Unelmasta oodiin – Ihania kirjavinkkejä puuhastelijoille koko kesäksi

Erilaisia käsityö-, tuunaus- ja vinkkikirjoja on viime vuosina ilmestynyt kuin sieniä sateella. Yhteistä näille kirjoille tuntuu olevan ainakin se, että niissä on kovin koreat kuvat. Välillä sisältö jää melko heppoiseksi. Poimin joukosta muutaman pikkuhelmen esittelyyni. Kirjastosta löytyy toki paljon lisää.

Suzanne J. E. Tourtillott:  Oodi tyynyliinalle : 28 hauskaa ompeluideaa, Kustannus-Mäkelä

Ompele vanhasta uutta eli tämän kirjan ohjeilla saat tehtyä vanhoista somista tyynyliinoista käden käänteessä esimerkiksi pikkutytön kesämekon, kassin, aamutohvelit tai pehmolelun. Kaikista malleista on selkeät kuvalliset ohjeet.

Nathalie Mornu: Ihanat essut!, Kustannus-Mäkelä

Puutetta essuista? Ei hätää. Nathalie Momun Ihanat essut! -kirjasta löytyy malli lähes joka lähtöön. Kirjasta löytyy kaavat kaikkiin 25 esiteltyyn essuun. Miten monennäköinen voikaan tuo pieni kätevä vaatekappale olla. Tarvitaan vain pala kangasta (kaapistasi saattaa löytyä esimerkiksi vielä käyttökelpoinen verhokangas!), ompelukone ja hetkinen aikaa ja syntyy mukava suojavaate itselle tai tuliaislahja mökkivierailulle.

Hilde Lien ja Tina Eckeroth: Tilkku-unelmia, WSOY

Pienen tilkku-unelman toteuttamiseen tarvitset jokusen palan kangasta ja ompelukoneen. Tosin käsinkin voi pieniä tilkkutöitä tehdä. Silloin riittää kankaiden lisäksi sakset, lanka ja neula. Tilkku-unelmia -kirjassa on nelisenkymmentä pienehköä tilkkutyötä.  Ne ovat juuri sopivankokoisia töitä toteutettavaksi vaikkapa kesäisen viikonlopun aikana. Kaiva kaappisi kätköistä ne suloisimmat puuvillat, joita olet pantannut ja ryhdy pilkkomaan niitä tilkkutöitä varten!

Sanna Vatanen: Jämälangasta! : neulo, virkkaa, kirjo, WSOY

Sanna Vatasen pari vuotta sitten ilmestynyt neule- ja virkkausohjekirja on jo ulkoasultaan herkullinen: kutkuttavan värikkäät neuleet innostavat harrastajan kaivamaan omat jämälanka-aartensa esiin. Kirjan mallit ovat sellaisia, että vähemmänkin käsitöitä harrastava kykenee ainakin osan niistä toteuttamaan. Mikä ihaninta, kirjan mallit ja värimaailma nimenomaan toimivat inspiraation lähteinä: lukija voi päästää oman luovuutensa valloilleen ja toteuttaa juuri omannäköisensä neuleen. Jos villalangan käyttö ei innosta kesällä, aina voi valita puuvillaa, pellavaa tai bambua.
 
Hanna Välitalo: Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua: kekseliäitä ohjeita tuunarille, Tammi

Tämäkin kirja viehättää värikkäillä ja suloisilla kuvillaan! Kirjassa on mainioita tuunausohjeita, joista on helppo napata ainakin idea omaan puuhaustuokioon. Vaikkapa villasukanvarsista tehty peitto, virkattu polkupyörän satulansuojus ja virkatut pikkueläimet ovat hauskoja esimerkkejä kirjan kekseliäistä puuhausmalleista. Malleissa yhdistellään materiaaleja ja tekniikoita tosi estottomasti: on kirjontaa  ja risoja villasukkia, on virkkausta ja lahjanaruja.
 
