PÁRNÁIKIRJEH
Párnáikirjeh-juávhu kirjeh láá uáivildum eromâšávt peivikiäčču- já vyelitäsiahasijd párnáid. Vuorâsulmuuh pyehtih luuhâđ taid sijjân jiänusân tâi sij pyehtih luuhâđ jiejah.
Listoi vuáđuld párnááh pyehtih čođâldittiđ luuhâmdiplom. Diplomeh láá vuávájum ovdediđ párnái luuhâmtááiđu já movtáskittiđ párnáid luuhâđ jieš.
Anarâškielâsii párnái luuhâmdiplom finnee, ko lii luuhâmive ääigi luuhâm ohtsis nelji (4) kirje tâi muštâlus tâi siämmáávijđosii ubâlâšvuođâ párnáikirjeh-juávhu luuhâmlistoin já čođâldittám tooid heivejeijee pargoid.
Jis kirjeest lii rahtum jienâkirje tâi e-kirje, te páárnáš puáhtá kuldâliđ tâi luuhâđ meid tom.
Rááiđuin, nuuvt ko Inga Borg jurgâlum párnáikirjeráiđu, mainâšuvvoo tuše mottoom uási. Kirjeráájuin puáhtá koijâdiđ rááiđun kullee eres kiirjijd.
Jis páárnáš haalijd, te luuhâmdiplom čođâldittem maŋa sun puáhtá čođâldittiđ bonusdiplom luhâmáin kyehti (2) kirje lase já porgâmáin tooid heivejeijee pargoid. Bonuskiirjijd puáhtá valjiđ meid listoi ulgguubeln.
KOVE JÁ SÄÄNI
-
Puppâ já iilvâs
Puppâ lii uccâ tiingâš kote máttá elleiguin sárnuđ. Ulmuuh iä suu uáini. Puppâ áásá tavveen ollâ varij kooskâst. Tobbeen sust lii kuáđááš jävrriddoost. Jäävri nommâ lii Čuovjisjävri. Anarâškielân jurgâlâm Henna Lehtola. Puppâ-sarjasta on käännetty useita kirjoja myös inarinsaameksi.
Puppâ já iilvâs
Dahkki: Borg, Inga
Siidomearri: 26 sivua.
Puppâ lii uccâ tiingâš kote máttá elleiguin sárnuđ. Ulmuuh iä suu uáini. Puppâ áásá tavveen ollâ varij kooskâst. Tobbeen sust lii kuáđááš jävrriddoost. Jäävri nommâ lii Čuovjisjävri. Anarâškielân jurgâlâm Henna Lehtola. Puppâ-sarjasta on käännetty useita kirjoja myös inarinsaameksi.
Vuosmuš tuhháát säännid
Kovesänikirje. Kirje puáhtá kevttid sehe eenikielâlâš párnái máttááttâsâst já meiddei uáppeiguin, kiäh loheh anarâškielâ kieres kiellân. Kuuvijn sáttá huámášiđ veikka maid já tienuuvt kirje movtáskit párnáid oppâđ saanijd já meiddei čäälliđ. Máttáátteijee puáhtá savâstâllâđ uáppeiguin kirje hitruus kuvij vuáđuld tâi párnááh pyehtih veikkâ čäälliđ mainâs lehâstâhkooveest. Jurgâlâm Pia Nikula já Anne-Marie Kalla.
Vuosmuš tuhháát säännid
Dahkki: Heather, Amery
Siidomearri: 63 sivua.
Kovesänikirje. Kirje puáhtá kevttid sehe eenikielâlâš párnái máttááttâsâst já meiddei uáppeiguin, kiäh loheh anarâškielâ kieres kiellân. Kuuvijn sáttá huámášiđ veikka maid já tienuuvt kirje movtáskit párnáid oppâđ saanijd já meiddei čäälliđ. Máttáátteijee puáhtá savâstâllâđ uáppeiguin kirje hitruus kuvij vuáđuld tâi párnááh pyehtih veikkâ čäälliđ mainâs lehâstâhkooveest. Jurgâlâm Pia Nikula já Anne-Marie Kalla.
