Klassikkosatujen uudet tulkinnat

Klassikkosatujen tarinat ovat pääpiirteissään meille kaikille tuttuja. Ehkä juuri sen vuoksi ne tarjoavat kirjailijoille herkulliset lähtökohdat muotoilla saduista mitä erilaisempia versioita. Vuosittain 18.10. vietettävän Satupäivän innoittamana suosittelen kaikenikäiset tutustumaan esimerkiksi näihin tuoreisiin satumukaelmiin.

Jutun lopusta löytyy myös muutamia perinteisempiä satukokoelmia.

 

villijoutsenet

Michael Cunningham: Villijoutsenet ja muita kertomuksia (Gummerus 2016)

Tämä kertomuskokoelma sisältää kymmenen uudelleentulkittua satua. Uudelleenkäsittelyyn ovat päässeet mm. sellaiset klassikot, kuin Hannu ja Kerttu, Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Kaunotar ja hirviö.

Klassikkosatujen ainekset ovat kyllä tunnistettavissa, mutta Cunningham on luonut niistä taitavasti aivan uusia kertomuksia aikuisille lukijoille. Näissä herkullisissa, oivaltavissa ja useimmiten melko synkissä kertomuksissa hyvisten ja pahisten roolit eivät ole ollenkaan itsestäänselviä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi Me hirviöt – kertomus, jossa Kaunotar lähtee hirviön luo saadakseen vaihtelua tylsään elämäänsä ja huomiota isältään. Pettymys onkin suuri, kun hirviö ei toimikaan hirviön lailla, eikä isä tulekaan pelastamaan tytärtään. Loppuratkaisua en kuitenkaan paljasta.

Cunningham käsittelee kertomuksissa tämän ajan ongelmia ja ilmiöitä satujen fantasialla höystettynä. Osassa kertomuksia tulkitaan uudelleen koko satu, osassa taas kerrotaan, mitä satuhahmojen elämässä tapahtuu sadun päättymisen jälkeen:

Veljistä kahdestoista on yleensä iltaisin tavattavissa jostakin kaupungin laitapuolen baarista – niiden asiakkaiksi huolitaan näet myös ihmisiä, jotka ovat vapautuneet kirouksestaan vain osittain tai eivät lainkaan. Baarissa istuskelee kolmesataa vuotta vanha nainen, joka ei taikakalan kanssa puhuessaan osannut ilmaista itseään riittävän tarkasti ja huomasi sitten huutavansa: “Ei, hetkinen, minä tarkoitin sekä ikuista elämää että nuoruutta”, yllättäen tyhjenneen meren aalloille. (Villijoutsenet, s.19)

Kertomuksia höystää Yuko Shimizun tyylikäs, satuteemaan sopiva mustavalkoinen kuvitus.

 

 

hamelnin-pillipiipari

Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari (Jalava 2016)

Moni muistaa ehkä sadun Hamelnin pillipiiparista. Alkuperäisessä sadussa pillipiipari saapuu rottien valloittamaan kaupunkiin ja ajaa rotat pois pilliään soittamalla. Mutta kun kaupunkilaiset eivät olekaan halukkaita maksamaan piiparille sovittua korvausta, kostaa hän lumoamalla soitollaan kaupungin lapset, johdattamalla heidät pois ja sulkemalla heidät vuoren sisään.

Russell Brandin kirjoittamassa ja Chris Riddellin kuvittamassa versiossa Hamelnin asukkaat ovat omahyväisiä ja ilkeitä eivätkä suvaitse keskuudessaan mitään tai ketään poikkeavaa. Ainoa positiivinen poikkeus inhottavien kaupunkilaisten joukossa on jalkapuoli ja kiusattu poika nimeltään Sam, joka seuraa sivusta kaupunkilaisten hullutuksia. Kun anarkistinen rottajengi sitten iskee kaupunkiin kesken vuotuista ”Hamelnin Hemaisevin Kersa” – kilpailua, ajautuu kaupunki hetkessä kaaokseen.

Ne olivat kissan kokoisia eivätkä ne pelänneet mitään. Ne olivat rasvaisia ja liukkaita, niillä oli silmälaput ja stiletit ja ne osasivat halutessaan ampua sarjatulella pyllykuulia.

hamelnin-pillipiipari_sivukuva
Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari – kirjan kuvitusta.

Rotat pistävät ranttaliksi, riehuvat ja rellestävät. Kaupunki on epätoivon vallassa ja juuri silloin paikalle putkahtaa salaperäinen leimusilmäinen pillipiipari, joka lupaa ajaa tuholaiset tiehensä. Hamelnilaiset tietysti vieroksuvat outoa ilmestystä, mutta uskovat lopulta piiparia ja lupaavat vielä vaivanpalkaksi piiparin pyytämän säkillisen kultaa ja voileivän.

