Klassikkosatujen uudet tulkinnat

Klassikkosatujen tarinat ovat pääpiirteissään meille kaikille tuttuja. Ehkä juuri sen vuoksi ne tarjoavat kirjailijoille herkulliset lähtökohdat muotoilla saduista mitä erilaisempia versioita. Vuosittain 18.10. vietettävän Satupäivän innoittamana suosittelen kaikenikäiset tutustumaan esimerkiksi näihin tuoreisiin satumukaelmiin.

Jutun lopusta löytyy myös muutamia perinteisempiä satukokoelmia.

 

villijoutsenet

Michael Cunningham: Villijoutsenet ja muita kertomuksia (Gummerus 2016)

Tämä kertomuskokoelma sisältää kymmenen uudelleentulkittua satua. Uudelleenkäsittelyyn ovat päässeet mm. sellaiset klassikot, kuin Hannu ja Kerttu, Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Kaunotar ja hirviö.

Klassikkosatujen ainekset ovat kyllä tunnistettavissa, mutta Cunningham on luonut niistä taitavasti aivan uusia kertomuksia aikuisille lukijoille. Näissä herkullisissa, oivaltavissa ja useimmiten melko synkissä kertomuksissa hyvisten ja pahisten roolit eivät ole ollenkaan itsestäänselviä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi Me hirviöt – kertomus, jossa Kaunotar lähtee hirviön luo saadakseen vaihtelua tylsään elämäänsä ja huomiota isältään. Pettymys onkin suuri, kun hirviö ei toimikaan hirviön lailla, eikä isä tulekaan pelastamaan tytärtään. Loppuratkaisua en kuitenkaan paljasta.

Cunningham käsittelee kertomuksissa tämän ajan ongelmia ja ilmiöitä satujen fantasialla höystettynä. Osassa kertomuksia tulkitaan uudelleen koko satu, osassa taas kerrotaan, mitä satuhahmojen elämässä tapahtuu sadun päättymisen jälkeen:

Veljistä kahdestoista on yleensä iltaisin tavattavissa jostakin kaupungin laitapuolen baarista – niiden asiakkaiksi huolitaan näet myös ihmisiä, jotka ovat vapautuneet kirouksestaan vain osittain tai eivät lainkaan. Baarissa istuskelee kolmesataa vuotta vanha nainen, joka ei taikakalan kanssa puhuessaan osannut ilmaista itseään riittävän tarkasti ja huomasi sitten huutavansa: ”Ei, hetkinen, minä tarkoitin sekä ikuista elämää että nuoruutta”, yllättäen tyhjenneen meren aalloille. (Villijoutsenet, s.19)

Kertomuksia höystää Yuko Shimizun tyylikäs, satuteemaan sopiva mustavalkoinen kuvitus.

 

 

hamelnin-pillipiipari

Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari (Jalava 2016)

Moni muistaa ehkä sadun Hamelnin pillipiiparista. Alkuperäisessä sadussa pillipiipari saapuu rottien valloittamaan kaupunkiin ja ajaa rotat pois pilliään soittamalla. Mutta kun kaupunkilaiset eivät olekaan halukkaita maksamaan piiparille sovittua korvausta, kostaa hän lumoamalla soitollaan kaupungin lapset, johdattamalla heidät pois ja sulkemalla heidät vuoren sisään.

Russell Brandin kirjoittamassa ja Chris Riddellin kuvittamassa versiossa Hamelnin asukkaat ovat omahyväisiä ja ilkeitä eivätkä suvaitse keskuudessaan mitään tai ketään poikkeavaa. Ainoa positiivinen poikkeus inhottavien kaupunkilaisten joukossa on jalkapuoli ja kiusattu poika nimeltään Sam, joka seuraa sivusta kaupunkilaisten hullutuksia. Kun anarkistinen rottajengi sitten iskee kaupunkiin kesken vuotuista ”Hamelnin Hemaisevin Kersa” – kilpailua, ajautuu kaupunki hetkessä kaaokseen.

Ne olivat kissan kokoisia eivätkä ne pelänneet mitään. Ne olivat rasvaisia ja liukkaita, niillä oli silmälaput ja stiletit ja ne osasivat halutessaan ampua sarjatulella pyllykuulia.

hamelnin-pillipiipari_sivukuva
Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari – kirjan kuvitusta.

Rotat pistävät ranttaliksi, riehuvat ja rellestävät. Kaupunki on epätoivon vallassa ja juuri silloin paikalle putkahtaa salaperäinen leimusilmäinen pillipiipari, joka lupaa ajaa tuholaiset tiehensä. Hamelnilaiset tietysti vieroksuvat outoa ilmestystä, mutta uskovat lopulta piiparia ja lupaavat vielä vaivanpalkaksi piiparin pyytämän säkillisen kultaa ja voileivän.

