3-4 Luohkát
Dát lohkandiploma lea oaivvilduvvon 3.-4. luohkkálaččaide
Don oaččut lohkandiploma, go leat lohkan guhtta (6) girjji dán listtus. Dáin guđa girjjiin ferte unnimusat okta (1) girji leat guđetge girjejoavkkus (Govvagirjjit, Mánáidgirjjit, Diehtogirjjit). Lohkamušat ja máidnasat listtus maid sáhtát válljet girjjiid lohkandiploma čađaheapmái.
Jus girjjis gávdno jietnagirji dahje e-girji, don sáhtát maid dan lohkat dahje guldalit.
Veahki sáhtát jearrat oahpaheaddjis dahje girjerádjobargiin.
Go leat čađahan lohkandiploma, de sáhtát lassin vel bonusdiploma čađahit.
Bonusdiploma oaččut go logat njeallje (4) girjji lasi.
Govvagirjjit
-
Mánugánda ja Heike
Čuovvováš girji Mánugánda ja Heike deaivvadeaoba fas 32 s. En ettermiddag når Heike er på rommet sitt, banker det på vinduet. Heike titter ut, og oppdager en gjenstand som tumler rundt på bakken. Gjenstanden glinser sånn at det blender ham … Lettlest bok, velegnet til bruk i skole og hjem. Nominert til Nordisk Råds barne- og ungdomslitteraturpris 2013.
Mánugánda ja Heike
Dahkki: Iversen, Signe
Siidomearri: 32 sivua.
Čuovvováš girji Mánugánda ja Heike deaivvadeaoba fas 32 s. En ettermiddag når Heike er på rommet sitt, banker det på vinduet. Heike titter ut, og oppdager en gjenstand som tumler rundt på bakken. Gjenstanden glinser sånn at det blender ham … Lettlest bok, velegnet til bruk i skole og hjem. Nominert til Nordisk Råds barne- og ungdomslitteraturpris 2013.
Guovssonásti
Dáiddamáinnas mánáide. Vuođđun muitalussii leat ealli sámi skábmamuitalusat ja árbevierut Ufuohta/Oarje-Romssa guovllus. Dát máinnas botná ođđa skábmamuitalusa. Nu ođasmahttet árbevierut. Girji muitala maid beaivváš ferte dahkat ovdal beassá vuolgit dálvevuoiŋŋastanbáikái Sámis. Guovssonásti ferte boktojuvvot ja gellojuvvot. Ja easka go visot lea dahkkon, beassá beaivváš luoitit vári duohkái, ja skábma sáhttá boahtit. Skápman lea Guovssonásttis okta dehálaš bargu – báitit beaivvážin násttiid gaskkas, muittuhit ahte beaivváš álo fas máhccá.
Guovssonásti
Dahkki: Pedersen, Alice M.
Siidomearri:
Dáiddamáinnas mánáide. Vuođđun muitalussii leat ealli sámi skábmamuitalusat ja árbevierut Ufuohta/Oarje-Romssa guovllus. Dát máinnas botná ođđa skábmamuitalusa. Nu ođasmahttet árbevierut. Girji muitala maid beaivváš ferte dahkat ovdal beassá vuolgit dálvevuoiŋŋastanbáikái Sámis. Guovssonásti ferte boktojuvvot ja gellojuvvot. Ja easka go visot lea dahkkon, beassá beaivváš luoitit vári duohkái, ja skábma sáhttá boahtit. Skápman lea Guovssonásttis okta dehálaš bargu – báitit beaivvážin násttiid gaskkas, muittuhit ahte beaivváš álo fas máhccá.
Máilmmi árggimus áhkku
Girji muitala áhku birra mii ballá buot visot áššiin. Son ballá ja lea orru akto ruovttus. Ovtta ija son lihkká ártegis jitnii..dego muhtin livččii viggame sisa dállui… Eará girjjit Máilmmi jálimus mánná ja Máilmmi láikkimus olmmoš
Máilmmi árggimus áhkku
Dahkki: Vars, Elle Márjá
Siidomearri: 48 sivua.
Girji muitala áhku birra mii ballá buot visot áššiin. Son ballá ja lea orru akto ruovttus. Ovtta ija son lihkká ártegis jitnii..dego muhtin livččii viggame sisa dállui… Eará girjjit Máilmmi jálimus mánná ja Máilmmi láikkimus olmmoš
Steažžaleaddji Sámmol & Ullo-Olivia
Váibmománná Steažžaleaddji Sámmol deaskkeha ustitvuhtii Ullo-Oliviain go lea ohcamin váralas njuovccadola. Olivia lea gávpotmánná Londonis eret, ittis ja cuorbi. Steažžaleaddji Sámmola ustitvuoda bokte oahppá Olivia buriid borrandábiid, saddat luonddu ustibin ja suokkardit soađi áigge bunkeriid. Girjji fáddá lea álbmotdearvvasvuohta, eallinhálddaseapmi ja mielborgárvuohta.
Steažžaleaddji Sámmol & Ullo-Olivia
Dahkki: Anker, Margareth
Siidomearri: 51 sivua.
Váibmománná Steažžaleaddji Sámmol deaskkeha ustitvuhtii Ullo-Oliviain go lea ohcamin váralas njuovccadola. Olivia lea gávpotmánná Londonis eret, ittis ja cuorbi. Steažžaleaddji Sámmola ustitvuoda bokte oahppá Olivia buriid borrandábiid, saddat luonddu ustibin ja suokkardit soađi áigge bunkeriid. Girjji fáddá lea álbmotdearvvasvuohta, eallinhálddaseapmi ja mielborgárvuohta.
Bluppe ja goddesáhpánat
Goddesáhpánbearraša ruovttus álgá šaddat gárži go ovttatládje bohtet ođđa čivggat. Okta fuobmá ahte son gal fárre, ja ásáiduvvá Bluppe lusa.
Bluppe ja goddesáhpánat
Dahkki: Borg, Inga
Siidomearri: 32 sivua.
Goddesáhpánbearraša ruovttus álgá šaddat gárži go ovttatládje bohtet ođđa čivggat. Okta fuobmá ahte son gal fárre, ja ásáiduvvá Bluppe lusa.
Guovssu guovssahasat
Sámi Siidda bearrašii gullet áhčči ja eadni ja mánát Joret, Risten ja unnavieljaš Guovssu. Mánát báhcet nohkkat goahtái, go eatniguovttos áhčiin vuoddjába fitnat ealu luhtte. Mánát leat gildojuvvon mannat olggos ja luoitit goahtái geange gean eai dovdda. Eai ge eisige ožžon mannat olggos stoahkat eaige hárddildit guovssahasa, go dat sáhtii mánáid váldit.
Guovssu guovssahasat
Dahkki: Buljo, Karen Anne
Siidomearri: 45 sivua.
Sámi Siidda bearrašii gullet áhčči ja eadni ja mánát Joret, Risten ja unnavieljaš Guovssu. Mánát báhcet nohkkat goahtái, go eatniguovttos áhčiin vuoddjába fitnat ealu luhtte. Mánát leat gildojuvvon mannat olggos ja luoitit goahtái geange gean eai dovdda. Eai ge eisige ožžon mannat olggos stoahkat eaige hárddildit guovssahasa, go dat sáhtii mánáid váldit.
Čáppa Násttáš
Muitalus Násttáš nammasaš nieidda birra, gii ráhkásnuvva nuorra guollebivdi bárdnái. Nieidda váhnemat eaba áiggoše suovvat sutno náitalit, ja geahččaladdaba bártni. Girji lea gieldda- ja davvisámegillii.
Čáppa Násttáš
Dahkki: Efim, Sofia
Siidomearri: 30 sivua.
Muitalus Násttáš nammasaš nieidda birra, gii ráhkásnuvva nuorra guollebivdi bárdnái. Nieidda váhnemat eaba áiggoše suovvat sutno náitalit, ja geahččaladdaba bártni. Girji lea gieldda- ja davvisámegillii.
Gollegiissáš
Muitalus Bireha birra, gii vuolgá fiervvá váccašit ja gávdná unna giissáža man siste leat gollit, silbbat ja diamánttat. Áhkku lea Birehii muitalan ja rávven mo galgá láhttet jus gávdná mearrarievddahagaid. Biret ii muitte áhku rávvagiid ja dávviriid oamasteaddji boahtá viežžat daid Bireha geahčen. Girji heive mánáide mánáidgárddi agis gitta 7. ceahkkái. Govaid lea Antti Ovlla Juuso sárgon.
Gollegiissáš
Dahkki: Eira, Ragnhild Gaup
Siidomearri: 47 sivua.
Muitalus Bireha birra, gii vuolgá fiervvá váccašit ja gávdná unna giissáža man siste leat gollit, silbbat ja diamánttat. Áhkku lea Birehii muitalan ja rávven mo galgá láhttet jus gávdná mearrarievddahagaid. Biret ii muitte áhku rávvagiid ja dávviriid oamasteaddji boahtá viežžat daid Bireha geahčen. Girji heive mánáide mánáidgárddi agis gitta 7. ceahkkái. Govaid lea Antti Ovlla Juuso sárgon.
Firkkaláhkku
Veahá ilgadis girji sáhkkis nieiddaža birra. Mánát vulget áhči mielde muorrameahccái. Ruoktot manadin gártet eará geainnu nala ja loahpas ollejit bávttiid lusa, mas lea láset ja guhkes boardda man mielde mánát mannet bajás. Doppe badjin rahpasa uksa, ja roaŋkke suorpmat ihtet uksagaski. Giehta seavvá sin sisa. Okta mánáin manná sisa. Fáhkka iđista boares áhkku su lusa. Uksa álgá mannat gitta muhto lihkus olle nieiddaš olggos. Boares áhkku ii goitge guođe nieiddaža oalát, muhto čuovvu su sihke mielas ja duohtavuođas. Vai lea got nu?
Firkkaláhkku
Dahkki: Gaup, Máret Kirsten A.
Siidomearri: 45 sivua.
Veahá ilgadis girji sáhkkis nieiddaža birra. Mánát vulget áhči mielde muorrameahccái. Ruoktot manadin gártet eará geainnu nala ja loahpas ollejit bávttiid lusa, mas lea láset ja guhkes boardda man mielde mánát mannet bajás. Doppe badjin rahpasa uksa, ja roaŋkke suorpmat ihtet uksagaski. Giehta seavvá sin sisa. Okta mánáin manná sisa. Fáhkka iđista boares áhkku su lusa. Uksa álgá mannat gitta muhto lihkus olle nieiddaš olggos. Boares áhkku ii goitge guođe nieiddaža oalát, muhto čuovvu su sihke mielas ja duohtavuođas. Vai lea got nu?