Leimusilmäisellä piiparilla ei ollut pienintäkään voileivän tai kullan tarvetta, sillä hän eli korkeamman lain mukaan. Hän oli pillinsä kautta yhteydessä salaiseen asiaan, salaisuuteen, joka piileksii mielemme hiljaisuudessa. Kuulemme sen kuiskivan kun olemme tyyniä, kun meitä ei täytä himo karkkiin tai huomioon tai muuhun roskaan.

 

hamelnin-pillipiipari_piipari
Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari – kirjan kuvitusta.

Pillipiipari ryhtyy soittamaan maagista musiikkiaan ja saa ajettua rotat pois. Pillipiiparin palatessa pyytämään palkkiotaan, pormestari ei tietenkään halua luopua kaupungin rahoista ja piipari kostaa. Kuten alkuperäisessä sadussa, tässäkin versiossa kaupunkilaiset ottavat lopulta opikseen.

Russell Brand on tullut kotimassaan tutuksi paitsi koomikkona ja näyttelijänä, myös yhteiskunnallisten asioiden esillenostajana. Hänen näkemyksiään reilummasta yhteiskunnasta voi lukea tänä vuonna suomeksi ilmestyneestä teoksesta Vallankumous (Sammakko). Myös Hamelnin pillipiiparissa on syvällisempi ulottuvuus ja paikoitellen Brand suorastaan julistaa sanomaansa. Riddellin kuvitus luo merkittävän osan kirjan viehätyksestä. Se on kerrassaan herkullinen karrikoituine ihmishahmoineen ja kammottavine anarkistirottineen. Riddell on tullut tutuksi mm. Ada Gootti kirjojen kirjoittajana ja kuvittajana.

Kirjan ronski kirjoitus- ja kuvitustyyli sekä lukuisat viitteet erilaisiin nykypäivän ilmiöihin kyllä riemastuttivat minua. Uskoisin, että kirjan tyyli vetoaa aikuisten ohella isompiin lapsiin ja nuoriin, mutta mikään pienten lasten kirja tämä ei ole.

 

Muita  satumukaelmia

 

Serena Valentino:
Noidan peili – pahan kuningattaren tarina (Sanoma 2016)
Hirviön sydän – itsekkään prinssin tarina (Sanoma 2016)
Petetty sielu – merinoidan tarina (Sanoma 2016)

Nuorille suunnatussa kirjasarjassa kerrotaan prinsessasatujen pahisten tarinat. Kuinka Lumikin äitipuolesta tuli ilkeä ja pahansuopa kuningatar? Kuinka prinssistä tuli hirviö, johon Kaunotar loppujen lopuksi rakastuu? Entä mikä ajoi Pieni merenneito -sadusta tutun merinoita Ursulan kateuden syövereihin?

pahan-kuningattaren-tarina      punis      sorsa-norsun-raatalina

 

Andrei Huhtala (skrivaus) ja Sanna Mander (artsu): Punis – snadisti kuumottava stoori (Schildts & Söderströms, 2015)
Punahilkka-satu stadin slangille käännettynä: “Punis-friidu dallailee semisynkäs skutsis sen gamlan ja klesan bulimutsin luo, ku vastaan tepastelee übersniikki Sussari. Sussari alkaa froogaa. Punis heittää et se on stikkaamas baakkelssii bulimutsilleen.”

Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä (Otava 2008)
Hulvattomassa satukokoelmassa vanhat sadut on pistetty mullin mallin. Tämä kirja kestää aikaa ja sadut jaksavat naurattaa isompaakin lukijaa.

 

Perinteisiä satukokoelmia

 

Hans Christian Andersenin satuja (Gummerus, 2016)
Tuoreessa kokoelmassa on sadut Pieni merenneito, Keisarin uudet vaatteet, Ruma ankanpoikanen, Kuusen tarina, Lumikuningatar, Satakieli, Prinsessa ja herne sekä Vakaa tinasotilas.

Otavan suuri satukirja (valikoinut ja kertonut Mary Hoffman ja kuvittanut Anna Currey, Otava 2016)
Raikkaasti kuvitettu tuhti satukokoelma on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 2001.

Tyttöjen oma satukirja (Kids.fi, 2016)
Kymmenessä tutussa sadussa seikkailevat prinsessat, prinssit, tontut ja keijukaiset. Kirja on julkaistu aiemmin nimellä Suuri satukirja tytöille.

 

tyttojen-oma-satukirja      otavan-suuri-satukirja      andersenin-satuja

 

Suomen lasten iltasadut (toimittaneet Laila Hirvisaari ja Anja Salokannel ja kuvittanut Emmi Jormalainen, Otava 2015)
Noin neljänkymmenen sadun joukossa on Andersenin ja Grimmin satujen lisäksi eläinsatuja meiltä ja muualta.

Anni Swan ja Riikka Jäntti (kuvitus): Jänis Vemmelsäären seikkailuja (WSOY, 2015)
Satukuningatar Anni Swanin eläinsaduissa Jänis Vemmelsääri huijaa milloin Kettu Repolaista, milloin Susi Hukkasta.

