Kevät mielessä

 

Pääsiäinen tuo mukavan pienen hengähdystauon kevätkauteen. Juuri nyt ulkona näyttää harmaalta, mutta ennen pitkää leskenlehdet putkahtelevat esiin piristämään mieltä ja vihreys alkaa ottaa valtaa maisemasta. Tervetuloa kevät ja uusi kasvukausi!

 

Kohti pääsiäistä

 

Anneli Kanto ja Noora Katto (kuvitus): Vilma Virtanen virpomassa (Karisto, 2017)
Viisi villiä Virtasta – sarjan yhdeksännen osan pääosassa on kuusivuotias Vilma Virtanen, joka joutuu lähtemään virpomisretkelle ensimmäistä kertaa ilman isosisko Veeraa. Ujo Vilma ei millään uskaltaisi lähteä yksin soittelemaan naapureiden ovikelloja. Nuorimmat sisarukset Kastehelmi ja Perttu lähtevät sentään mukaan. Naapureiden ovien takaa paljastuu monenlaisia ihmisiä ja reaktioita. Välillä virpomisloru unohtuu ja välillä Vilmaa nolottaa pikkusisarusten käytös. Lopulta rohkeus kuitenkin palkitaan.

Näissä Viisi villiä Virtasta -sarjan kirjoissa käsitellään lasten elämään kuuluvia asioita, tunteita, ikävaiheita ja sisarussuhteita ihanan aidosti, mutta huumoria unohtamatta. Virtasen sisarusten mukana kirjassa tutustutaan myös pääsiäisperinteisiin.

 

 

Sanna Mansikkamäki: Muna – herkulliset ohjeet kananmunasta (Readme.fi, 2017)
Munat kuuluvat pääsiäiseen niin koristeina kuin syötävinä herkkuina. Tässä sopivasti pääsiäisen alla ilmestyvässä keitto- ja tietokirjassa ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäki tarjoilee monipuolisia kananmunareseptejä. Kananmunaa arvostetaan nykyään osana terveellistä ruokavaliota ja harva raaka-aine taitaa vetää vertoja sen monipuolisuudelle ruuanlaitossa. 

 

Anitta Ruotsalainen: Pisanka – pääsiäismunat: opas munien vahakoristeluun (BoD, 2016)
Perinteisellä mehiläisvahatekniikalla koristellut munat ovat värikkäitä ja kauniita koristeita. Kirjan neuvojen avulla koristelu onnistuu myös kotona.

 

Kelsey Elam: Paperi kukkii – 100 kauneinta askartelumallia (Minerva, 2017)
Nämä toinen toistaan upeammat paperikukat ovat jotain aivan muuta kuin virpomisvitsojen silkkipaperimytyt. Kirja sisältää ohjeita aidon näköisten ruusujen, pionien, unikkojen ja monien muiden kukkien askartelemiseen, joita kelpaa ihastella maljakossa läpi vuoden.

Lisää paperikukkia ja muita ohjeita paperikoristeiden tekoon löytyy näistä kirjoista:

Dave King: Paperin taika (Mäkelä, 2016)

Angelika Kipp: Paperikoristeita pakkauskääreistä, vanhoista kirjoista ja munakoteloista (Mäkelä 2017) sekä Paperidesign – kauniita koristeita vanhoista papereista, pahveista ja rasioista (Mäkelä, 2016)    

 

Vihreää läpi vuoden

 

Syötävät versot sopivat hyvin pääsiäiskoristeeksi rairuohon tilalle. Idättämällä ja versoja kasvattamalla pääsee myös nauttimaan omasta sadosta läpi vuoden. Parhaassa tapauksessa satoa saa alle viikossa eikä tilaakaan tarvitse olla kummoisesti.

Lina Wallentinson: Idut ja versot ruukusta keittiöön (Metsäkustannus, 2017)
Ruotsalainen ravitsemus- ja ruokatoimittaja Lina Wallentinson antaa tässä teoksessa havainnoilliset ohjeet eri lajikkeiden kasvattamiseen. Lisäksi kirjassa on reseptejä, joissa ituja ja versoja käytetään monipuolisilla tavoilla.

Mea Salo: Hellattoman kokin elävä raakaravinto (Moreeni, 2017)
Rutkasti ravintoaineita sisältävät idut ja versot ovat olennainen osa elävää ravintoa. Raakaravintovalmentaja Mea Salo kertoo kirjassaan elävän ravinnon terveyshyödyistä ja antaa hyvät neuvot idättämiseen ja versottamiseen. Kirjan reseptit houkuttelevat sekasyöjänkin ottamaan elävää ravintoa osaksi omaa ruokavaliota. Lisätietoa aiheesta Mea Salon Hellaton kokki – blogista.

 

    

 

Ajatukset mullassa

 

Vielä ei pääse ulos kuokkimaan maata, mutta ajatukset viipyilevät jo tulevassa kasvukaudessa. Kevään puutarhakirjat tarjoavat uusia ideoita konkareille ja neuvoja vasta-alkajille.

Marjo Nygård: Kaikessa on itua! – Siilin puutarhassa (Lasten Keskus, 2017)
Mainio puutarhakirjan ja kuvakirjan yhdistelmä innostaa monen ikäiset puutarhanhoidon saloihin. Kirjassa seurataan Siilin puutarhatouhuja varhaisesta keväästä syksyyn, eli siementen kylvämisestä sadonkorjuuseen. Siilillä riittää tekemistä eikä pettymyksiltäkään voi välttyä, kun rikkaruohot valtaavat penkit ja tuholaiset syövät salaatit. Moni viherpeukalo voi varmasti samaistua Siilin tuntemuksiin. Kirja sisältää ihan oikeita vinkkejäkin: miten taimia koulitaan, miten rakennetaan kasvilava ja miten tuholaisia voi torjua luonnonmukaisesti.

 

Lena Israelsson: Vihreää ympäri vuoden – keittiöpuutarhurin opas satokauden pidentämiseen (Mäkelä, 2017)
Kirja neuvoo, miten kasvukautta voi aikaistaa keväällä ja venyttää syksyllä. Myös vinkkejä idättämiseen, versottamiseen ja vesiviljelyyn.

Sanna Rasku: Kaunista ja vihreää – puutarhassa, terassilla, sisällä (WSOY,  2017)
Uudenlaisessa puutarhakirjassa kasveilla sisustetaan niin sisällä kuin ulkonakin.

