Kirjastolaisten mielikirjoja 1


Sunnuntaina 10.10.2021 vietetään paitsi Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, myös Mielikirjapäivää. Mielikirjapäivän tarkoituksena on muistuttaa lukemisen hienoudesta. Mielikirjapäivä on oiva ajankohta tutustua ennakkoluulottomasti uusiin kirjailijoihin ja kirjallisuuden lajeihin sekä tietysti jakaa omista kirjaelämyksistä parhaat eteenpäin muillekin. Jaettu kirja on paras kirja!

Mielikirjapäivän kunniaksi joukko Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöitä haluaa kertoa omat mielikirjansa tämän vuoden kirjasadosta. Joukostamme löytyy lukuintoilijoita moneen junaan ja mukana onkin vinkkejä laidasta laitaan ja monenikäisille lukijoille. Osa kirjoista toimii arjesta irrottavana lukuhetkenä, toisissa taas käsitellään rankkojakin aiheita samaistuttavasti. Samalla tutustutaan eri kansallisuuksiin, seikkaillaan monella aikakaudella (aina dinosaurusten ajassa asti) ja pohditaan oman yhteiskuntamme omituisuuksia.

Lue vinkkimme alta! Osalta työntekijöistä mukana on yksi vinkki, osalta taas useampi. Kirjavinkin antajan nimen näet vinkin alta. Toivottavasti mielikirjoistamme löytyy sinullekin hienoja lukuelämyksiä. Jos haluat lisää lukuvinkkejä, nykäise hihasta lähikirjastosi työntekijöitä. Jokaiselle löytyy varmasti sopivaa luettavaa! Kannattaa myös tutustua Mielikirja-sivustoon, johon kokoamme asiakkaidemme mielikirjoja. Sivustolla voit käydä vinkkaamassa oman mielikirjasi muille ja löytää ehkä uusia suosikkeja!

Ja muuten: monet suosittelemistamme kirjoista löytyvät Helmet-kirjastosta paitsi perinteisenä kirjana, myös e-kirjana tai e-äänikirjana. Klikkaamalla teoksen nimiotsikkoa pääset tarkistamaan Helmet-sivustolta paitsi kirjan saatavuustiedot, myös sen, missä muodossa kirjaa on saatavilla kirjastossamme.

.

Kaunokirjavinkkimme aikuisille

Alla olevissa kaunokirjavinkeissä käsitellään mm. perhesuhteiden kiemuroita, sukelletaan päähenkilöiden mielten syövereihin, selvitellään salaisuuksia ja matkustetaan kaukaisille alueille.

.

Anneli Kanto: Rottien pyhimys (Gummerus)

Anneli Kannon uudessa romaanissa Rottien pyhimys kurkotetaan kohti taivasta, niin kuvainnollisesti kuin kirjaimellisestikin.

Suomen sisällissodan kuvaajana tutuksi tullut Kanto vie meidät kirjassaan vuosisatojen taakse. Ollaan 1500-luvun alun Hattulassa, jonne kaksi kirkkomaalaria oppipoikineen on saapunut koristelemaan Pyhän Ristin kirkon pyhimyksillä ja Raamatun aiheilla. Lähistöllä asuu myös Pelliina, omituisena pidetty tiilentekijän kasvattitytär, joka paremman puutteessa odottaa lähinnä kuolevansa nälkään. Sattumalta Pelliina päätyy yhdeksi maalareista. Vai onko kohtalolla sittenkin sormensa pelissä?

Oli miten oli, sen kesän jälkeen kenenkään elämä ei ole ennallaan. Yhteisön moninkertaiseen marginaaliin asettama Pelliina saa mahdollisuuden ottaa elämänsä haltuun. Kavutessaan tellingeille ylettääkseen kattoon, hän nousee samalla myös elämässä ja yhteiskunnassa ylöspäin. Rakkauttakin joukkoon mahtuu, ja surua.