 

suomen-lasten-iltasadut      janis-vemmelsaaren-seikkailuja

 

Mukavia satuhetkiä!

 

15 kertaa aava avaruus

Pimenevät illat kutsuvat katselemaan tähtitaivasta ja pohdiskelemaan maailmankaikkeuden ihmeitä. Maailman avaruusviikkoa vietetään vuosittain 4.-10.10.

16424611860_0abfe1cf4e_o
kuva: European Space Agency (ESA), CC BY-SA 3.0 IGO

5 x avaruustutkimuksen saavutuksia

 

Hanne-Luise Danielsen (päätoimittaja): Elämän etsintä avaruudesta (Bonnier Publications International AS, 2016)
Onko avaruudessa elämää? Kirjassa seurataan miten tutkijat yrittävät löytää elämän merkkejä universumista.

Matts Andersén: Kun taivas putoaa – miljoonien vuosien törmäykset, milloin seuraava? (Reuna, 2016)
Mitä tapahtuisi, jos lähitulevaisuudessa iso asteroidi törmäisi maapalloon? Maapallolla tunnetaan lähes parisataa meteoriittikraatteria, joista 11 sijaitsee Suomessa. Kirjan lähtökohta on Suomen länsirannikolla Vaasan edustalla sijaitseva meteoriittikraatteri Söderfjärden.

Janna Levin: Mustan aukon blues ja muita ääniä ulkoavaruudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2016)
Albert Einstein ennusti gravitaatioaaltojen olemassaolon jo sata vuotta sitten, mutta ne pystyttiin havaitsemaan vasta helmikuussa 2016. Kirjassa kerrotaan elävästi vuosikymmeniä kestäneestä gravitaatioaaltojen etsinnästä.

 

elaman-etsinta-avaruudesta    kun-taivas-putoaa    mustan-aukon-blues-ja-muita-aania-ulkoavaruudesta

 

Sean Carroll: Maailmanlopun hiukkanen – miten Higgsin hiukkasen etsintä vie kohti uutta käsitystä maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2015)
Tämä teos käsittelee yhtä mullistavimmista löydöistä pitkään aikaan. Higgsin hiukkasen löytäjät voittivat fysiikan Nobelin palkinnon v. 2013.

Heikki Oja: Galaksit (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2015)
Uusinta tietoa galaksien ja kosmologian tutkimuksesta palkitulta tietokirjailijalta.

 

maailmanlopun-hiukkanen    galaksit

 

5 x avaruuden ihmeitä helposti ja hauskasti

 

Ruth Martin ja Allan Sanders (kuv.): Avaruuden ihmeet (Tactic, 2016)
Pienet tutkijat – sarjaan kuuluva tietokirja+kuvakirja houkuttelee tutustumaan avaruuden ihmeisiin.

Peter Bently ja Louise Conway (kuvitus): Avaruussukkula syöksyy matkaan (Mäkelä, 2016)
Täyttä vauhtia – kuvakirjasarjaan kuuluvassa kirjassa komentaja Maisalla miehistöineen on tärkeä tehtävä.

Markus Majaluoma: Hulda ja Jalmari avaruustiedemiehinä (Kvaliti, 2016)
Kuudennessa Hulda ja Jalmari – kuvakirjassa parivaljakko löytää kirpputorilta kaukoputken. Löytävätköhän he avaruudesta elämää?

 

avaruuden ihmeet   avaruussukkula-syoksyy-matkaan    hulda-ja-jalmari-avaruustiedemiehina

 

Markus Hotakainen: Avaruus – tähtitaivaan ihmeitä selkokielellä (Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto, 2015)
Avaruutta, tähtiä, aurinkokuntaa ja avaruustutkimusta esittelevä selkokielinen tietokirja sopii monen ikäisille lukijoille.

Tuukka Perhoniemi ja Juhani Anttila (kuvat):  Popin ja Pikkukarhun avaruusmatka (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2014)
Popi tutustuu aurinkokuntaan taivaalta pudonneen Pikkukarhun kanssa. Tutuksi tulevat niin tähtikuviot kuin planeetatkin.

 

avaruus-tahtitaivaan-ihmeita-selkokielella    popin-ja-pikkukarhun-avaruusmatka

 

5 x tuoretta scifiä

 

Hannu Rajaniemi: Näkymättömät planeetat (Gummerus, 2016)
Taiturimainen ja mielikuvituksekas kokoelma tieteis- ja fantasianovelleja, jotka ammentavat sekä teknologiasta että suomalaisesta mytologiasta.

Shimo Suntila: Tähtiviima – novelleja (Osuuskumma, 2016)
Näiden tieteisnovellien lähtökohtana on avaruuden valtavuus ja ihmisen pienuus.

Juha-Pekka Koskinen: Luciferin oppipojat (WSOY, 2016)
Tieteisromaanissa kapteeni Gabriel Bonhomme XIV miehistöineen lentää Olympos-planeetalle tukahduttamaan kyborgien kapinan. Matkasta tulee kaikkea muuta kuin rutiinikeikka.