Tiina Råman (valokuvat: Ewa-Marie Rundquist): Lantakirja – opas puutarhan maanalaiseen elämään (Metsäkustannus, 2017)
Kirjaimellisesti pintaa syvemmälle sukeltava puutarhakirja kertoo, mitä mullan alla tapahtuu ja mitä siellä pitäisi tapahtua, että kasvit voisivat hyvin.

Joyce Russell: Nikkaroi puutarhaan ja kasvimaalle – 30 projektia kotipuutarhurille (Moreeni, 2017)
Nyt on hyvä hetki rakentaa kasvatuslaatikot, hallasuojat ja muut puutarhan näppärät rakenteet.

    

 

Ulrika Flodin Furås, Mattias Gustafsson: Kaupunkiviljely (Otava, 2017)
Parvekkeelle, terassille, patiolle tai katolle voi luoda vihreän keitaan kaupungissakin. Kirja tarjoaa monipuolisia ohjeita tilojen suunnitteluun, viljelyyn, sisustukseen ja nikkarointiin.

Saila Routio: Kukkaloistoa keväästä syksyyn (Moreeni, 2017)
Kirjassa neuvotaan, miten valita sopivat kasvit ja miten luoda niille otollisimmat olosuhteet, jotta kukkaloistoa riittää puutarhassa koko kasvukauden ajan.

Kukoistava keidas – pihan ja parvekkeen uusi loisto (Gummerus, 2017)
Viherpiha-lehden artikkeleista koottu teos neuvoo niin pienissä kuin suurissakin puutarhanhoitoon liittyvissä asioissa.

 

 

Anne-Marie Nageleisen: Laatikkopuutarhurin opas – runsas sato ruutuviljelystä (Minerva, 2017)
Puutarhalaatikkoon perustettu ruutupuutarha mahdollistaa kasvien runsaan kirjon pienessäkin pihassa.

Sonja Lumme (valokuvat: Arne Nylander): Tomaatti! (Readme, 2017)
Sonja Lumpeen kolmannen puutarhakirjan selkeillä ohjeilla ja nikseillä voi kasvattaa tomaatteja niin puutarhassa, parvekkeella kuin kasvihuoneessakin. Kasvatusohjeiden lisäksi kirjassa on vinkkejä tomaattisadon säilöntään.

 

    

 

 

Lue myös blogissa aiemmin julkaistut puutarhakirjavinkit.

 

Klassikkosatujen uudet tulkinnat

Klassikkosatujen tarinat ovat pääpiirteissään meille kaikille tuttuja. Ehkä juuri sen vuoksi ne tarjoavat kirjailijoille herkulliset lähtökohdat muotoilla saduista mitä erilaisempia versioita. Vuosittain 18.10. vietettävän Satupäivän innoittamana suosittelen kaikenikäiset tutustumaan esimerkiksi näihin tuoreisiin satumukaelmiin.

Jutun lopusta löytyy myös muutamia perinteisempiä satukokoelmia.

 

villijoutsenet

Michael Cunningham: Villijoutsenet ja muita kertomuksia (Gummerus 2016)

Tämä kertomuskokoelma sisältää kymmenen uudelleentulkittua satua. Uudelleenkäsittelyyn ovat päässeet mm. sellaiset klassikot, kuin Hannu ja Kerttu, Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Kaunotar ja hirviö.

Klassikkosatujen ainekset ovat kyllä tunnistettavissa, mutta Cunningham on luonut niistä taitavasti aivan uusia kertomuksia aikuisille lukijoille. Näissä herkullisissa, oivaltavissa ja useimmiten melko synkissä kertomuksissa hyvisten ja pahisten roolit eivät ole ollenkaan itsestäänselviä. Mielenkiintoinen on esimerkiksi Me hirviöt – kertomus, jossa Kaunotar lähtee hirviön luo saadakseen vaihtelua tylsään elämäänsä ja huomiota isältään. Pettymys onkin suuri, kun hirviö ei toimikaan hirviön lailla, eikä isä tulekaan pelastamaan tytärtään. Loppuratkaisua en kuitenkaan paljasta.

Cunningham käsittelee kertomuksissa tämän ajan ongelmia ja ilmiöitä satujen fantasialla höystettynä. Osassa kertomuksia tulkitaan uudelleen koko satu, osassa taas kerrotaan, mitä satuhahmojen elämässä tapahtuu sadun päättymisen jälkeen:

Veljistä kahdestoista on yleensä iltaisin tavattavissa jostakin kaupungin laitapuolen baarista – niiden asiakkaiksi huolitaan näet myös ihmisiä, jotka ovat vapautuneet kirouksestaan vain osittain tai eivät lainkaan. Baarissa istuskelee kolmesataa vuotta vanha nainen, joka ei taikakalan kanssa puhuessaan osannut ilmaista itseään riittävän tarkasti ja huomasi sitten huutavansa: “Ei, hetkinen, minä tarkoitin sekä ikuista elämää että nuoruutta”, yllättäen tyhjenneen meren aalloille. (Villijoutsenet, s.19)

Kertomuksia höystää Yuko Shimizun tyylikäs, satuteemaan sopiva mustavalkoinen kuvitus.

 

 

hamelnin-pillipiipari

Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari (Jalava 2016)

Moni muistaa ehkä sadun Hamelnin pillipiiparista. Alkuperäisessä sadussa pillipiipari saapuu rottien valloittamaan kaupunkiin ja ajaa rotat pois pilliään soittamalla. Mutta kun kaupunkilaiset eivät olekaan halukkaita maksamaan piiparille sovittua korvausta, kostaa hän lumoamalla soitollaan kaupungin lapset, johdattamalla heidät pois ja sulkemalla heidät vuoren sisään.

Russell Brandin kirjoittamassa ja Chris Riddellin kuvittamassa versiossa Hamelnin asukkaat ovat omahyväisiä ja ilkeitä eivätkä suvaitse keskuudessaan mitään tai ketään poikkeavaa. Ainoa positiivinen poikkeus inhottavien kaupunkilaisten joukossa on jalkapuoli ja kiusattu poika nimeltään Sam, joka seuraa sivusta kaupunkilaisten hullutuksia. Kun anarkistinen rottajengi sitten iskee kaupunkiin kesken vuotuista ”Hamelnin Hemaisevin Kersa” – kilpailua, ajautuu kaupunki hetkessä kaaokseen.