Leimusilmäisellä piiparilla ei ollut pienintäkään voileivän tai kullan tarvetta, sillä hän eli korkeamman lain mukaan. Hän oli pillinsä kautta yhteydessä salaiseen asiaan, salaisuuteen, joka piileksii mielemme hiljaisuudessa. Kuulemme sen kuiskivan kun olemme tyyniä, kun meitä ei täytä himo karkkiin tai huomioon tai muuhun roskaan.

 

hamelnin-pillipiipari_piipari
Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari – kirjan kuvitusta.

Pillipiipari ryhtyy soittamaan maagista musiikkiaan ja saa ajettua rotat pois. Pillipiiparin palatessa pyytämään palkkiotaan, pormestari ei tietenkään halua luopua kaupungin rahoista ja piipari kostaa. Kuten alkuperäisessä sadussa, tässäkin versiossa kaupunkilaiset ottavat lopulta opikseen.

Russell Brand on tullut kotimassaan tutuksi paitsi koomikkona ja näyttelijänä, myös yhteiskunnallisten asioiden esillenostajana. Hänen näkemyksiään reilummasta yhteiskunnasta voi lukea tänä vuonna suomeksi ilmestyneestä teoksesta Vallankumous (Sammakko). Myös Hamelnin pillipiiparissa on syvällisempi ulottuvuus ja paikoitellen Brand suorastaan julistaa sanomaansa. Riddellin kuvitus luo merkittävän osan kirjan viehätyksestä. Se on kerrassaan herkullinen karrikoituine ihmishahmoineen ja kammottavine anarkistirottineen. Riddell on tullut tutuksi mm. Ada Gootti kirjojen kirjoittajana ja kuvittajana.

Kirjan ronski kirjoitus- ja kuvitustyyli sekä lukuisat viitteet erilaisiin nykypäivän ilmiöihin kyllä riemastuttivat minua. Uskoisin, että kirjan tyyli vetoaa aikuisten ohella isompiin lapsiin ja nuoriin, mutta mikään pienten lasten kirja tämä ei ole.

 

Muita  satumukaelmia

 

Serena Valentino:
Noidan peili – pahan kuningattaren tarina (Sanoma 2016)
Hirviön sydän – itsekkään prinssin tarina (Sanoma 2016)
Petetty sielu – merinoidan tarina (Sanoma 2016)

Nuorille suunnatussa kirjasarjassa kerrotaan prinsessasatujen pahisten tarinat. Kuinka Lumikin äitipuolesta tuli ilkeä ja pahansuopa kuningatar? Kuinka prinssistä tuli hirviö, johon Kaunotar loppujen lopuksi rakastuu? Entä mikä ajoi Pieni merenneito -sadusta tutun merinoita Ursulan kateuden syövereihin?

pahan-kuningattaren-tarina      punis      sorsa-norsun-raatalina

 

Andrei Huhtala (skrivaus) ja Sanna Mander (artsu): Punis – snadisti kuumottava stoori (Schildts & Söderströms, 2015)
Punahilkka-satu stadin slangille käännettynä: ”Punis-friidu dallailee semisynkäs skutsis sen gamlan ja klesan bulimutsin luo, ku vastaan tepastelee übersniikki Sussari. Sussari alkaa froogaa. Punis heittää et se on stikkaamas baakkelssii bulimutsilleen.”

Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä (Otava 2008)
Hulvattomassa satukokoelmassa vanhat sadut on pistetty mullin mallin. Tämä kirja kestää aikaa ja sadut jaksavat naurattaa isompaakin lukijaa.

 

Perinteisiä satukokoelmia

 

Hans Christian Andersenin satuja (Gummerus, 2016)
Tuoreessa kokoelmassa on sadut Pieni merenneito, Keisarin uudet vaatteet, Ruma ankanpoikanen, Kuusen tarina, Lumikuningatar, Satakieli, Prinsessa ja herne sekä Vakaa tinasotilas.

Otavan suuri satukirja (valikoinut ja kertonut Mary Hoffman ja kuvittanut Anna Currey, Otava 2016)
Raikkaasti kuvitettu tuhti satukokoelma on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 2001.

Tyttöjen oma satukirja (Kids.fi, 2016)
Kymmenessä tutussa sadussa seikkailevat prinsessat, prinssit, tontut ja keijukaiset. Kirja on julkaistu aiemmin nimellä Suuri satukirja tytöille.

 

tyttojen-oma-satukirja      otavan-suuri-satukirja      andersenin-satuja

 

Suomen lasten iltasadut (toimittaneet Laila Hirvisaari ja Anja Salokannel ja kuvittanut Emmi Jormalainen, Otava 2015)
Noin neljänkymmenen sadun joukossa on Andersenin ja Grimmin satujen lisäksi eläinsatuja meiltä ja muualta.

Anni Swan ja Riikka Jäntti (kuvitus): Jänis Vemmelsäären seikkailuja (WSOY, 2015)
Satukuningatar Anni Swanin eläinsaduissa Jänis Vemmelsääri huijaa milloin Kettu Repolaista, milloin Susi Hukkasta.

