Sommaren är kort

Tomas Ledinin iloisen letkeä Sommaren är kort muistuttaa meitä siitä, että kesästä kannattaa nauttia kun sitä vielä riittää. Useat ovat jo joutuneet palaamaan takaisin työpaikailleen, sillä yli kolmannes suomalaista lomailee heinäkuussa. Olo voi aluksi olla haikea, mutta parissa viikossa rytmi yleensä palautuu tavanomaiseen ja työstä voi taas nauttia. Kesälomalla viipyilevää mieltä voisi helliä ajatuksia herättävillä esseekokoelmilla tai vinkeillä, joilla arkielämän laatua ja työssä jaksamista voi parantaa.

 


Rakkaus, onnellisuus, hyvä elämä


Tommi Melender: Onnellisuudesta  – esseitä
(WSOY 2016)

Onnellisuudesta

Tommi Melenderin omista ajatuksista, kokemuksista ja laajasti kaunokirjallisuudesta ammentavat esseet kritisoivat aikamme onnellisuusteollisuutta. Melenderin mukaan itsetutkiskelun ei tarvitse olla narsistista sisäänpäin kääntymistä, vaan omakohtainen voi olla yleispätevääkin. Helena Miettisen arvio kirjasta Savon Sanomissa.

 

Bell Hooks: Rakkaus muuttaa kaiken (Niin & näin 2016)

Rakkaus muuttaa kaiken

Nimimerkillä bell hooks kirjoittava amerikkalainen Gloria Jean Watkins on feministi ja sosiologi. Bell hooks lähestyy rakkauden teemaa omista lähtökohdistaan käsin, mutta tarkastelee aihetta myös edustamiensa tieteenalojen näkökulmasta. Bell hooksin laajasta tuotannosta on aiemmin suomennettu Vapauttava kasvatus (Kansanvalistusseura 2007). Anna Pöysän arvio Rakkaus muuttaa kaiken  -teoksesta Image –lehden blogissa.

 

Siri Hustvedt: Elää, ajatella, katsoa (Otava 2016)

Elää, ajatella, katsoa

Esseekokoelmansa alkulehdillä kirjailija toteaa, että teoksen laajaa aihepiiriä yhdistävä teema on se mitä merkitsee olla ihminen.  Esseet ovat syntyneet kuuden vuoden aikana. Hustved kertoo halunneensa hyödyntää teksteissään monien eri opinalojen oivalluksia, sillä ihmisen todellisuus on liian monimutkainen selitettäväksi yhdellä teoreettisella mallilla. Kaisa Järvelän kirja-arvio teoksesta Aamulehdessä.

 

Jaksamista arkeen ja työelämään

 

Sanna Wikström: Hyvän elämän reseptit – oivalluksia arjen keskelle (Readme 2016)

Hyvän elämän reseptit

Hidasta elämää – hyvinvointisivuston perustajan ja hyvinvointikouluttaja Sanna Wikströmin teoksesta Hyvän elämän reseptit on tullut jo toinen laajennettu painos. Kustantajan mukaan kirja ”sisältää kirjoituksia tavallisesta arjesta ja sen oivalluksista, jotka ottavat lukijansa lempeästi mukaan makustelemaan omaa elämää, sen karvaita kohtia ja makeimpia hetkiä”.

 

Krisse Lipponen, Anneli Litovaara ja Antero Katajainen: Voimaa – hyvän elämän polku (Duodecim 2016)

voimaa

Työhyvinvointiin perehtyneiden terveydenhuollon ammattilaisten opas parempaan elämään. Kirja rakentuu tutkimustiedon ja kirjoittajien pitkän kokemuksen varaan. Lukija voi poimia teoksesta itseään kiinnostavia teemoja:

  • Opas hyvän elämän rakentamiseen
  • Haasteina hyvän elämän polulla
  • Hyvä elämä – hyvinvointia, onnellisuutta ja kukoistusta
  • Vahvuudet
  • Mindfulness voimanlähteenä
  • Itsemyötätunto
  • Resilienssi eli vaikeuksista selviämisen kyky

Kirjan harjoitusten avulla voi aktiivisesti auttaa itseään voimaan paremmin. Kirja on uudistettu laitos samojen tekijöiden aiemmin ilmestyneestä Voimavarat käyttöön -teoksesta.

