Nihkee Akka alias Jonna Nummela on vantaalainen lavarunoilija ja stand up -koomikko sekä vuoden 2018 Poetry Slam-kilpailun Suomen mestari. Lapsuutensa ja nuoruutensa Kaivoksela-Myyrmäki akselilla viettänyt runoilija esiintyy Tiksin runoklubilla ensimmäistä kertaa vantaalaisyleisölle.
Miten syntyi yhdistelmä runous ja stand up -komiikka?
– Ensimmäinen kosketus runouteen tuli rakkaan ihmisen kautta. Turussa asuva isoäitini oli pöytälaatikkorunoilija. Pidimme yhteyttä kirjeitse. Opin isoäidiltä, että runoutta voi olla missä vaan, arjessakin. Olen kirjoittanut aina. Lukiossa esiintyminen vei mennessään ja kirjoittaminen jäi, mutta löysin kirjoittamisen myöhemmin uudestaan.
Rakkaus esiintymiseen vei Nummelan Lontooseen opiskelemaan teatteritaidetta. Nummela kirjoitti näytelmätekstejä. Hänen lopputyönsä oli monologinäytelmä, jonka hän itse esitti.
-Kun aloitin stand up -esitykset, monet ainekset alkoivat olla kohdillaan. Käsittelin komiikan keinoilla omaa ulkopuolisuuden tunnettani ja suhdettani kieleen. Tein itsestäni vitsin. Se oli toimiva konsepti, mutta henkisesti raskas.
Kun Nummela opintojen päätyttyä muutti takaisin Suomeen, hän löysi itselleen sopivan taiteilijayhteisön, Helsinki Poetry Connectionin.
-Oli kuin pato olisi auennut. Sain kirjoittaa suomeksi ja esittää itse tekstejäni. Voin olla hauska, jos siltä tuntuu, mutta minun ei ole pakko. Tämä kaikki vaikutti itseilmaisuuni.
Helsinki Poetry Connection otti nuoren runoilijan avosylin vastaan. Yhteisön tuki ja kannustus ovat olleet korvaamattoman tärkeitä oman taiteilijuuden vahvistumisessa. Nykyisin Nummela toimii yhdistyksen varapuheenjohtajana.
Onko sinulla runoilijaesikuvia?
– Omat kollegat ja lavarunoilijat kuten Nelli Ruotsalainen, Elsa Tölli, Aura Nurmi ja Hanna Rentola. Ilman Hannaa en olisi löytänyt omaa juttuani. Hän oli se ystävällinen ihminen, joka raahasi minut esittämään runojani. Tietysti myös oma isoäitini. Larin Paraske on vielä mainittava. Lavarunous ei sinänsä ole mikään uusi ilmiö. Suomessa on tehty lavarunouden eteen töitä jo pitkään. Olen iloinen siitä, että saan olla edistämässä tätä itselleni tärkeää lajia.
Mistä aiheesi tulevat? Ovatko jotkut aiheet erityisen rakkaita ja tärkeitä?
-Aiheet vaihtelevat, mutta joistakin aiheista on kirjoitettava niin kauan, että aihe tyhjenee. Minua sanotaan miesrunoilijaksi. Käsittelen runoissani paljon sukupuolta, binäärisyyttä, ulkopuolisuuden tunteita ja seksuaalisuutta. Aihevalinta ei ole tietoinen, vaan aiheet ovat tulleet minun luokseni.
Nummelan tekstien lähtökohta on omakohtainen ja kokemuksellinen. Nummela kirjoittaa mielellään sukunsa naisista, sukupolvien välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä. Perhe on ollut hyvin kannustava.
-Isoäiti sanoi minulle, että kirjoita sinä muistoruno minun tisseilleni. Ja minä kirjoitin.
Onko runojasi julkaistu kirjamuodossa?
-Ei ole vielä, mutta tarkoitus olisi julkaista runokokoelma vuoden sisällä. Lavarunous on tehty esitettäväksi ja se on sidottu persoonaan, mutta haluaisin tutkia miten sen kaiken voisi siirtää paperille siten, että tunnelma säilyy. Se on haaste. On mahdollista, että julkaiseminen voisi tapahtua Pesä kustannuksen kautta.
Mitä kirjasto sinulle merkitsee? Mikä on lähikirjastosi?
-Kirjastot ovat todella tärkeitä – ne ovat olleet suorastaan elinehto taiteilijaksi kasvamiselleni. Kaivokselan kirjasto oli naapurissani, koulun yhteydessä. Siellä luin salaa Noidan käsikirjaa. Kirjastonhoitaja oli maailman ihanin ihminen ja ensimmäinen tärkeä aikuinen perheen ulkopuolelta. Myöhemmin lainasin Myyrmäen kirjaston tyhjäksi kaikesta itseäni kiinnostavasta. Vanhan lainausautomaatin äänestä tuli lempiääni: suhahdus ja sarja naksahduksia. Kun opiskelin ilmaisutaidon lukiossa, Kallion kirjastosta tuli tärkeä paikka. Kirjastot ovat olleet minulle myös rauhoittumisen paikkoja.
Kesäinen kysymys: mikä on lempijuomasi?
-Jos puhutaan alkoholijuomista, niin gintonic, mutta muuten kahvi.
Minkälaisia terveisiä lähettäisit Tiksin runoklubille esiintymistäsi katsomaan tuleville?
-Tervetuloa kaikki avoimin mielin kuuntelemaan esitystäni. Jos runous ei ole sinulle kovin tuttua, kannattaa silti tulla, sillä luvassa on mukava ilta. Toivottavasti myös mahdollisimman moni länsivantaalainen lähtee Tikkurilaan. Esityksen jälkeen olen yleisöä varten paikalla. Jos jokin asia jää askarruttamaan, tulkaa juttelemaan.
Nihkee Akka ja M-juna Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla, Lummetie 4, torstaina 5.9.2019 klo 18.00. Lämpimästi tervetuloa!