Kanto yhdistää sujuvasti historiankirjoitusta kuviteltuihin tapahtumiin. Tuloksena on kattaus, joka liikuttaa ja naurattaa lukijaansa. Huolellinen taustatyö näkyy koko siinä maailmassa, jonka Kanto on luonut lukijan silmien eteen. Värit ovat yhtä runsaat kuin aikakauden kielenkäyttö ja ihmiset inhimillisiä tunteissaan ja toiveissaan. Ripaus huumoria vaikeissakin paikoissa viimeistelee kokonaisuuden.

Pauliina / Pointin kirjasto

Inkeri Markkula: Maa joka ei koskaan sula (Otava)

Useassa eri aikatasossa liikkuva romaani, jossa punoutuvat yhteen petos, perhesuhteiden kiemurat, alkuperäiskansojen kohtelu ja pohjoisen luonnon ainutlaatuisuus

Romaanin keskiössä on saamelaistaustainen jäätikkötutkija Unni, joka tutkii Kanadassa uhkaavasti sulavaa Pennyjäätikköä. Jäätiköllä hän kohtaa elämänsä tienristeyksessä olevan Jonin. Koko elämänsä vääränlaisiksi itsensä kokeneet Unni ja Jon löytävät toisistaan sielunkumppanit, mutta heidän tiensä eroavat. Vuotta myöhemmin Unni päättää etsiä Jonin, mutta mies on kadonnut jäljettömiin.

Vuorotellen Unnin tarinan kanssa romaanissa seurataan Jonin ja tämän adoptioäidin tarinoita. Koko sydäntä riipaiseva tarina avautuu lukijalle pikkuhiljaa eri kertojien ja eri aikatasojen kautta. Kauniista luonnon kuvauksesta vielä erityismaininta!

Elina / Aineiston elinkaari -yksikkö

Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä (Siltala)

Tämän naisen elämä nostaa esiin aiheita, jotka ovat vaikeita mutta tärkeitä: mielenterveysongelmat, puhumattomuuden ja masennuksen.

Romaani kertoo Helenasta, joka aikuisena pohtii, miksi hänen elämänsä on sellaista, kun on. Takaumien kautta palataan Helenan lapsuuteen ja nuoruuteen, jota varjostivat äidin mielenterveysongelmat. Äiti oli poissa, vaikka olikin lähellä, ja huolenpitoroolit kääntyivät nurin päin. Lopulta äidin elämä päättyi oman käden kautta Helenan ollessa teini-ikäinen. Isä ja tytär eivät osaa jakaa suruaan ja Helena haluaisi vain unohtaa kaiken.

Käsittelemätön suru ja syyllisyys vaikuttavat kaikkeen Helenan kasvaessa. Hän opiskelee, menee töihin, tapaa Eeron ja he menevät naimisiin. Päällisin puolin elämä on mallillaan, mutta pikkuhiljaa Helenan mieli kuitenkin särkyy. Helmi Kekkonen kuvaa vähäeleisesti ja taitavasti Helenan mielenmaisemaa. Romaani on surullinen, mutta ei onneksi kuitenkaan lohduton. Tunnelin päässä on valoa.

Elina / Aineiston elinkaari -yksikkö

Ljudmila Ulitskaja: Sielun ruumis (Siltala)

Ljudmila Ulitskajan teos Sielun ruumis on kahdesta osiosta rakentuva novellikokoelma, joka tuntuu yllätykselliseltä, raikkaalta ja erikoiselta, paikoin humoristiseltakin. Novellit ovat keskenään aika erilaisia, mutta yhteisiä teemoja löytyy paljon. Näitä teemoja ovat ruumiillisuus, elämässä tehtävät valinnat, luopuminen ja ehkä tärkeimpänä kuolema. Vaikka kuoleman teema leimaa novelleja läpi teoksen, kirja ei tunnu synkältä tai surulliselta, vaan lempeältä ja tasapainoiselta. Kirjassa pilkahteleva huumorikaan ei ole mustaa, vaan elämänmyönteistä ja elämän absurdiudelle hyväksyvästi hymähtelevää. Ulitskajan henkilöhahmot tuntuvat aidoilta ja kokonaisilta ja lukija otetaan mukaan heidän elämäänsä niin lähelle, että hahmoihin suhtautuu poikkeuksetta lämmöllä ja sympatialla. Lukukokemus on intensiivinen ja vapauttava, ja kirjan laskee käsistään mietteliäs hymy huulilla.