 

Karita Palomäki ja Juha Siira: Kehon viisaat viestit – vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista (Kirjapaja 2016)

Kehon viisaat viestit

Karita Palomäki on psykofyysinen fysioterapeutti ja Juha Siira kipupsykologi ja psykoterapeutti. Kehon viisaat viestit auttaa lukijaa ymmärtämään ja kuuntelemaan oman kehon viestejä stressaavassa maailmassamme. Kirjan esipuheessa tekijät suosittelevat, että teosta luetaan kolmannesta luvusta alkaen järjestyksessä, sillä ”luvusta käynnistyy prosessinomainen, etenevä polku”. Kirjan sisältö:

  • Stressin monet puolet
  • Tunteiden, stressin ja kivun yhtälö
  • Tiedosta ja tunne kehosi
  • Vapauta stressi ja kipu kehosi kautta
  • Työskentele tunteittesi kanssa
  • Avaa kivun syvempi merkitys itsellesi

 

Mats & Susan Billmark: Elä enemmän, stressaa vähemmän  (WSOY 2016)

Elä enemmän, stressaa vähemmän

Ruotsalaisen pariskunnan omiin kokemuksiin perustuva opas kaikille stressistä ja murehtimisesta kärsiville. Lainaus kirjan esipuheesta: ”Kunpa meillä olisi ollut tämä kirja, kun meillä meni huonosti! Nyt se on tässä! Toivomme, että siitä on apua monille ihmisille, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa kuin me olimme: emme ymmärtäneet, että meidän oli pakko nousta ylös ja miettiä, mitä meille oli oikeastaan tapahtumassa.”

 

Harri Virolainen & Ilkka Virolainen: Mielen voima – mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin (Viisas elämä, Basam Books 2016)

Mielen voima

Kauppatieteen tohtorit Harri ja Ilkka Virolainen kertovat kirjassaan miten tunteilla ja ajatuksilla voi vaikuttaa omaan terveyteensä.

 

 

Summertime

Keskiviikkona 27.7. vietettävän Unikeonpäivän kunniaksi Summertime kappale johdattelee viikon aiheeseen: uni ja unettomuus.  Summertimen ovat levyttäneet monet tunnetut artistit. Erilaisia versioihin voi tutustua vaikkapa The song ”Summertime” sivustolle koottujen linkkien avulla. Slideshowssa esitellään Summertime kappaletta lyhyesti. Kirjavinkkeissä tietoa unesta ja unettomuudesta.

 

 

Naantalissa Unikeonpäivää on vietetty jo 1880-luvulta asti. Ylen arkistossa Unikeot Naantalin auringon alla on poimintoja meneiltä vuosilta.

Leikkimielisessä tapahtumassa valitaan vuoden unikeko, joka perinteen mukaan nimitetään tehtäväänsä heittämällä hänet veteen.

Kun uni ei tule

Unettomuus on suomalaisten moderni kansantauti.  Tilapäisiä uniongelmia on monen aikuisen elämässä, mutta noin 10-15 prosenttia suomalaisista kärsii unettomuudesta kroonisesti.   Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta keskimäärin tarvitsemme 7-8 tunnin yöunet ollaksemme toimintakykyisiä ja virkeitä.

Kevyessä unessa ihminen on valveen ja unen välimaastossa – hän torkkuu. Syvässä unessa aivot ja elimistö nukkuvat ja ihmisen elimistö palautuu fyysisestä rasituksesta. REM-unen aikana nähdään suurin osa unista, mutta silloin tapahtuu myös oppimista ja mieleen painamista.

Unettomuudesta verkkosivuilla:

Unettomuuden hoitosuositukset Duodecimin Käypä hoito -sivulla.
Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttusen artikkeli unettomuudesta Duodecimin sivuilla.
Uniliitto ry
Helsingin uniklinikka

Tietokirjallisuutta unettomuudesta

Tässä listauksessa on mukana vuoden 2016 aikana ilmestyneitä uutuuksia, mutta kannattaa katsoa vanhempiakin aiheesta ilmestyneitä tietokirjoja.