 

suomen-lasten-iltasadut      janis-vemmelsaaren-seikkailuja

 

Mukavia satuhetkiä!

 

15 kertaa aava avaruus

Pimenevät illat kutsuvat katselemaan tähtitaivasta ja pohdiskelemaan maailmankaikkeuden ihmeitä. Maailman avaruusviikkoa vietetään vuosittain 4.-10.10.

16424611860_0abfe1cf4e_o
kuva: European Space Agency (ESA), CC BY-SA 3.0 IGO

5 x avaruustutkimuksen saavutuksia

 

Hanne-Luise Danielsen (päätoimittaja): Elämän etsintä avaruudesta (Bonnier Publications International AS, 2016)
Onko avaruudessa elämää? Kirjassa seurataan miten tutkijat yrittävät löytää elämän merkkejä universumista.

Matts Andersén: Kun taivas putoaa – miljoonien vuosien törmäykset, milloin seuraava? (Reuna, 2016)
Mitä tapahtuisi, jos lähitulevaisuudessa iso asteroidi törmäisi maapalloon? Maapallolla tunnetaan lähes parisataa meteoriittikraatteria, joista 11 sijaitsee Suomessa. Kirjan lähtökohta on Suomen länsirannikolla Vaasan edustalla sijaitseva meteoriittikraatteri Söderfjärden.

Janna Levin: Mustan aukon blues ja muita ääniä ulkoavaruudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2016)
Albert Einstein ennusti gravitaatioaaltojen olemassaolon jo sata vuotta sitten, mutta ne pystyttiin havaitsemaan vasta helmikuussa 2016. Kirjassa kerrotaan elävästi vuosikymmeniä kestäneestä gravitaatioaaltojen etsinnästä.

 

elaman-etsinta-avaruudesta    kun-taivas-putoaa    mustan-aukon-blues-ja-muita-aania-ulkoavaruudesta

 

Sean Carroll: Maailmanlopun hiukkanen – miten Higgsin hiukkasen etsintä vie kohti uutta käsitystä maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2015)
Tämä teos käsittelee yhtä mullistavimmista löydöistä pitkään aikaan. Higgsin hiukkasen löytäjät voittivat fysiikan Nobelin palkinnon v. 2013.

Heikki Oja: Galaksit (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2015)
Uusinta tietoa galaksien ja kosmologian tutkimuksesta palkitulta tietokirjailijalta.

 

maailmanlopun-hiukkanen    galaksit

 

5 x avaruuden ihmeitä helposti ja hauskasti

 

Ruth Martin ja Allan Sanders (kuv.): Avaruuden ihmeet (Tactic, 2016)
Pienet tutkijat – sarjaan kuuluva tietokirja+kuvakirja houkuttelee tutustumaan avaruuden ihmeisiin.

Peter Bently ja Louise Conway (kuvitus): Avaruussukkula syöksyy matkaan (Mäkelä, 2016)
Täyttä vauhtia – kuvakirjasarjaan kuuluvassa kirjassa komentaja Maisalla miehistöineen on tärkeä tehtävä.

Markus Majaluoma: Hulda ja Jalmari avaruustiedemiehinä (Kvaliti, 2016)
Kuudennessa Hulda ja Jalmari – kuvakirjassa parivaljakko löytää kirpputorilta kaukoputken. Löytävätköhän he avaruudesta elämää?

 

avaruuden ihmeet   avaruussukkula-syoksyy-matkaan    hulda-ja-jalmari-avaruustiedemiehina

 

Markus Hotakainen: Avaruus – tähtitaivaan ihmeitä selkokielellä (Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto, 2015)
Avaruutta, tähtiä, aurinkokuntaa ja avaruustutkimusta esittelevä selkokielinen tietokirja sopii monen ikäisille lukijoille.

Tuukka Perhoniemi ja Juhani Anttila (kuvat):  Popin ja Pikkukarhun avaruusmatka (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2014)
Popi tutustuu aurinkokuntaan taivaalta pudonneen Pikkukarhun kanssa. Tutuksi tulevat niin tähtikuviot kuin planeetatkin.

 

avaruus-tahtitaivaan-ihmeita-selkokielella    popin-ja-pikkukarhun-avaruusmatka

 

5 x tuoretta scifiä

 

Hannu Rajaniemi: Näkymättömät planeetat (Gummerus, 2016)
Taiturimainen ja mielikuvituksekas kokoelma tieteis- ja fantasianovelleja, jotka ammentavat sekä teknologiasta että suomalaisesta mytologiasta.

Shimo Suntila: Tähtiviima – novelleja (Osuuskumma, 2016)
Näiden tieteisnovellien lähtökohtana on avaruuden valtavuus ja ihmisen pienuus.

Juha-Pekka Koskinen: Luciferin oppipojat (WSOY, 2016)
Tieteisromaanissa kapteeni Gabriel Bonhomme XIV miehistöineen lentää Olympos-planeetalle tukahduttamaan kyborgien kapinan. Matkasta tulee kaikkea muuta kuin rutiinikeikka.

