla tavalla Siilo-trilogiassa. Erittäin koukuttavaa ja sujuvaa kerrontaa, mielettömän kiehtova tarina ja kiinnostavat henkilöhahmot.Trilogian jatko-osat ovat Siirros ja Kohtalo.

Hiekka kuvaa maailmaa, joka on hautautunut hiekkaan. Kirjan päähenkilö Palmer toimii hiekkasukeltajana isäänsä seuraten, mutta isä on kadonnut ja Palmer joutuu selviämään yksin sisarustensa kanssa hiekan valtakunnassa. Hiekka on peittänyt menneisyyden ja selviytyminen on vaikeaa karuissa olosuhteissa, josta vedestäkin on huutava pula.

1600-luvun noitavainoista nykypäivän Berliiniin. Selja Ahavan neljäs romaani tutkii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kuvaa hyönteisten muuttumista Jumalan luomista olennoista osaksi tämänhetkistä lajikatoa. Noitavainojen aikaan syntyvä Maria on lapsesta saakka kiinnostunut hyönteisistä ja alkaa piirtää metamorfoosin vaiheita kuten historiallinen esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647-1717). Aikakausien läpi kuljettaessa tiede syrjäyttää uskonnollisen maailmankuvan. Romaani näyttää, miten nainen kuoriutuu ahtaasta roolistaan ja saa äänen ja tekijyyden sekä oikeuden pohtia elämän alkamisen mysteeriä. Niin kuin hyönteiset läpikäyvät muodonmuutoksen, myös Maria muuntuu ajassa ja elää lupia kyselemättä 370 vuotta.

Trilogian ensimmäisessä kirjassa päähenkilö Vin muuntautuu mitättömästä varaskoplan sorsitusta jäsenestä valtaapitävää eliittiä ja ennen kaikkea kaikkivoipaista Lordihallitsijaa vastustavan tiimin arvostetuksi jäseneksi. Tässä prosessissa Vin oppii näyttelemään aatelisneitoa sekä hallitsemaan allomantikon kykyjään. Trilogian maailmassa on tapahtunut jonkinlainen ekokatastrofi, joka on saanut auringon värjäytymään punaiseksi ja kasvit ruskeiksi; öisin nousee usva, jota moni pelkää kuollakseen; päivittäin taivaalta sataa tuhkaa, joka peittää alleen kaiken. Kaikki trilogian osat (Viimeinen valtakunta, Ylenemisen kaivo, Ajan sankari) ovat melkoisia tiiliskiviä, mutta ne houkuttelevat lukijan omaan maailmaansa niin vastaansanomattomasti, ettei sivujen määrää edes huomaa.

Saksaan asettunut suomalaismatemaatikko Erika on vältellyt koko elämänsä pimeyttä, järjettömyyttä, kosteutta ja kuvottavaa hajua. Sitten pahin tapahtuu, ja Erikan on paettava kotimaahansa. Samoihin aikoihin Suomenlahdella öljytankkeri valuttaa sisältönsä mereen. Varsinainen katastrofi syntyy kuitenkin siellä, missä laivat kuljettavat lastinsa luotettavasti perille. Iida Rauma kirjoittaa kriisiytyvästä elämäntavastamme ja rajoihinsa törmäävästä järjestä. Lajikadon, lämpenevän ilmaston ja yleisen epävakauden maailmassa on kysyttävä, mikä ajattelussamme on johtanut meidät tähän. Seksistä ja matematiikasta on romaani kummituksista ja ihmisistä, unihalvauksista ja rytmihäiriöistä ja peruttamattomista virheistä. Se on romaani Erikan pissahädästä ja seksuaalisesta halusta. Järki kiskoo meitä tuhoon, rakkaus ei voita kaikkea, ja rappukäytävässä odottaa se, jonka kaikista vähiten haluaisit kohdata.

Sisarukset Lilja, Ruusu ja Orvokki tavoittelevat tahoillaan kuumeisesti menestystä. Maailmanlopun uhka ja pelastumisen ekologinen teema kietoutuvat sisarusten henkilökohtaisiin kriiseihin. Lähenevä katastrofi ei näy sisarusten arjessa, joten on helppoa jatkaa kuten aina ennenkin. Jotta voisi muuttaa maailmaa, pitäisi ensin etsiytyä muiden luo, ja se on suuri vaatimus sellaiselle, joka on oppinut, että itsekseen pärjääminen on sama kuin menestys.