Laura Andersson: Voit nukkua – kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään (Atena 2016)

Voit nukkua

Lapsiperheessä hyvä yöunen eteen täytyy tehdä määrätietoista työtä jo vauvan ensimmäisistä viikoista alkaen. Helsinkiläinen kustannustoimittaja Laura Andersson on tutustunut univaikeuksiin omien kokemustensa, alan kirjallisuuden ja uniasiantuntijoiden kautta.  Kirjan tietoja kootessaan hän havaitsi, että tiedon hakeminen Suomen ulkopuolelta on hyödyllistä. Monet vauvat, jotka nukkuivat yhtenäisiä yöunia, asuivat muualla kuin Suomessa.  Kirjan käytännöllisten neuvojen avulla voi valvomiskierrettä lähteä katkaisemaan.

Leeni Peltonen: Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan (Otava 2016)

Valvomo

Kotilieden päätoimittajana pitkään työskennellyt journalisti Leeni Peltonen kirjoittaa unettomuudesta asiantuntevasti. Kirjassa on paljon tietoa unettomuuden syistä ja hoidosta. Asiatiedot on koottu näppärästi tietoiskuiksi lukujen loppuun. Lukijan kannalta merkittävää ovat myös Leeni Peltosen omat kokemukset. Koko ikänsä unettomuudesta kärsineenä hän haluaa tarinallaan antaa toivoa kohtalotovereilleen: nukkumaan voi oppia aikuisenakin. Leeni Peltosen tarina on kuin jännittävä salapoliisikertomus, jonka lopussa syylliset paljastuvat. Unettomuudesta ei ehkä pääse eroon helpoilla konsteilla, mutta lohdullista on se, että unenlaatua voi parantaa.

Arlene K. Unger: Uni – 50 helppoa harjoitusta, joiden avulla pääset eroon unettomista öistä (Docendo 2016)

Uni

Amerikkalaisen psykiatrin ja hyvinvointivalmentajan Arlene K. Unger rentoutumisharjoituksia.

Hanna Lehtonen: Väsynyt äiti – apua uupumukseen ja unettomuuteen (BoD – Books on Demand 2016)

Väsynyt äiti

Kahden lapsen äiti ja tiedottaja Hanna Lehtonen kertoo uupumuksesta ja unettomuudesta oman selviytymistarinansa. Kotivinkki -lehden haastattelussa ” Suoritin äitiyttä niin että romahdin” hän kertoo kirjansa taustalla olleesta elämäntilanteesta.

 

Yöstä ja nukkumisesta lastenkirjallisuudessa

Laura Ertimo, Satu Kontinen: Yö – kirja unesta ja pimeän salaisuuksista (Myllylahti 2016)

Yö

Laura Ertimon kirjoittamassa ja Satu Kontisen kuvittamassa lasten tietokirjassa kerrotaan hauskasti yöstä ja nukkumisesta. Mustavalkoinen kuvitus on upea ja miellyttää myös aikuisen silmää! Arja Kivipellon arvio kirjasta Helsingin Sanomissa.

 

Jory John & Benji Davies: Pää tyynyyn! (Karisto 2016)

Pää tyynyyn

Pää tyynyyn! on Jory Johnin viehättävä ja viihdyttävä tarina väsyneestä karhusta, joka ei pääse nukkumaan. Naapurin pirteä ja seuraa vailla olevan ankka häiritsee häntä juuri silloin kun hän on nukahtamaisillaan. Benji Davisin pelkistetyssä kuvituksessa on käytetty harkittua ja rajattua väripalettia. Suomennoksen on tehnyt Roope Lipasti. Vähän tekstiä sisältävä kuvakirja voisi toimia vaikkapa iltasatuna.  Nukkumisen tärkeys havainnollistetaan lapselle: unta vaille jäänyt karhu muuttuu äreäksi.

 

Stressitöntä lomaa

Järjestelmä tarpeeksi on mua lypsänyt.
Luulen, että aika alkaa olla kypsä nyt.