Ne olivat kissan kokoisia eivätkä ne pelänneet mitään. Ne olivat rasvaisia ja liukkaita, niillä oli silmälaput ja stiletit ja ne osasivat halutessaan ampua sarjatulella pyllykuulia.

hamelnin-pillipiipari_sivukuva
Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari – kirjan kuvitusta.

Rotat pistävät ranttaliksi, riehuvat ja rellestävät. Kaupunki on epätoivon vallassa ja juuri silloin paikalle putkahtaa salaperäinen leimusilmäinen pillipiipari, joka lupaa ajaa tuholaiset tiehensä. Hamelnilaiset tietysti vieroksuvat outoa ilmestystä, mutta uskovat lopulta piiparia ja lupaavat vielä vaivanpalkaksi piiparin pyytämän säkillisen kultaa ja voileivän.

Leimusilmäisellä piiparilla ei ollut pienintäkään voileivän tai kullan tarvetta, sillä hän eli korkeamman lain mukaan. Hän oli pillinsä kautta yhteydessä salaiseen asiaan, salaisuuteen, joka piileksii mielemme hiljaisuudessa. Kuulemme sen kuiskivan kun olemme tyyniä, kun meitä ei täytä himo karkkiin tai huomioon tai muuhun roskaan.

 

hamelnin-pillipiipari_piipari
Russell Brand ja Chris Riddell (kuvitus): Hamelnin pillipiipari – kirjan kuvitusta.

Pillipiipari ryhtyy soittamaan maagista musiikkiaan ja saa ajettua rotat pois. Pillipiiparin palatessa pyytämään palkkiotaan, pormestari ei tietenkään halua luopua kaupungin rahoista ja piipari kostaa. Kuten alkuperäisessä sadussa, tässäkin versiossa kaupunkilaiset ottavat lopulta opikseen.

Russell Brand on tullut kotimassaan tutuksi paitsi koomikkona ja näyttelijänä, myös yhteiskunnallisten asioiden esillenostajana. Hänen näkemyksiään reilummasta yhteiskunnasta voi lukea tänä vuonna suomeksi ilmestyneestä teoksesta Vallankumous (Sammakko). Myös Hamelnin pillipiiparissa on syvällisempi ulottuvuus ja paikoitellen Brand suorastaan julistaa sanomaansa. Riddellin kuvitus luo merkittävän osan kirjan viehätyksestä. Se on kerrassaan herkullinen karrikoituine ihmishahmoineen ja kammottavine anarkistirottineen. Riddell on tullut tutuksi mm. Ada Gootti kirjojen kirjoittajana ja kuvittajana.

Kirjan ronski kirjoitus- ja kuvitustyyli sekä lukuisat viitteet erilaisiin nykypäivän ilmiöihin kyllä riemastuttivat minua. Uskoisin, että kirjan tyyli vetoaa aikuisten ohella isompiin lapsiin ja nuoriin, mutta mikään pienten lasten kirja tämä ei ole.

 

Muita  satumukaelmia

 

Serena Valentino:
Noidan peili – pahan kuningattaren tarina (Sanoma 2016)
Hirviön sydän – itsekkään prinssin tarina (Sanoma 2016)
Petetty sielu – merinoidan tarina (Sanoma 2016)

Nuorille suunnatussa kirjasarjassa kerrotaan prinsessasatujen pahisten tarinat. Kuinka Lumikin äitipuolesta tuli ilkeä ja pahansuopa kuningatar? Kuinka prinssistä tuli hirviö, johon Kaunotar loppujen lopuksi rakastuu? Entä mikä ajoi Pieni merenneito -sadusta tutun merinoita Ursulan kateuden syövereihin?

pahan-kuningattaren-tarina      punis      sorsa-norsun-raatalina

 

Andrei Huhtala (skrivaus) ja Sanna Mander (artsu): Punis – snadisti kuumottava stoori (Schildts & Söderströms, 2015)
Punahilkka-satu stadin slangille käännettynä: “Punis-friidu dallailee semisynkäs skutsis sen gamlan ja klesan bulimutsin luo, ku vastaan tepastelee übersniikki Sussari. Sussari alkaa froogaa. Punis heittää et se on stikkaamas baakkelssii bulimutsilleen.”

Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä (Otava 2008)
Hulvattomassa satukokoelmassa vanhat sadut on pistetty mullin mallin. Tämä kirja kestää aikaa ja sadut jaksavat naurattaa isompaakin lukijaa.

 

Perinteisiä satukokoelmia

 

Hans Christian Andersenin satuja (Gummerus, 2016)
Tuoreessa kokoelmassa on sadut Pieni merenneito, Keisarin uudet vaatteet, Ruma ankanpoikanen, Kuusen tarina, Lumikuningatar, Satakieli, Prinsessa ja herne sekä Vakaa tinasotilas.

Otavan suuri satukirja (valikoinut ja kertonut Mary Hoffman ja kuvittanut Anna Currey, Otava 2016)
Raikkaasti kuvitettu tuhti satukokoelma on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 2001.

Tyttöjen oma satukirja (Kids.fi, 2016)
Kymmenessä tutussa sadussa seikkailevat prinsessat, prinssit, tontut ja keijukaiset. Kirja on julkaistu aiemmin nimellä Suuri satukirja tytöille.

 

tyttojen-oma-satukirja      otavan-suuri-satukirja      andersenin-satuja

 

Suomen lasten iltasadut (toimittaneet Laila Hirvisaari ja Anja Salokannel ja kuvittanut Emmi Jormalainen, Otava 2015)
Noin neljänkymmenen sadun joukossa on Andersenin ja Grimmin satujen lisäksi eläinsatuja meiltä ja muualta.

Anni Swan ja Riikka Jäntti (kuvitus): Jänis Vemmelsäären seikkailuja (WSOY, 2015)
Satukuningatar Anni Swanin eläinsaduissa Jänis Vemmelsääri huijaa milloin Kettu Repolaista, milloin Susi Hukkasta.

 

suomen-lasten-iltasadut      janis-vemmelsaaren-seikkailuja

 

Mukavia satuhetkiä!

 

15 kertaa aava avaruus

Pimenevät illat kutsuvat katselemaan tähtitaivasta ja pohdiskelemaan maailmankaikkeuden ihmeitä. Maailman avaruusviikkoa vietetään vuosittain 4.-10.10.