Väkevästi ja kauniisti kirjoitettu romaani äidin rakkaudesta, muuttuvasta pohjolasta ja ihmisistä, joita pelko ja rohkeus yhdistävät. Kun Rinna on lapsi, isä antaa hänelle lupauksen. Lupauksen tulevaisuudesta Rinna haluaisi antaa myös omalle tyttärelleen Seelalle. Ilmastonmuutoksen todellisuuteen heräävässä maailmassa Rinna ei kuitenkaan ole varma siitä, mitä hänen olisi tehtävä, jotta voisi pitää sanansa. Samaan aikaan Robert-veli kulkee Grönlannissa tutkijoiden matkassa kuvaamassa sulavia jäätiköitä, joiden alla vesi solisee uhkaavasti.

Hauskanhaikea romaani ihmisestä, perheestä ja maailmanlopusta. Julia, Erik ja lapset Alice ja Anton aikovat viettää koko kesän sukuhuvilalla meren rannalla. Erik ei kerro perheelleen juuri ennen lähtöä päättyneistä yt-neuvotteluista ja niiden ikävästä lopputuloksesta. Sen sijaan hän alkaa tehdä tuttavuutta naapurissa asuvaan ekopessimistien yhteisöön. Julian pitäisi kirjoittaa uutta romaania, mutta hänen oma lapsuutensa nousee tutuissa maisemissa pintaan yllättävällä tavalla. Kun ihmissuhteiden verkko kesän kuluessa tihenee, myös perheen lapset joutuvat muuttamaan käsitystään niin vanhemmista kuin itsestään.

Kirjan päähenkilö Emma viettää kesää perheensä kanssa mökillä. Mikään riehakas loma ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan mökillä on askeettiset olot ja Emma kamppailee terveytensä kanssa. Romaanin kaunis kieli ja sujuva kerronta luovat miellyttävän lukukokemuksen, ja tarina avautuu pala palalta vuorottelevan fokalisaation kautta. Teemoja ovat esimerkiksi vanhemmuus, parisuhde ja muistaminen, mutta myös ympäristöasiat. Emmalle on tärkeää jatkaa äitinsä jalanjäljissä työtä ympäristön hyväksi ja hänen puolisonsa Joel on myös erittäin omistautunut toimimaan luonnon hyväksi. Myös saarimiljöö pitää huolen siitä, että luonto on romaanissa jatkuvasti läsnä.

Ilmastoja on häikäisevän tarkka ja synkän hauska kommentti ilmastokriisiin ja poliittiseen ahdistukseen. Kirjastonhoitaja Lizzie Benson elää lopun aikoja. Lähipiirinsä epävirallisena terapeuttina hän ottaa kantaakseen muiden huolet, isot ja pienet, ja laajentaa toimialaansa, kun ilmastonmuutosaiheisella podcastillaan tähdeksi noussut Sylvia, Lizzien vanha mentori, pestaa hänet avukseen vastaamaan kuulijoiden lähettämiin viesteihin. Etsiessään vastauksia apokalyptisiin kysymyksiin ja yrittäessään pelastaa kaikki muut Lizzie törmää omiin rajoihinsa.

Romaani kertoo Michael Beardista, jonka yksityiselämä on suurta sotkua, mutta työelämässä hänellä menee erittäin hyvin. Michael ei ole erityisen miellyttävä henkilöhahmo, mutta hänen työtään Nobel-palkittuna fyysikkona kuvataan tarkasti ja upeasti. Beard pyrkii keksimään keinon hyödyntää valoa tavalla, joka voisi pelastaa koko maapallon. Teos on kuorrutettu mustalla huumorilla.

Suurromaani puista ja ihmisistä. Tietokoneista innostuneen pojan kohtalon muuttaa vanha tammi. Kasveja rakastava tutkijanainen tekee mullistavan havainnon. Pariskunta istuttaa takapihalleen uuden puuntaimen aina hääpäivänään. Viisi ystävystä yrittää keinoja kaihtamatta pelastaa Yhdysvaltojen luoteisosien viimeiset koskemattomat metsät 1990-luvun alussa. Yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joista jokaisella on juuret, runko ja latvus. Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin kuuluvan Richard Powersin Pulitzer-palkittu Ikipuut on polttavan ajankohtainen romaani elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Kirjan arvioitu ilmestymisaika on tammikuun 2021 loppu.