 

Näillä sanoilla alkaa Juha Vainion kappale Käyn ahon laitaa. Kappale on tehty jo v. 1979, mutta sen sanoma puhuttelee arjen oravanpyörässä juoksevan ihmisen tuntoja edelleen.

 

 

Tulkaa viekää sitten vaikka tuhkat pesästä,
mut’ minä nautin kesästä.

 

Mutta entäs jos loma ei tunnukaan lomalta? Perheellisellä voi olla vapaata töistä, mutta lapsiperheen arki iloineen ja kiukkuineen jatkuu silti lomallakin. Jos kesään tulee vielä ahdetuksi liikaa odotuksia ja suunnitelmia, voi siitä tulla yhtä suorittamista. Mikä avuksi? Tässä muutamia vinkkejä rennompaan perhe-elämään, jotta lomakin tuntuisi lomalta.

 

Psykoterapeutti Maaret Kallion Lujasti lempeä (WSOY)– kirja antaa hyvät eväät rennompaan ja armollisempaan elämään. Kallio on tuttu monista TV-ohjelmista ja HS:n Lujasti lempeä – blogista. Kirja jatkaa hänen tutuksi tulleella sujuvasanaisella ja saarnaamattomalla tyylillään.

Lujasti lempeä

Lujasti lempeä ei ole suurta elämämuutosta lupaileva self help – kirja. Se pistää lukijan pohtimaan oman elämänsä kipupisteitä tyrkyttämättä oikeita ratkaisuja. Jotta muutoksia tapahtuu, itselle pitää olla lempeä, mutta myös sopivasti vaativa. Kallio korostaa, että hyvinvointi perustuu omien rajojen ja elämän epätäydellisyyden hyväksymiseen:

Elämä on. Piste. Ei muuta, se vain on. Se ei ole aina mahtavaa, hyvää, onnellista, karmeaa, kärsimystä, mieletöntä, huikeaa, eikä kipeää – se vain on. Elämän ja ihmismielen virittäminen onnellisuuden ansaan tai myönteisyyden vaatimukseen taistelee voimakkaasti niiden perusluontoa vastaa.

Lomakin on vain elämää, joten turhat paineet on syytä heittää romukoppaan.

 

Flickr.com: Eric Kilby, CC BY 2.0
Flickr.com: Eric Kilby, CC BY-SA 2.0

 

 

Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa.
Ei estä kukaan, kun matkaa teen.

 

 

Tavalliseen lapsiperheen päivään mahtuu tunteita laidasta laitaan ja pinna kiristyy joskus niin vanhemmilta kuin lapsiltakin. Elina Kauppilan kirja Kamalan ihana päivä – lasten mindfulness (Viisas elämä, 2016) opettaa tärkeitä tunnetaitoja lapsille ja siinä ohessa myös aikuisille.

Kamalan ihana päivä

Kirja alkaa tarinalla Meinin ja hänen äitinsä päivästä, johon mahtuu monta lapsiperheille tuttua harmin aihetta: Meinille ei maistu aamiainen, pukeminenkin takkuaa jne. Hankalalta tuntuvat tilanteet ratkeavat kuitenkin leikin ja hyväksyvän läsnäolon keinoin. Päivästä tulee hyvä kiukkuineen kaikkineen.

Kirjan toinen osa koostuu harjoituksista, joilla läsnäoloa ja tunnetaitoja voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa. Kehotietoisuutta, rauhoittumista, läsnäoloa ja havainnointia opettavat harjoitukset ovat helposti toteutettavia. Läsnäoloa voidaan harjoitella esimerkiksi tutkimalla ympäriltä löytyviä värejä tai kuuntelemalla ympäristön ääniä. Lapsen kiukkuinen olo voi puolestaan talttua, kun kiukku kuvitellaan eläimeksi, joka lähetetään pois.

Kauppilalta ilmestyy syksyllä toinen samaa aihetta käsittelevä kirja: Ihana perhe – tietoisen vanhemmuuden ABC (Viisas Elämä).
Kamalan ihana päivä -kirjaan sisältyy satuhieronta-harjoitus. Aiheeseen voi tutustua myös Sanna Tuovisen kirjassa Satuhieronta – läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa (WSOY, 2014).