 

nakymattomat-planeetat    tahtiviima    luciferin-oppipojat

 

Timo Parvela ja Björn Sortland ja Pasi Pitkänen (kuvitus): Kepler62 – Kirja neljä: pioneerit (WSOY, ilmestyy lokakuussa)
Jo neljänteen osaan ehtinyt huikean jännittävä avaruusseikkailusarja kouluikäisille. Neljännessä osassa joukko lapsia lähetetään tutkimaan maapallon kaltaista planeettaa. Kannattaa lukea Kepler62-sarjan edeltävät osat ensin!

Alexandra Bracken: Prinsessa, lurjus ja maalaispoika – tarina elokuvasta Star Wars, uusi toivo (Sanoma, 2016)
Nuortenkirja kertoo Star Wars -trilogian ensimmäisen elokuvan tarinan kolmen päähenkilön – prinsessa Leian, Han Solon ja Luke Skywalkerin – näkökulmasta. Lue myös Imperiumin vastaisu – Haluatko Jediksi (Sanoma 2016) ja Jedin paluu – Voiman pimeä puoli (Sanoma, 2016).

 

kepler62-pioneerit    prinsessa-lurjus-ja-maalaispoika

 

 

Stressitöntä lomaa

Järjestelmä tarpeeksi on mua lypsänyt.
Luulen, että aika alkaa olla kypsä nyt.

 

Näillä sanoilla alkaa Juha Vainion kappale Käyn ahon laitaa. Kappale on tehty jo v. 1979, mutta sen sanoma puhuttelee arjen oravanpyörässä juoksevan ihmisen tuntoja edelleen.

 

 

Tulkaa viekää sitten vaikka tuhkat pesästä,
mut’ minä nautin kesästä.

 

Mutta entäs jos loma ei tunnukaan lomalta? Perheellisellä voi olla vapaata töistä, mutta lapsiperheen arki iloineen ja kiukkuineen jatkuu silti lomallakin. Jos kesään tulee vielä ahdetuksi liikaa odotuksia ja suunnitelmia, voi siitä tulla yhtä suorittamista. Mikä avuksi? Tässä muutamia vinkkejä rennompaan perhe-elämään, jotta lomakin tuntuisi lomalta.

 

Psykoterapeutti Maaret Kallion Lujasti lempeä (WSOY)– kirja antaa hyvät eväät rennompaan ja armollisempaan elämään. Kallio on tuttu monista TV-ohjelmista ja HS:n Lujasti lempeä – blogista. Kirja jatkaa hänen tutuksi tulleella sujuvasanaisella ja saarnaamattomalla tyylillään.

Lujasti lempeä

Lujasti lempeä ei ole suurta elämämuutosta lupaileva self help – kirja. Se pistää lukijan pohtimaan oman elämänsä kipupisteitä tyrkyttämättä oikeita ratkaisuja. Jotta muutoksia tapahtuu, itselle pitää olla lempeä, mutta myös sopivasti vaativa. Kallio korostaa, että hyvinvointi perustuu omien rajojen ja elämän epätäydellisyyden hyväksymiseen:

Elämä on. Piste. Ei muuta, se vain on. Se ei ole aina mahtavaa, hyvää, onnellista, karmeaa, kärsimystä, mieletöntä, huikeaa, eikä kipeää – se vain on. Elämän ja ihmismielen virittäminen onnellisuuden ansaan tai myönteisyyden vaatimukseen taistelee voimakkaasti niiden perusluontoa vastaa.

Lomakin on vain elämää, joten turhat paineet on syytä heittää romukoppaan.

 

Flickr.com: Eric Kilby, CC BY 2.0
Flickr.com: Eric Kilby, CC BY-SA 2.0

 

 

Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa.
Ei estä kukaan, kun matkaa teen.

 

 

Tavalliseen lapsiperheen päivään mahtuu tunteita laidasta laitaan ja pinna kiristyy joskus niin vanhemmilta kuin lapsiltakin. Elina Kauppilan kirja Kamalan ihana päivä – lasten mindfulness (Viisas elämä, 2016) opettaa tärkeitä tunnetaitoja lapsille ja siinä ohessa myös aikuisille.

Kamalan ihana päivä

Kirja alkaa tarinalla Meinin ja hänen äitinsä päivästä, johon mahtuu monta lapsiperheille tuttua harmin aihetta: Meinille ei maistu aamiainen, pukeminenkin takkuaa jne. Hankalalta tuntuvat tilanteet ratkeavat kuitenkin leikin ja hyväksyvän läsnäolon keinoin. Päivästä tulee hyvä kiukkuineen kaikkineen.

Kirjan toinen osa koostuu harjoituksista, joilla läsnäoloa ja tunnetaitoja voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa. Kehotietoisuutta, rauhoittumista, läsnäoloa ja havainnointia opettavat harjoitukset ovat helposti toteutettavia. Läsnäoloa voidaan harjoitella esimerkiksi tutkimalla ympäriltä löytyviä värejä tai kuuntelemalla ympäristön ääniä. Lapsen kiukkuinen olo voi puolestaan talttua, kun kiukku kuvitellaan eläimeksi, joka lähetetään pois.