 

nakymattomat-planeetat    tahtiviima    luciferin-oppipojat

 

Timo Parvela ja Björn Sortland ja Pasi Pitkänen (kuvitus): Kepler62 – Kirja neljä: pioneerit (WSOY, ilmestyy lokakuussa)
Jo neljänteen osaan ehtinyt huikean jännittävä avaruusseikkailusarja kouluikäisille. Neljännessä osassa joukko lapsia lähetetään tutkimaan maapallon kaltaista planeettaa. Kannattaa lukea Kepler62-sarjan edeltävät osat ensin!

Alexandra Bracken: Prinsessa, lurjus ja maalaispoika – tarina elokuvasta Star Wars, uusi toivo (Sanoma, 2016)
Nuortenkirja kertoo Star Wars -trilogian ensimmäisen elokuvan tarinan kolmen päähenkilön – prinsessa Leian, Han Solon ja Luke Skywalkerin – näkökulmasta. Lue myös Imperiumin vastaisu – Haluatko Jediksi (Sanoma 2016) ja Jedin paluu – Voiman pimeä puoli (Sanoma, 2016).

 

kepler62-pioneerit    prinsessa-lurjus-ja-maalaispoika

 

 

Stressitöntä lomaa

Järjestelmä tarpeeksi on mua lypsänyt.
Luulen, että aika alkaa olla kypsä nyt.

 

Näillä sanoilla alkaa Juha Vainion kappale Käyn ahon laitaa. Kappale on tehty jo v. 1979, mutta sen sanoma puhuttelee arjen oravanpyörässä juoksevan ihmisen tuntoja edelleen.

 

 

Tulkaa viekää sitten vaikka tuhkat pesästä,
mut’ minä nautin kesästä.

 

Mutta entäs jos loma ei tunnukaan lomalta? Perheellisellä voi olla vapaata töistä, mutta lapsiperheen arki iloineen ja kiukkuineen jatkuu silti lomallakin. Jos kesään tulee vielä ahdetuksi liikaa odotuksia ja suunnitelmia, voi siitä tulla yhtä suorittamista. Mikä avuksi? Tässä muutamia vinkkejä rennompaan perhe-elämään, jotta lomakin tuntuisi lomalta.

 

Psykoterapeutti Maaret Kallion Lujasti lempeä (WSOY)– kirja antaa hyvät eväät rennompaan ja armollisempaan elämään. Kallio on tuttu monista TV-ohjelmista ja HS:n Lujasti lempeä – blogista. Kirja jatkaa hänen tutuksi tulleella sujuvasanaisella ja saarnaamattomalla tyylillään.

Lujasti lempeä

Lujasti lempeä ei ole suurta elämämuutosta lupaileva self help – kirja. Se pistää lukijan pohtimaan oman elämänsä kipupisteitä tyrkyttämättä oikeita ratkaisuja. Jotta muutoksia tapahtuu, itselle pitää olla lempeä, mutta myös sopivasti vaativa. Kallio korostaa, että hyvinvointi perustuu omien rajojen ja elämän epätäydellisyyden hyväksymiseen:

Elämä on. Piste. Ei muuta, se vain on. Se ei ole aina mahtavaa, hyvää, onnellista, karmeaa, kärsimystä, mieletöntä, huikeaa, eikä kipeää – se vain on. Elämän ja ihmismielen virittäminen onnellisuuden ansaan tai myönteisyyden vaatimukseen taistelee voimakkaasti niiden perusluontoa vastaa.

Lomakin on vain elämää, joten turhat paineet on syytä heittää romukoppaan.

 

Flickr.com: Eric Kilby, CC BY 2.0
Flickr.com: Eric Kilby, CC BY-SA 2.0

 

 

Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa.
Ei estä kukaan, kun matkaa teen.

 

 

Tavalliseen lapsiperheen päivään mahtuu tunteita laidasta laitaan ja pinna kiristyy joskus niin vanhemmilta kuin lapsiltakin. Elina Kauppilan kirja Kamalan ihana päivä – lasten mindfulness (Viisas elämä, 2016) opettaa tärkeitä tunnetaitoja lapsille ja siinä ohessa myös aikuisille.

Kamalan ihana päivä

Kirja alkaa tarinalla Meinin ja hänen äitinsä päivästä, johon mahtuu monta lapsiperheille tuttua harmin aihetta: Meinille ei maistu aamiainen, pukeminenkin takkuaa jne. Hankalalta tuntuvat tilanteet ratkeavat kuitenkin leikin ja hyväksyvän läsnäolon keinoin. Päivästä tulee hyvä kiukkuineen kaikkineen.

