Halloween on juhlapäivä, jota vietetään useimmissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä. Halloween pohjautuu perinteiseen kelttiläiseen sadonkorjuun juhlaan Samhainiin, jota vietettiin loka-marraskuussa. Vanhan uskomuksen mukaan syksyllä luonnon kuihtuessa tämän maailman ja yliluonnollisen maailman rajat hämärtyvät ja hetken aikaa henget saavat liikkua vapaasti houkuttelemassa ihmisiä rajan yli tuonpuoleiseen. Tässä pieni poiminta Halloweenin sopivaa selkäpiitä karmivaa luettavaa kirjaston kokoelmista.
16-vuotiaan Zoeyn elämä muuttuu, kun hän tulee vampyyrin merkitsemäksi. Zoeyn on jätettävä entinen elämänsä ja muutettava vampyyrien sisäoppilaitokseen, Yön taloon. Yön talossa Zoey huomaa omaavansa erityisiä kykyä, joita muilla vampyyrioppilailla ei ole. Zoey saa uusia ystäviä ja vihollisia, eikä entinen elämäkään tunnu jättävän häntä rauhaan.
Gaiman, Neil: Coraline varjojen talossa
Coraline muuttaa vanhempiensa kanssa uuteen kotiin. Kodissa on salaperäinen ovi, joka ei johda mihinkään. Ovi on muurattu umpeen. Coralinen äiti kertoo, että ovi johti ennen viereiseen asuntoon. Ovi kiehtoo Coralinea ja eräänä yönä ovi onkin auki. Ovi johtaa Coralinen rinnakaismaailmaan, joka on samanlainen kuin todellinen maailma – ainakin melkein. Toisessa maailmassa Coralinea odottavat äiti ja isä, joilla on paperinvalkea iho, hämähäkkimäiset, pitkät ohut sormet ja silmien paikalla mustat napit.
Aluksi Coraline viihtyy rinnakkaismaailmassa, mutta kun hän haluaa pois, ei toinen äiti haluakaan päästää häntä. Äiti haluaa Coralinen olevan ikuisesti hänen luonaan.
P. Craig Russell on sovittanut kirjan myös sarjakuvaksi.
Hinton, S.E.: Vampyyrin palvelija
Mielisairaalaan tuodaan potilaaksi nuori mies nimeltä Jamie Sommers. Jamie on viettänyt värikästä elämää salakuljettajana ja hän on joutunut vankilaankin. Silti Jamie pelkää kuollakseen auringonlaskua ja pimeyttä. Tohtori McDevitt alkaa vähitellen hahmottaa Jamien kammottavan tarinan.
Sedgwick, Marcus: Miekkani laulaa
Kiertelevä puunhakkaaja Tomas ja hänen poikansa Peter asettuvat asumaan pienen kylän ulkopuolelle. Peter ihastuu kylässä asuvaan Angnekseen. Kylän rauha rikkoontuu kun metsästä löydetään kuollut mies, jonka rinnassa on aukko. Kuolemaa väitetään itsemurhaksi. Vanhan perinteen mukaan kylän vanhin naimaton tyttö joutuu kuolleen miehen morsiammeksi ja hänen täytyy elää yksin pienessä lukitussa mökissä kylän ulkopuolella neljänkymmenen päivän ajan. Tuo tyttö on Angnes.
Huolestunut Peter menee salaa tapaamaan Angnesta ja joutuu huomaamaan, että Angneksen luona käy joku muukin – joku, joka ei ehkä ole tästä maailmasta…
Darren Shan ja hänen ystävänsä Steve pääsevät katsomaan kielletyn Friikkisirkuksen esitystä. Vaikuttavin esiintyjä on Larten Crepsley, joka osaa ajatuksen avulla ohjata myrkkyhämähäkkiään. Darren lumoutuu hämähäkistä. Steve puolestaan tunnistaa Crepsleyn oikean henkilöllisyyden. Ilta muuttaa molempien poikien elämän.
Heli Ronkainen ja Ville Karinen, Vantaan kaupunginkirjasto
Lisää kirjavinkkejä osoitteessa: http://opuksia.blogspot.com/
Aurinko antaa kesän ja elämän. Vaikka kesä alkaa olemaan jo lopuillaan voi auringosta nauttia muutoinkin. Romaaneissa se paistaa monesti taustalla ja joskus miltei pääosassa. Nobelkirjailijamme F.E Sillanpään esikoisteosta 
Puiden kansa/ Ritva Kovalainen, Sanni Seppo, 2006
Paperilyhdyt puutarhassa, iloiset juomalaulut ja hyvät ystävät. Näistä aineksista syntyvät perinteiset rapujuhlat. Jokaisella pohjoismaalla on juhliin myös omat mausteensa. Vantaan kirjastoista ja HelMet-tietokannasta löytyvät kirjat, lehdet ja laulut juhlia suunnitteleville, tai muuten vain rapupöydän punaisista komistuksista kiinnostuneille. Tässä hiukan rapusatoa:
Oudon ja odottamattoman kanssa voi joutua tekemisiin vaikka missä. Tarkkaile erityisesti vesistöjä ja viidakoita. Arvaamattomia ongelmia saattaa koitua myös omista sukulaisista ja muista aikuisista.
Erilaisia käsityö-, tuunaus- ja vinkkikirjoja on viime vuosina ilmestynyt kuin sieniä sateella. Yhteistä näille kirjoille tuntuu olevan ainakin se, että niissä on kovin koreat kuvat. Välillä sisältö jää melko heppoiseksi. Poimin joukosta muutaman pikkuhelmen esittelyyni. Kirjastosta löytyy toki paljon lisää.
Olen aamuihminen. Se tarkoittaa sitä, että minusta on mukavaa herätä kukonlaulun aikaan ja käyskennellä asunnossa, jossa muut vielä nukkuvat. Kävelylenkit ovat parhaita juuri aamuisin, samoin uiminen, musiikin kuuntelu, lukeminen ja syöminen. Kuin Nalle Puh täytyn pienestä hyrisevästä tunteesta ajatellessani: Mitä on aamiaiseksi?
Jos rantakelejä vielä riittää, pakkaan omaan rantakassiini kevyttä lukemista ja ehdottomasti Agatha Christien dekkareita. Niissä ei mässäillä verisillä yksityiskohdilla, vaan herkutellaan nokkelan etsivän päättelytyöllä syyllisen löytämiseksi.
Kesällä, kun arjen aherrus taukoaa lomien ajaksi, on mukava uppoutua fantasian maailmaan. Harry Potter elokuvien viimeinen osa sai Suomessa ensi-iltansa viime viikolla.