Kauppilalta ilmestyy syksyllä toinen samaa aihetta käsittelevä kirja: Ihana perhe – tietoisen vanhemmuuden ABC (Viisas Elämä).
Kamalan ihana päivä -kirjaan sisältyy satuhieronta-harjoitus. Aiheeseen voi tutustua myös Sanna Tuovisen kirjassa Satuhieronta – läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa (WSOY, 2014).

 

Flickr.com: Domenico Salvagnin, CC BY 2.0
Flickr.com: Domenico Salvagnin, CC BY 2.0

 

 

Elämä tää on vain sattumalta saatua,
mutta stressin uhrina ois synti kaatua.

 

 

Parisuhdekin voi olla koetuksella, kun lomalla ollaan tiiviimmin yhdessä kuin arkena. Janna Rantalan kirja Parintaju – parisuhde lapsiperheessä selvittää, miten parisuhteen dynamiikka toimii. Kirjan lukeminen auttaa kehittämään omaa parintajua, eli kykyä nähdä parisuhteen toistuvia vuorovaikutuskuvioita, omaa osuutta niiden syntymisessä sekä tilanteen vaikutusta lapseen:

Parintajuinen suhde suostuu sisältämään osan siitä, mihin minä en tässä elämässä riitä. Mitä kaikkea suhteemme on, vaikka minä en ole tai sinä et ole? Mitä suhteemme voi antaa anteeksi, vaikka minä en voi? Mihin kaikkeen olen pystynyt suhteemme kautta, mutta yksin en?

Parintaju

Kannattaa tutustua myös Sami Minkkisen kirjaan Havaintoja parisuhteesta (Kosmos, 2016), joka kuvaa hauskasti ja osuvasti parisuhdearkea. Kirja perustuu samannimiseen blogiin.

 

Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY_SA
Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY-SA 2.0

 

 

Siellä missä käki vielä kehtaa kukkua,
siellä sammalvuoteella on hyvä nukkua.

 

 

Kaunokirjallisuuden lukeminen tekee tunnetusti hyvää. Näissä kirjoissa on ajatuksia ja pohdittavaa kenelle tahansa hyvästä kirjallisuudesta nauttivalle, mutta perheellisille ne voivat tarjota myös vertaistukea:

 

Unisammakko

Inga Röning: Hippiäinen (Tammi, 2015) ja Unisammakko (Tammi, 2016)
Hippiäinen on hilpeä raskausajan romaani esikoistaan odottavasta Kreetasta. Unisammakossa tarina jatkuu vauva-arjen parissa. Kummatkin romaanit tarjoavat hauskaa ja koskettavaa vertaistukea.

Ina Westman: Syliin (Kosmos 2016)
Episodiromaanissa käsitellään naisen elämän kulmakiviä: lapsen odotusta, synnytystä, parisuhdetta sekä perheen ja työn välillä tasapainoilua. Tarinat kertovat siitä, kun kaikki ei sujukaan niin kuin on odotettu.

Elina Loisa: Rajantakaiset (Tammi, 2016)
Salome ja Leo olivat joskus erottamattomat, mutta nyt perheenisä on sulkeutunut kellariin tietokoneen ääreen ja sulautunut osaksi pelimaailmaa. Äiti pyörittää lapsiperheen arkea yläkerrassa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miten tähän on päädytty?

Vesa Haapala: Karhunkivi (Otava, 2016)
Varhaisteini-ikäinen poika oireilee ja perheen voimat ovat loppumassa. Samalla Vantaan kaupunki säästää erityisopetuksesta, ja isä käy taistoon virkamieskoneistoa vastaan. Neuvoton isä pakenee kesämökkitontille, jota hän raivaa rakennusprojektia varten. Vahvasti tästä ajasta kertova romaani on vantaalaisen Vesa Haapalan esikoisromaani. Haapala on tullut aiemmin tunnetuksi runoilijana.

 

Kun aika loppuu

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (WSOY, 2015)
Kirjailijan mukaan romaani on saanut alkunsa kolmesta kysymyksestä: ”Mitä tapahtuu vanhemmalle, jonka lapsi tekee jotain pahaa? Mitä tapahtuu meille kaikille, jos emme reagoi ilmastonmuutokseen ajoissa? Miten voimme säilyttää uskon siihen, että maailmaa voi muuttaa?”

Petri Vartiainen: Isäasentoja (Otava, 2014)
Novellien ja esseiden välimaastossa liikkuva esikoisteos käsittelee sitä, millaista on olla mies ja isä nykypäivän perheessä.

 

Himaset kaikki kotona

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Himaset – Kaikki kotona? (Otava, 2015)
Himaset-sarjakuva kuvaa lapsiperheen arkea hulvattomasti ja usein hyvin todenmukaisesti. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi siskokset Emmi ja Elina.