Anu Harkki: Unelmien kesäkoti, Tammi

Ratula-tv-ohjelmastakin tuttu Anu Harkin kesäkoti tarjoaa viehkeät puitteet monenlaiselle kesäpuuhastelulle. Vaikka omaa mökkiä ei olisikaan, Unelmien kesäkoti -kirjasta löytyy kivoja, helpohkosti toteutettavia sisustuksen uudistamisideoita. Kirjan viehättävät kuvat ja selkeät ja yksinkertaiset ohjeet saavat vähemmänkin tuunauspuuhailuja tehneen innostumaan. Ohjeista monet ovat sellaisia, että niiden teossa voi hyödyntää jo kotoa löytyviä olevia tai kirpputorilta hankittavia kertaalleen käytettyjä materiaaleja.

Ilkka Falck: Pieniä puutarhaunelmia, Otava

Kenenpä unelma ei olisi söpö pieni siirtolapuutarhamökki viehättävine puutarhoineen? Ilkka Falckin kirjassa esitellään kymmenkunta unelmaa ja niiden ympäristöä. Kirjaan mahtuu mukaan myös jonkin verran kesäisiä ruokareseptejä. Vaikkei sinulla suloista remontoitavaa mökkiä olisikaan, voit nauttia kirjan viehkoista kuvista ja napata ideoita näiden mökkien sisustuksesta toteutettavaksi vaikkapa omassa kodissasi.

Seija Rintanen, Vantaan kaupunginkirjasto

Mitronen, Kyllikki: Suomalainen sukkakirja

Kuulun siihen ilmeisen suureen joukkoon suomalaisia naisia, joita ei kouluaikana opetettu kutomaan sukkaa. Osaan (tai olen joskus osannut) derivoida lukuja ja taivutella ranskan kielen verbejä paremmin kuin itseäni, mutta lankaa en ole koskaan oppinut taivuttamaan sukaksi. Kotikutoiset sukat olivat ehdottoman vanhanaikaisia, samoin niiden tekemisen taito.

Nyt ovat villasukat in, ja on trendikästä kaivaa sukankudin esiin missä vain. Villasukissa töpsöttely kotosalla on monelle rentoutumisen symboli. Facebookissakin fanitetaan villasukkia. Markkinoille on myös tullut ihmeellisen houkuttelevia lankoja, joiden avulla saa syntymään kirjoneuleen näköistä kuviota ilman monia erilaisia lankoja.

Nyt olisi kiva osata neuloa sukka.

Päätin opetella – ei se niin vaikeaa voi olla. Ensimmäiseksi tarvitaan tietysti ohje. Sukankutojan aapinen minulle, kiitos. Sen löytäminen ei ollutkaan kovin helppoa. Monet ohjeet oli tehty taitajille, jotka osaavat tulkita hienoja selostuksia ja ymmärtävät lyhenteitä. Minä en ymmärrä. Osaan vain vetää sukat jalkaani ja käyttää niitä.

Aikani etsittyäni löysin kirjastosta aarteen. Kyllikki Mitrosen Suomalainen sukkakirja. Vihdoinkin riittävän selväkielinen opus siitä, mitä tehdään, kun sukan vartta on kudottu riittävästi ja pitäisi käydä kammotun kantapään kimppuun. Ohje etenee yksinkertaisesti ja selkeästi. Sen päivän varalle, jolloin tekniikka on hallinnassa, löytyy kirjasta toinen toistaan houkuttavampia malleja.

Nettikin osoittautui kiinnostavaksi. Laajasta sivustosta www.kaspaikka.fi löytyy aivan jokaiselle jotain – myös sukkaohjeita. Sukankudin on erinomaista ohjelmaa kesäloman sadepäivien varalle, ajanvietettä pidemmillä junamatkoilla, kadehdittavaa varautumista jouluun. Puhumattakaan siitä, kuinka hienoa on huomata saavansa aikaan jotain niin konkreettista kuin sukkapari.

Liisa Nikkilä

>Hae HelMet-kirjastosta