 

Flickr.com: Domenico Salvagnin, CC BY 2.0
Flickr.com: Domenico Salvagnin, CC BY 2.0

 

 

Elämä tää on vain sattumalta saatua,
mutta stressin uhrina ois synti kaatua.

 

 

Parisuhdekin voi olla koetuksella, kun lomalla ollaan tiiviimmin yhdessä kuin arkena. Janna Rantalan kirja Parintaju – parisuhde lapsiperheessä selvittää, miten parisuhteen dynamiikka toimii. Kirjan lukeminen auttaa kehittämään omaa parintajua, eli kykyä nähdä parisuhteen toistuvia vuorovaikutuskuvioita, omaa osuutta niiden syntymisessä sekä tilanteen vaikutusta lapseen:

Parintajuinen suhde suostuu sisältämään osan siitä, mihin minä en tässä elämässä riitä. Mitä kaikkea suhteemme on, vaikka minä en ole tai sinä et ole? Mitä suhteemme voi antaa anteeksi, vaikka minä en voi? Mihin kaikkeen olen pystynyt suhteemme kautta, mutta yksin en?

Parintaju

Kannattaa tutustua myös Sami Minkkisen kirjaan Havaintoja parisuhteesta (Kosmos, 2016), joka kuvaa hauskasti ja osuvasti parisuhdearkea. Kirja perustuu samannimiseen blogiin.

 

Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY_SA
Flickr.com: Florin Gorgan, CC BY-SA 2.0

 

 

Siellä missä käki vielä kehtaa kukkua,
siellä sammalvuoteella on hyvä nukkua.

 

 

Kaunokirjallisuuden lukeminen tekee tunnetusti hyvää. Näissä kirjoissa on ajatuksia ja pohdittavaa kenelle tahansa hyvästä kirjallisuudesta nauttivalle, mutta perheellisille ne voivat tarjota myös vertaistukea:

 

Unisammakko

Inga Röning: Hippiäinen (Tammi, 2015) ja Unisammakko (Tammi, 2016)
Hippiäinen on hilpeä raskausajan romaani esikoistaan odottavasta Kreetasta. Unisammakossa tarina jatkuu vauva-arjen parissa. Kummatkin romaanit tarjoavat hauskaa ja koskettavaa vertaistukea.

Ina Westman: Syliin (Kosmos 2016)
Episodiromaanissa käsitellään naisen elämän kulmakiviä: lapsen odotusta, synnytystä, parisuhdetta sekä perheen ja työn välillä tasapainoilua. Tarinat kertovat siitä, kun kaikki ei sujukaan niin kuin on odotettu.

Elina Loisa: Rajantakaiset (Tammi, 2016)
Salome ja Leo olivat joskus erottamattomat, mutta nyt perheenisä on sulkeutunut kellariin tietokoneen ääreen ja sulautunut osaksi pelimaailmaa. Äiti pyörittää lapsiperheen arkea yläkerrassa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miten tähän on päädytty?

Vesa Haapala: Karhunkivi (Otava, 2016)
Varhaisteini-ikäinen poika oireilee ja perheen voimat ovat loppumassa. Samalla Vantaan kaupunki säästää erityisopetuksesta, ja isä käy taistoon virkamieskoneistoa vastaan. Neuvoton isä pakenee kesämökkitontille, jota hän raivaa rakennusprojektia varten. Vahvasti tästä ajasta kertova romaani on vantaalaisen Vesa Haapalan esikoisromaani. Haapala on tullut aiemmin tunnetuksi runoilijana.

 

Kun aika loppuu

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (WSOY, 2015)
Kirjailijan mukaan romaani on saanut alkunsa kolmesta kysymyksestä: ”Mitä tapahtuu vanhemmalle, jonka lapsi tekee jotain pahaa? Mitä tapahtuu meille kaikille, jos emme reagoi ilmastonmuutokseen ajoissa? Miten voimme säilyttää uskon siihen, että maailmaa voi muuttaa?”

Petri Vartiainen: Isäasentoja (Otava, 2014)
Novellien ja esseiden välimaastossa liikkuva esikoisteos käsittelee sitä, millaista on olla mies ja isä nykypäivän perheessä.