16424611860_0abfe1cf4e_o
kuva: European Space Agency (ESA), CC BY-SA 3.0 IGO

5 x avaruustutkimuksen saavutuksia

 

Hanne-Luise Danielsen (päätoimittaja): Elämän etsintä avaruudesta (Bonnier Publications International AS, 2016)
Onko avaruudessa elämää? Kirjassa seurataan miten tutkijat yrittävät löytää elämän merkkejä universumista.

Matts Andersén: Kun taivas putoaa – miljoonien vuosien törmäykset, milloin seuraava? (Reuna, 2016)
Mitä tapahtuisi, jos lähitulevaisuudessa iso asteroidi törmäisi maapalloon? Maapallolla tunnetaan lähes parisataa meteoriittikraatteria, joista 11 sijaitsee Suomessa. Kirjan lähtökohta on Suomen länsirannikolla Vaasan edustalla sijaitseva meteoriittikraatteri Söderfjärden.

Janna Levin: Mustan aukon blues ja muita ääniä ulkoavaruudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2016)
Albert Einstein ennusti gravitaatioaaltojen olemassaolon jo sata vuotta sitten, mutta ne pystyttiin havaitsemaan vasta helmikuussa 2016. Kirjassa kerrotaan elävästi vuosikymmeniä kestäneestä gravitaatioaaltojen etsinnästä.

 

elaman-etsinta-avaruudesta    kun-taivas-putoaa    mustan-aukon-blues-ja-muita-aania-ulkoavaruudesta

 

Sean Carroll: Maailmanlopun hiukkanen – miten Higgsin hiukkasen etsintä vie kohti uutta käsitystä maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2015)
Tämä teos käsittelee yhtä mullistavimmista löydöistä pitkään aikaan. Higgsin hiukkasen löytäjät voittivat fysiikan Nobelin palkinnon v. 2013.

Heikki Oja: Galaksit (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2015)
Uusinta tietoa galaksien ja kosmologian tutkimuksesta palkitulta tietokirjailijalta.

 

maailmanlopun-hiukkanen    galaksit

 

5 x avaruuden ihmeitä helposti ja hauskasti

 

Ruth Martin ja Allan Sanders (kuv.): Avaruuden ihmeet (Tactic, 2016)
Pienet tutkijat – sarjaan kuuluva tietokirja+kuvakirja houkuttelee tutustumaan avaruuden ihmeisiin.

Peter Bently ja Louise Conway (kuvitus): Avaruussukkula syöksyy matkaan (Mäkelä, 2016)
Täyttä vauhtia – kuvakirjasarjaan kuuluvassa kirjassa komentaja Maisalla miehistöineen on tärkeä tehtävä.

Markus Majaluoma: Hulda ja Jalmari avaruustiedemiehinä (Kvaliti, 2016)
Kuudennessa Hulda ja Jalmari – kuvakirjassa parivaljakko löytää kirpputorilta kaukoputken. Löytävätköhän he avaruudesta elämää?

 

avaruuden ihmeet   avaruussukkula-syoksyy-matkaan    hulda-ja-jalmari-avaruustiedemiehina

 

Markus Hotakainen: Avaruus – tähtitaivaan ihmeitä selkokielellä (Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto, 2015)
Avaruutta, tähtiä, aurinkokuntaa ja avaruustutkimusta esittelevä selkokielinen tietokirja sopii monen ikäisille lukijoille.

Tuukka Perhoniemi ja Juhani Anttila (kuvat):  Popin ja Pikkukarhun avaruusmatka (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2014)
Popi tutustuu aurinkokuntaan taivaalta pudonneen Pikkukarhun kanssa. Tutuksi tulevat niin tähtikuviot kuin planeetatkin.

 

avaruus-tahtitaivaan-ihmeita-selkokielella    popin-ja-pikkukarhun-avaruusmatka

 

5 x tuoretta scifiä

 

Hannu Rajaniemi: Näkymättömät planeetat (Gummerus, 2016)
Taiturimainen ja mielikuvituksekas kokoelma tieteis- ja fantasianovelleja, jotka ammentavat sekä teknologiasta että suomalaisesta mytologiasta.

Shimo Suntila: Tähtiviima – novelleja (Osuuskumma, 2016)
Näiden tieteisnovellien lähtökohtana on avaruuden valtavuus ja ihmisen pienuus.

Juha-Pekka Koskinen: Luciferin oppipojat (WSOY, 2016)
Tieteisromaanissa kapteeni Gabriel Bonhomme XIV miehistöineen lentää Olympos-planeetalle tukahduttamaan kyborgien kapinan. Matkasta tulee kaikkea muuta kuin rutiinikeikka.

 

nakymattomat-planeetat    tahtiviima    luciferin-oppipojat

 

Timo Parvela ja Björn Sortland ja Pasi Pitkänen (kuvitus): Kepler62 – Kirja neljä: pioneerit (WSOY, ilmestyy lokakuussa)
Jo neljänteen osaan ehtinyt huikean jännittävä avaruusseikkailusarja kouluikäisille. Neljännessä osassa joukko lapsia lähetetään tutkimaan maapallon kaltaista planeettaa. Kannattaa lukea Kepler62-sarjan edeltävät osat ensin!

Alexandra Bracken: Prinsessa, lurjus ja maalaispoika – tarina elokuvasta Star Wars, uusi toivo (Sanoma, 2016)
Nuortenkirja kertoo Star Wars -trilogian ensimmäisen elokuvan tarinan kolmen päähenkilön – prinsessa Leian, Han Solon ja Luke Skywalkerin – näkökulmasta. Lue myös Imperiumin vastaisu – Haluatko Jediksi (Sanoma 2016) ja Jedin paluu – Voiman pimeä puoli (Sanoma, 2016).

 

kepler62-pioneerit    prinsessa-lurjus-ja-maalaispoika

 

 

Tunnekasvatusta ja vuorovaikutustaitoja uusissa lastenkirjoissa

kuva: Flickr.com: Richard Stephenson, CC BY 2.0
kuva: Flickr.com: Richard StephensonCC BY 2.0

Lauantaina 17.9. Vantaan kirjastoissa vietetään lasten päivää. Päivän teemana on tänä vuonna avarakatseisuus ja mottona ”Kaikki eläimet ovat ystäviä keskenään”. Erilaisuus ja ystävyys sekä tunteet ja vuorovaikutustaidot ovat monien syksyn lastenkirjojen kantavia teemoja. Näitä kirjoja voi käyttää myös johdantona aikuisten ja lasten välisille keskusteluille päivähoidossa tai kotona.