Rick Kirkman & Jerry Scott: Täytyykö minun taas huutaa?! (Egmont, 2015)
Jo vuodesta 1990 asti julkaistu Baby Blues-sarjakuva kertoo humoristisesti kotiäidin, kolmen lapsen ja töissä käyvän isän arjesta.

Adam Mansbach ja Owen Brozman (kuvitus): Nyt vittu syö (Into, 2015) ja Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012)
Armottoman rehellistä huumoria useimmille vanhemmille tutuista ongelmista.

 

Hyvää ja rentouttavaa lomaa kaikille!

 

 

Vain suvituulen minä kutsun kuulen.
Se ottaa mukaan mun uudelleen.

 

 

p.s. Tämän artikkelin väliotsikot on lainattu Käyn ahon laitaa -kappaleesta. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmasta Hits – kesän parhaat (F-kustannus, 2009).

 

Lukupiiri 12.5.2015 Lumon kirjastossa

Teema 5: Dystopioita

Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012)

Lumon lukupiiri kokoontuu kevään viimeisen kerran tiistaina 12.5.2015 klo 12 – 14 kirjaston satunurkassa. Toukokuussa valitaan tulevana syksynä luettavat kirjat ja keskustellaan Mikko-Pekka Heikkisen kirjasta Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012).
Terveiset Kutturasta_pieni
Suomi on ajautunut umpikujaan. Maa on jakautunut rikkaaseen Etelään ja köyhään Pohjoiseen. Etelän riistoon kyllästynyt Pohjois-Suomi julistautuu itsenäiseksi, ja Etelä- ja Pohjois-Suomi ajautuvat sisällissotaan. Teos tarttuu veijarimaisesti ajankohtaisiin asioihin: kuntauudistukseen ja syrjäkylien kurjistumiseen.

Lukupiiritapaamisen jälkeen kirjoitan tänne yhteenvedon keskustelusta. Kirjoja on saatavissa Lumon kirjastosta ja e-kirjana HelMetistä.

Tervetuloa lukupiiriin!

Eija Kylänpää
informaatikko
eija.kylanpaa(at)vantaa.fi

Toukokuun lukupiiri Hakunilan kirjastossa

 

Arvioitu_koko

Toukokuun lukupiirikirjaksi lukupiiriläiset valitsivat Vladimir Lortšenkovin romaanin Lentävä traktori. Lentävä traktori on absurdi, melankolinen tragikomedia, jonka teemat ovat ikuisesti ajankohtaisia: elintasokuilu, siirtolaisuus, ihmisen pyrkimys parempaan elämään. Lukupiiri kokoontuu toukokuussa kirjaston monitoimitilassa ke 6.5.2015 klo 13 – 14.30. Lukupiirikirjan voit noutaa itsepalveluvaraushyllystä kohdalta Lukupiiri Hakunila, ja lainata omalle kortillesi.

Huhtikuun lukupiirissä keskustelun aiheena oli Nir Baramin teos Hyviä ihmisiä. Kirjan tarina sai kahtalaisen vastaanoton. Siitä joko pidettiin, ja sitä kuvattiinkin hienoksi ja mukaansatempaavaksi kirjaksi. Toisaalta aihe oli rankka ja kiinnostava, suorastaan vastenmielinen ja lukukokemus oli sen myötä hirveä.

Kirjan nimi, Hyviä ihmisiä, herätti keskustelua, sillä ensi katselulta henkilöhahmoissa ei ollut mitään hyvää. Nimeä pidettiinkin hieman harhaanjohtavana. Keskustelussa kuitenkin todettiin, että päähahmot tekivät omasta mielestään hyviä asioita, he olivat kuin uuden elämän airueita.

Lukukokemuksesta teki  hankalan tapahtumapaikkojen vaihtuminen ja runsas nimivarasto. Muutamien piti aina välillä selailla sivuja taaksepäin saadakseen selville kuka kukin on.

Nir Baramin romaani herätti siis vilkasta keskustelua puoleen jos toiseen. Miten käy toukokuussa Lentävän traktorin kanssa? Lue kirja ja tule viihtymään kirjallisuuden parissa.

Lisätietoja lukupiirin toiminnasta:

Paula Puustinen
kirjastonhoitaja
paula.puustinen(at)vantaa.fi
p. 09 839 30805

Tekeekö mielesi maailmalle?

Matkustaminen on kohtalokasta ennakkoluuloille, kiihkoilulle ja ahdasmielisyydelle, ja siitä syystä monet meistä tarvitsevat sitä kipeästi.” Mark Twain

www.pallontallaajat.net

Perustietoa omatoimimatkailusta. Halvalla matkustamisen perusteita. Lentoyhtiölista, myös halpalennot, eri tasoista majoitusta ja laaja keskustelupalsta, josta saa hyviä vinkkejä reissun suunnitteluun.