Kirjan toinen osa koostuu harjoituksista, joilla läsnäoloa ja tunnetaitoja voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa. Kehotietoisuutta, rauhoittumista, läsnäoloa ja havainnointia opettavat harjoitukset ovat helposti toteutettavia. Läsnäoloa voidaan harjoitella esimerkiksi tutkimalla ympäriltä löytyviä värejä tai kuuntelemalla ympäristön ääniä. Lapsen kiukkuinen olo voi puolestaan talttua, kun kiukku kuvitellaan eläimeksi, joka lähetetään pois.

Kauppilalta ilmestyy syksyllä toinen samaa aihetta käsittelevä kirja: Ihana perhe – tietoisen vanhemmuuden ABC (Viisas Elämä).
Kamalan ihana päivä -kirjaan sisältyy satuhieronta-harjoitus. Aiheeseen voi tutustua myös Sanna Tuovisen kirjassa Satuhieronta – läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa (WSOY, 2014).

 

Flickr.com: Domenico Salvagnin, CC BY 2.0
Flickr.com: Domenico Salvagnin, CC BY 2.0

 

 

Elämä tää on vain sattumalta saatua,
mutta stressin uhrina ois synti kaatua.

 

 

Parisuhdekin voi olla koetuksella, kun lomalla ollaan tiiviimmin yhdessä kuin arkena. Janna Rantalan kirja Parintaju – parisuhde lapsiperheessä selvittää, miten parisuhteen dynamiikka toimii. Kirjan lukeminen auttaa kehittämään omaa parintajua, eli kykyä nähdä parisuhteen toistuvia vuorovaikutuskuvioita, omaa osuutta niiden syntymisessä sekä tilanteen vaikutusta lapseen:

Parintajuinen suhde suostuu sisältämään osan siitä, mihin minä en tässä elämässä riitä. Mitä kaikkea suhteemme on, vaikka minä en ole tai sinä et ole? Mitä suhteemme voi antaa anteeksi, vaikka minä en voi? Mihin kaikkeen olen pystynyt suhteemme kautta, mutta yksin en?

Parintaju

Kannattaa tutustua myös Sami Minkkisen kirjaan Havaintoja parisuhteesta (Kosmos, 2016), joka kuvaa hauskasti ja osuvasti parisuhdearkea. Kirja perustuu samannimiseen blogiin.

 

Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY_SA
Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY-SA 2.0

 

 

Siellä missä käki vielä kehtaa kukkua,
siellä sammalvuoteella on hyvä nukkua.

 

 

Kaunokirjallisuuden lukeminen tekee tunnetusti hyvää. Näissä kirjoissa on ajatuksia ja pohdittavaa kenelle tahansa hyvästä kirjallisuudesta nauttivalle, mutta perheellisille ne voivat tarjota myös vertaistukea:

 

Unisammakko

Inga Röning: Hippiäinen (Tammi, 2015) ja Unisammakko (Tammi, 2016)
Hippiäinen on hilpeä raskausajan romaani esikoistaan odottavasta Kreetasta. Unisammakossa tarina jatkuu vauva-arjen parissa. Kummatkin romaanit tarjoavat hauskaa ja koskettavaa vertaistukea.

Ina Westman: Syliin (Kosmos 2016)
Episodiromaanissa käsitellään naisen elämän kulmakiviä: lapsen odotusta, synnytystä, parisuhdetta sekä perheen ja työn välillä tasapainoilua. Tarinat kertovat siitä, kun kaikki ei sujukaan niin kuin on odotettu.

Elina Loisa: Rajantakaiset (Tammi, 2016)
Salome ja Leo olivat joskus erottamattomat, mutta nyt perheenisä on sulkeutunut kellariin tietokoneen ääreen ja sulautunut osaksi pelimaailmaa. Äiti pyörittää lapsiperheen arkea yläkerrassa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miten tähän on päädytty?

Vesa Haapala: Karhunkivi (Otava, 2016)
Varhaisteini-ikäinen poika oireilee ja perheen voimat ovat loppumassa. Samalla Vantaan kaupunki säästää erityisopetuksesta, ja isä käy taistoon virkamieskoneistoa vastaan. Neuvoton isä pakenee kesämökkitontille, jota hän raivaa rakennusprojektia varten. Vahvasti tästä ajasta kertova romaani on vantaalaisen Vesa Haapalan esikoisromaani. Haapala on tullut aiemmin tunnetuksi runoilijana.

 

Kun aika loppuu

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (WSOY, 2015)
Kirjailijan mukaan romaani on saanut alkunsa kolmesta kysymyksestä: ”Mitä tapahtuu vanhemmalle, jonka lapsi tekee jotain pahaa? Mitä tapahtuu meille kaikille, jos emme reagoi ilmastonmuutokseen ajoissa? Miten voimme säilyttää uskon siihen, että maailmaa voi muuttaa?”

Petri Vartiainen: Isäasentoja (Otava, 2014)
Novellien ja esseiden välimaastossa liikkuva esikoisteos käsittelee sitä, millaista on olla mies ja isä nykypäivän perheessä.