 

Himaset kaikki kotona

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Himaset – Kaikki kotona? (Otava, 2015)
Himaset-sarjakuva kuvaa lapsiperheen arkea hulvattomasti ja usein hyvin todenmukaisesti. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi siskokset Emmi ja Elina.

Rick Kirkman & Jerry Scott: Täytyykö minun taas huutaa?! (Egmont, 2015)
Jo vuodesta 1990 asti julkaistu Baby Blues-sarjakuva kertoo humoristisesti kotiäidin, kolmen lapsen ja töissä käyvän isän arjesta.

Adam Mansbach ja Owen Brozman (kuvitus): Nyt vittu syö (Into, 2015) ja Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012)
Armottoman rehellistä huumoria useimmille vanhemmille tutuista ongelmista.

 

Hyvää ja rentouttavaa lomaa kaikille!

 

 

Vain suvituulen minä kutsun kuulen.
Se ottaa mukaan mun uudelleen.

 

 

p.s. Tämän artikkelin väliotsikot on lainattu Käyn ahon laitaa -kappaleesta. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmasta Hits – kesän parhaat (F-kustannus, 2009).

 

”Muistan jäätelökesää…”

suosittelija-blogin kesäkollaasi

Paljaat varpaat, veden liplatus ja tuulen suhina puissa, sormiin sulava jäätelötötterö, aikaa nauttia lukemisesta… Ihana kesä on taas täällä!

Suosittelija-blogin porukka on virittäytynyt kesätunnelmaan. Joka viikko esittelemme blogissa kesään liittyvää musiikkia ja kirjallisuutta. Tutut kesäbiisit johdattelevat monipuolisiin lainavinkkeihin. Kesän mittaan blogissa nautitaan mm. kesäisiä juomia, tarjotaan seikkailuja lapsenmielisille ja annetaan vinkkejä lomastressin ehkäisyyn. Sarjan avaa oikeutetusti yksi kaikkien aikojen rakastetuimmasta kesäkappaleista: Jäätelökesä. Kirjaosuudessa perehdytään minkäs muunkaan kuin jäätelön valmistukseen.

 

 

Jäätelökesän lähteillä

Kappale Jäätelökesä on ilmestynyt vuonna 1978 Maarit Hurmerinnan kolmannen albumin, Siivet saan, aloitusraitana. Kappaleen on säveltänyt Sami Hurmerinta ja sanoittanut Mikko Alatalo. Jäätelökesästä tuli hitti, jonka myötä Maaritin ura sai merkittävän sysäyksen eteenpäin. Siivet saan -albumi myi kultaa jo ilmestymisvuonna. Maarit Hurmerinta sai vuonna 2015 Musiikin Valtionpalkinnon pitkästä ja ansiokkaasta urastaan.

Maarit ja Sami Hurmerinta muistelevat Suosittelija-blogin videolla Jäätelökesä -kappaleen syntyvaiheita. Video on kuvattu Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston studiossa 26.5.2016.

Pidemmän version Hurmerintojen haastattelusta voi katsoa HelMetVantaan Youtube-kanavalla. Videolla he kertovat mm. lisää Siivet saan -albumin tekemisestä.

 

 

Jäätelön alkuperä

Jätski, jäde, pehmis – mitä kesä olisikaan ilman tuota viilentävää ihanuutta. Jäätelön alkuperästä on olemassa yhtä monta tarinaa kuin on jäätelömakujakin. Rooman valtakunnassa valmistettiin vuoristosta louhitusta jäästä, hunajasta, hedelmistä  ja mehusta sorbettia muistuttavaa jälkiruokaa. Marco Polon sanotaan tuoneen jäätelön valmistamisen taidot Kiinasta. Italia on nykyäänkin jäätelön luvattu maa, jossa Gelateriassa vierailijaa hemmotellaan mitä erilaisimmilla makuelämyksillä.

Vuonna 1718 ilmestyneessä Mrs Mary Eales Receipts  keittokirjassa jäätelö-ohjeissa oli jo käytetty kermaa. Reseptejä hiottiin paremmiksi vuosikymmenien ajan, mutta vasta 1750-luvulla saatiin aikaan pehmeämpää ja kuohkeampaa jäätelöä.