Penuvämmir táálust
Penuvämmir táálust lii syemmilâš párnáikirjálâšvuođâ klassijkkár. Tot lii ivnáás já hävskis maainâs, mii kovvee toovláš ääigi eellim táálunkuávlust. Penuvämmir táálu lii kostnii Satakunta peln. Tovben ääsih Ranssu-iššeed, Fiina-eemeed, Ákku, Äijih, párnááh Kille, Martta, Elli, Tyemes já Tilta, piijgáh, reeŋgah já Kiäččuvuorâs Šluŋkke. Penuväämmir táálust eellih eidu nuuvt maht puáris syemmilâš táálust láá ovdil iälustâm. Ereb tot, et Penuväämmir táálust puoh ässeeh láá pennuuh. Sämikielân jurgalâm Matti Morottaja.
Penuvämmir táálust
Dahkki: Kunnas, Mauri
Siidomearri: 47 sivua.
Penuvämmir táálust lii syemmilâš párnáikirjálâšvuođâ klassijkkár. Tot lii ivnáás já hävskis maainâs, mii kovvee toovláš ääigi eellim táálunkuávlust. Penuvämmir táálu lii kostnii Satakunta peln. Tovben ääsih Ranssu-iššeed, Fiina-eemeed, Ákku, Äijih, párnááh Kille, Martta, Elli, Tyemes já Tilta, piijgáh, reeŋgah já Kiäččuvuorâs Šluŋkke. Penuväämmir táálust eellih eidu nuuvt maht puáris syemmilâš táálust láá ovdil iälustâm. Ereb tot, et Penuväämmir táálust puoh ässeeh láá pennuuh. Sämikielân jurgalâm Matti Morottaja.
Taannâl ja Paavvâl pârnâikäärdist
Taannâl já Paavvâl lává vuáittám vuárbádmijn suotâstâllâmpeeivi lávgumsaajeest. Lávgumsaje Čäcičalme sajan suoi moonnâv vahâgist peivikiäčču Kiđđâčaalman, mii lii tast paaldâst. Kaandâ kyevtis väldiv moteláávguid cunoikaasâst já lášmuttâllâv kuárŋumsteligijn. Peivi peivikiäjust iiđeedsuohâdáin, motepihtâsijguin,peivinaharijguin já puđâldempudâiguin lii-uv uáli hitruu! Kirje lii jurgâlus Otava almostittem párnái kirjeest “Tatu ja Patu päiväkodissa”. Sämikielân jurgalâm Saammâl Morottaja.
Taannâl ja Paavvâl pârnâikäärdist
Dahkki: Kunnas, Mauri
Siidomearri: 35 sivua.
Taannâl já Paavvâl lává vuáittám vuárbádmijn suotâstâllâmpeeivi lávgumsaajeest. Lávgumsaje Čäcičalme sajan suoi moonnâv vahâgist peivikiäčču Kiđđâčaalman, mii lii tast paaldâst. Kaandâ kyevtis väldiv moteláávguid cunoikaasâst já lášmuttâllâv kuárŋumsteligijn. Peivi peivikiäjust iiđeedsuohâdáin, motepihtâsijguin,peivinaharijguin já puđâldempudâiguin lii-uv uáli hitruu! Kirje lii jurgâlus Otava almostittem párnái kirjeest “Tatu ja Patu päiväkodissa”. Sämikielân jurgalâm Saammâl Morottaja.
Halstemjeegi noaidi
Orjâlâškielâst anarâškielân jurgâlâm Matti Morottaja.
Halstemjeegi noaidi
Dahkki: Paadar-Leivo, Rauna
Siidomearri: 29 sivua.
Orjâlâškielâst anarâškielân jurgâlâm Matti Morottaja.
Tivgâ
Anarâškielân jurgâlâm Matti Morottaja já kuvvim Mika Launis.
Tivgâ
Dahkki: Paltto, Kirsti
Siidomearri: 32 sivua.
Anarâškielân jurgâlâm Matti Morottaja já kuvvim Mika Launis.
Milli já Polfe riävskápiivdost
Mánáidgirji busságuoktá Milli ja Bolffi birra, geat vuolgiba rievssatbivdui. Dan mátkis gávdnaba ođđa olbmá.
Milli já Polfe riävskápiivdost
Dahkki: Rasmussen, Torkel
Siidomearri: 49 sivua.
Mánáidgirji busságuoktá Milli ja Bolffi birra, geat vuolgiba rievssatbivdui. Dan mátkis gávdnaba ođđa olbmá.