Lasten päivän ohjelmatarjontaan voi tutustua osoitteessa helmet.fi/lastenpaiva

 

Kirjoja tunnekasvatuksen tueksi

 

Katri Kirkkopelto: Piki (Lasten Keskus 2016)

Piki

Piki on innoissaan ja jännittynyt, koska se on lähdössä ensimmäistä kertaa metsässä olevaan majaan leikkimään uusien kavereiden kanssa. Se on pukenut päälleen hienon salamasankariasun, jonka Iso on sille tehnyt. Mutta kuinka ollakaan, majan ovi ei aukeakaan Pikille, sillä porukan pisin otus, ”ylipomo”, ei halua päästää Pikiä mukaan leikkeihin:

– Pyjamapellejä ei sisään päästetä, se sanoi ja paukautti oven kiinni.

Muut katsoivat pisintä hämmästyneinä, mutta kukaan ei sanonut mitään. Pipopäinen vain tirskahti hermostuneesti.

Kuvakirja kertoo siitä, millaista on kun toiset lapset eivät ota mukaan leikkeihin ja miltä tuntuu kun oikein harmittaa, suututtaa, kiukuttaa tai kun on oikein hyvä mieli. Erilaiset tunteet tulevat pienelle kuulijalle tutuiksi Pikin kokemusten kautta. Samalla sekä lapsi että aikuinen oppivat keinoja selvitä tunnemylläköistä eteenpäin.

– Et sinä ole tyhmä, Piki kuiskasi ja työnsi kuononsa Ison lämpimän turkin uumeniin. Pikiä nolotti.
Iso halasi Pikiä tiukasti.
– Minä en olisi saanut suuttua niin kovasti. Mutta minullekin oli tullut paha mieli, Iso selitti.

Piki-kuvakirja on syntynyt osana Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhanketta (PIKI). Tunnekasvatuksen lisäksi kirjassa opitaankin tärkeitä vuorovaikutustaitoja: miten tutustutaan uusiin lapsiin, millainen on hyvä kaveri ja millainen taas ei. Katri Kirkkopellon upea kuvitus tukee hienosti kirjan vaihtuvia tunnelmia. Opaskirja Mun ja sun juttu (Tiina Haapsalo, Katri Kirkkopelto ja Laura Repo) syventää kuvakirjan teemoja ja tarjoaa käytännön työkaluja kasvatuksen ammattilaisille.

Tiina Haapsalo ja Katri Kirkkopelto ovat tuttuja myös v. 2013 ilmestyneen Molli-kuvakirjan ja opaskirjan takaa. Molli oli muuten tämän vuoden HelMet-kirjallisuuspalkintoehdokas.

 

Richard Jones (kuv.) ja Libby Walden (teksti): Tunteet (Lasten Keskus, 2016)

Tunteet

Tämä runollinen kuvakirja on kaunis kuin koru. Eri tunnetiloja havainnollistetaan kirjan aukeamilla kuvien, värien ja riimiteltyjen tekstien avulla:

Olen vihainen
Syvällä pinnan alla tulipätsi pulppuaa,
räiskyvää sulaa magmaa ympärilleen valuttaa.

 

Jenni Erkintalo: Millainen minä (Etana editions 2016)
Tässä yksinkertaisessa kuvakirjassa lapsi pääsee pohtimaan eri tunnetiloja ja ilmeitä. Miltä näytän, kun olen iloinen? Miltä näytän kun olen vihainen?

Millainen minä

Sanna Karlström, Marika Maijala (kuv.): Siilin laulu (S&S 2016, ilmestyy syyskuussa)
Herkkävireinen kuvakirja pienen pojan tunteista, menetyksestä ja elämän jatkumisesta.

Anna Härmälä: Suruposki (S&S 2016, ilmestyy syyskuussa)
Suruposken isoäiti on kuollut, ja Suruposki kaipaa häntä valtavasti. Kun isoäidin asuntoon muuttaa uusi perhe, pikku hamsteri poimii poskensa täyteen muistoja.

Suruposki

 

Kirjoja ystävyydestä, erilaisuudesta ja kiusaamisesta

 

Miikka Pörsti: Kaikkien juhla (Tammi 2016, kuvitus: Marika Maijala)

Kaikkien juhla

Miikka Pörstin esikoisteos on lasten romaani, jonka satiiri antaa aika osuvan kuvan nyky-Suomesta. Ennakkoluuloja, kateutta, kiusaamista ja ystävyyssuhteita käsittelevä kirja on hyvin ajankohtainen.

Kirja kertoo 8-vuotiaasta Kettu-Petteristä, joka on nimensä veroinen kettumainen poika. Kettu tekee jatkuvasti kepposia, nimittelee muita ja myös vähän kiusaa. Kettu on mielestään kaveriremminsä pomo. Kaikki muuttuu, kun rivitaloon muuttaa uusi irakilaistaustainen perhe. Mukana muuttaa myös perheen poika Muhis eli Muhammed, joka on Ketun mielestä jotenkin toooosi outo – puhuuhan Muhis oudolla murteella (=Salon murteella) ja osaa pomputella jalkapalloa paremmin kuin kukaan muu. Lisäksi Muhis tuntuu olevan kaikkien kaveri, mikä tietysti harmittaa Kettua vielä lisää. Keinoja kaihtamatta Kettu yrittää saada kavereiden huomion kääntymään takaisin itseensä.

Vaikka Kettu-Petteri on suoraan sanottuna aika kamala kakara, minua ilahdutti Pörstin suora, aito ja hauska tyyli, jolla hän kuvaa Kettu-Petterin sielunelämää:

Aamulla Kettu-Petteri herää ja tekee ensi töikseen kolttosen, sillä uni on pyyhkinyt edellispäivän kolttoskiintiön tyhjäksi. Hän menee vessaan ja nostaa kannen. Sitten hän pissaa. Mutta hän pissaa puolet ohi pöntöstä kylpyhuoneen lattialle.
Ei vahingossa, vaan koska siltä sattuu sillä hetkellä tuntumaan. (s. 16)

Täältä voi lukea, miten tarina Kettu-Petteristä on saanut alkunsa.

