Tiksin Runoklubin marraskuun tapahtumassa 8.11. arvioidaan vuoden aikana ilmestyneitä runoja. Runoraadin vetäjänä on vantaalainen runoilija ja eläkkeellä oleva pastori Ritva Niemi-Ronkainen.
Ritva Niemi-Ronkainen on kotoisin Ivalosta. Etelä-Suomeen hänet toi alun perin opiskelu. Perheen perustaminen ja vantaalainen mies saivat hänet jäämään Vantaalle, jossa hän on viihtynyt jo 17-vuotta. Eläkkeelle jäätyään energinen ja iloinen runoilija on kirjoittamisen ohella toiminut henkilökohtaisena avustajana.
Mistä kiinnostuksesi runouteen sai alkunsa?
– Olen aina ollut kiinnostunut runoista. Ensimmäinen runokirja, johon tartuin, löytyi kotini kirjahyllystä. Se oli Mirjami Lähteenkorvan Savisydän. Runot kolahtivat minuun heti. Olin 7-vuotias ja juuri oppinut lukemaan.
Lukemisesta innostunut tyttö kävi läpi koulun kirjaston kokoelmia hyvin perusteellisesti. Lukeminen innosti kirjoittamaan. Ensimmäinen oma runo syntyi 14-vuotiaana.
– Näytin runon isälleni, joka kirjoitti itsekin runoja. Sain heti hyväksyntää, jonka jälkeen oli helppo jatkaa kirjoittamista.
Niemi-Ronkainen kuvaa kirjoittamistaan intohimoiseksi ja puuskittaiseksi. Inspiraation tullessa tekstiä syntyy kuin itsestään ja silloin kirjoittamiselle täytyy antaa tilaa. Yksi merkkipaalu runoilijan uralla oli liittyminen Vantaan kirjoittajiin jokunen vuosi sitten. Samaan aikaan sattui myös seurakunnan runopiirin perustaminen. Molemmat asiat tukivat esikoisrunokokoelman ilmestymistä.
– Korennot siivet: runoja Vantaalta ilmestyi neljä vuotta sitten omakustanteena. Vantaan luonto on runoissa tärkeä aihe. Lauluntekijä ja laulaja Tomi Pulkkinen on säveltänyt 11 runoani. Hänen kanssaan kiersimme yhdessä esittämässä runoja erilaisissa tilaisuuksissa seurakunnassa ja muualla. Tomi lauloi ja minä lausuin.
Runot ja laulut on tarkoitus julkaista äänitteinä mahdollisesti jo tämän syksyn aikana.
Seuraava runoteos, Kivilintu ilmestyi puolitoistavuotta sitten Mediapinnan julkaisemana. Runojen aihepiiri on hengellinen.
– Teos on ollut tykätty ja olen itse siihen tyytyväinen. Runot kertovat uskosta ja elämästä.
Minkälaisista runoista itse pidät? Keitä ovat suosikkirunoilijasi?
– Rakastan luontorunoja, joissa on symboliikkaa. Saima Harmaja on yksi suosikeistani. Ja rakastan lastenrunoja! Olen lausunut nuorimmille lastenlapsilleni runon kastetilaisuudessa. Kirsi Kunnas on hieno runoilija ja lastenrunouden uudistaja.
Niemi-Ronkainen pitää lyhyistä runoista, joiden kielikuvat ja symbolit antavat mahdollisuuden lukea runoa oman kokemusmaailman läpi. Runoilla voi olla myös hoitava vaikutus.
– Vaikeana hetkenä, kun löytää runon, joka puhuttelee, voi saada runon kautta vertaistukea. Ihminen voi huomata, että ei ole yksin tuskansa kanssa ja runo lohduttaa.
Onko runous sitten niin vaikea laji kuin joskus kuulee sanottavan? Miten runoja pitäisi lukea?
– Runo kannattaa lukea moneen kertaan ja antaa tekstin vaikuttaa tunteisiin sekä kuulostella mitä sanat herättävät mielessä. Riippuu täysin runosta, onko se vaikea. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää vaan voi hypätä yli, kun jokin teksti ei kosketa eikä resonoi. Kun katsoo seuraavaa runoa, sieltä voikin tulla jotakin mikä kolahtaa heti.
Niemi-Ronkainen painottaa myös ennakkoluulottomuutta runoja valitessa.
– Itselleni oli yllätys Tommy Tabermannin runous, josta minulla oli vahva ennakkokäsitys. Luulin runojen olevan seksistisiä ja karkeita, mutta ne olivatkin herkkiä, kauniita ja koskettavia. Lukekaa Tommy Tabermannia!
Tiksin Runoklubin marraskuun runoraadissa arvioidaan vuoden aikana ilmestyneistä runokokoelmista poimittuja runoja. Kaikki runot lausutaan, jonka jälkeen nelihenkinen raati pisteyttää ja kommentoi runoja. Yleisö voi lopuksi äänestää oman suosikkinsa.
Miksi Tiksin Runoklubin tilaisuuteen kannattaa tulla?
– Runonlausujat Eino Kaikkonen ja Jukka Lahti ovat todella hyviä. He osaavat hienosti tulkita runojen sisältöä. Arvioitavat runot ovat monipuolinen ja hyvä otos uusista runoista. Raadin jäsenet ovat kaikki kirjallisuuden kanssa tekemisissä, tavalla tai toisella. Tavoitteena on, että illasta tulee leppoisa, rento ja hauska. Sellainen missä kaikilla on hyvä olla ja että yleisö nauttii tilaisuudesta yhtä paljon kuin mekin.
Lämpimästi tervetuloa 8.11. klo 18.00 Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle kuulemaan ja nauttimaan runotaiteesta!