Jäätyväinen on kirjoittamista siitä, mitä planeetallemme tapahtuu juuri nyt. Runoissa kuljetaan kauhun ja uhkan tuntemuksissa ja näkymissä, mutta etsitään mahdollisuuksia asettua uudelleen luonnon kiertokulkuun ja toivoon, kohdata siivekkäiden ja puiden katseet.

12-osaisen runoteossarjan kahdestoista osa, johon Tavi on koonnut erimaalaisten ihmisten kertomuksiaet ilmaston muuttumisesta. Luettavissa myös verkossa: http://poesia.fi/wordpress/wp-content/uploads/Tavi-Henriikka_11-12-Joulukuu.pdf

Valmiiseen, vauraaseen maailmaan syntynyt nykyaikalainen saattaa tuntea täydellistä vieraantumista aidoista kokemuksista ja samanaikaisesti epämääräistä mutta aitoa syyllisyyttä oman elintasonsa kustannuksista. Kun kaikki on annettu jo asuntomessualueen katalogissa, voi helposti jäädä asuttamaan omaa henkistä keittiösaarekettaan. Miten löytää paratiisinomaiseen utopiaan myös kielessä – minkä ironian mättäiden alla piilee välitön, intiimi yhteys toiseen ihmiseen ja siten myös itseen, omiin arpiin? Miten pitkään vastuuta voi siirtää toiselle, muille ja edelleen itselle? Miia Toivion Sukupuutot liikkuu yleisestä yksityiseen ja takaisin. Sen puhujat liukuvat useilla posthumanistisesti kiertyneillä akseleilla: inhimillisen ja epäinhimillisen, orgaanisen ja epäorgaanisen, tunteellisuuden ja tunteettomuuden risteyskohdissa saattaa välittyä se, miten silkka hyvinvointimme tekee meidät vieraiksi ja etäännyttää meidät historiastamme.

Terra Nova = lat. uusi maa = Auringon takana sijaitseva Maan kaltainen planeetta = amerikkalainen tv-sarja = unelma patriarkaatin jälkeisestä sivilisaatiosta. Mitä on uusi? Entä miksi uutuuden lumon kääntöpuolena näyttäytyy usein totaalinen tuho? Tiina Lehikoisen kuudes runokokoelma Terra Nova puntaroi sivilisaatiomme erilaisia utooppisia hankkeita ja luotaa länsimaisen kulttuurin murroskohtia löytöretkistä virtuaalivallankumoukseen. Kuvitteellisen tieteisseikkailun sijaan runot puhuvat lihaisista ruumiista ja juurtumisesta. Ja toivosta, sillä myös toisenlaiset maailmat ovat mahdollisia. Näiden maailmojen ajattelu tarjoaa meille mahdollisuuden olla radikaalisti uudenlaisia, uusia. Terra Nova on itsenäinen rinnakkaisteos Lehikoisen vuonna 2016 ilmestyneelle, kiitetylle Multa-kokoelmalle.

Mia Röngän esikoiskokoelmassa Maanalaiset linnut yhteiskunta- ja ekokriittiset runot antavat äänen ihmisen lisäksi muulle luonnolle. Elollisten olioiden välistä vuorovaikutusta pohtivat runot ovat itsekin kuin elävää kudosta, jossa sanat kurkistelevat säerajojen yli ja muuttavat toistensa merkitystä. Monikerroksisissa runoissa kuvat ankkuroituvat tukevasti arkeen ja luontoon, ja tummia sävyjä lämmittävät empatia, toiveikas humanismi ja mustahko huumori. Mia Rönkä on naantalilainen runoilija, tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja.

Promessa on kriittinen runoteos, joka kuvaa maapalloa ja sen elämää ajallisena ja materiaalisena jatkumona, muotoja joita aine luonnossa ottaa, elämän järjestymistä aina uudelleen. Toteutuuko lupaus maahan palaamisesta? Toisistaan versovat, yksityiskohdiltaan tarkat ja olemukseltaan keveät runot ovat metafysiikaltaan painavia.