 

Himaset kaikki kotona

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Himaset – Kaikki kotona? (Otava, 2015)
Himaset-sarjakuva kuvaa lapsiperheen arkea hulvattomasti ja usein hyvin todenmukaisesti. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi siskokset Emmi ja Elina.

Rick Kirkman & Jerry Scott: Täytyykö minun taas huutaa?! (Egmont, 2015)
Jo vuodesta 1990 asti julkaistu Baby Blues-sarjakuva kertoo humoristisesti kotiäidin, kolmen lapsen ja töissä käyvän isän arjesta.

Adam Mansbach ja Owen Brozman (kuvitus): Nyt vittu syö (Into, 2015) ja Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012)
Armottoman rehellistä huumoria useimmille vanhemmille tutuista ongelmista.

 

Hyvää ja rentouttavaa lomaa kaikille!

 

 

Vain suvituulen minä kutsun kuulen.
Se ottaa mukaan mun uudelleen.

 

 

p.s. Tämän artikkelin väliotsikot on lainattu Käyn ahon laitaa -kappaleesta. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmasta Hits – kesän parhaat (F-kustannus, 2009).

 

Lukupiiri 12.5.2015 Lumon kirjastossa

Teema 5: Dystopioita

Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012)

Lumon lukupiiri kokoontuu kevään viimeisen kerran tiistaina 12.5.2015 klo 12 – 14 kirjaston satunurkassa. Toukokuussa valitaan tulevana syksynä luettavat kirjat ja keskustellaan Mikko-Pekka Heikkisen kirjasta Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012).
Terveiset Kutturasta_pieni
Suomi on ajautunut umpikujaan. Maa on jakautunut rikkaaseen Etelään ja köyhään Pohjoiseen. Etelän riistoon kyllästynyt Pohjois-Suomi julistautuu itsenäiseksi, ja Etelä- ja Pohjois-Suomi ajautuvat sisällissotaan. Teos tarttuu veijarimaisesti ajankohtaisiin asioihin: kuntauudistukseen ja syrjäkylien kurjistumiseen.

Lukupiiritapaamisen jälkeen kirjoitan tänne yhteenvedon keskustelusta. Kirjoja on saatavissa Lumon kirjastosta ja e-kirjana HelMetistä.

Tervetuloa lukupiiriin!

Eija Kylänpää
informaatikko
eija.kylanpaa(at)vantaa.fi

Lästips på svenska

Svenska veckan firas i år 31.10-6.11.2011. Veckan till ära presenteras här några böcker på svenska för hela familjen. Alla böcker finns i HelMet och genom att klicka på länken under boktiteln öppnas informationen i HelMet. Det går lätt att beställa dem till närmaste bibliotek. Några av böckerna finns redan i finsk översättning.

Enkel biljett?: från Sverige till Finland med kärlek, längtan och vemod / red. Josefin Almer och Ylva Larsdotter

Elva svenskar berättar om sin relation till Finland. De bor idag på olika håll i Finland och en del frågar sig vad de gör här. Vemodiga men också glada.  Det handlar ju också om Sverige, om att växa upp, om språk och om resorna till Finland. Redaktörer är Josefin Almer och Ylva Larsdotter och bland skribententerna finns bl.a. Maria Wetterstrand och Johan Wennström.
Boken har en syskonantologi…

”Så bra svenska du talar” ! : en antologi om finlandssvenskarnas möten med Sverige

Skribenter är bl.a. Heidi Avellan, Mark Levengood, Yrsa Stenius och Lars Sund.
Redaktör är Lelitha Verghese. Här berättar elva finlandssvenskar hur det är att vara invandrare men att språkligt ha flyttat hem.

Majgull Axelsson: Moderspassion

En av Sveriges mest lästa författares nya bok handlar om föräldraskap, och framför allt om moderskap. Om skuld och skam men också om tillhörighet och gemenskap.
I skuggan av en ovädersnatt får vi höra några människors intensiva berättelser om vad livet förde med sig.

Kjell, Westö: Sprickor (fi. Halkeamia)

Westö i det korta formatet. Tjugofem år av verksamhet i form av krönikor och essäer i
tidningar som Dagens nyheter, Hbl, Veikkaaja, Samarbete och Ny Tid.
70 intressanta texter som ger en bild av världen, Finland och Helsingfors.

Karl Ove Knausgård: Min Kamp 1 (fi. Taisteluni: ensimmäinen kirja)

Karl Ove Knausgårds självbiografiska roman inleds med sorgearbetet efter en far och kretsar mycket kring människans slutpunkt, döden. Boken är en av de senaste årens mest omdiskuterade böcker i Norge och Norden. Romanen har ansetts mästerlig och Knausgård fick bl.a. norska Bragepriset. Romanen kommer att utges i sex fristående band. På svenska finns redan delarna 1-3.