Bárrá
Muitalus mánáide. Mánáidgirji davvisámegillii. Girji lea ovtta lunta birra, gean namma lea Piera. Son vuolgá báldáid bivdit meara nala. Son manná boasttu sadjái ja doppe gal oažžu ipmaša fierbmái. Girjjis boahtá ovdan man dehálaš lea guldalit eallilan olbmuid rávvagiid.
Bárrá
Dahkki: Gælok, Samuel
Siidomearri: 16 sivua.
Muitalus mánáide. Mánáidgirji davvisámegillii. Girji lea ovtta lunta birra, gean namma lea Piera. Son vuolgá báldáid bivdit meara nala. Son manná boasttu sadjái ja doppe gal oažžu ipmaša fierbmái. Girjjis boahtá ovdan man dehálaš lea guldalit eallilan olbmuid rávvagiid.
Dalle go áddja jámii
Lohkangirji mánáide davvisámegillii Márjjá ja su bearraša birra. Áddjá buohcá ja jápmá. Márjjá mielas dat lea hui váivi, ja sus leat olu gažaldagat eallima ja jápmima birra, ja lea olu maid ii riekta ipmir. Girjjis lea máná geahččanguovlu, ja lohkki beassá váldopersovnna jurdagiid ja dovdduid diehtit ja manin son láhtte nu go dahká. Girji heive mánáide guđet bures máhttet lohkat, go das lea olu teaksta ja unnán govat.
Dalle go áddja jámii
Dahkki: Halvari, Inger Haldis
Siidomearri: 29 sivua.
Lohkangirji mánáide davvisámegillii Márjjá ja su bearraša birra. Áddjá buohcá ja jápmá. Márjjá mielas dat lea hui váivi, ja sus leat olu gažaldagat eallima ja jápmima birra, ja lea olu maid ii riekta ipmir. Girjjis lea máná geahččanguovlu, ja lohkki beassá váldopersovnna jurdagiid ja dovdduid diehtit ja manin son láhtte nu go dahká. Girji heive mánáide guđet bures máhttet lohkat, go das lea olu teaksta ja unnán govat.
Áhkku ja Náhkku
Lohkangirjjáš smávvaskuvlii stálloáhku ja stálloádjá fearániid
Áhkku ja Náhkku
Dahkki: Hatle, Sverre
Siidomearri: 27 sivua.
Lohkangirjjáš smávvaskuvlii stálloáhku ja stálloádjá fearániid
Joneš-bojá vuolgá amas máilbmái
Eventyrlig beretning om en mus som heter Joneš-bojá. Han skal besøke onkel, men går seg bort i skogen. Da dukker det opp en hvit fugl som ber Joneš-bojá om hjelp. Og snart er han på vei til den underjordiske museverdenen, hvor musene tyranniseres av en stor svart katt …
Joneš-bojá vuolgá amas máilbmái
Dahkki: Hermansen, Kari Lisbeth
Siidomearri: 64 sivua.
Eventyrlig beretning om en mus som heter Joneš-bojá. Han skal besøke onkel, men går seg bort i skogen. Da dukker det opp en hvit fugl som ber Joneš-bojá om hjelp. Og snart er han på vei til den underjordiske museverdenen, hvor musene tyranniseres av en stor svart katt …
Duvro-guovža ja skohtermáđii
"Álgoálbmogat birra máilmmi gáibijuvvojit cáhkket saji stuorra servodaga doaimmaide. Stuorra servodat dárbbasa eatnamiid, gos njeaidit muoraid, roggat málmmaid ja hukset elfápmorusttegiid. Sii dárbbasit militearahárjehallanbáikkiid, girdinseaivunsajiid ja viiddidit gávpogiid. Duvro-guovza civggainis Dárvvuin maid gáibiduvvo fárret eret ássanguovllustis, vai olbmot besset dan guovllus hervvostallat. Sutnje orru geavvamin seamma láhkai go Siire-áhkkui gii bággejuvvui guoddit ruovttus,go oppa dat guovlu, gos son orui, galggai biddjojuvvot cáze vuollái. Mo Duvrui ja Dárvui geavvá, dan oaccot diehtit go logat dán nuppi girji Duvro-guovzza ráiddus."
Duvro-guovža ja skohtermáđii
Dahkki: Holmberg, Veikko
Siidomearri: 46 sivua.
"Álgoálbmogat birra máilmmi gáibijuvvojit cáhkket saji stuorra servodaga doaimmaide. Stuorra servodat dárbbasa eatnamiid, gos njeaidit muoraid, roggat málmmaid ja hukset elfápmorusttegiid. Sii dárbbasit militearahárjehallanbáikkiid, girdinseaivunsajiid ja viiddidit gávpogiid. Duvro-guovza civggainis Dárvvuin maid gáibiduvvo fárret eret ássanguovllustis, vai olbmot besset dan guovllus hervvostallat. Sutnje orru geavvamin seamma láhkai go Siire-áhkkui gii bággejuvvui guoddit ruovttus,go oppa dat guovlu, gos son orui, galggai biddjojuvvot cáze vuollái. Mo Duvrui ja Dárvui geavvá, dan oaccot diehtit go logat dán nuppi girji Duvro-guovzza ráiddus."
Duvro-guovža ja šibitdoaktára rehket
Duvro-guovža ja su čivga Dárvu ássaba Ánddegoahtesaijávrri lahka. Dárvu duhkoraddá gummestevvelruodjasiin maid lea gávdnan muhtun dollasajis. De Dárvo-riehpu buohccá, ja su eadni ferte vuolgit ohcat veahki. Son gávdná šibitdoaktára Avvilis, ja šibitdoavttir vuolgá Duvro-guovžža mielde meahccái dálkkodit Dárvo-čivgga. Duvro-guovža oažžu rehkega! Mii bat dát ges lea? Dál bat galgá máksit go oažžu veahki nuppis? Rehket galgá máksojuvvot! Mo dál ges? Gos bat dienas gávdno guovžžaide? Ja makkár dienas dat ges livčče?
Duvro-guovža ja šibitdoaktára rehket
Dahkki: Holmberg, Veikko
Siidomearri: 60 sivua.
Duvro-guovža ja su čivga Dárvu ássaba Ánddegoahtesaijávrri lahka. Dárvu duhkoraddá gummestevvelruodjasiin maid lea gávdnan muhtun dollasajis. De Dárvo-riehpu buohccá, ja su eadni ferte vuolgit ohcat veahki. Son gávdná šibitdoaktára Avvilis, ja šibitdoavttir vuolgá Duvro-guovžža mielde meahccái dálkkodit Dárvo-čivgga. Duvro-guovža oažžu rehkega! Mii bat dát ges lea? Dál bat galgá máksit go oažžu veahki nuppis? Rehket galgá máksojuvvot! Mo dál ges? Gos bat dienas gávdno guovžžaide? Ja makkár dienas dat ges livčče?
Nástenieida
Sámi máinnas gielddasámegillii ja davvisámegillii. "Tāss't nījta" - "Nástenieida" lea muitalus ádjá birra guhte gávnnai nieidamánáža meahcis. Ii lean nu dábálaš nieida, go son lei earenoamáš čáppat ja lávii ihkku girdilit mánno-eatnis lusa..
Nástenieida
Dahkki: Jakovlev, Jakov
Siidomearri: 24 sivua.
Sámi máinnas gielddasámegillii ja davvisámegillii. "Tāss't nījta" - "Nástenieida" lea muitalus ádjá birra guhte gávnnai nieidamánáža meahcis. Ii lean nu dábálaš nieida, go son lei earenoamáš čáppat ja lávii ihkku girdilit mánno-eatnis lusa..
Seaibelah-Sámmola olmmái
Gösta Knutsson muitališgođii máidnasa Pelle Svanslösa ja eará bussáid birra rádios jagis 1937. Moadde jagi maŋŋá almmuhuvvui vuosttas girji, Pelle Svanslös på äventyr (Seaibelah-Sámmola fearánat). Oalle fargga šattai Seaibelah-Sámmol beakkánis jiellahin, geasa buohkat liikostedje. Ja nu leamaš gitta otná beaivvi rádjái
Seaibelah-Sámmola olmmái
Dahkki: Knutsson, Gösta
Siidomearri:
Gösta Knutsson muitališgođii máidnasa Pelle Svanslösa ja eará bussáid birra rádios jagis 1937. Moadde jagi maŋŋá almmuhuvvui vuosttas girji, Pelle Svanslös på äventyr (Seaibelah-Sámmola fearánat). Oalle fargga šattai Seaibelah-Sámmol beakkánis jiellahin, geasa buohkat liikostedje. Ja nu leamaš gitta otná beaivvi rádjái
Beatnatluohká dálus
Mauri Kunnas girji Beatnatluohká dálus lea juo šaddan suopmelaš mánáidgirjjálašvuođa klassihkarin. Dat lea girjját, suohtas muitalus dološáigge eallimis eanadoalloguovllus ja govve eallima dakkárin go dat lei dolin. Girjji lea jorgalan sámegillii Maiju Saijets.
Beatnatluohká dálus
Dahkki: Kunnas, Mauri
Siidomearri:
Mauri Kunnas girji Beatnatluohká dálus lea juo šaddan suopmelaš mánáidgirjjálašvuođa klassihkarin. Dat lea girjját, suohtas muitalus dološáigge eallimis eanadoalloguovllus ja govve eallima dakkárin go dat lei dolin. Girjji lea jorgalan sámegillii Maiju Saijets.
Sanna sámenieida Jåhkåmåhkis
11 jahkásaš Sanna ráhkista ealibiid. Son lea sámenieida ja orru Jåhkåmåhkis, guovdu Sámi. Girjjis čuovvut Sanna su árgabeaivvis, sihke ruovttus, skuvllas ja meahcis.
Sanna sámenieida Jåhkåmåhkis
Dahkki: Kuoljok, Lena
Siidomearri: 93 sivua.
11 jahkásaš Sanna ráhkista ealibiid. Son lea sámenieida ja orru Jåhkåmåhkis, guovdu Sámi. Girjjis čuovvut Sanna su árgabeaivvis, sihke ruovttus, skuvllas ja meahcis.
Gealdde gieđaid girdit!