Palkitun kirjailijan teos on ekokatastrofin ja kansainvaellusten aaton runoelma. ”Mikä on raknarök tytär kysyy / No sellainen maailmanlopun taistelu / kun on tullut talvi toisensa perään eikä kesää ollenkaan / Talven järvi Unohduksen järvi / Kuoleman järvi Vihan järvi // Tytär on hiljaa / napsii kännykällään / ja sanoo Otan näitä hiukan enemmän / kun maailmanlopusta / ei taida saada kuvaa”

Minkälainen olio on nykyihminen ja mikä on tämä avaruudessa kieppuva pallo, jota se asuttaa? Himmeä sininen piste etsii vastauksia yhdessä lukijan kanssa pallonmuotoista kotiamme koskeviin elintärkeisiin kysymyksiin. Esseet liikkuvat sulavasti tietokirjallisuudesta kaunoon, taideteoksista tieteellisiin artikkeleihin, ja ne antavat lukijalle tilaa pysähtyä ja vetää omat johtopäätöksensä.

Maailman äärillä on vaikuttava kokoelma Jonathan Franzenin esseitä ja puheita viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Franzen käsittelee esseissään tämän päivän polttavimpia kysymyksiä: ekologisen ajattelun ja kapitalismin ristiriitaa, epätasa-arvon ja rotukysymysten haastetta sekä teknologian murrosta. Maailman äärillä kasvaa vetoomukseksi empatian, taiteen ja ennen kaikkea luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Eettinen suhde luontoon merkitsee sitä, että ihminen kantaa vastuunsa ympäristön vakaudesta, koskemattomuudesta ja kauneudesta. Ekologi ja metsänhoitaja Aldo Leopoldin (1887–1948) esseekokoelma on ympäristöajattelun verraton klassikko, jossa tyyli ja sisältö tukevat alati toisiaan.

Tarina vastarinnasta eriarvoisessa yhteiskunnassa.Kaksi nuorta naista, Satomi ja Mai ovat aina pitäneet yhtä. He ovat syntyneet internointikylään saarella, jota ennen vesien nousua kutsuttiin Japaniksi. He ovat ulkokansalaisia, joiden tarkoitus on palvella kokokansalaisia. Hyvinä iltoina he menevät yhdessä merenrantaan kahlaamaan. Se heillä sentään vielä on, vaikka heiltä vietäisiin kaikki muu. Sitten komentaja Rafikov vie Main mukanaan Nymfiksi. Eikä Satomi voi enää vain odottaa.”Nyt seison tässä ja sisältä minä ratkean, noin vain. Ajattelen vain loppua.”

2300-luvulla elävä Utu-tyttö päättää selvittää alkuperäänsä liittyvät salaisuudet. 2300-luvulla ihmiskunta on jo lähes tuhonnut itsensä: rauniokaupunkeja, romua tulvivia kaatopaikkoja ja bioterrori-iskun saastuttamia maa-alueita... Laakson alueelle 2-vuotiaana adoptoitu Utu on erilainen kuin muut sen asukkaat. Asioita ja tapoja kyseenalaistavalla tytöllä on outo taipumus ymmärtää ammoin hylättyjä koneita. Kun Utun kasvatti-isä Booris yrittää sälyttää vanhimmalle lapselle uskotun vastuun perheestä, Utu päättää paitsi etsiä rakkaansa myös selvittää omaan biologiseen syntyperäänsä liittyvät salaisuudet. Routasisarukset-sarjan aloitusosa sisältää kiehtovaa pohdintaa yksilön vapauksista, vallan kuristavista rakenteista, elämän jatkuvuudesta ja biotekniikan mahdollisuuksista.

Lilja on 15-vuotias. Kun hän syntyi vuonna 2035, hänen perheensä joutui muuttamaan pois kotikaupungistaan Helsingistä. Helsinki, kuten suurin osa maapalloa, on peittynyt veden alle: kaikki kantasuomalaiset asustavat turvatuissa, aidatuissa ja hyvissä oloissa Keski-Suomessa, veden ulottumattomissa.Eräänä päivänä Lilja saa selville, että hänen tätinään pitämänsä nainen - joka jäi tulvehtivaan Helsinkiin vuonna 2035 - onkin hänen oikea äitinsä. Lilja päättää karata kotoa ja suunnata Helsinkiin etsimään äitiään.Mutta entinen pääkaupunki on täysin eri maailma. Se on muuttunut suurilta osin vedenalaiseksi kaupungiksi, jonka ovat asuttaneet vedennousun kodittomiksi jättämät ihmiset ympäri maailmaa. Nuortenkirja.