Amerikkalainen Nancy M. Johnson patentoi vuonna 1843 käsikäyttöisen jäätelönvalmistuslaitteen. Rahan puutteessa hän myi keksintönsä oikeudet William Youngille. Jäätelön teollisen valmistamisen sanotaan alkaneen Yhdysvalloissa 1851.

 

Suomi jäätelömaana

Suomi on jäätelönkulutuksessa Euroopan ykkönen.  Vuosittain sitä kuluu noin 13 litraa henkeä kohti. Puolet määrästä nautitaan kesäkuukausien aikana.

Vanhin suomalainen jäätelönvalmistaja on italialaisen Magin perheen vuonna 1922 perustama Helsingin jäätelötehdas, joka on olemassa edelleenkin. Viime vuosina tuttujen kotimaisten ja ulkomaisten suuryritysten rinnalle on noussut pienyrittäjiä, joiden valikoimat täydentävät perinteisiä tuotteita.

 

Kotijäätelöä valmistamaan!

Virpi Mikkonen & Tuulia Talvio: Hyvän olon jäätelökirja – ilman maitotuotteita, gluteenia ja valkoista sokeria: 80 + reseptiä helppoihin hyvää tekeviin jäätelöihin  (Cozy publishing 2016)

requestVirpi Mikkosen ja Tuulia Talvion Hyvän olon jäätelökirjan ohjeiden avulla herkkujen makuun pääsevät myös ruoka-aineallergikot ja vegaanit. Ohjeissa käytetyt raaka-aineet ovat luonnollisia makeutusaineita myöten. Hedelmät, marjat, kasvipohjaiset maidot, pähkinät ja siemenet ovat aineita, joista unelmien jäätelöt valmistuvat. Valmistusmenetelmät ovat helppoja eikä jäätelökonetta välttämättä tarvita.  Kirjasta löytyy yli 80 reseptiä, joiden joukossa on myös mehujää-, sorbetti-, pirtelö- ja  jäätelökakkuohjeita sekä lisukkeita.

 

 

 

 

Erica Palmcrantz Aziz : Herkullista raakana – jäätelöt, pirtelöt, smoothiet & mehut (Kustannus Mäkelä 2016)

request (1)Raakaruoka eli raw food -idea sovellettuna jäätelönvalmistukseen. Kirjassa on reseptejä jäätelöihin, pirtelöihin, smoothieihin ja tuoremehuihin. Ohjeissa ei ole käytetty maitotuotteita, gluteenia tai kananmunia. Valkoinen sokeri on korvattu terveellisimmillä vaihtoehdoilla. Raaka-aineet ovat luonnollisia. Useimmissa ohjeissa on mukana jokin erityisen terveysvaikutteinen aine.

 

 

 

 

 

Cesar ja Nadia Roden: Mehujääsirkus – 50 viileää mehujääohjetta (Moreeni 2015)

Näiden mehujäiden joukosta niin lapset kuin aikuisetkin löytävät varmasti oman suosikkinsa.

Mehujääsirkus

Elisabeth Johansson: Jäätelö – kotitekoista jäätelöä, sorbetteja, paletoja sekä muita jäisiä herkkuja (Tammi 2013)

request (2)Ihastuttava jäätelökirja pitää sisällään yli 170 ohjetta, joiden toteuttamiseen ei välttämättä tarvita jäätelökonetta. Teoksen ohjeista löytyy myös eksotiikkaa kuten esimerkiksi kurkku-jalapenopaletat tai limenlehti-yuzusorbetti.

 

 

 

 

 

 

 

Tutustu myös:

Chris ja James Tanner: Jätskiä – kylmää hyvää: jäätelöt, jäädykkeet, sorbetit (Otava 2013)

request (3)

Jäätelöt ja pirtelöt (Gummerus, 2013)

request (4)

Sunil Vijayakar: Jäätikkarit – herkulliset huurteiset nekut (Gummerus 2013)

request (5)

Elisabeth Johansson: Suklaata – raakasuklaa, kakut & jälkiruoat, juomat & jäätelöt, praliinit & tryffelit (WSOY 2013)

request (6)