The Matka. Omin päin kaukomaille/Merja Pyhälä

Matkan valmistelu: kohteiden valinta, matkabudjetti, rokotukset ja vakuutus, matkatavarat, kulkuvälineiden valinta. Matkalla olo: majoittuminen ja ruokailu, liikkuminen paikasta toiseen, suhtautuminen vieraisiin tapoihin. Lopuksi matkalta paluu ja arkeen asettuminen.

Madventures : Kansainvälisen seikkailijan opas/Tuomas Milonoff, Riku Rantala, Ari Lahdenmäki.

Kattava itsenäisen matkailun käsikirja niin vasta-alkajalle kuin kokeneemmallekin matkailijalle. Matkan suunnittelu, oikeat varusteet, matkanteko, rahan käyttö, turvallisuus, ääriolosuhteet ja terveydestä huolehtiminen.  Miten toimia oudoissa kulttuureissa sekä kestävän, vastuullisen matkailun periaatteita. Edulliset Round the World lentopassit.

Vastuullisen matkailijan käsikirja/Heidi Kalmari

Älä jätä matkustamatta, mutta tee se vastuullisesti. Tämä kirja tarjoaa perustiedot vastuullisesta matkailusta, sen ekologiasta ja eettisestä puolesta. Ohjeita matkan kaikkiin vaiheisiin niin matkakohteen, matkustustavan ja majoituksen valintaan kuin matkakohteessa toimimiseen. Lisäksi vinkkejä siihen, miten valita retkijärjestäjä, millaisia tuliaisia kannattaa ostaa ja mistä tunnistaa ympäristöystävällisen hotellin.

 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja / Patricia Schultz

Kirjan tekijä kertoo, että teos on hänen henkilökohtainen unelmiensa matkakohteiden luettelo. Ja edelleen: Tärkeämpää kuin laukun täyttäminen rahalla, on pakata itsensä täyteen kärsivällisyyttä ja uteliaisuutta.; syrjäkujille joutuminen, jopa eksyminen, on kannattavaa. Kurjia matkoja ei ole olemassakaan, pelkästään hyviä juttuja kotona kerrottavaksi. Hymy auttaa matkallakin, ja lukijan on syytä muistaa, että oudot tavat ovat sillä, joka matkustaa toiseen maahan. Tuntemattomien ystävällisyyteen luottaminen ei ole naiivia; hyviä ihmisiä on kaikkialla. Mitä enemmän aikaa uhraa toisten tekemisten ymmärtämiseen, sitä paremmin ymmärtää itseään.

Kirjan kumppaniksi voi ostaa samannimisen matkapäiväkirjan, jonka lopussa olevasta luettelosta on hauska kruksia paikkoja sitä mukaa kun niissä on käynyt.

Unohtumattomat paikat, jotka jokaisen on nähtävä edes kerran elämässään. /Steve Davey

Unohtumaton paikka on sellainen, jonka muistaa läpi elämän. Tämä kirja auttaa löytämään näitä poikkeuksellisia kohteita ja elämyksiä. Matkaillessa kertyy muistoja. Toiset niistä ovat suuria ja merkityksellisiä, toiset häivähtäviä, pieniä muistikuvia: värejä, tuoksuja, tunnelmia. Kaikki ne rikastuttavat ja saavat ihmisen tuntemaan olevansa todella elossa. Tee nojatuolimatka tai lähde löytämään oman elämäsi unohtumattomat paikat.

501 luonnonihmettä, jotka on nähtävä edes kerran eläessään.

Kirjassa esitellään maailman vaikuttavimpia luonnonihmeitä kaikista maanosista. Monet nähtävyydet ovat kuuluisia, mutta mukaan mahtuu myös lukuisia tuntemattomampia kohteita. Kuvattujen luonnonihmeiden kirjo on suuri: vuorijonoja, aavikoita, kanjoneita, jokia, jäätiköitä, soita, kallioita, vesiputouksia, koralliriuttoja, trooppisia sademetsiä ja kaikissa niissä on mahdollista vierailla – ainakin jos on valmis näkemään vähän vaivaa.

Lonely Planet’s best in travel. 2011 : the best trends, destinations, journeys & experiences for the upcoming year.

Vuosittain ilmestyvä englanninkielinen opas paikkoihin, joihin kannattaa matkustaa juuri nyt. Huomenna ne voivat olla menneitä  paratiiseja: maailman reppuselkäkansa vaeltaa Lonely Planetin viitoittamia teitä! Kirja esittelee seuraavan vuoden Top 10 maat, seudut ja kaupungit. Lisäksi esimerkiksi maailman suurimmat kirjakaupat, maat, joita ei ollut 20 vuotta sitten, vampyyrien bongailupaikat, vedenalaiset seikkailut ja  taiteellisen inspiraation lähteet sekä monia muita mielikuvituksellisia listauksia.