Miltä tuntuisi maailma ilman ylenpalttista luonnonvarojen kulutusta, saastuttavia autoja ja orjuuttavaa halpatuotantoa? Maailma, jossa pakastimet ovat yhteisiä, Pohjola on kylmennyt jälleen ja vaatteita tuunataan uudelleen? Jossa jääkaapilla käynnit tallennetaan ja koulussa pidetään moraalitunteja? Tekla ja hänen pikkuveljensä Kauri asuvat tällaisessa maailmassa: North Endissä. Kun sisarusten vanhemmat sekoavat huoltajuusviikoissaan, vastuu pikkuveljestä kaatuu Teklan niskaan. Sitten North Endiin tehdään aktivisti-isku, ja Kauri katoaa. Niskaan putoava taivas on Northend-trilogian avaus, jonka seuraavat osat ovat Kaiken peittävä tulva ja Karrelle polttava helle .

12-vuotias Oliver elää pohjoisessa kylässä, jossa ei enää ole luonnonvaraisia puita, eikä eläimiä. Kuusiplantaaseilla kasvatetaan ”rahakuusia”, joista saa biopolttoainetta. Oliver lähtee etsimään äitiään ainoana tukenaan Jätti-karhu. Kaukana Ikimaassa Kalla-tyttö opiskelee viimeistä vuottaan soturikoulussa. Hän haaveilee vapaudesta, elämästä Aarniolan muurien takana. Kallan ja Oliverin hartioilla lepää toivo, kun kuiskaajien kilta ja klaanien vastarinta nousevat kuningas Viktoria vastaan pelastaakseen aarniokansan tuholta. Ikimaa-trilogian seuraava osa on Kuiskaajien kilta, kolmas osa on tulossa.

Tervetuloa vuoteen 2117. Ilmastonmuutos ja merenpinnan kohoaminen ovat todellisuutta. Mereen vajonneesta Helsingistä, Pohjolan Venetsiasta, on tullut peliteollisuuden mekka ja videopelaamisesta elämäntapa. Kun 16-vuotiaan Bugin isä yllättäen menehtyy, hän joutuu muuttamaan Meri-Tokiosta äitinsä vanhaan kotikaupunkiin Helsingin kaupunkisaareen. Kapinallinen ja itsepäinen tyttö viettäisi päivät mieluummin pelikonsolillaan kuin uudessa koulussa, jossa kaikki menee pieleen ensi hetkestä alkaen. Bugin elämä muuttuu, kun animoitu videopeli-lohikäärme kutsuu hänet betatestaajaksi keskiajan Japaniin sijoittuvaan ninjapeliin. Uhkarohkea Bug ei voi vastustaa kiusausta. Hän vetää ylleen uuden sukupolven pelipuvun ja löytää itsensä maailmasta, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Tarina yhdistelee pelimaailmaa, scifiä ja historiaa, ja luo näkymiä ilmastonmuutoksen runteleman maapallon ja Suomen tulevaisuuteen. Beta on Sensored Reality -sarjan ensimmäinen osa.

Eleltään maailmassa, jossa ilmastonmuutosta vastaan käyty taistelu on (melkein) hävitty. Zemi repäisee itsensä irti arkielämästään voidakseen seurata veljeään kapinallisten tukikohtaan. Kapinalliset vastustavat Koneita, jotka hallinnoimilla alueilla lähes koko ihmiskunta elää. Koneet luotiin alun perin ihmisten avuksi ja turvaksi, mutta ohjelmointia on manipuloitu siten, että Koneet hallitsevat tyrannimaisesti lietsoen epätasa-arvoa ja pahoinvointia. Lopulta Zemi päätyykin tukikohtasaarelle ilman veljeään eikä tiedä, keneen voi luottaa. Zemin taitoja kuitenkin lopulta tarvitaan ja hän löytää oman paikkansa saarella. Kaikki ei vain ole ihan sitä, miltä näyttää. Tämän nuorille kirjoitetun triologian seuraavat osat ovat Vedenkehrääjä ja Jäänvartija.