Mánáidgirji ovtta nieiddaža ja bártnáža birra geat mannaba dánsenskuvlii. Dát mánáidgirji sáhttá addit movtta ja inspirašuvnna rávisolbmuide geat barget dánssain ja lášmmohallamiin skuvllas dahje mánáidgárddis. Girji lea Irjána ja su oappá Ráijá birra geat mannaba dánsunskuvlii, ja oahppaba olu dánssaid ja lášmmohallanvugiid. Loahpas diimmu, go buohkat leat manadan, de seaivu dohko imaš loddi, mii máhttá sávaldagaid ollášuhttit ja addá mánáguoktái lohpádusaid boahtte áigái.
Gealdde gieđaid girdit!
Dahkki: Leammuid, Biret Rávdná
Siidomearri: 32 sivua.
Mánáidgirji ovtta nieiddaža ja bártnáža birra geat mannaba dánsenskuvlii. Dát mánáidgirji sáhttá addit movtta ja inspirašuvnna rávisolbmuide geat barget dánssain ja lášmmohallamiin skuvllas dahje mánáidgárddis. Girji lea Irjána ja su oappá Ráijá birra geat mannaba dánsunskuvlii, ja oahppaba olu dánssaid ja lášmmohallanvugiid. Loahpas diimmu, go buohkat leat manadan, de seaivu dohko imaš loddi, mii máhttá sávaldagaid ollášuhttit ja addá mánáguoktái lohpádusaid boahtte áigái.
Nihkolii čohkalii niibelahki
Govvagirji mánáide mii lea čállon reivehámis. Girjji váldopersovdna lea nieida gii čállá reivve jápmán áddjásis. Reivves muitala mo sus lea maŋŋil go áddjá jámii, ja ahte váillaha ádjá.
Nihkolii čohkalii niibelahki
Dahkki: Leammuid, Biret Rávdná
Siidomearri: 40 sivua.
Govvagirji mánáide mii lea čállon reivehámis. Girjji váldopersovdna lea nieida gii čállá reivve jápmán áddjásis. Reivves muitala mo sus lea maŋŋil go áddjá jámii, ja ahte váillaha ádjá.
Julian lea ábiruvvá
Juohke lávvordaga Julian ja áhkku láveba fitnat vuojadeame. Muhtomin go leaba ruoktot fas jođus,fuomáša Julian golbma čáppa nissonolbmo t-bánas. Sis leat hui čáppa biktasat badjelis ja vel nu erenoamáš beahcehat, leat dego ábiruvvát. Dan beaivvi rájes háliida maid Julian leat ábiruvvá. Muhto maid áhkku dasa dadjá?
Julian lea ábiruvvá
Dahkki: Love, Jessica
Siidomearri: 36 sivua.
Juohke lávvordaga Julian ja áhkku láveba fitnat vuojadeame. Muhtomin go leaba ruoktot fas jođus,fuomáša Julian golbma čáppa nissonolbmo t-bánas. Sis leat hui čáppa biktasat badjelis ja vel nu erenoamáš beahcehat, leat dego ábiruvvát. Dan beaivvi rájes háliida maid Julian leat ábiruvvá. Muhto maid áhkku dasa dadjá?
Rássedievvá
Čáppagirjjálašvuohta mánáide ja nuoraide davvisámegillii. Rássedievvá lea muitalus Lásse ja Elle birra geat áiggošeigga mannat geahččame mii Rássedievás lea. Rássedievvá lea okta boares hirsavisoš mii lea veahá dobbelaččas, ja lea hui boaris ja veahá soaiggus mánáid mielas. Mánát geahččalit moddii mannat dohko, muhto juohke háve fertejit báhtarit ruoktot. Loahpas ferte áhčči vuolgit olmmájin dohko, iskat mii dat lea mii dahká nu ártegis jienaid doppe, ja mii dat lea mii oidnostallá duollet dálle lásis. Čáppagirjjálašvuohta mánáide ja nuoraide, mii maid heive mánáidgárdái muitalusbottuide.
Rássedievvá
Dahkki: Marainen, Thomas
Siidomearri:
Čáppagirjjálašvuohta mánáide ja nuoraide davvisámegillii. Rássedievvá lea muitalus Lásse ja Elle birra geat áiggošeigga mannat geahččame mii Rássedievás lea. Rássedievvá lea okta boares hirsavisoš mii lea veahá dobbelaččas, ja lea hui boaris ja veahá soaiggus mánáid mielas. Mánát geahččalit moddii mannat dohko, muhto juohke háve fertejit báhtarit ruoktot. Loahpas ferte áhčči vuolgit olmmájin dohko, iskat mii dat lea mii dahká nu ártegis jienaid doppe, ja mii dat lea mii oidnostallá duollet dálle lásis. Čáppagirjjálašvuohta mánáide ja nuoraide, mii maid heive mánáidgárdái muitalusbottuide.
Fastteshurvi
Girji jiehtanasa birra gean gohčodit Fastteshurvin. Fastteshurvi lea hilbat ja baldá buohkaid geaiguin deaivida, muhto fuobmá ahte lea buoret čábbát láhttet ja veahkehit earáid. Eilif Boine lea sárgon govaid girjái.
Fastteshurvi
Dahkki: Mienna, Jens Martin
Siidomearri: 71 sivua.
Girji jiehtanasa birra gean gohčodit Fastteshurvin. Fastteshurvi lea hilbat ja baldá buohkaid geaiguin deaivida, muhto fuobmá ahte lea buoret čábbát láhttet ja veahkehit earáid. Eilif Boine lea sárgon govaid girjái.
Skábmanieida
Dát girji lea Rauna Paadar-Leivosa njealját mánáidgirji. Ovddit girjjit leat dakkárat main muitalus lea dušše máinnas. Lassin máidnasii leat dán vuoru oasit girjjis dakkárat masa leat duohta historjjálaš dáhpáhusat duogážin. Merja Aletta Ranttila lea dán girjái sárgon govaid.
Skábmanieida
Dahkki: Paadar-Leivo, Rauna
Siidomearri: 26 sivua.
Dát girji lea Rauna Paadar-Leivosa njealját mánáidgirji. Ovddit girjjit leat dakkárat main muitalus lea dušše máinnas. Lassin máidnasii leat dán vuoru oasit girjjis dakkárat masa leat duohta historjjálaš dáhpáhusat duogážin. Merja Aletta Ranttila lea dán girjái sárgon govaid.
Divga
Muitalus Mihkku birra gii lohpida bossui háhkat unna binna bánna divggaža. Divgga háhkan doalvu Mihku áibbas ođđa imaštemiide ja jurdagiidda. Son oahpásmuvva bossuide, ja maiddái amas gánddain gii šadda su ustibin. Muhto gávdná go divgga, ja masa bossu dan dárbbaša? Jus logat girjji, de gávnnat vástádusa.
Divga
Dahkki: Paltto, Kirsti
Siidomearri:
Muitalus Mihkku birra gii lohpida bossui háhkat unna binna bánna divggaža. Divgga háhkan doalvu Mihku áibbas ođđa imaštemiide ja jurdagiidda. Son oahpásmuvva bossuide, ja maiddái amas gánddain gii šadda su ustibin. Muhto gávdná go divgga, ja masa bossu dan dárbbaša? Jus logat girjji, de gávnnat vástádusa.
Go Ráhkun bođii Skáhpenjárgii
Mánáidgirji Bieggagirdi nammásaš miesi birra. Bieggagirji lea muzet miessi, ja su eadni lea Nástečalbmi. Ráhkun lea várálaš ealli geasa buot njárgga ássit leat dolkan. Lihkkus olbmománát, Rávdná ja Máhtte boahtiba elliide veahkkin ja lohpideaba vuojehit Ráhkuna eret njárggas.
Go Ráhkun bođii Skáhpenjárgii
Dahkki: Paltto, Kirsti
Siidomearri: 56 sivua.
Mánáidgirji Bieggagirdi nammásaš miesi birra. Bieggagirji lea muzet miessi, ja su eadni lea Nástečalbmi. Ráhkun lea várálaš ealli geasa buot njárgga ássit leat dolkan. Lihkkus olbmománát, Rávdná ja Máhtte boahtiba elliide veahkkin ja lohpideaba vuojehit Ráhkuna eret njárggas.
Gihcci mii máhtii lohkat logi rádjái
Máinnas maid Alf Prøysen lea čállán. Máidnasa leaba Kirsten Wirkola ja Tor Persen heivehan davvisámegillii ja mearkagillii. Liisa Helander lea sárgon sámeivnnat govaid máidnasii. Girjái leat biddjon veahkkegiela-mearkkat vai movttiidahtášii lohkat girjji mánáide geat dárbbašit earenoamáš pedagogalaš oahpponeavvuid. (Erenoamášoahpahus, earenoamášpedagogihkka)
Gihcci mii máhtii lohkat logi rádjái
Dahkki: Prøysen, Alf
Siidomearri: 24 sivua.
Máinnas maid Alf Prøysen lea čállán. Máidnasa leaba Kirsten Wirkola ja Tor Persen heivehan davvisámegillii ja mearkagillii. Liisa Helander lea sárgon sámeivnnat govaid máidnasii. Girjái leat biddjon veahkkegiela-mearkkat vai movttiidahtášii lohkat girjji mánáide geat dárbbašit earenoamáš pedagogalaš oahpponeavvuid. (Erenoamášoahpahus, earenoamášpedagogihkka)
Njoammelhiitta
Njoammelhiitta lea mánáidgirji Martine birra mii ballá vaikko mas. Son lei doivon heaitit ballamis go deavdá 6 jagi, muhto dat ii doallan deaivása. Maŋŋel go ádjá luhtte lei leamaš čakčaluomus de jálosmuvvagođii.
Njoammelhiitta
Dahkki: Ragde, Anne B.
Siidomearri: 57 sivua.
Njoammelhiitta lea mánáidgirji Martine birra mii ballá vaikko mas. Son lei doivon heaitit ballamis go deavdá 6 jagi, muhto dat ii doallan deaivása. Maŋŋel go ádjá luhtte lei leamaš čakčaluomus de jálosmuvvagođii.
Gollebáddi
Gollebáddi -girji sisttisdoallá Sibirjá smávva álbmogiid máidnasiid, mat leat almmuhuvvon Ruoššas máŋggain sierra girjjiin. Sámegielat girjji lea jorgalan Kirsti Guttorm suomagielat girjjis “Shamaanisiskot” (Otava, 1988).
Gollebáddi
Dahkki: Saraste, Kirsti
Siidomearri: 154 sivua.