Annika Luther: De hemlösas stad (från ca 15 år-)

Efter en klimatkatastrof år 2035 har stora delar av Finland täckts med vatten. Helsingfors har evakuerats men 15-åriga Lilja vill ta reda på sitt ursprung och rymmer tillbaka till Helsingfors.
Hon kommer till en indisk familj och kommer att leva på ett helt annat sätt än förr.
”En verklighetstrogen framtidsvision som dessutom är spännande”

Lin Hallberg: Harry och den Blå  Prinsen (från ca 7 år-)

Lin Hallberg, Sveriges mest populära skapare av hästböcker, har skrivit en trevlig och lärorik bok om en pukhäst Harry. Carls pappa jobbar vid kungliga livgardet i Stockholm. Carl och Julia får följa med till det stora ridhuset. Kan en pojke tycka mer om hästar än fotboll? Boken utges i samarbete med Beridna  Högvakten och innehåller faktatermer och fina fotografier.

Elin Lindell: Iris Karlssons värsta sommar (från ca 7 år-)

Iris Karlssons värsta sommar är en rolig och otroligt fartfylld bok.
Iris 9 år och farmor Laila 67 år är ganska olika. Farmor tycker om att gråta och Iris tycker om att skratta. Den här sommaren skulle Iris bo hos farmor. Iris trodde att det skulle bli den värsta sommaren någonsin. Men Iris hade helt fel… 

Anna Härmälä: Du hör inte hit, Beiron (fi. Sinä et kuulu tänne, Beiron , bilderbok för hela familjen)

Beiron är en glad hund som bor i en skog tillsammans med sina vänner. Han deltar i en hundutställning som ordnas och plötsligt är inget som förr. Vilken ras är han egentligen?
En härlig bok med fina illustrationer för hela familjen.

Jujja Wieslander: Mamma Mu läser (fi. Mimmi Lehmä lukee, bilderbok för hela familjen)

Kor kan inte läsa böcker. Kor ska inte läsa böcker! Tyckte Kråkan.
Det är så musigt med böcker Kråkan, sa Mamma Mu. Om man kan läsa, så kan man få veta nästan allting! En ny färgsprakande och rolig Mamma Mu!

Lisbet Muurinen, Vanda stadsbibliotek

Kauheaa syksyä

Halloween on juhlapäivä, jota vietetään useimmissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä. Halloween pohjautuu perinteiseen kelttiläiseen sadonkorjuun juhlaan Samhainiin, jota vietettiin loka-marraskuussa. Vanhan uskomuksen mukaan syksyllä luonnon kuihtuessa tämän maailman ja yliluonnollisen maailman rajat hämärtyvät ja hetken aikaa henget saavat liikkua vapaasti houkuttelemassa ihmisiä rajan yli tuonpuoleiseen. Tässä pieni poiminta Halloweenin sopivaa selkäpiitä karmivaa luettavaa kirjaston kokoelmista. 

Cast, P.C: Merkitty

16-vuotiaan Zoeyn elämä muuttuu, kun hän tulee vampyyrin merkitsemäksi. Zoeyn on jätettävä entinen elämänsä ja muutettava vampyyrien sisäoppilaitokseen, Yön taloon. Yön talossa Zoey huomaa omaavansa erityisiä kykyä, joita muilla vampyyrioppilailla ei ole. Zoey saa uusia ystäviä ja vihollisia, eikä entinen elämäkään tunnu jättävän häntä rauhaan.

Gaiman, Neil: Coraline varjojen talossa

Coraline muuttaa vanhempiensa kanssa uuteen kotiin. Kodissa on salaperäinen ovi, joka ei johda mihinkään. Ovi on muurattu umpeen. Coralinen äiti kertoo, että ovi johti ennen viereiseen asuntoon. Ovi kiehtoo Coralinea ja eräänä yönä ovi onkin auki. Ovi johtaa Coralinen rinnakaismaailmaan, joka on samanlainen kuin todellinen maailma – ainakin melkein. Toisessa maailmassa Coralinea odottavat äiti ja isä, joilla on paperinvalkea iho, hämähäkkimäiset, pitkät ohut sormet ja silmien paikalla mustat napit.

Aluksi Coraline viihtyy rinnakkaismaailmassa, mutta kun hän haluaa pois, ei toinen äiti haluakaan päästää häntä. Äiti haluaa Coralinen olevan ikuisesti hänen luonaan.

P. Craig Russell on sovittanut kirjan myös sarjakuvaksi.

Hinton, S.E.: Vampyyrin palvelija

Mielisairaalaan tuodaan potilaaksi nuori mies nimeltä Jamie Sommers. Jamie on viettänyt värikästä elämää salakuljettajana ja hän on joutunut vankilaankin. Silti Jamie pelkää kuollakseen auringonlaskua ja pimeyttä. Tohtori McDevitt alkaa vähitellen hahmottaa Jamien kammottavan tarinan.