 

Katri Tapola ja Sanna Pelliccioni: Toiveretki (Myllylahti 2016)
Toiveretki on kuvakirja kolmen ystävyksen syksyisestä metsäretkestä. Pieni prinssisatu ja Pieni prinsessasatu – kirjoista tuttu Kaisa-prinsessa ja prinssiystävät Pauli ja Salama leikkivät, keräävät metsän antimia ja toivovat toisilleen mukavia asioita. Avarakatseisuuden puolesta puhuva kirja avautuu myös näyttelynä Taidetalo Pessissä 26.9.–27.10.2016. Moniaistisessa näyttelyssä lapset pääsevät esimerkiksi käymään ruusutarhassa, metsälammella, beduiiniteltassa ja lukunurkassa.

Toiveretki

 

Ystävyyttä ja erilaisuutta käsittelevien lastenkirjojen vankkumattomia klassikkoja ovat Pekka Töpöhäntä – kirjat. Töpöhännän seikkailuja on alettu viime vuonna julkaista uusina kuvakirjoina ja paksulehtisinä katselukirjoina. Åsa ja Michael Rönnin kirjoittamat seikkailut pohjautuvat alkuperäisiin Gösta Knutssonin tarinoihin. Ingrid Flygaren tekemät kuvitukset perustuvat Jan Gissbergin Pekka Töpöhäntä – elokuvista tuttuun alkuperäiskuvitukseen:

Pekka Töpöhäntä – uskalla olla kiltti (Gummerus 2015)
Pekka Töpöhäntä menee kouluun (2015)
Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (2016)
Pekka Töpöhäntä viettää joulua (2016)

Pekka Töpöhäntä uskalla olla kiltti

 

Jeanne Willis ja Tony Ross: Pukkien pikku pila (Mäkelä 2016)
Kili Pukkinen löytää kännykän ja pitää sen salaa itsellään. Naapurin Vilpertin kanssa Kili alkaa näpsiä kuvia ja soitella pilasoittoja. Trolli Peikkolakin joutuu kaksikon kurjan pilanteon uhriksi. Hyvin ajankohtainen kuvakirja kännykän ja somemaailman käyttäytymissäännöistä. Kirja on esitelty Luetaanko tämä? – blogissa.

Pukkien pikku pila

 

Axel Scheffler: Uusi ystävä ja muut Pete ja Pulmu – kirjat (Mäkelä 2016)
Pienille lapsille suunnatun Pete ja Pulmu – sarjan uusimmassa kirjassa ystävykset saavat uuden leikkikaverin.

Ingrid Flygare: Liian pieni Putti ja Putti ja uusi ystävä (Tammi 2016)
Shetlanninponi Putti tuntee olonsa joskus liian pieneksi isojen hevosystäviensä seurassa.

Karma Wilson ja Jane Chapman: Kalle-karhu tahtoo lisää; Kalle-karhu sairastuu ja Kalle-karhun jouluyö (Karisto)
Sympaattisella Kalle-karhulla on paljon eläinystäviä, joista on apua monenlaisissa tilanteissa.

Hannu Hirvonen ja Virpi Penna (kuv.): Pullopostia tietenkin ja Päivä pulkassa (Karisto)
Ystävykset Mäyräkoira Eerik Eerikinpoika, kukkaishevonen Reima, pässi Päkä ja Alli Huuppanen seikkailevat näissä valloittavissa ystävyyttä käsittelevissä kirjoissa.

Päivä pulkassa

Pirkko Harainen ja Ulla Virkamäki: Rohkeasti vaan, Empo (Mäkelä 2016)
Hiljainen Empo joutuukin yllättäen olemaan puheliaan ystävänsä apuna, kun tämä on menettänyt äänensä. Empo huomaa, että katsomalla asioita toisesta näkökulmasta oppii ymmärtämään muita ja itseään paremmin.

Schoumburg, Andrea: Erilaiset ystävät (Mäkelä 2016)
Orava tykkää tammenterhoista ja kiipeilemisestä, lintu tykkää madoista ja lentämisestä. Erilaisuudesta huolimatta oravasta ja linnusta tulee parhaat ystävät.

Jessica Walton ja Dougal MacPherson (kuv.): Olen ystäväsi aina – tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Otava 2016)
Erkki-nalle haluaakin olla Elli-nalle, mutta ei oikein uskaltaisi kertoa sitä Tuomas-pojalle. Koskettava kuvakirja rajattomasta ystävyydestä.

Olen ystäväsi aina

Mila Teräs ja Ilona Partanen (kuv.): Aurinkolinnut (Karisto, ilmestyy syyskuussa)
Runollinen kuvakirja yksinäisyydestä, ystävyydestä ja ennakkoluulojen voittamisesta.

Elina Hirvonen ja Ville Tietäväinen (kuv.): Näkymätön (Lasten Keskus 2016, ilmestyy syyskuussa)
Palkittu tekijäkaksikko tarttuu tässä kuvakirjassa ajankohtaiseen aiheeseen: ulkopuolisuuden tunteeseen ja kiusaamiseen.

 

 

Lainavinkkejä lasten kesään

3466248859_1cd79de760_z_Flickr wheatfieldbrown_ CC BY SA
Flickr.com: wheatfieldbrown, CC BY SA

Uimista, kavereiden kanssa leikkimistä, mökkeilyä, matkailua… Kesäpäivät hupenevat helposti monenlaisissa leikeissä ja puuhissa, mutta myös lukemiselle kannattaa jättää aikaa. Lukemalla voi myös osallistua Helmet-kirjastojen hauskaan Kesän lukubingoon!

Tämä luku-, kuuntelu- ja laulupaketti sisältää kokonaiset neljätoista kesäistä lainavinkkiä: yhdeksän lastenkirjaa ja viisi musiikkivinkkiä. Kirjat sopivat sekä itsekseen että yhdessä ääneen luettaviksi ja niihin sisältyy myös lukubingovinkkejä.

Ja hei, kannattaa lukea loppuun asti, sillä viimeisessä osuudessa Matilda ja Sara kertovat omasta suosikkikappaleestaan.

 

Mökkielämää

 

Lauri Hirvonen: Inka ja saunaflamingo (Mäkelä, 2016), kuvakirja

Inka ja saunaflamingo

Inka on utelias leikki-ikäinen tyttö, joka viettää kesäpäivää mökillä äidin ja isän sekä mummin ja papan kanssa. Pienen tytön silmin nähtynä kesäpäivään mahtuu paljon mieltä askarruttavia asioita. Mummi kertoo Inkalle jännittäviä juttuja omasta lapsuudestaan ja yhdessä he ihmettelevät ympäröivää maailmaa.

