Paljaat varpaat, veden liplatus ja tuulen suhina puissa, sormiin sulava jäätelötötterö, aikaa nauttia lukemisesta… Ihana kesä on taas täällä!
Suosittelija-blogin porukka on virittäytynyt kesätunnelmaan. Joka viikko esittelemme blogissa kesään liittyvää musiikkia ja kirjallisuutta. Tutut kesäbiisit johdattelevat monipuolisiin lainavinkkeihin. Kesän mittaan blogissa nautitaan mm. kesäisiä juomia, tarjotaan seikkailuja lapsenmielisille ja annetaan vinkkejä lomastressin ehkäisyyn. Sarjan avaa oikeutetusti yksi kaikkien aikojen rakastetuimmasta kesäkappaleista: Jäätelökesä. Kirjaosuudessa perehdytään minkäs muunkaan kuin jäätelön valmistukseen.
Jäätelökesän lähteillä
Kappale Jäätelökesä on ilmestynyt vuonna 1978 Maarit Hurmerinnan kolmannen albumin, Siivet saan, aloitusraitana. Kappaleen on säveltänyt Sami Hurmerinta ja sanoittanut Mikko Alatalo. Jäätelökesästä tuli hitti, jonka myötä Maaritin ura sai merkittävän sysäyksen eteenpäin. Siivet saan -albumi myi kultaa jo ilmestymisvuonna. Maarit Hurmerinta sai vuonna 2015 Musiikin Valtionpalkinnon pitkästä ja ansiokkaasta urastaan.
Maarit ja Sami Hurmerinta muistelevat Suosittelija-blogin videolla Jäätelökesä -kappaleen syntyvaiheita. Video on kuvattu Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston studiossa 26.5.2016.
Pidemmän version Hurmerintojen haastattelusta voi katsoa HelMetVantaan Youtube-kanavalla. Videolla he kertovat mm. lisää Siivet saan -albumin tekemisestä.
Jäätelön alkuperä
Jätski, jäde, pehmis – mitä kesä olisikaan ilman tuota viilentävää ihanuutta. Jäätelön alkuperästä on olemassa yhtä monta tarinaa kuin on jäätelömakujakin. Rooman valtakunnassa valmistettiin vuoristosta louhitusta jäästä, hunajasta, hedelmistä ja mehusta sorbettia muistuttavaa jälkiruokaa. Marco Polon sanotaan tuoneen jäätelön valmistamisen taidot Kiinasta. Italia on nykyäänkin jäätelön luvattu maa, jossa Gelateriassa vierailijaa hemmotellaan mitä erilaisimmilla makuelämyksillä.
Vuonna 1718 ilmestyneessä Mrs Mary Eales Receipts keittokirjassa jäätelö-ohjeissa oli jo käytetty kermaa. Reseptejä hiottiin paremmiksi vuosikymmenien ajan, mutta vasta 1750-luvulla saatiin aikaan pehmeämpää ja kuohkeampaa jäätelöä.
Amerikkalainen Nancy M. Johnson patentoi vuonna 1843 käsikäyttöisen jäätelönvalmistuslaitteen. Rahan puutteessa hän myi keksintönsä oikeudet William Youngille. Jäätelön teollisen valmistamisen sanotaan alkaneen Yhdysvalloissa 1851.
Suomi jäätelömaana
Suomi on jäätelönkulutuksessa Euroopan ykkönen. Vuosittain sitä kuluu noin 13 litraa henkeä kohti. Puolet määrästä nautitaan kesäkuukausien aikana.
Vanhin suomalainen jäätelönvalmistaja on italialaisen Magin perheen vuonna 1922 perustama Helsingin jäätelötehdas, joka on olemassa edelleenkin. Viime vuosina tuttujen kotimaisten ja ulkomaisten suuryritysten rinnalle on noussut pienyrittäjiä, joiden valikoimat täydentävät perinteisiä tuotteita.
Kotijäätelöä valmistamaan!
Virpi Mikkonen & Tuulia Talvio: Hyvän olon jäätelökirja – ilman maitotuotteita, gluteenia ja valkoista sokeria: 80 + reseptiä helppoihin hyvää tekeviin jäätelöihin (Cozy publishing 2016)
Virpi Mikkosen ja Tuulia Talvion Hyvän olon jäätelökirjan ohjeiden avulla herkkujen makuun pääsevät myös ruoka-aineallergikot ja vegaanit. Ohjeissa käytetyt raaka-aineet ovat luonnollisia makeutusaineita myöten. Hedelmät, marjat, kasvipohjaiset maidot, pähkinät ja siemenet ovat aineita, joista unelmien jäätelöt valmistuvat. Valmistusmenetelmät ovat helppoja eikä jäätelökonetta välttämättä tarvita. Kirjasta löytyy yli 80 reseptiä, joiden joukossa on myös mehujää-, sorbetti-, pirtelö- ja jäätelökakkuohjeita sekä lisukkeita.
Erica Palmcrantz Aziz : Herkullista raakana – jäätelöt, pirtelöt, smoothiet & mehut (Kustannus Mäkelä 2016)
Raakaruoka eli raw food -idea sovellettuna jäätelönvalmistukseen. Kirjassa on reseptejä jäätelöihin, pirtelöihin, smoothieihin ja tuoremehuihin. Ohjeissa ei ole käytetty maitotuotteita, gluteenia tai kananmunia. Valkoinen sokeri on korvattu terveellisimmillä vaihtoehdoilla. Raaka-aineet ovat luonnollisia. Useimmissa ohjeissa on mukana jokin erityisen terveysvaikutteinen aine.
Cesar ja Nadia Roden: Mehujääsirkus – 50 viileää mehujääohjetta (Moreeni 2015)
Näiden mehujäiden joukosta niin lapset kuin aikuisetkin löytävät varmasti oman suosikkinsa.
Elisabeth Johansson: Jäätelö – kotitekoista jäätelöä, sorbetteja, paletoja sekä muita jäisiä herkkuja (Tammi 2013)
Ihastuttava jäätelökirja pitää sisällään yli 170 ohjetta, joiden toteuttamiseen ei välttämättä tarvita jäätelökonetta. Teoksen ohjeista löytyy myös eksotiikkaa kuten esimerkiksi kurkku-jalapenopaletat tai limenlehti-yuzusorbetti.
Tutustu myös:
Chris ja James Tanner: Jätskiä – kylmää hyvää: jäätelöt, jäädykkeet, sorbetit (Otava 2013)
Jäätelöt ja pirtelöt (Gummerus, 2013)
Sunil Vijayakar: Jäätikkarit – herkulliset huurteiset nekut (Gummerus 2013)
Elisabeth Johansson: Suklaata – raakasuklaa, kakut & jälkiruoat, juomat & jäätelöt, praliinit & tryffelit (WSOY 2013)