Sedgwick, Marcus: Miekkani laulaa

Kiertelevä puunhakkaaja Tomas ja hänen poikansa Peter asettuvat asumaan pienen kylän ulkopuolelle. Peter ihastuu kylässä asuvaan Angnekseen. Kylän rauha rikkoontuu kun metsästä löydetään kuollut mies, jonka rinnassa on aukko. Kuolemaa väitetään itsemurhaksi. Vanhan perinteen mukaan kylän vanhin naimaton tyttö joutuu kuolleen miehen morsiammeksi ja hänen täytyy elää yksin pienessä lukitussa mökissä kylän ulkopuolella neljänkymmenen päivän ajan. Tuo tyttö on Angnes.

Huolestunut Peter menee salaa tapaamaan Angnesta ja joutuu huomaamaan, että Angneksen luona käy joku muukin – joku, joka ei ehkä ole tästä maailmasta…

Shan, Darren: Friikkisirkus

Darren Shan ja hänen ystävänsä Steve pääsevät katsomaan kielletyn Friikkisirkuksen esitystä. Vaikuttavin esiintyjä on Larten Crepsley, joka osaa ajatuksen avulla ohjata myrkkyhämähäkkiään. Darren lumoutuu hämähäkistä. Steve puolestaan tunnistaa Crepsleyn oikean henkilöllisyyden. Ilta muuttaa molempien poikien elämän.

Heli Ronkainen ja Ville Karinen, Vantaan kaupunginkirjasto

Lisää kirjavinkkejä osoitteessa: http://opuksia.blogspot.com/

Aurinkoa kirjastosta

Aurinko antaa kesän ja elämän. Vaikka kesä alkaa olemaan jo lopuillaan voi auringosta nauttia muutoinkin. Romaaneissa se paistaa monesti taustalla ja joskus miltei pääosassa. Nobelkirjailijamme F.E Sillanpään  esikoisteosta Elämä ja aurinko kannattaa lukea, jos miltei ylivertaisen tuntuinen luonnonkuvaus kiinnostaa.  Se tosin kehittyy huippuunsa vasta myöhemmissä teoksissa, kuten palkinnon saaneessa Ihmiset suviyössä josta tunnelmapala: ”Asumusten läheiset kummut ja mäet ovat aamuauringon valtapaikkoja, niiltä se hallitsee maisemia ja ikään kuin katselee ja kuultelee, kuinka sen määräämä tunnelma aaltoilee ilmassa ja äänissä ja kaikkien kappalten pinnassa…”

Faaraoiden Egyptin ja pronssikauden Suomen historiasta kiinnostuneille sopii Carita Forsgrenin Auringon kehrä, jonka yksi päähenkilö on auringon valittu. Egyptin ja kotimaamme aurinkoisuutta vertaillaan myös Ranya ElRamlyn romaanissa  Auringon asema, jossa kerrotaan suomalaisen naisen ja egyptiläisen miehen rakkaustarina.  ”Minun isäni ja minun äitini, he peittyivät valoon. Ei ollut enää  muuta koko maailmassa.” Monica Fagerholmin Ihanat naiset rannalla  -teoksessa eletään paratiisissa 1960-luvulla meren rannalla valkoisessa huvilassa pääosissa kaksi tummaksi paahtunutta kaunista naista. ”Kaikki muutkin, ainakin useimmat, päätyvät lopulta rannalle. Kuin pakosta.”

Miehistä otetta ja jännitystä löytyy aurinkoenergiaa käsittelevistä kirjoista  Jumalan pikkusormi ja Ian McEwanin Polte. Ensimmäisessä tutustutaan Saharan alueen kulttuuriin ja luontoon toiminnallisen  taistelukuvauksen taustana. Onko kolme kilometriä korkea energialaitos ratkaisu kasvihuoneilmiöön ja  kaiken sotimisen arvoinen ? Ian McEwan osaa ihmiskuvauksen jalon taidon tärkeiden kirjallisuuspalkintojen arvoisesti. Päähenkilönä sekoilee viisikymppinen fysiikan nobelisti, jonka elämä muuttuu perusteellisesti, kun hän pääsee pelastamaan maailmaa aurinkoenergian avulla.  Fysiikastakin osataan kirjoittaa ihmeen helposti ja  naurun paikkoja riittää.    

Annika Lemola, Vantaan kaupunginkirjasto

Pia Juul Tikkurilan kirjastossa

Pia Juul interview by Ville Karinen, Vantaa city library.

Tikkurilan kirjaston aikuisten osastolla oli vieraana tanskalainen kirjailija Pia Juul maanantaina 22.8. klo 18-19.00. Pia Juul (s. 1962) on Tanskan arvostetuimpia nykykirjailijoita. Tänä syksynä suomennoksena ilmestynyt Hallandin murha on voittanut Tanskan merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Den Danske Banks literaturprisin. Teos on ollut kotimaassaan myyntimenestys ja se on julkaistu jo kahdeksassa maassa.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Tikkurilan kirjasto, Tanskan suurlähetystö, Atena kustannus ja Vantaan Pohjola-Norden ry.