Patu fiskis peivi
Patu fiskis peivi lii vuossâmuš uási PATU-kirjerááiđust, mon mainâseh muštâleh maaŋgâmuđusâš tobdoin já tai kieđâvušmist. Kirjeráiđu lii uáivildum párnáid kiäh láá jo oppâm luuhâm vuáđuid já máttááttâlleh tääl luuhâđ uánihis mainâsijd. Mainâseh láá čallum uccâ pustuvijguin já staavvâlsárgáiguin.
Patu fiskis peivi
Dahkki: Veitonmäki, Anniina
Siidomearri: 17 sivua.
Patu fiskis peivi lii vuossâmuš uási PATU-kirjerááiđust, mon mainâseh muštâleh maaŋgâmuđusâš tobdoin já tai kieđâvušmist. Kirjeráiđu lii uáivildum párnáid kiäh láá jo oppâm luuhâm vuáđuid já máttááttâlleh tääl luuhâđ uánihis mainâsijd. Mainâseh láá čallum uccâ pustuvijguin já staavvâlsárgáiguin.
SÄÄNI JÁ KOVE
-
Pieinis-Piäká ustev
Gösta Knutsson muštalškuođij Pieinis-Piäká já eres kisái pirrâ radiost ive 1937. Muáddi ive maŋa almustui vuosmuš kirje, Pelle Svanslös på äventyr (Pieinis-Piäká fiäráneh). Kirje šoodâi uáli mielâ mield kirjen párnái kooskâst. Anarâškielân jurgâlâm Ilmari Mattus.
Pieinis-Piäká ustev
Dahkki: Knutsson, Gösta
Siidomearri: 25 sivua.
Gösta Knutsson muštalškuođij Pieinis-Piäká já eres kisái pirrâ radiost ive 1937. Muáddi ive maŋa almustui vuosmuš kirje, Pelle Svanslös på äventyr (Pieinis-Piäká fiäráneh). Kirje šoodâi uáli mielâ mield kirjen párnái kooskâst. Anarâškielân jurgâlâm Ilmari Mattus.
3, 2, 1 Go!
3, 2, 1, GO! lii párnái scifi-roomaan já iäráskittee fiäráán uccâ astronautijguin. André finnee eromâš reeivâ. Sun piäsá astronautškoovlân Párnái Komovuotâornijdumán. Tobbeen máttááttuvvoo, maht šoddâđ astronautin. Já sust lii máhđulâšvuotâ peessâđ olmâ máátkán komovuotân! Mut toos lii ohtâ iähtu. Sun kalga vistig čođâldittiđ astronautdiplom. Já tuše kyehti párnáá peessâv máátkán.
3, 2, 1 Go!
Dahkki: Kuipers, Ándre
Siidomearri: 57 sivua.
3, 2, 1, GO! lii párnái scifi-roomaan já iäráskittee fiäráán uccâ astronautijguin. André finnee eromâš reeivâ. Sun piäsá astronautškoovlân Párnái Komovuotâornijdumán. Tobbeen máttááttuvvoo, maht šoddâđ astronautin. Já sust lii máhđulâšvuotâ peessâđ olmâ máátkán komovuotân! Mut toos lii ohtâ iähtu. Sun kalga vistig čođâldittiđ astronautdiplom. Já tuše kyehti párnáá peessâv máátkán.
Koodi ruopsâd!
André já Valentina hurgev komovuođâ čoođâ rakettistis, mii tuálvu sunnuu komovuotâsajattâhân. Ko suoi lává alda, te sáttoo pärtti: sajattâh ij tooimâgin. KOODI RUOPS D! André lii šiev spellee, mut liijká-uv, jis jieš kárttá lahteđ rakkeet komovuotâsajattâhân, te tot lii-uv aaibâs eres äšši. Sodâstem tiäduttesvuođâst taha aašijd eromâš vädisin. Já komovuotâskiijpâst fiäráán šadda čuuvtij eenâb jiäráskitten! Muštâleijen André Kuipers, vuosmuš vuáládâheennâmlâš astronaut, kote lii kirdám kuohtii komovuotân. Sun aasâi já poorgâi 204 peivid Almugijkoskâsii komovuotâsajattuvâst ISS.
Koodi ruopsâd!
Dahkki: Kuipers, André
Siidomearri: 56 sivua.