Gollebáddi -girji sisttisdoallá Sibirjá smávva álbmogiid máidnasiid, mat leat almmuhuvvon Ruoššas máŋggain sierra girjjiin. Sámegielat girjji lea jorgalan Kirsti Guttorm suomagielat girjjis “Shamaanisiskot” (Otava, 1988).
Banani banana
Álkes lohkangirji. Stuoravuona giellaguovddáš lea dán girjji álmmuhan giellajagi 2013 oktavuođas . Girji lea dáro-, ođđadáro-, davvi-, kveana ja suomagillii, ja lea jurddašuvvon sihke mánáide ja ollesolbmuide. Anni Huttu lea sárgon govaid girjái.
Banani banana
Dahkki: Skjelnes-Mattila, Silja
Siidomearri: 103 sivua.
Álkes lohkangirji. Stuoravuona giellaguovddáš lea dán girjji álmmuhan giellajagi 2013 oktavuođas . Girji lea dáro-, ođđadáro-, davvi-, kveana ja suomagillii, ja lea jurddašuvvon sihke mánáide ja ollesolbmuide. Anni Huttu lea sárgon govaid girjái.
Beaivváš nieida
Sámi mytologiija bajimuš ipmil lea beaivváš. Beaivváš nieidda máinnas lea dien myhtas vuolgán, ja lea girječálli goalmmát mánáidgirji. Ingrid J. Ousland lea sárgon govaid.
Beaivváš nieida
Dahkki: Somby, Marry Áilonieida
Siidomearri:
Sámi mytologiija bajimuš ipmil lea beaivváš. Beaivváš nieidda máinnas lea dien myhtas vuolgán, ja lea girječálli goalmmát mánáidgirji. Ingrid J. Ousland lea sárgon govaid.
Čerbmen Bizi
Čerbmen Bizi vánddarda okto go eadni lea su gavdnjen eret. Dat vásiha ollu ipmašiid go deaivvada racerbohccuin, gottiin, sarvagiin, filbmanáste – bohccuin, turista-bohccuin ja golleáldduin. Čerbmen Bizi váidala iežas váivvi Silggon-turistabohccui, mii bealušta Bizi eatni. Čerbmen Bizi mearrida máhccat eadnis lusa, muhto láhppo. Loga joavdá go Čerbmen Bizi eadnis lusa. Berit Marit Hætta lea ráhkadan govaid.
Čerbmen Bizi
Dahkki: Somby, Marry
Siidomearri: 43 sivua.
Čerbmen Bizi vánddarda okto go eadni lea su gavdnjen eret. Dat vásiha ollu ipmašiid go deaivvada racerbohccuin, gottiin, sarvagiin, filbmanáste – bohccuin, turista-bohccuin ja golleáldduin. Čerbmen Bizi váidala iežas váivvi Silggon-turistabohccui, mii bealušta Bizi eatni. Čerbmen Bizi mearrida máhccat eadnis lusa, muhto láhppo. Loga joavdá go Čerbmen Bizi eadnis lusa. Berit Marit Hætta lea ráhkadan govaid.
Suolak-veahka ja riegádanbeaioivi
Niillasis lea riegádanbeaivi ja áidna maid son háliida skeaŋkan lea stuora rukses-vilges ráiddát njálga maid njálgágávppis vuvdet. Veaga hutkáivuohta geahččaluvvo.
Suolak-veahka ja riegádanbeaioivi
Dahkki: Sparring, Anders
Siidomearri: 61 sivua.
Niillasis lea riegádanbeaivi ja áidna maid son háliida skeaŋkan lea stuora rukses-vilges ráiddát njálga maid njálgágávppis vuvdet. Veaga hutkáivuohta geahččaluvvo.
Suolak-veahka ja gollediamánta
Biret-eitte ja Áslat-isá áiguba vuolgit diamántačájáhussii mii lea oaivegávpogis. Muhto gii de lohká muitalusa unnaoappážii Krimineallážii eahkes? Ránnjá Issát Nástegállu lea siivu, muhto go Issát jearrá gos oappáža guoktá váhnemat leaba, de manná nugo dahká.
Suolak-veahka ja gollediamánta
Dahkki: Sparring, Anders
Siidomearri: 61 sivua.
Biret-eitte ja Áslat-isá áiguba vuolgit diamántačájáhussii mii lea oaivegávpogis. Muhto gii de lohká muitalusa unnaoappážii Krimineallážii eahkes? Ránnjá Issát Nástegállu lea siivu, muhto go Issát jearrá gos oappáža guoktá váhnemat leaba, de manná nugo dahká.
Goartilguhkkosaš-áhkku muorjemeahcis
Suohtas muitalus áhku birra gii unnui goartilguhkkosaš-áhkkun muorjemeahcis ja mo son birge gohpuin ja spáinnain mat fáhkkestaga leat šaddan ollu stuorábun go son ieš. Bjørn Berg lea herven girjji čáppa ja ivdnás govaiguin. Mikkel A. Gaup ja Laila Stien leaba jorgalan girjji sámegillii. Girji heive mánáide 4 -10 jagi.
Goartilguhkkosaš-áhkku muorjemeahcis
Dahkki: Stien, Laila
Siidomearri: 32 sivua.
Suohtas muitalus áhku birra gii unnui goartilguhkkosaš-áhkkun muorjemeahcis ja mo son birge gohpuin ja spáinnain mat fáhkkestaga leat šaddan ollu stuorábun go son ieš. Bjørn Berg lea herven girjji čáppa ja ivdnás govaiguin. Mikkel A. Gaup ja Laila Stien leaba jorgalan girjji sámegillii. Girji heive mánáide 4 -10 jagi.
Suonjar
Lohkangirji boares boeatnaga, Jarffe, ja bussá birra, mii lea su buoremus olmmái. Mánáidgirji davvisámegillii Jarffe, ja bussá birra, mat orruba olbmuid luhtte. Soai leaba buorit olbmážat, muhto Jarffes leat váivves ságat bussái. Muitalus eallima ja jápmima birra, mii goitge ii leat nu ilgat.
Suonjar
Dahkki: Sætre, Knut Tore
Siidomearri: 31 sivua.
Lohkangirji boares boeatnaga, Jarffe, ja bussá birra, mii lea su buoremus olmmái. Mánáidgirji davvisámegillii Jarffe, ja bussá birra, mat orruba olbmuid luhtte. Soai leaba buorit olbmážat, muhto Jarffes leat váivves ságat bussái. Muitalus eallima ja jápmima birra, mii goitge ii leat nu ilgat.
Geaidnostállu
Dát lea máinnas stálu birra mii orui geainnu vuolde. Sunna Kitti lea herven girjji iežas illustrašuvnnaiguin. Dán máidnasis gulat mánáid birra geat nággejedje stoahkat geainnu alde vaikko váhnemat gilde sin go doppe vudje nu olu biillat, busset, mohtorsihkkelat ja lei váralaš stoahkat doppe.
Geaidnostállu
Dahkki: Utsi, Marit Alette
Siidomearri: 32 sivua.
Dát lea máinnas stálu birra mii orui geainnu vuolde. Sunna Kitti lea herven girjji iežas illustrašuvnnaiguin. Dán máidnasis gulat mánáid birra geat nággejedje stoahkat geainnu alde vaikko váhnemat gilde sin go doppe vudje nu olu biillat, busset, mohtorsihkkelat ja lei váralaš stoahkat doppe.
Máilmmi jálumus mánná
Dàt lea muitalus Sáve birra. Sáve ii bala mastege. Son lea máilmmi jálumus mánná. Muhto su stoahkanolmmái Šáike, lea máilmmi árggimus beana. Dán girjji lea álki lohkat. Harald Aadnevik lea govaid tevdnen.
Máilmmi jálumus mánná
Dahkki: Vars, Ellen Marie
Siidomearri:
Dàt lea muitalus Sáve birra. Sáve ii bala mastege. Son lea máilmmi jálumus mánná. Muhto su stoahkanolmmái Šáike, lea máilmmi árggimus beana. Dán girjji lea álki lohkat. Harald Aadnevik lea govaid tevdnen.
Ruitu mii ii hálidan heaitit duoldamis
Norgga árbevirolaš máinnas heivehuvvon ja jorgaluvvon davvisámegillii. Girjjis leat ivdnás govat ja veahkkegiela-mearkkat. Veahkkegiela-mearkkat movttidahttejit ja veahkehit mánáid ja rávisolbmuid geavahit veahkkegiela go lohket ovttas. Anne Dagmar Biti Mikalsen ja Kirsten Wirkola leaba heivehan girjji davvisámegillii ja veahkkegiella-mearkkaide. Liisa Helander lea sárgon govaid girjái. Heive ohppiide geat geavahit earenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid. (Erenoamášoahpahus, earenoamášpedagogihkka)
Ruitu mii ii hálidan heaitit duoldamis
Dahkki: Wirkola, Kirsten
Siidomearri: 21 sivua.
Norgga árbevirolaš máinnas heivehuvvon ja jorgaluvvon davvisámegillii. Girjjis leat ivdnás govat ja veahkkegiela-mearkkat. Veahkkegiela-mearkkat movttidahttejit ja veahkehit mánáid ja rávisolbmuid geavahit veahkkegiela go lohket ovttas. Anne Dagmar Biti Mikalsen ja Kirsten Wirkola leaba heivehan girjji davvisámegillii ja veahkkegiella-mearkkaide. Liisa Helander lea sárgon govaid girjái. Heive ohppiide geat geavahit earenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid. (Erenoamášoahpahus, earenoamášpedagogihkka)
Sandra-áhkku
Sámi bearraša áhčči jávká bivdomátkkis, ja Sandra ja mánát moraštit su guhká. Bearaš ferte báhtarit eará báikái rievváriin. Eai doppege bállen guhká ráfis ovdalgo dat fas lahkonišgohte. Máinnas muitala mo Sandra gádju iežas ja bearraša mánáid ja beatnagiid rievváriin magihkalaš sániiguin maid gabba áldu sutnje cealká, ja mo Sandra-áhká muitu ain eallá sámiid gaskkas.
Sandra-áhkku
Dahkki: Zaboščikova, Svetlana
Siidomearri: 28 sivua.
Sámi bearraša áhčči jávká bivdomátkkis, ja Sandra ja mánát moraštit su guhká. Bearaš ferte báhtarit eará báikái rievváriin. Eai doppege bállen guhká ráfis ovdalgo dat fas lahkonišgohte. Máinnas muitala mo Sandra gádju iežas ja bearraša mánáid ja beatnagiid rievváriin magihkalaš sániiguin maid gabba áldu sutnje cealká, ja mo Sandra-áhká muitu ain eallá sámiid gaskkas.