Lauri Hirvonen kuvaa oivaltavasti pienen tytön ja mummin välistä jutustelua. Kuvitus on raikas ja kirja on täynnä kesäistä tunnelmaa. Kirjaan sisältyy myös ohje hauskaan valotemppuun.

Lukubingovinkki: Inka viihtyy kirjassa vintille rakennetussa majassa, joten lue tämä kirja omassa majassasi. Rakenna sellainen yhdessä aikuisen kanssa esimerkiksi tyynyistä ja peitoista.

 

Kesänviettoa ennen vanhaan

 

Mauri Kunnas: Kesä Koiramäessä (Otava, 2015), tietopitoinen kuvakirja

Kesä Koiramäessa

Kunnaksen yksityiskohtia pursuilevat ja hauskat Koiramäki-kirjat ovat viihdyttäneet monen ikäisiä lukijoita jo vuosikymmenten ajan. Uusimmassa kirjassa päästään tutustumaan vanhan ajan maalaiskesään, kun kaupunkilaislapset tulevat viettämään kesää Koiramäkeen.

Kirjaa lukiessa tutuksi tulevat vanhan ajan kesäiset leikit, tavat, perinteet ja juhlapäivät kesäkuun alusta elokuun loppuun. Samalla tutustutaan myös kesäiseen luontoon. Mutta mitenkähän lasten ja rovastin käy, kun he joutuvat jäämään yöksi saareen ukkosmyrskyn vietyä heidän veneensä?

Lukubingovinkki: Huomasitko, että Koiramäen lapsilla ei ole kenkiä? Lue tämä kirja siis paljain jaloin!

 

Pelottava pimeys

 

Lena Frölander-Ulf: Minä, Muru ja metsä (S&S, 2016), kuvakirja vähän isommille lapsille

Minä Muru ja metsä

Illat ja yöt ovat vielä valoisia, mutta kesän kääntyessä kohti loppuaan ne muuttuvat yhä tummemmiksi. Pimeä metsä voi olla pelottava paikka niin pienille kuin isoillekin ihmisille.

Pelkään merta. Pelkään tuulta. Pelkään metsää. Mökillä käydään metsäpissalla. Olen pidätellyt tosi pitkään.

Näin ajattelee pieni ihminen, mutta pitäähän pissalla lopulta käydä. Onneksi mukaan tulee Muru-koira. Metsän rapinat ja ripinät ja pimeydessä erottuvat liikkeet pistävät kulkijan mielikuvituksen liikkeelle. Monenlaisia otuksia tulee vastaan, kuten surullinen Näkki ja vuorenpeikko Gargatuula.

Minä, Muru ja metsä on hyvin synkkäsävyinen kuvakirja, mutta upea sellainen. Eikä se ole pelkästään synkkä, sillä tarkkasilmäinen lukija erottaa pimeässä metsässä monia hauskoja yksityiskohtia ja loppujen lopuksi pimeydessä on paljon myös kaunista.

Kirjan erikoiseen kuvitustekniikkaan voi tutustua kustantajan Youtube-videossa.

Lukubingovinkki: Rohkeimmat voivat lukea tämän kirjan taskulampun valossa.

 

Seikkailuja vesillä

 

Henrika Andersson: Nauvo-Auvo aalloilla (S&S, 2016), saturomaani

Nauvo-Auvo aalloilla
Pehmonalle Nauvo-Auvo leluystävineen on pulassa. Sen ihmisperheeseen on hankittu kissa, jonka hampaisiin lelut joutuvat yksi toisensa jälkeen. Ystävykset päättävät lähteä pakomatkalle kohti Nauvoa, jossa on perheen idyllinen kesäpaikka.

Nauvo-Auvo, leopardi Lala, käärme Käkriäinen ja marsu Frille suunnistavat sateessa ja myrskyssä kohti rantaa. Onnekkaasti ne päätyvät kahden ystävällisen naisen Ellin ja Piin purjeveneeseen. Alkaa meriseikkailu kohti Nauvoa, jonka aikana Nauvo-Auvo yrittää parhaansa mukaan pitää huolta ystävistään. Pääsevätköhän ne koskaan perille Nauvoon?

Pehmonalle on seikkaillut aiemmin kahdessa kirjassa: Nauvo-Auvon oma kirja (Tammi, 2007) ja Nauvo-Auvo, mun amour (Schildt & Söderström, 2013).

Lukubingovinkki: Tämä merihenkinen kirja sopisi hyvin luettavaksi veden äärellä.

 

Timo Parvela: Paten kalastuskirja (Tammi, 2016) myös äänikirjana, seikkailuromaani

Paten kalastuskirja

Ella ja kaverit – kirjasarjasta tuttu Pate pääsee kolmannessa kirjassaan kalareissulle Norjaan isänsä, isän kaverin Riston ja tämän (pöljän) tyttären Senjan kanssa. Kalareissusta tulee vähän jännittävämpi, kuin Pate on osannut arvata. Pate heräilee öisin kummallisiin tärähdyksiin, vanhasta kalakirjasta on revitty pois sivuja ja isä ja Risto käyttäytyvät oudosti. Luvassa on huima ja ratkiriemukas lukuseikkailu!

Aiemmat Pate-kirjat: Paten aikakirjat (2014), Paten jalkapallokirja (2015)

Lukubingovinkki: Kuuluuko Timo Parvela sinunkin lempikirjailijoihisi? Tämä on myös tosi hauskaa ääneenluettavaa.

 

Minkälainen on särki? Entäs simppu? Mikä kala on kaikista hurjimman näköinen?

Suomessa on paljon järviä, joten kaloihin tutustuakseen ei tarvitse lähteä kovin kauas – ei ainakaan Norjaan asti! Mökkirannalla voi koittaa kalaonneaan mato-ongella ja kalanpoikasten uiskentelua voi seurata vaikka laiturilla makoillen. Eri kalalajeihin voi tutustua helposti Suomen kalat (Nemo, 2015) tai Suomen kalojen tunnistusopas (Nemo, 2016) – kirjojen avulla. Kirjojen kalakuvat on muuten piirtänyt todella taidokkaasti Sakke Yrjölä, jonka kalakuvia on esillä myös Luonnontieteellisen keskusmuseon kahvilan näyttelyssä 7.6.–18.8.2016.