André já Valentina hurgev komovuođâ čoođâ rakettistis, mii tuálvu sunnuu komovuotâsajattâhân. Ko suoi lává alda, te sáttoo pärtti: sajattâh ij tooimâgin. KOODI RUOPS D! André lii šiev spellee, mut liijká-uv, jis jieš kárttá lahteđ rakkeet komovuotâsajattâhân, te tot lii-uv aaibâs eres äšši. Sodâstem tiäduttesvuođâst taha aašijd eromâš vädisin. Já komovuotâskiijpâst fiäráán šadda čuuvtij eenâb jiäráskitten! Muštâleijen André Kuipers, vuosmuš vuáládâheennâmlâš astronaut, kote lii kirdám kuohtii komovuotân. Sun aasâi já poorgâi 204 peivid Almugijkoskâsii komovuotâsajattuvâst ISS.
Riävskánieidâ
"Suábi maainâs ja Riävskánieidâ láá uásild fantasiakirjeh siämmáánáál ko párnáikirjeh läävejeh leđe. Muu ulmen lii vijđediđ tom fantasia aldeláá absurd mainâstemvyevi. Anarâškielâsâš kirjálâšvuotâ taarbâš pastelub riitmâ."
Riävskánieidâ
Dahkki: Morottaja, Petter
Siidomearri: 22 sivua.
"Suábi maainâs ja Riävskánieidâ láá uásild fantasiakirjeh siämmáánáál ko párnáikirjeh läävejeh leđe. Muu ulmen lii vijđediđ tom fantasia aldeláá absurd mainâstemvyevi. Anarâškielâsâš kirjálâšvuotâ taarbâš pastelub riitmâ."
Njobžâvääri pessijâšmarkkâneh
Kertomus eläinten pääsiäisestä. Njobžâvääri-lastenkirjasarja, kirjat myös joulusta ja juhannuksesta. Kuvat Petra Kuuva.
Njobžâvääri pessijâšmarkkâneh
Dahkki: Olthuis, Marja-Liisa
Siidomearri: 48 sivua.
Kertomus eläinten pääsiäisestä. Njobžâvääri-lastenkirjasarja, kirjat myös joulusta ja juhannuksesta. Kuvat Petra Kuuva.
Ella já skipáreh 1
Mun lam Ella. Must lii hitruus luokka já hävskis máttáátteijee. Ađai lâi, tane ko majemuu aaigijd máttáátteijee lamaš váhá čovgâd. Suijjân puáhtá leđe tot, et sun lâi vistig hejâmääđhist, tastoo teatterist já loopâst vala luokkamääđhist. Mađhâšem ij oro sopâmin máttáátteijei. Mii puohâi mielâst tot lii uáli suámálâs, ko must, Patest, Tuukast, Samppaast, Haanast ja Tiinast lâi uáli jo suotâs. Ella já skipáreh 1 siskeeld kulmâ vuossâmuu Ella-kirje siämmái luuhij siste: Ella ja čavgejeijee, Ella teatterist sehe Ella luokkamääđhist. Taan kirje pehti peesah uápásmuđ pivnohis kirjerääiđun!
Ella já skipáreh 1
Dahkki: Parvela, Timo
Siidomearri: 107 sivua.
Mun lam Ella. Must lii hitruus luokka já hävskis máttáátteijee. Ađai lâi, tane ko majemuu aaigijd máttáátteijee lamaš váhá čovgâd. Suijjân puáhtá leđe tot, et sun lâi vistig hejâmääđhist, tastoo teatterist já loopâst vala luokkamääđhist. Mađhâšem ij oro sopâmin máttáátteijei. Mii puohâi mielâst tot lii uáli suámálâs, ko must, Patest, Tuukast, Samppaast, Haanast ja Tiinast lâi uáli jo suotâs. Ella já skipáreh 1 siskeeld kulmâ vuossâmuu Ella-kirje siämmái luuhij siste: Ella ja čavgejeijee, Ella teatterist sehe Ella luokkamääđhist. Taan kirje pehti peesah uápásmuđ pivnohis kirjerääiđun!
Ella já skipáreh 2
Mun lam Ella. Must lii suotâs luokka já suotâs máttáátteijee.Tâi lâi, ko tääl máttáátteijest puoh mohtâ lii loopâst. Mun jurdám, ete suijân lii tot, ko sun vistig vuolgij niärváluámun já teivâdij-uv tobbeen miigijn. Talle Pate lâi jaskoost ko kuulâi, ete nube luokkaastkin ij finnii päälhi. Ton lasseen mij finnijm val uđđâ uáppee mii luokan. Sun lii Puošši, ige sun lah taan planetist. Loopâst máttáátteijee meridij tuálvuđ mii ijjâškoovlân. Mii puohâi mielâst tobbeen lâi hitruu já nuuvt jurdii meid tálualmai, kummâttâllee rehtor, pooliseh já puálualmaah. Ella já skipáreh 2 siskeeld nelji kirje: Ella já lopâtteijee, Ella já Pate, Ella já Puošši sehe Ella ijjâškoovlâst.