Mánáidgirjjit
Lohkangirjjit 3.-4. luohkáid várás.-
Loddi gieđas
Girji muitala Ánne birra, gii liiko buotlágan elliide. Son háliidivčče bussá dahje beatnaga, muhto su váhnemat eaba guorras. De su stuorraviellja oažžu unduláhta, ja dasto álgá dáhpáhuvvat. Girjji govat lea sárgon Sissel Horndal, ja girjjis leaba parallelteavsttat davvisáme- ja dárogillii.
Loddi gieđas
Dahkki: Bjørkli, Anne Osvaldsdatter
Siidomearri: 54 sivua.
Girji muitala Ánne birra, gii liiko buotlágan elliide. Son háliidivčče bussá dahje beatnaga, muhto su váhnemat eaba guorras. De su stuorraviellja oažžu unduláhta, ja dasto álgá dáhpáhuvvat. Girjji govat lea sárgon Sissel Horndal, ja girjjis leaba parallelteavsttat davvisáme- ja dárogillii.
Prinsa Alit
Prinsa Alit lea ožžon ártegis dávdda. Son lea buot alihin: ¬čalmmit, vuovttat, njuovčča, ja go vel su varra ge lea alit. Dasto vel lea nu ahte son ii gierdda makkárge ivnni, earret ... árvidat: na alit. Dan sivas mearrida ge su eadni, dronnet Siánida ahte buot riika galgá málejuvvot alihin. Ii okta ge ruoná lasta galgan leat šat ruoná, ii okta ge lieđđi galgan leat ruoksat, eaige beaivelottit galgan leat fiskat. Eai buohkat gal liikon dása. Beakkán belgialaš čálli Marc de Bel háliida dáinna girjjiin fuomášahttit man dehálaš lea leahkit oskkáldas iežainat, vaikke man nuorra leaččat. Govvadahkki Jan Bosschaert geahččala dás buot lágan alit ivnniid, ja muđuid ge lea herven dán girjji. Girji heive 7 jahkásaččaide, ja vel boarraset mánáide.
Prinsa Alit
Dahkki: De Bel, Marc
Siidomearri: 51 sivua.
Prinsa Alit lea ožžon ártegis dávdda. Son lea buot alihin: ¬čalmmit, vuovttat, njuovčča, ja go vel su varra ge lea alit. Dasto vel lea nu ahte son ii gierdda makkárge ivnni, earret ... árvidat: na alit. Dan sivas mearrida ge su eadni, dronnet Siánida ahte buot riika galgá málejuvvot alihin. Ii okta ge ruoná lasta galgan leat šat ruoná, ii okta ge lieđđi galgan leat ruoksat, eaige beaivelottit galgan leat fiskat. Eai buohkat gal liikon dása. Beakkán belgialaš čálli Marc de Bel háliida dáinna girjjiin fuomášahttit man dehálaš lea leahkit oskkáldas iežainat, vaikke man nuorra leaččat. Govvadahkki Jan Bosschaert geahččala dás buot lágan alit ivnniid, ja muđuid ge lea herven dán girjji. Girji heive 7 jahkásaččaide, ja vel boarraset mánáide.
Máloš
Málosgirjji fearán lea muitalus bártnáza birra gii ii lean dábálas mánná, muhto earalágan bártnás gii dárbbasii ereliiggánis berostumi ja ráhkesvuoda.
Máloš
Dahkki: de Bel, Marc
Siidomearri: 46 sivua.
Málosgirjji fearán lea muitalus bártnáza birra gii ii lean dábálas mánná, muhto earalágan bártnás gii dárbbasii ereliiggánis berostumi ja ráhkesvuoda.
Muitalus Bodri birra
Dát girji muitala nieiddaža, su beatnaga Bodri ja soađi birra. Girjji lea govvidan Stina Wirsén ja davvisámegillii jorgalan John Erling Utsi.
Muitalus Bodri birra
Dahkki: Fried, Hédi
Siidomearri: 28 sivua.
Dát girji muitala nieiddaža, su beatnaga Bodri ja soađi birra. Girjji lea govvidan Stina Wirsén ja davvisámegillii jorgalan John Erling Utsi.
Lohkanfieski 6-7
Lohkanfieski lea skáhppu mas leat 10 álkeslohkangirjji. Girjjiin leat sihke fearánat ja faktateavsttat.
Lohkanfieski 6-7
Dahkki: Gaup, Sissel
Siidomearri: 32 sivua.
Lohkanfieski lea skáhppu mas leat 10 álkeslohkangirjji. Girjjiin leat sihke fearánat ja faktateavsttat.
Mun lean Kimme
Girji lea gándda birra gean namma lea Kim. Son stoahká buoremusat nieiddaiguin ja háliida nieidabiktasiiguin gárvodit. Go jorgalat girjji, de beasat gullat nieidda birra gean namma lea Kim. Son stoahká buoremusat gánddaiguin ja háliida gándabiktasiiguin gárvodit. Muhtumin dovdá olmmoš iežas earáláganin. Muhtumin eai oro earát áddemin du. Muhto don leat don, ja leat doarvái buorre nie mo leat. Girji lea guovttegielat.
Mun lean Kimme
Dahkki: Heide, Beate
Siidomearri: 46 sivua.
Girji lea gándda birra gean namma lea Kim. Son stoahká buoremusat nieiddaiguin ja háliida nieidabiktasiiguin gárvodit. Go jorgalat girjji, de beasat gullat nieidda birra gean namma lea Kim. Son stoahká buoremusat gánddaiguin ja háliida gándabiktasiiguin gárvodit. Muhtumin dovdá olmmoš iežas earáláganin. Muhtumin eai oro earát áddemin du. Muhto don leat don, ja leat doarvái buorre nie mo leat. Girji lea guovttegielat.
Operašuvdna Bajánbalva
Báikejogas leat imaslas suollagat jođus. Láibu Monsena jeastarádju, fárpalat ođđa káijii ja reatkkát párkkas jávket. Detektiivadoaimmahat nr. 2 dutkagoahtá ássi. Tiril ja Oliver ohcagoahtiba sivalaccaid ovttas guorranbeatnagiin Åttoin. Davvisámegillii jorgalan Guttorm Graven ja Ánne Márjá Graven, govat Hans Jørgen Sandnes.
Operašuvdna Bajánbalva
Dahkki: Horst, Jørn Lier
Siidomearri: 107 sivua.
Báikejogas leat imaslas suollagat jođus. Láibu Monsena jeastarádju, fárpalat ođđa káijii ja reatkkát párkkas jávket. Detektiivadoaimmahat nr. 2 dutkagoahtá ássi. Tiril ja Oliver ohcagoahtiba sivalaccaid ovttas guorranbeatnagiin Åttoin. Davvisámegillii jorgalan Guttorm Graven ja Ánne Márjá Graven, govat Hans Jørgen Sandnes.
Diidádálvi
Ii leat álki juos moriha dálvenahkáriin ođđajagimánus iige šat oaččo nahkáriid. Mumenstállu lea vuosttas mumenstállu guhte goassege lea vásihan dálvvi. Danin son leige álggos issoras akto dálus, gos buohkat ođđe, muhto vehážiid mielde su leahkái ihtigohte suollemas dálveveagat. Dán girjjis muitaluvvo mot Mumenstállu birge singuin ja dainna jiekŋagalbma, amas máilmmiin gosa son fáhkkestaga lea šaddan. Girjji lea jorgalan sámegillii Inker-Susanna Nutti (girjjis “Trollvinter” – ”Taikatalvi”).
Diidádálvi
Dahkki: Jansson, Tove
Siidomearri: 136 sivua.
Ii leat álki juos moriha dálvenahkáriin ođđajagimánus iige šat oaččo nahkáriid. Mumenstállu lea vuosttas mumenstállu guhte goassege lea vásihan dálvvi. Danin son leige álggos issoras akto dálus, gos buohkat ođđe, muhto vehážiid mielde su leahkái ihtigohte suollemas dálveveagat. Dán girjjis muitaluvvo mot Mumenstállu birge singuin ja dainna jiekŋagalbma, amas máilmmiin gosa son fáhkkestaga lea šaddan. Girjji lea jorgalan sámegillii Inker-Susanna Nutti (girjjis “Trollvinter” – ”Taikatalvi”).
Gáffedorski
Tora háliida leat ávkkálaš, nugo ollesolbmot. Jus son goddá dorski mii deaddá badjel 30 gilo, de son eámiduvvo – ja gáfe mii lea nu garas ahte nagoda smiehttat. Gáffedorski lea dan birra ahte duostat hástalit iežas, ja seammás dovddastit ahte luonddu fámut leat gievrrat. Sáhttá go nagodit vaikko maid, jus beare doarvái ollu háliida?
Gáffedorski
Dahkki: Lindahl, Lena
Siidomearri: 55 sivua.
Tora háliida leat ávkkálaš, nugo ollesolbmot. Jus son goddá dorski mii deaddá badjel 30 gilo, de son eámiduvvo – ja gáfe mii lea nu garas ahte nagoda smiehttat. Gáffedorski lea dan birra ahte duostat hástalit iežas, ja seammás dovddastit ahte luonddu fámut leat gievrrat. Sáhttá go nagodit vaikko maid, jus beare doarvái ollu háliida?
Gonagasbárdni gii sihkui álddu gatnjaliid
Gonagasbárdni lei gullan hui ollu riikka boazodoalu birra. Badjesápmelaš nuorat ieža ledje fitnan sutnje muitaleamen iežat iežaset eahpesihkkaris dili birra. Badjeeamit ledje čállán breavaid riikka drotnegii…
Gonagasbárdni gii sihkui álddu gatnjaliid
Dahkki: Lukkari, Rauni Magga
Siidomearri: 45 sivua.
Gonagasbárdni lei gullan hui ollu riikka boazodoalu birra. Badjesápmelaš nuorat ieža ledje fitnan sutnje muitaleamen iežat iežaset eahpesihkkaris dili birra. Badjeeamit ledje čállán breavaid riikka drotnegii…
Máillmi čábbámus juovlamuorra
Liljjá áhkus lea čiegusvuohta. Muhtun ija beassá Liljáge fálláid gullat. Dán girjji teaksta lea sihke davvisámegilli ja lullisámegillii.
Máillmi čábbámus juovlamuorra
Dahkki: Lyberth, Juaaka
Siidomearri: 65 sivua.