Äitinsä kuolinvuoteella Vayu saa tietää olevansa Granitoja, joiden suonissa virtaa kivijumalien veri. Hänen tulee etsiä portti parempaan huomiseen, portti, jonka avain hän itsekin on. Dharan, Marmor-suvun viimeinen, taistelee perinistien tukemaa mätää hallitusta vastaan ja lupaa Nokkosille voittoa ja vapautta. Kun Vayun ja Dharanin polut yhtyvät, puhtaana virtaavat vedet ja hyväilevä aurinko eivät enää ole pelkkiä piinaavia muistoja menneisyydestä. Mutta onko vallankumous mahdollinen rikkinäisessä maailmassa? Nokkosvallankumous on tulevaisuuteen sijoittuva kertomus kahden kivisuvun verenperinnöstä ja kielletystä rakkaudesta.

Minkä kirjan haluaisit tähän? Kerro meille, niin voimme lisätä kirjasi. Lähetä ehdotuksesi: tuike.innola(at)kauniainen.fi

Unnan keväinen koiranulkoilutusretki kodin lähellä sijaitsevassa lehdossa päättyy järkytykseen. Metsä on merkitty punaisin hakkuunauhoin. Lehdon tiheälatvuksiset lehtipuut, persoonalliset pahkapuupökkelöt ja Unnan oma voimapuu, kilpikaarnainen ikihonka, on merkitty kaadettaviksi. Tulisieluisen Unnan silmittömän vihan saavat kokea kaikki, kun hän päättää estää hänelle rakkaan metsän ja puuystäviensä kaadon. Hän käyttää kaikki keinot, niin lailliset kuin laittomatkin, suojellakseen metsää moottorisahoilta ja metsätyökoneilta. Lehdossa hänen edesottamuksiaan seuraa salaperäinen nuori poika, Konsta. Hän kertoo Unnalle kuusikkoon piilotetusta luvattomasta jätekasasta ja Unna löytää pian itsensä selvittämästä ympäristörikosta, johon Konstan naapuri näyttää sekaantuneen. Unna joutuu kuitenkin epäilemään Konstan tarkoitusperiä, kun hän löytää tämän kamerasta salaa otettuja kuvia itsestään.

Kaksitoistavuotias Tuuli kulkee mielellään yksin tunturissa, jossa hän kohtaa harvinaisen ja salaperäisen eläimen. Pian käy ilmi, että naalin näkeminen on aina ollut Tuulin suvulle huono enne. Tuulin koulukaveri Jouni taas haluaisi olla enemmän kavereidensa kanssa, mutta työt isän apumiehenä vievät kaiken vapaa-ajan. Kun kansainvälinen kaivosyhtiö aikoo tyhjentää laajan tunturialueen ihmisistä ja eläimistä, sekä Tuulin rakas kotipaikka että naalit ovat vaarassa. Tarkkasilmäisenä ampujana tunnettu Jouni saa tehtäväkseen tuhota uhanalaiset naalit kaikessa hiljaisuudessa, jotta ne eivät vaikeuttaisi kaivostoiminnan etenemistä.

Sarjakuvan on Risto Isomäen kirjan pohjalta kirjoittanut Petri Tolppanen ja piirtänyt Jussi Kaakinen. Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Ahola yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Grönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja fi lippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Yllättävällä tavalla nämä kaksi tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituhansia sitten asetettuihin kysymyksiin. Vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko heillä aikaa estää niiden vyöry?

Nuorille suunnattu tietokirja kertoo, miten monimutkaisista tapahtumakuluista ilmiössä nimeltä ilmastonmuutos on kysymys. Jos kokonaisuutta alkaa ymmärtää, on ehkä helpompi luopua turhasta kulutuksesta ja alkaa punnita sekä omia että yhteiskunnan valintoja koko maapallon kannalta.

Ilmastokriisi on pelottava juttu ja sen ympärillä käytävä keskustelu sekavaa. Ilmastotekokirja selkeyttää kokonaiskuvaa tarjoamalla faktaa mielipiteiden sijaan, kun liuta asiantuntijoita, ajattelijoita ja aktivisteja vastaa heille esitettyihin kysymyksiin. Viesti on selvä: jokaisen omilla teoilla ON vaikutusta. Nuorten tietokirja.

Ensiapukirja akuuttiin maailmantuskaan kaikille, erityisesti nuorille, joita huonot uutiset ahdistavat. Asiantuntijahaastatteluihin perustuva tiivis tietopaketti esittelee selkeästi ja konkreettisesti tämän päivän polttavimpia ongelmia ja antaa käytännön vinkkejä ja toimintaohjeita. Mukana on myös inspiroivia tarinoita sekä neuvoja omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Nuorten tietokirja.