Ella já skipáreh 2
Dahkki: Parvela, Timo
Siidomearri: 162 sivua.
Mun lam Ella. Must lii suotâs luokka já suotâs máttáátteijee.Tâi lâi, ko tääl máttáátteijest puoh mohtâ lii loopâst. Mun jurdám, ete suijân lii tot, ko sun vistig vuolgij niärváluámun já teivâdij-uv tobbeen miigijn. Talle Pate lâi jaskoost ko kuulâi, ete nube luokkaastkin ij finnii päälhi. Ton lasseen mij finnijm val uđđâ uáppee mii luokan. Sun lii Puošši, ige sun lah taan planetist. Loopâst máttáátteijee meridij tuálvuđ mii ijjâškoovlân. Mii puohâi mielâst tobbeen lâi hitruu já nuuvt jurdii meid tálualmai, kummâttâllee rehtor, pooliseh já puálualmaah. Ella já skipáreh 2 siskeeld nelji kirje: Ella já lopâtteijee, Ella já Pate, Ella já Puošši sehe Ella ijjâškoovlâst.
Ella laapist
Ela luokka lii vyelgimin palhâšumemáátkán olgoenâmáid. Puohah láá tiäđust-uv moovtâ, eromâšávt máttáátteijee, kote lii ain nievdâm tast, et sun uáináččij lađâsmáánu ävđineennâm alne. Tondiet puohah láá čuuvtij hiämáskâm, ko ubâ juávkku kárttá-uv Laapin. Vala eenâb puohah láá hiämáskâm, ko juovlâpukki já tonttujuávkku puátih viežžâđ sii kirdemkiedist, já puoh enâmustáá puohah hiämáskeh tast, ko máttáátteijee koččo juovlâpuuki eeččin. Pivnohis Ella-kirjeh láá almostum jo ivveest 1995. Säärji eromâš huumor lii ilosmittám maaŋgâahasijd lohheid pirrâ maailm.
Ella laapist
Dahkki: Parvela, Timo
Siidomearri: 124 sivua.
Ela luokka lii vyelgimin palhâšumemáátkán olgoenâmáid. Puohah láá tiäđust-uv moovtâ, eromâšávt máttáátteijee, kote lii ain nievdâm tast, et sun uáináččij lađâsmáánu ävđineennâm alne. Tondiet puohah láá čuuvtij hiämáskâm, ko ubâ juávkku kárttá-uv Laapin. Vala eenâb puohah láá hiämáskâm, ko juovlâpukki já tonttujuávkku puátih viežžâđ sii kirdemkiedist, já puoh enâmustáá puohah hiämáskeh tast, ko máttáátteijee koččo juovlâpuuki eeččin. Pivnohis Ella-kirjeh láá almostum jo ivveest 1995. Säärji eromâš huumor lii ilosmittám maaŋgâahasijd lohheid pirrâ maailm.
Onni-pojan talviseikkailu
Rakastetun kirjasarjan kolmastoista osa kertoo talven riemuista. Onnin perhe matkaa junalla pohjoiseen, koska Onnin äitiin on iskenyt lapinhulluus. Perillä odottaa mökki nietosten keskellä ja lapset rakentavat suurimman lumilinnan ikinä. Kun ohi suhahtaa tyttö suksillaan, herää Onnin mielenkiinto hiihtoon.... ja naapurin poroihin, ja no joo, myös tyttöön nimeltä Neeta. Onni on löytänyt kaverin Saamenmaasta. 2–6-vuotiaille.
Onni-pojan talviseikkailu
Dahkki: Pelliccioni, Sanna
Siidomearri: 29 sivua.