Liljjá áhkus lea čiegusvuohta. Muhtun ija beassá Liljáge fálláid gullat. Dán girjji teaksta lea sihke davvisámegilli ja lullisámegillii.
Mepusa ja nuoskkes spiinnit
Terrorista Adolf vuoittáhalai Kamikazeveaga sáhpániidda. Dál lea son karantenas, guolggai haga ja buot skurtnajagan. Nuoskkes spiinnit ridjet, skihkahuddet ja dollet guohca buoskkunfeasttaid. Dát lea váivin daid fiinna buhtes yogasávzzaide, geat šaddet orrut daidguin seammá návehis. Muhtin beaivvi lávggodovvo spiinnečivggaš, Purki, ja šaddá bákkus vuolgit boanddaid márkaniidda. Doppe sáhttá vuoitit bálkkášumi, juoga mii lea hui heahpat spiinniide. Vuoitágo Purki vai nákce go duolvvidit iežas ja ain doalahit spiinniid gutni.
Mepusa ja nuoskkes spiinnit
Dahkki: Meisler, Eivor
Siidomearri: 88 sivua.
Terrorista Adolf vuoittáhalai Kamikazeveaga sáhpániidda. Dál lea son karantenas, guolggai haga ja buot skurtnajagan. Nuoskkes spiinnit ridjet, skihkahuddet ja dollet guohca buoskkunfeasttaid. Dát lea váivin daid fiinna buhtes yogasávzzaide, geat šaddet orrut daidguin seammá návehis. Muhtin beaivvi lávggodovvo spiinnečivggaš, Purki, ja šaddá bákkus vuolgit boanddaid márkaniidda. Doppe sáhttá vuoitit bálkkášumi, juoga mii lea hui heahpat spiinniide. Vuoitágo Purki vai nákce go duolvvidit iežas ja ain doalahit spiinniid gutni.
Bahánihkkánis Mepusa ja Kamikazeveahka
Go Mepusa suhttá, de son biinnida sáhpániid. Dál lea váldán Pippa fáŋgan. Sáhpánat váldet oktavuođa Kamikazeaveagain. Muhto bussá lea bahániehkkán ja juonalaš. Nagodit go sáhpánat gádjut Pippa Mepusasa bahávuođas?
Bahánihkkánis Mepusa ja Kamikazeveahka
Dahkki: Meisler, Eivor
Siidomearri: 63 sivua.
Go Mepusa suhttá, de son biinnida sáhpániid. Dál lea váldán Pippa fáŋgan. Sáhpánat váldet oktavuođa Kamikazeaveagain. Muhto bussá lea bahániehkkán ja juonalaš. Nagodit go sáhpánat gádjut Pippa Mepusasa bahávuođas?
Mepusa ja Adolfa suhtadeaba
Adolffas lea guolggat fas šaddan, maŋŋá loavkašuhtti doarruma mas vuoittahalai Kamikaze-vehkii. Mepusa gohčču su fas álgit sáhpániid bivdit. Muhto Adolfa suhttá ja váivašuvvá, ja de mearrida vuolgit ovddeš skihpáriid lusa gávpogii. Eallin golgobussán ii leat nu buorre mo son muitá. Erenoamážit go deaivvada daiguin ilgadis guovllu luovosbeatnaguin Gangsta Dogsaiguin. Ferte bahčamielain čoavdit áššiid Luhčaskvadrona skávhlliiguin. Muhto lea maid suohtas deaivvadit olbmáiguin geat áddejit su. Háliida go son Adolfa goassige ruoktot šat Mepusa lusa? Sámás Liv Tone Boine.
Mepusa ja Adolfa suhtadeaba
Dahkki: Meisler, Eivor
Siidomearri: 89 sivua.
Adolffas lea guolggat fas šaddan, maŋŋá loavkašuhtti doarruma mas vuoittahalai Kamikaze-vehkii. Mepusa gohčču su fas álgit sáhpániid bivdit. Muhto Adolfa suhttá ja váivašuvvá, ja de mearrida vuolgit ovddeš skihpáriid lusa gávpogii. Eallin golgobussán ii leat nu buorre mo son muitá. Erenoamážit go deaivvada daiguin ilgadis guovllu luovosbeatnaguin Gangsta Dogsaiguin. Ferte bahčamielain čoavdit áššiid Luhčaskvadrona skávhlliiguin. Muhto lea maid suohtas deaivvadit olbmáiguin geat áddejit su. Háliida go son Adolfa goassige ruoktot šat Mepusa lusa? Sámás Liv Tone Boine.
Nilla ja Ádegáhttu ávvudeaba
Nilla ja Ádegáhttu leaba Sámi álbmotbeaivvi ávvudeamis, muhto Nilla háliida ávvudit iežas miela mielde. Olggos soai mannaba, ja doppe de ávvudeaba leahtuin ja fuomášumiin. Fáhkka gullo juoga geađgi duohken, ja dat gal orru issoras. Viđat girji Nilla Ja Ádegahttu -ráiddus. Girji lea guovttegielat.
Nilla ja Ádegáhttu ávvudeaba
Dahkki: Mienna, Jens Martin
Siidomearri: 43 sivua.
Nilla ja Ádegáhttu leaba Sámi álbmotbeaivvi ávvudeamis, muhto Nilla háliida ávvudit iežas miela mielde. Olggos soai mannaba, ja doppe de ávvudeaba leahtuin ja fuomášumiin. Fáhkka gullo juoga geađgi duohken, ja dat gal orru issoras. Viđat girji Nilla Ja Ádegahttu -ráiddus. Girji lea guovttegielat.
Nilla ja Ádegáhttu fiervvás
Nilla ja Ádegáhttu leaba fiervvás earáiguin ovttas, muhto Nilla háliida hutkat juoidá eará. Soai manneba fuobmát feara maid leahtuin ja fuomášumiin. Fáhkka oidnosta juoga mearas, ja dat gal ii oro leame siivui. Njealját girji Nilla ja Ádegáhttu ráiddus.
Nilla ja Ádegáhttu fiervvás
Dahkki: Mienna, Jens Martin
Siidomearri: 45 sivua.
Nilla ja Ádegáhttu leaba fiervvás earáiguin ovttas, muhto Nilla háliida hutkat juoidá eará. Soai manneba fuobmát feara maid leahtuin ja fuomášumiin. Fáhkka oidnosta juoga mearas, ja dat gal ii oro leame siivui. Njealját girji Nilla ja Ádegáhttu ráiddus.
Miesážat gávpogii mannamin
Mánáidgirji miesáža birra mii bas ládje beassá heakkas goaskima gaccaid gaskas. Miesáš gávdná guokte čearpmaha, ja fárrolaga dat bijádit davás. Šaddá veahá ilgadis mátki go galget stuora stálu meaddel, muhto geasseorohagas leat sihke somás dáhpáhusat ja buorre ealáhat vuordime.
Miesážat gávpogii mannamin
Dahkki: Nergård, Berit
Siidomearri: 30 sivua.
Mánáidgirji miesáža birra mii bas ládje beassá heakkas goaskima gaccaid gaskas. Miesáš gávdná guokte čearpmaha, ja fárrolaga dat bijádit davás. Šaddá veahá ilgadis mátki go galget stuora stálu meaddel, muhto geasseorohagas leat sihke somás dáhpáhusat ja buorre ealáhat vuordime.
Vuoi dan Kárenina
Kárenina lea nieiddaš gii fáhkka ihtá muhtin miestaga duohken. Ja go iežasmielas lea leamaš doarvái guhká oidnosis, de son fas vuolgá. Iige oktage dieđe gosa son jávká. Girji gieđahallá áigeguovdilis servodatgažaldagaid.
Vuoi dan Kárenina
Dahkki: Paadar-Leivo, Rauna
Siidomearri: 63 sivua.
Kárenina lea nieiddaš gii fáhkka ihtá muhtin miestaga duohken. Ja go iežasmielas lea leamaš doarvái guhká oidnosis, de son fas vuolgá. Iige oktage dieđe gosa son jávká. Girji gieđahallá áigeguovdilis servodatgažaldagaid.
Popo-bearraša fearánat álget
Popo bearaš lea báhtaran Guoládatnjárggas gos ártegis Guržot muosehuhttet sin alla jienaineaset. Bearaš beassá suoli rádjejoga oarjjabeallái ja ássá Rávdojávregáddái. Sii fertejit rievdadit namaideaset vai eai gávnnahala. Sii šaddet Popo-bearaš ja gili namma Popo-gilli. Oaggunmátkkis Miko ja Riina oahpásnuvvaba imaš nieiddažii Siivi gii orru balssa siste. Siivi muitala Guržot leat johtán sin báikkiin maid, muhto sii máhttet vuojehit daid eret. Siivi jávkkiha fas balsii. Miko ja Riina eaba muital su birra ollesolbmuide, go soai háliidivččiiga fas oaidnalit suinna.
Popo-bearraša fearánat álget
Dahkki: Paadar-Leivo, Rauna
Siidomearri: 43 sivua.
Popo bearaš lea báhtaran Guoládatnjárggas gos ártegis Guržot muosehuhttet sin alla jienaineaset. Bearaš beassá suoli rádjejoga oarjjabeallái ja ássá Rávdojávregáddái. Sii fertejit rievdadit namaideaset vai eai gávnnahala. Sii šaddet Popo-bearaš ja gili namma Popo-gilli. Oaggunmátkkis Miko ja Riina oahpásnuvvaba imaš nieiddažii Siivi gii orru balssa siste. Siivi muitala Guržot leat johtán sin báikkiin maid, muhto sii máhttet vuojehit daid eret. Siivi jávkkiha fas balsii. Miko ja Riina eaba muital su birra ollesolbmuide, go soai háliidivččiiga fas oaidnalit suinna.
Jođašeaddji Násti
Dán girjjis beassat gullat Ritni ja Urbana birra geat fas beassaba vásihit imašlaš fearána. Soai gávdnaba ruoná, imašlaš spáppa stoahkašilljus ja beaivvi maŋŋel lea spábba sturron sakka, ja lei juo muoraid alu. Ruonábivttas olmmái iđista spáppas ja hástá sutno fárrui. -Gosa? jearrá Ritni. - Dohko! vástida Gauri, ja cuige almmi guvlui. -Mánnui go? jearrá Ritni. - Vaikke... vaikke mánnui! vástida Gauri.
Jođašeaddji Násti
Dahkki: Paltto, Kirste
Siidomearri: 56 sivua.