 101 paikkaa, joissa ei kannata käydä/Ádam Russ

Jos kuitenkin päätät pysyä kotosalla, tämä on sopivaa lukemista päätöksen tueksi: Miksi pitäisi maksaa siitä, että joku huijaa rahat, trooppinen tauti tarttuu, norsu ruhjoo, maa järisee, tulva vie jalat alta tai matkakohteessa vain sataa taukoamatta. Home, sweet home!

Marju Tapaninen, Vantaan kaupunginkirjasto

Lästips på svenska

Svenska veckan firas i år 31.10-6.11.2011. Veckan till ära presenteras här några böcker på svenska för hela familjen. Alla böcker finns i HelMet och genom att klicka på länken under boktiteln öppnas informationen i HelMet. Det går lätt att beställa dem till närmaste bibliotek. Några av böckerna finns redan i finsk översättning.

Enkel biljett?: från Sverige till Finland med kärlek, längtan och vemod / red. Josefin Almer och Ylva Larsdotter

Elva svenskar berättar om sin relation till Finland. De bor idag på olika håll i Finland och en del frågar sig vad de gör här. Vemodiga men också glada.  Det handlar ju också om Sverige, om att växa upp, om språk och om resorna till Finland. Redaktörer är Josefin Almer och Ylva Larsdotter och bland skribententerna finns bl.a. Maria Wetterstrand och Johan Wennström.
Boken har en syskonantologi…

“Så bra svenska du talar” ! : en antologi om finlandssvenskarnas möten med Sverige

Skribenter är bl.a. Heidi Avellan, Mark Levengood, Yrsa Stenius och Lars Sund.
Redaktör är Lelitha Verghese. Här berättar elva finlandssvenskar hur det är att vara invandrare men att språkligt ha flyttat hem.

Majgull Axelsson: Moderspassion

En av Sveriges mest lästa författares nya bok handlar om föräldraskap, och framför allt om moderskap. Om skuld och skam men också om tillhörighet och gemenskap.
I skuggan av en ovädersnatt får vi höra några människors intensiva berättelser om vad livet förde med sig.

Kjell, Westö: Sprickor (fi. Halkeamia)

Westö i det korta formatet. Tjugofem år av verksamhet i form av krönikor och essäer i
tidningar som Dagens nyheter, Hbl, Veikkaaja, Samarbete och Ny Tid.
70 intressanta texter som ger en bild av världen, Finland och Helsingfors.

Karl Ove Knausgård: Min Kamp 1 (fi. Taisteluni: ensimmäinen kirja)

Karl Ove Knausgårds självbiografiska roman inleds med sorgearbetet efter en far och kretsar mycket kring människans slutpunkt, döden. Boken är en av de senaste årens mest omdiskuterade böcker i Norge och Norden. Romanen har ansetts mästerlig och Knausgård fick bl.a. norska Bragepriset. Romanen kommer att utges i sex fristående band. På svenska finns redan delarna 1-3.

Annika Luther: De hemlösas stad (från ca 15 år-)

Efter en klimatkatastrof år 2035 har stora delar av Finland täckts med vatten. Helsingfors har evakuerats men 15-åriga Lilja vill ta reda på sitt ursprung och rymmer tillbaka till Helsingfors.
Hon kommer till en indisk familj och kommer att leva på ett helt annat sätt än förr.
“En verklighetstrogen framtidsvision som dessutom är spännande”

Lin Hallberg: Harry och den Blå  Prinsen (från ca 7 år-)

Lin Hallberg, Sveriges mest populära skapare av hästböcker, har skrivit en trevlig och lärorik bok om en pukhäst Harry. Carls pappa jobbar vid kungliga livgardet i Stockholm. Carl och Julia får följa med till det stora ridhuset. Kan en pojke tycka mer om hästar än fotboll? Boken utges i samarbete med Beridna  Högvakten och innehåller faktatermer och fina fotografier.

Elin Lindell: Iris Karlssons värsta sommar (från ca 7 år-)

Iris Karlssons värsta sommar är en rolig och otroligt fartfylld bok.
Iris 9 år och farmor Laila 67 år är ganska olika. Farmor tycker om att gråta och Iris tycker om att skratta. Den här sommaren skulle Iris bo hos farmor. Iris trodde att det skulle bli den värsta sommaren någonsin. Men Iris hade helt fel… 

Anna Härmälä: Du hör inte hit, Beiron (fi. Sinä et kuulu tänne, Beiron , bilderbok för hela familjen)

Beiron är en glad hund som bor i en skog tillsammans med sina vänner. Han deltar i en hundutställning som ordnas och plötsligt är inget som förr. Vilken ras är han egentligen?
En härlig bok med fina illustrationer för hela familjen.

Jujja Wieslander: Mamma Mu läser (fi. Mimmi Lehmä lukee, bilderbok för hela familjen)

Kor kan inte läsa böcker. Kor ska inte läsa böcker! Tyckte Kråkan.
Det är så musigt med böcker Kråkan, sa Mamma Mu. Om man kan läsa, så kan man få veta nästan allting! En ny färgsprakande och rolig Mamma Mu!

Lisbet Muurinen, Vanda stadsbibliotek