Rakastetun kirjasarjan kolmastoista osa kertoo talven riemuista. Onnin perhe matkaa junalla pohjoiseen, koska Onnin äitiin on iskenyt lapinhulluus. Perillä odottaa mökki nietosten keskellä ja lapset rakentavat suurimman lumilinnan ikinä. Kun ohi suhahtaa tyttö suksillaan, herää Onnin mielenkiinto hiihtoon.... ja naapurin poroihin, ja no joo, myös tyttöön nimeltä Neeta. Onni on löytänyt kaverin Saamenmaasta. 2–6-vuotiaille.
Muštottes uárree
Párnáikirje, mii lii čaallum sehe eŋgâlâskielân já anarâškielân. Kielah láá paldâluvvâi nuuvt, et taid puáhtá viärdádâllâđ. Kuvvim Lee Rodgers. Jurgâlâm Petter Morottaja já Mervi Skopets. Inarinsaamelaispoika Sammeli löytää noitarummun. Sammeli kohtaa itserakkaan oravan ja seikkailut alkavat.
Muštottes uárree
Dahkki: Rodgers, Lee D.
Siidomearri: 101 sivua.
Párnáikirje, mii lii čaallum sehe eŋgâlâskielân já anarâškielân. Kielah láá paldâluvvâi nuuvt, et taid puáhtá viärdádâllâđ. Kuvvim Lee Rodgers. Jurgâlâm Petter Morottaja já Mervi Skopets. Inarinsaamelaispoika Sammeli löytää noitarummun. Sammeli kohtaa itserakkaan oravan ja seikkailut alkavat.
Saammâl já kozzsäplig
Saammâl já kozzsäplig = Sammeli and the Lemming lii viiđâd kirje Lee D. Rodgers čäällim kyevtkielâlâš Rumbu-kirjerááiđust. Anarâškielân kirje lii jurgâlâm Petter Morottaja.
Saammâl já kozzsäplig
Dahkki: Rodgers, Lee D.
Siidomearri: 37 sivua.
Saammâl já kozzsäplig = Sammeli and the Lemming lii viiđâd kirje Lee D. Rodgers čäällim kyevtkielâlâš Rumbu-kirjerááiđust. Anarâškielân kirje lii jurgâlâm Petter Morottaja.
Saammâl já čuoškah
Anarâškielân jurgâlâm Petter Morottaja.
Saammâl já čuoškah
Dahkki: Rodgers, Lee D
Siidomearri: 37 sivua.
Anarâškielân jurgâlâm Petter Morottaja.
Hirškiihâ já Myerji mainâseh 1
Hirškiihâ ja Muerji mainâseh muštâl Hirškiihâ, Muerji ja sunnuu perruu elimist oovtâ táválâš kesipeeivi äigin. Kuássin ij liijká iæšdisrt tieđe, mii ehidist puáhtá vala tábáhtuđ.
Hirškiihâ já Myerji mainâseh 1
Dahkki: Vesala, Riitta
Siidomearri: 54 sivua.
Hirškiihâ ja Muerji mainâseh muštâl Hirškiihâ, Muerji ja sunnuu perruu elimist oovtâ táválâš kesipeeivi äigin. Kuássin ij liijká iæšdisrt tieđe, mii ehidist puáhtá vala tábáhtuđ.
Kulmâ skipárâš
Taat kirje lii muu uábist, muu viljapeeleest já must, talle ko mij lâim párnááh. Verva, Varva já Kiärgáámus noomâid mij lep keksim párnážin sierâddjin. Mii äijih laavij mainâstiđ mijjân mainâsijd, mut sun laavij táttuđ ton oovdâst mii čaŋaldittiđ suu juolgijd. Äijih laavij mainâstiđ moskočolmij, já mist kiinii čaŋalditij suu jyelgivuáđuid. Ko äijih mainâstij, mainâseh urruu muu mielâst nuuvt tego juáiguseh teikâ lavluuh. Muu uábbi ij kuássin uáinâm muidego pärnivuođâ, já taat kirje meiddei muštâl párnáá murâšist. Muurrâš maŋa kávnoo vist uđđâ lukko, nuuvt tego piäivádâh arve maŋa. Já arvecalmeh čyevvih peivipaštust. (Kerttu Vuolab)
Kulmâ skipárâš
Dahkki: Vuolab, Kerttu
Siidomearri: 51 sivua.