Dán girjjis beassat gullat Ritni ja Urbana birra geat fas beassaba vásihit imašlaš fearána. Soai gávdnaba ruoná, imašlaš spáppa stoahkašilljus ja beaivvi maŋŋel lea spábba sturron sakka, ja lei juo muoraid alu. Ruonábivttas olmmái iđista spáppas ja hástá sutno fárrui. -Gosa? jearrá Ritni. - Dohko! vástida Gauri, ja cuige almmi guvlui. -Mánnui go? jearrá Ritni. - Vaikke... vaikke mánnui! vástida Gauri.
Dávggáš ja Násti
Loga girjjis maid Dávggáš vásiha go geahččala veahkehit fas Násti beassat albmái. Šaddá stáluid eatnama čađa mannat, vai beassá Guovssahas-ádjá lusa, geas gávdno ráđđi.
Dávggáš ja Násti
Dahkki: Paltto, Kirste
Siidomearri: 60 sivua.
Loga girjjis maid Dávggáš vásiha go geahččala veahkehit fas Násti beassat albmái. Šaddá stáluid eatnama čađa mannat, vai beassá Guovssahas-ádjá lusa, geas gávdno ráđđi.
Vilges geađgi
Girji lea viđa jahkásaš nieidda, Elle, birra. Áhkku lea sutnje muitalan Duottarhálddi birra gii orru Rievssataduoddaris. Son oahpásmuvvá son Sáijain, gii lea eret Rievssatduoddaris. Ovtta beaivvi bovde Sáija su Rievssatduoddarii. Soai mannaba dohko biekka mielde. Doppe dáhpáhuvvá ollu. Elles lea vilges geađgi maid lea ožžon beštoris. Dan oaččui son danne go son oktii gájui beštora bussás. Dat galgá veahkehit su.
Vilges geađgi
Dahkki: Paltto, Kirste
Siidomearri: 101 s. sivua.
Girji lea viđa jahkásaš nieidda, Elle, birra. Áhkku lea sutnje muitalan Duottarhálddi birra gii orru Rievssataduoddaris. Son oahpásmuvvá son Sáijain, gii lea eret Rievssatduoddaris. Ovtta beaivvi bovde Sáija su Rievssatduoddarii. Soai mannaba dohko biekka mielde. Doppe dáhpáhuvvá ollu. Elles lea vilges geađgi maid lea ožžon beštoris. Dan oaččui son danne go son oktii gájui beštora bussás. Dat galgá veahkehit su.
Gos don leat Elle?
Álkeslohkangirji. Gelddolaš lohkamuš stuorámus mánáide ja nuoramus nuoraide! Miellagiddevaš ja geahpas lohkat maiddái ollesolbmuide! Gos don leat, Elle? muitala Jovnna birra, gii áiggošii rumbokursii, muhto ii beasa go eadni lea vahkuid eret, ii ge sáhte vuojihit. Suhtuin Jovnna dearpá buot rumbun ja fáhkka gávdná juoidá, mii doalvu su čearggus dáhpáhusaide. Gos don leat, Elle? lea gelddolaš muitalus ustitvuođa birra ja iežas dovdama birra.
Gos don leat Elle?
Dahkki: Paltto, Kirsi Máret
Siidomearri: 130 sivua.
Álkeslohkangirji. Gelddolaš lohkamuš stuorámus mánáide ja nuoramus nuoraide! Miellagiddevaš ja geahpas lohkat maiddái ollesolbmuide! Gos don leat, Elle? muitala Jovnna birra, gii áiggošii rumbokursii, muhto ii beasa go eadni lea vahkuid eret, ii ge sáhte vuojihit. Suhtuin Jovnna dearpá buot rumbun ja fáhkka gávdná juoidá, mii doalvu su čearggus dáhpáhusaide. Gos don leat, Elle? lea gelddolaš muitalus ustitvuođa birra ja iežas dovdama birra.
Beaivvi bártni suotnjodeapmi
Dolin elii Beaivvi bárdni. Beaivvi bártni riikas eai gávdnon nieiddat, ii fal ii oktage. Danne hálidii vuolgit mátkkoštit gávdnandihte eamida. Beaivvi bárdni mátkkoštii guhkas, oarjjabealde Beaivvi ja Mánu ja ollu dobbelis Davvenástti borjjastii Jiehtanasaid máilbmái. Doppe deaivvadii jiehtanasgonagasa nieiddain, gii áiggui vuolgit su mielde ruoktot.
Beaivvi bártni suotnjodeapmi
Dahkki: Pedersen, Solfrid Fjellaksel
Siidomearri: 94 sivua.
Dolin elii Beaivvi bárdni. Beaivvi bártni riikas eai gávdnon nieiddat, ii fal ii oktage. Danne hálidii vuolgit mátkkoštit gávdnandihte eamida. Beaivvi bárdni mátkkoštii guhkas, oarjjabealde Beaivvi ja Mánu ja ollu dobbelis Davvenástti borjjastii Jiehtanasaid máilbmái. Doppe deaivvadii jiehtanasgonagasa nieiddain, gii áiggui vuolgit su mielde ruoktot.
Fálláid luohti
Liljjá áhkus lea čiegusvuohta. Muhtun ija beassá Liljáge fálláid gullat. Dán girjji teaksta lea sihke davvisámegilli ja lullisámegillii (Faalaj vuelie).
Fálláid luohti
Dahkki: Sheldon, Dyan
Siidomearri: 25 sivua.
Liljjá áhkus lea čiegusvuohta. Muhtun ija beassá Liljáge fálláid gullat. Dán girjji teaksta lea sihke davvisámegilli ja lullisámegillii (Faalaj vuelie).
Lonuhusgánddaguovttos
Olmmošeatni ja stálloeatni deaivaba lubmet seamma jeakkis. Sudnos goappašagain lea njuoratmánná mielde, maid jeaggeravdii leaba guođđán oađđit. Movt de manná go fuomáškeahttá váldiba boasttu máná mielde ruoktot?
Lonuhusgánddaguovttos
Dahkki: Sommer, June
Siidomearri: 31 sivua.
Olmmošeatni ja stálloeatni deaivaba lubmet seamma jeakkis. Sudnos goappašagain lea njuoratmánná mielde, maid jeaggeravdii leaba guođđán oađđit. Movt de manná go fuomáškeahttá váldiba boasttu máná mielde ruoktot?
Malene ja eatnanvuložat
Malene lea unna nieida, ja su bearrašis dáhpáhuvvet unohas áššiid. Muhtun beaivve son mearrida lovpet. Meahcis Malene gahččá ja manná galmmas. Niegus sutnje ihtá Málu, soga uldanieida. Girji lea guovttegielat.
Malene ja eatnanvuložat
Dahkki: Strask, June Sommer
Siidomearri: 95 sivua.
Malene lea unna nieida, ja su bearrašis dáhpáhuvvet unohas áššiid. Muhtun beaivve son mearrida lovpet. Meahcis Malene gahččá ja manná galmmas. Niegus sutnje ihtá Málu, soga uldanieida. Girji lea guovttegielat.
Ábiid plástihkat/Plasten i havet
Dutkkit Aihe ja Whina johtiba mearaid mielde Otagos, New Zealanddas gitta Norgii. Soai áiguba dutkat muohtofávrofállá mii lea rievdan fiervái. Fállá ruoktun leat trohpalaš ábit. Manin son fális rievddai nie guhkás, gitta Gáŋgaviikka fiervái? Davvisámegillii Rauni Magga Lukkari.
Ábiid plástihkat/Plasten i havet
Dahkki: Sørly, Rita
Siidomearri: 55 sivua.
Dutkkit Aihe ja Whina johtiba mearaid mielde Otagos, New Zealanddas gitta Norgii. Soai áiguba dutkat muohtofávrofállá mii lea rievdan fiervái. Fállá ruoktun leat trohpalaš ábit. Manin son fális rievddai nie guhkás, gitta Gáŋgaviikka fiervái? Davvisámegillii Rauni Magga Lukkari.
Máilmmi láikkimus olmmoš
Hánno lea máilmmi láikkimus olmmoš. Son ii liiko ruđaide ja dan huša maid dat buktet. Sus ii leat dárbu oastit maidege, go buot maid son dárbbaša gávdna iežas lagasbirrasis. Son ii gille eara go veallát ja vuoiŋŋastit, dege dikšut iežas gusa. Muhto lea go Hánno duođai láiki? Girji hástala mánáid jurddašit dálá servodaga birra, gos álo lea hoahppu ja gáibádusat lassánit. Álkes lohkangirji mánáide.
Máilmmi láikkimus olmmoš
Dahkki: Vars, Elle Márjá
Siidomearri: 67 sivua.
Hánno lea máilmmi láikkimus olmmoš. Son ii liiko ruđaide ja dan huša maid dat buktet. Sus ii leat dárbu oastit maidege, go buot maid son dárbbaša gávdna iežas lagasbirrasis. Son ii gille eara go veallát ja vuoiŋŋastit, dege dikšut iežas gusa. Muhto lea go Hánno duođai láiki? Girji hástala mánáid jurddašit dálá servodaga birra, gos álo lea hoahppu ja gáibádusat lassánit. Álkes lohkangirji mánáide.
Diehtogirjjit
3.-4.luohkká, diehtogirjjit-
Dádjat meahcis!
Dádjat meahcis! ulbmiliin lea oahppat luonddunamahusaid ja meahcis dádjadit luonddunamahusaid bokte, oahpásnuvvat lottiidguin ja gáhttet luonddu rávvagiid mielde. Lottit mat hállet, gelddolaš muitalusat, ivdnás govat ja ságastallanhárjehusat dagahit oahppama gelddolažžan ja manggabealagiin. Girji lea fágaidrasttideaddji ja heive fáddáoahpahussii.
Dádjat meahcis!
Dahkki: Balto, Haldis
Siidomearri: 79 sivua.
Dádjat meahcis! ulbmiliin lea oahppat luonddunamahusaid ja meahcis dádjadit luonddunamahusaid bokte, oahpásnuvvat lottiidguin ja gáhttet luonddu rávvagiid mielde. Lottit mat hállet, gelddolaš muitalusat, ivdnás govat ja ságastallanhárjehusat dagahit oahppama gelddolažžan ja manggabealagiin. Girji lea fágaidrasttideaddji ja heive fáddáoahpahussii.
Vulgot meahccái!
Vulgot meahccái ulbmiliin lea bagadit meahcis dádjadit luonddunamahusaid bokte, oahpásnuvvat divrriiguin ja gáhttet luonddu rávvagiid mielde. Geasuheaddjin oahppamii leat divrrit mat hállet, gelddolaš muitalusat, ivdnás govat ja ságastallanhárjehusat. Girji lea fágaidrasttideaddji ja heive fáddáoahpahussii.