Suomen kalojen tunnistusopas

Lukubingovinkki: Kalakirjat ovat sekä tietokirjoja että eläimistä kertovia kirjoja.

 

Jalkapallohuumaa

 

John Andrews: Jalkapallon maailma – kuvitetut jalkapallofaktat (Readme, 2016), tietokirja
Jalkapallon EM-kisat kuuluvat sekä pienten että isojen palloilijoiden kesään. Penkkiurheiluturnaukseen voi virittäytyä vaikkapa tämän kirjan avulla. Lukuisista faktoista ja tilastoista selviää mm. kuka pelaaja on saanut eniten punaisia kortteja tai kuka on laukonut eniten maaleja vasemmalla jalallaan.

Jalkapallon maailma

Lukubingovinkki: Lue tämä kirja salaa ja yllätä ystäväsi tai perheesi jalkapallotiedoillasi!

 

Ihmeelliset mehiläiset

 

Reetta Niemelä, Sanna Pelliccioni ja Mia Rönkä: Nähdään majalla, pörriäisagentit (Sammakko, 2016), kuvakirja + tietokirja

Nähdään majalla, pörriäisagentit

Anna, Kaamanen, Hamid ja Uni pääsevät kesälomallaan tutustumaan mehiläisten elämään Pitkästen pappojen avustuksella – heillä kun on ihan oikea mehiläistarha. Kaveruksista tulee pörriäisagentteja, jotka auttavat mehiläisiä kesän edetessä mm. rakentamalla niille pesiä ja istuttamalla kasvimaan.

Kun tämän kirjan on lukenut, ymmärtää miten tärkeitä mehiläiset ja muut pörriäiset meille ihmisille ovat. Teos on kuvakirjan ja tietokirjan yhdistelmä, jossa tarina etenee vasemman puoleisilla sivuilla ja oikeanpuoleisille sivuille on koottu tietoa mehiläisistä ja niiden hoidosta ja käyttäytymisestä. Kirjan neuvoilla kuka tahansa voi ryhtyä pörriäisagentiksi!

Lukubingovinkki: Kirja on keltainen!

 

Kesäisiä runoja

 

Elina Kynsijärvi ja Benjam Pöntinen (valokuvat): Loruja kotieläimistä (Maahenki, 2016), runokirja + kuvakirja

Loruja kotieläimistä

Tämän kirjan hauskoja runoja lukiessa pääsee tutustumaan moniin maatilan eläimiin ja elämään maatilalla. Runojen kautta tulee tutuksi esimerkiksi se, että kalkkunan pää vaihtaa väriä ja se, että lehmät lypsetään nykyään eri tavalla kuin ennen. Hienot eläin- ja maisemavalokuvat pääsevät oikeuksiinsa suurina, sivun tai aukeaman kokoisina kuvina. Kauniisti ja selkeästi tehty kirja, jota on ilo katsella ja lukea.

 

Musiikkia kesään!

 

Hannele Soljander-Halme (toim.): Lasten oma lauluvuosi (kirja + CD), (Lasten Keskus, 2016)

Mikä olisi sopiva laulu esimerkiksi juhannukseksi tai Unikeonpäiväksi? Vuodenkiertoa ja erilaisia juhla- ja merkkipäiviä seuraavaan laulukirjaan on koottu sekä perinteisiä että uusia lauluja yhdessä laulettavaksi. Mukana tulevalla CD-levyllä on kaikki kirjan uudet laulut ja osa perinteisistä lauluista.

Lasten oma lauluvuosi

 

Virpi Kari (toim.): Lasten oma laulukirja (F-kustannus, 2016)

Kuvitetusta laulukirjasta löytyy 120 tunnettua lastenlaulua, kuten esimerkiksi: Pienen pieni veturi, Ihme ja kumma, Pikkuiset kultakalat, Hans vili, Lounatuulen laulu… Kaikkien tuntemia lauluja on hauska laulella vaikkapa automatkalla.

Lasten oma laulukirja

 

Muumiperheen lauluretki (kirja + CD) – sävellykset Soili Perkiö, sanoitukset Hannele Huovi, kuvittaneet Riina ja Sami Kaarla (Tammi, 2014)

Tämä on laadusta tinkimättä ja suurella sydämellä tehtyä lastenmusiikkia. Muumilaakson asukkaista kertovista kappaleista tulee helposti niin perheen pienimpien kuin isompienkin suosikkeja. Tunnelmallisesti kuvitettu kirja toimii lisäksi niin nuottikirjana, runokirjana kuin kuvakirjanakin.

Kappaleiden mukana mennään tunnelmasta toiseen. Lauluissa tavataan mm. yksinäinen pieni myttyrä mörkö, hurjia Hattivatteja ukkosella, rohkaistutaan Nipsun kanssa sekä iloitaan Pikku Myyn kanssa. Levy valittiin vuoden lastenlevyksi 2014.

Muumiperheen lauluretki

 

Yökyöpelit – sävellykset Anna-Mari Kähärä, sanoitukset Laura Ruohonen (VLMedia, 2015)

Allakka pullakka munamakaroni, laulaa paksu Paco ja höyryy mikrofoni: Ooooo makaroni!

Tämä levy pursuaa hulvattomia sanoituksia ja hienoja ja oivaltavia sävellyksiä! Muuta ei voi odottaakaan, jos on jo tutustunut Laura Ruohosen hauskoihin runokirjoihin Allakka pullakka ja Yökyöpelit, joista laulujen sanat ovat peräisin. Yökyöpelit on tullut tutuksi myös TV-ohjelmana, jonka niin ikään voi lainata kirjastosta! Levy valittiin vuoden lastenlevyksi 2015.

Yökyöpelit

Lukubingovinkki: Voit lukea Yökyöpelit ja Muumiperheen lauluretken myös runokirjoina.

 

Matildan ja Saran lempikappale

Reippaat laulajatytöt Matilda ja Sara esittävät videolla oman lempikappaleensa, joka on Meidän uusi vauva. Tämä ja 15 muuta Pentti Rasinkankaan suosituinta laulua löytyy kokoelmalevyltä Papanapa (Huti, 2016). Nuotteina suosikkikappaleet löytyvät kokoelmasta Pupulaarimusiikkia – Pentti Rasinkankaan parhaat lastenlaulut (Huti, 2015).