Taat kirje lii muu uábist, muu viljapeeleest já must, talle ko mij lâim párnááh. Verva, Varva já Kiärgáámus noomâid mij lep keksim párnážin sierâddjin. Mii äijih laavij mainâstiđ mijjân mainâsijd, mut sun laavij táttuđ ton oovdâst mii čaŋaldittiđ suu juolgijd. Äijih laavij mainâstiđ moskočolmij, já mist kiinii čaŋalditij suu jyelgivuáđuid. Ko äijih mainâstij, mainâseh urruu muu mielâst nuuvt tego juáiguseh teikâ lavluuh. Muu uábbi ij kuássin uáinâm muidego pärnivuođâ, já taat kirje meiddei muštâl párnáá murâšist. Muurrâš maŋa kávnoo vist uđđâ lukko, nuuvt tego piäivádâh arve maŋa. Já arvecalmeh čyevvih peivipaštust. (Kerttu Vuolab)
LORUH, TIIVTAH
-
Mááđu peivi, suotâs eivi
Mááđu peivi, suotâs eivi lii Anja Kaarret čäällim párnáikirje. Tom almostitij Anarâškielâ servi ive 2014 Suomâ kultturruttârááju išeruuđáin. Kirje lii vyebdimnáál Anarâškielâ seervi toimâttâhvisteest. Kirje tyehilokke: "Mááđu peivi, suotâs eivi lii párnái tihtâkirje, mii muštâl mááđu fiäránijn oovtâ peeivi ääigi. Tot kuáhtáá vajalijd mut meid epitáválijd ustevijd. Vyelgi mááđu fáárun já čuávu, magareh ääših toos tábáhtuveh."
Mááđu peivi, suotâs eivi
Dahkki: Kaarret, Anja
Siidomearri: 33 sivua.
Mááđu peivi, suotâs eivi lii Anja Kaarret čäällim párnáikirje. Tom almostitij Anarâškielâ servi ive 2014 Suomâ kultturruttârááju išeruuđáin. Kirje lii vyebdimnáál Anarâškielâ seervi toimâttâhvisteest. Kirje tyehilokke: "Mááđu peivi, suotâs eivi lii párnái tihtâkirje, mii muštâl mááđu fiäránijn oovtâ peeivi ääigi. Tot kuáhtáá vajalijd mut meid epitáválijd ustevijd. Vyelgi mááđu fáárun já čuávu, magareh ääših toos tábáhtuveh."
Njuámmilâš njuško
Muu vuossvâmuš digitihtâkirje. Kirja sisältää Saamenmaan eläimiin liittyviä runoja. Satu Moshnikoffin kirjoittama ja Séverine Cuénodin kuvittama runokirja on nyt luettavissa ja kuunneltavissa digitaalisen kirjana. Kirja sopii hyvin varhaiskasvatuksen ja alakoulun äidinkielen oheismateriaaliksi, mutta materiaalia voi käyttää myös inarinsaamen opiskeluun vieraana kielenä. Inarinsaamenkielinen käännös Miina Seurujärvi, lukija Suvi King.
Njuámmilâš njuško
Dahkki: Moshnikoff, Satu
Siidomearri:
Muu vuossvâmuš digitihtâkirje. Kirja sisältää Saamenmaan eläimiin liittyviä runoja. Satu Moshnikoffin kirjoittama ja Séverine Cuénodin kuvittama runokirja on nyt luettavissa ja kuunneltavissa digitaalisen kirjana. Kirja sopii hyvin varhaiskasvatuksen ja alakoulun äidinkielen oheismateriaaliksi, mutta materiaalia voi käyttää myös inarinsaamen opiskeluun vieraana kielenä. Inarinsaamenkielinen käännös Miina Seurujärvi, lukija Suvi King.
Šip šap šapšā
“Šip šap šapšâ, jo-uvks määlis kapša?” Riitta Vesala tiivtah mainâsteh Säämi luándust já kulttuurist mut meiddei häldein já nuáidiááhuin. Toh heivejeh suotâs luuhâmpittán nuuvt párnáid ko puárásubboid-uv. Kirjeest láá fáárust meiddei tiivtâi suomâkielâliih jurgâlusah.
Šip šap šapšā
Dahkki: Vesala, Riitta
Siidomearri: 33 sivua.
“Šip šap šapšâ, jo-uvks määlis kapša?” Riitta Vesala tiivtah mainâsteh Säämi luándust já kulttuurist mut meiddei häldein já nuáidiááhuin. Toh heivejeh suotâs luuhâmpittán nuuvt párnáid ko puárásubboid-uv. Kirjeest láá fáárust meiddei tiivtâi suomâkielâliih jurgâlusah.