Vulgot meahccái!
Dahkki: Balto, Haldis
Siidomearri: 90 sivua.
Vulgot meahccái ulbmiliin lea bagadit meahcis dádjadit luonddunamahusaid bokte, oahpásnuvvat divrriiguin ja gáhttet luonddu rávvagiid mielde. Geasuheaddjin oahppamii leat divrrit mat hállet, gelddolaš muitalusat, ivdnás govat ja ságastallanhárjehusat. Girji lea fágaidrasttideaddji ja heive fáddáoahpahussii.
Gumppečivgga luottat
Dát girji lea dutnje ofelažžan iskkárbálgástat. Luottaid čuovvumiin beasat fearánastit meahccái, havssašit suovvahája dollasadjái ja oađđit oađđenseahkas. Girjjis gávnnat bargamušaid biedjoeahkediidda, tuvrraide, leairraide ja ruktui.
Gumppečivgga luottat
Dahkki: Edelmann , Birgitta (doaimm.)
Siidomearri: 102 sivua.
Dát girji lea dutnje ofelažžan iskkárbálgástat. Luottaid čuovvumiin beasat fearánastit meahccái, havssašit suovvahája dollasadjái ja oađđit oađđenseahkas. Girjjis gávnnat bargamušaid biedjoeahkediidda, tuvrraide, leairraide ja ruktui.
Mo máná ráhkadit?
Mo šaddá mánná eatni čoavjái? Gii sáhttá máná ráhkadit, ja mo dát aitto dáhkko? Ealas ja ivdnás govaid bokte čájeha Fiske juste mo máná ráhkadit, leaš dal árbevirolaš vugiin dahje koanstavugiin. Girji addá áigeguovdilis fáddái buori liibba váhnemiidda ja mánáide vuogas vuođu viidát ságastallamii.
Mo máná ráhkadit?
Dahkki: Fiske, Anna
Siidomearri:
Mo šaddá mánná eatni čoavjái? Gii sáhttá máná ráhkadit, ja mo dát aitto dáhkko? Ealas ja ivdnás govaid bokte čájeha Fiske juste mo máná ráhkadit, leaš dal árbevirolaš vugiin dahje koanstavugiin. Girji addá áigeguovdilis fáddái buori liibba váhnemiidda ja mánáide vuogas vuođu viidát ságastallamii.
Miesážis rávis boazun
Maid borrá boazu? Manne leat muhtun bohccuin čoarvvit ja earáin eai? Dán fágagirjjis mii čuovvut gabbamiesáža vuosttaš eallinjagis: maid dat vásiha ja bargá, gos eallá, maid borrá jna. Girji lea ollislaččat govvagirjin oktan teavsttain mas lea čoahkkáigessojuvvon faktateaksta ja sátnečilgehusat.
Miesážis rávis boazun
Dahkki: Gaup, Ellen Anne Sara
Siidomearri: 55 sivua.
Maid borrá boazu? Manne leat muhtun bohccuin čoarvvit ja earáin eai? Dán fágagirjjis mii čuovvut gabbamiesáža vuosttaš eallinjagis: maid dat vásiha ja bargá, gos eallá, maid borrá jna. Girji lea ollislaččat govvagirjin oktan teavsttain mas lea čoahkkáigessojuvvon faktateaksta ja sátnečilgehusat.
Gumpevielppis Vilge
Dát muitalus lea gumpevielpá Vilge birra. Mii beassat čuovvut Vilge ja oahpásmuvvat movt gumppet ellet luonddus. Gumpe lea min gaskkas álo leamaš ealli masa olbmot eai nu liiko, erenomážit olbmot ealáhusain, nugo eanandoallit ja boazodoallit. Gumpe goddá ja borrá eará ealliid. Gumpevalvvis leat ollu gumppet ja sáhttet goddit ollu sávzzaid ja bohccuid. Dáinna girjjiin lea ulbmil oahpahit mánáide movt gumppet ellet luonddus, ja movt gumppet bivdet valvvis ja okto. Gumpe lea maid ealli mii gullá luonddu ekovuogádahkii, ja gumpe lea ávkkálaš luonddus, go dat doalaha ahte goddeeallit ovdamearkka dihte eai laskka badjelmeari.
Gumpevielppis Vilge
Dahkki: Gaup, Ellen Anne Sara
Siidomearri: 55 sivua.
Dát muitalus lea gumpevielpá Vilge birra. Mii beassat čuovvut Vilge ja oahpásmuvvat movt gumppet ellet luonddus. Gumpe lea min gaskkas álo leamaš ealli masa olbmot eai nu liiko, erenomážit olbmot ealáhusain, nugo eanandoallit ja boazodoallit. Gumpe goddá ja borrá eará ealliid. Gumpevalvvis leat ollu gumppet ja sáhttet goddit ollu sávzzaid ja bohccuid. Dáinna girjjiin lea ulbmil oahpahit mánáide movt gumppet ellet luonddus, ja movt gumppet bivdet valvvis ja okto. Gumpe lea maid ealli mii gullá luonddu ekovuogádahkii, ja gumpe lea ávkkálaš luonddus, go dat doalaha ahte goddeeallit ovdamearkka dihte eai laskka badjelmeari.
Sila
Tulugaq-gánda (namma mearkkaša gáranas) lea dolkan skuvllas ja niegadallá iežas girddašeamen dego albma gáranas. Son deaivvada Naniiehki Vuoiŋŋain, guhte dáhttu sus veahki gádjut luonddu nuoskkideamis, máilmmi liegganeamis ja dan váikkuhusain. Son sáddejuvvo mátkái jiekŋaguovžža, goaskima, fállá ja eará ealliid lusa ja oažžu juohkehaččas skeaŋkka, man doalvu Ábi Eadnái. Dovddus inuihttamuitalusa vuođul namalassii Ábi Eatni galgá oažžut buori millii, go olbmot leat láhtten jurddašmeahttumit ja skievttidan luonddu láhjiid. Asiaq-nieiddaš, geasa Tulugaq lea liikostan, ja muhtun váivves gándabuica leaba maid mielde dán dramáhtalaš ja humoristtalaš muitalusas, mii dáhpáhuvvá guovtti parallealla máilmmis oktanaga. Sila lea ođđaáigásaš ja ođđahámat máinnas 8-12 jahkásaččaide, mii ovttastahttá Ruonáeatnama mytologiija ja inuihtaid árbevirolaš luondduoainnu dálá áiggi dálkkádatváttisvuođaiguin.
Sila
Dahkki: Hansen, Lana
Siidomearri: 64 sivua.
Tulugaq-gánda (namma mearkkaša gáranas) lea dolkan skuvllas ja niegadallá iežas girddašeamen dego albma gáranas. Son deaivvada Naniiehki Vuoiŋŋain, guhte dáhttu sus veahki gádjut luonddu nuoskkideamis, máilmmi liegganeamis ja dan váikkuhusain. Son sáddejuvvo mátkái jiekŋaguovžža, goaskima, fállá ja eará ealliid lusa ja oažžu juohkehaččas skeaŋkka, man doalvu Ábi Eadnái. Dovddus inuihttamuitalusa vuođul namalassii Ábi Eatni galgá oažžut buori millii, go olbmot leat láhtten jurddašmeahttumit ja skievttidan luonddu láhjiid. Asiaq-nieiddaš, geasa Tulugaq lea liikostan, ja muhtun váivves gándabuica leaba maid mielde dán dramáhtalaš ja humoristtalaš muitalusas, mii dáhpáhuvvá guovtti parallealla máilmmis oktanaga. Sila lea ođđaáigásaš ja ođđahámat máinnas 8-12 jahkásaččaide, mii ovttastahttá Ruonáeatnama mytologiija ja inuihtaid árbevirolaš luondduoainnu dálá áiggi dálkkádatváttisvuođaiguin.
Eallit Sámis
Bajimusas lea govva ja vuolabealde gova lea teaksta. Teavsttas muitaluvvo oanehaččat makkár ealli lea, sturrodaga, gos orru ja maid borra. "Eallit Sámis" lea vuosttaš girjjáš fáktagirjjážiid ráiddus "Sámi luonddus ja birrasis". Girji lea jurddášuvvon nuorra lohkkiide, muhto heive dieđusge buot diehtoáŋgiris olbmuide.
Eallit Sámis
Dahkki: Lukkari, Heikkiarmas
Siidomearri: 56 sivua.
Bajimusas lea govva ja vuolabealde gova lea teaksta. Teavsttas muitaluvvo oanehaččat makkár ealli lea, sturrodaga, gos orru ja maid borra. "Eallit Sámis" lea vuosttaš girjjáš fáktagirjjážiid ráiddus "Sámi luonddus ja birrasis". Girji lea jurddášuvvon nuorra lohkkiide, muhto heive dieđusge buot diehtoáŋgiris olbmuide.
Vuorččislávlla Davviriikkaid mánáide
Mánáin leat olu rievttit. Leatgo vuorčásiin maid rievttit? Girji lea dahkkon Luckana Barnens rätt på jorden här i Norden -prošeavtta oassin ja girjji temá gieđahallá Davviriikkaid ja mánáid vuoigatvuođaid soahpamuša. Siiddus barnkultur.luckan.fi/materialbank lea pedagogalaš materiála, mii čiekŋuda dán temá.
Vuorččislávlla Davviriikkaid mánáide
Dahkki: Sandelin, Annika
Siidomearri: 24 sivua.
Mánáin leat olu rievttit. Leatgo vuorčásiin maid rievttit? Girji lea dahkkon Luckana Barnens rätt på jorden här i Norden -prošeavtta oassin ja girjji temá gieđahallá Davviriikkaid ja mánáid vuoigatvuođaid soahpamuša. Siiddus barnkultur.luckan.fi/materialbank lea pedagogalaš materiála, mii čiekŋuda dán temá.
Luonddus birget
Luonddus birget er et spill hvor du plukker molte, fisker røye og drar på rypejakt! Lær hvordan du høster av naturen. Ulbmil dáinna spealuin lea oahppat movt luonddus sáhttá birget.
Luonddus birget
Dahkki: Turi, John
Siidomearri:
Luonddus birget er et spill hvor du plukker molte, fisker røye og drar på rypejakt! Lær hvordan du høster av naturen. Ulbmil dáinna spealuin lea oahppat movt luonddus sáhttá birget.