Sirja / Länsimäen kirjasto

Vigdis Hjorth: Onko äiti kuollut (Kustantamo S&S)

Vigdis Hjorthin romaani Onko äiti kuollut (Kustantamo S&S, 2021) toimii tietynlaisena jatkumona kirjailijan aiemmalle romaanille Perintötekijät. Siinä pohdittiin koko perheen keskinäisiä suhteita ja lukkoja, ongelmallisia ja kaunaisia välejä sekä jo rikkoutuneiden yhteyksien uudelleen etsimistä. Uusi romaani Onko äiti kuollut taas keskittyy tyttären ja äidin väliseen suhteeseen. Kirjan päähenkilö Johanna palaa Norjaan asuttuaan pitkään ulkomailla. Paluun syynä on näennäisesti Johannan taideprojektiin liittyvä näyttely, mutta tosiasiassa tärkein syy näyttää olevan Johannan kipeä kaipuu rakentaa uusi yhteys äitiinsä, johon välit ovat katkenneet jo kauan sitten syistä, jotka Johannasta tuntuvat epäreiluilta ja käsittämättömiltä. Johannan äidinkaipuun tuskallisuus kulkeutuu lukijan iholle läpi teoksen. Johanna kaipaa vähintään sulkeumaa, mutta hänelle kieltäydytään tarjoamista sitä, mikä aiheuttaa syvää psyykkistä kärsimystä. Kirjan kerronta on sirpaleista ja toisteista, ja sen kautta lukija pääsee Johannan pään sisään tavalla, joka tekee lukukokemuksesta intensiivisen ja koskettavan.

Sirja / Länsimäen kirjasto

Beth O’Leary: Vaihtokauppa (WSOY)

Edessä on tärkeä esitys tärkeälle asiakkaalle ja Leena tuntee olevansa romahtamispisteessä. Hän on ollut jo kauan jaksamisensa rajoilla ja täyttänyt päivänsä työllä. Sitten se lopulta tapahtuu, hän saa paniikkikohtauksen ja asiakas keskeyttää esityksen. Leenan esimies pakottaa Leenan lomalle toipumaan vastoin Leenan tahtoa. 

Leenan isoäiti Eileen miettii tahollaan treffielämään palaamista. Eileenin mies on jättänyt hänet, eikä Eileen ole miestä pahemmin ikävöinyt. Kumppani tuntuisi kuitenkin mukavalta ajatukselta, mutta pienessä kylässä ei ole pahemmin vaihtoehtoja. 

Leena lähtee pikavisiitille Eileenin luo, mutta naiset päättävätkin tehdä vaihtokaupat. Leena jää Eileenin kotikylään hoitamaan isoäidin velvollisuuksia (miten vaikeaa se muka voi olla?) ja Eileen lähtee Lontooseen katsastamaan paikalliset miesmarkkinat. Kuulostaa helpolta, mutta mikä on lopulta todellisuus? 

Viihdyttävä ja lämminhenkinen tarina, jossa käydään läpi vaikeitakin teemoja. 

Paula / Hakunilan kirjasto

Natalia Ginzburg: Kieli jota puhuimme (Aula & Co)

Natalia Ginzburg on yksi 1900-luvun italialaisen kirjallisuuden suurimmista kirjoittajista. Tämä jo 1963 kirjoitettu, mutta vasta nyt suomennettu omaelämäkerrallinen romaani kertoo Ginzburgin perheestä, mutta myös Italian historiasta ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Ginzburg syntyi vuonna 1916 porvarilliseen juutalaisperheeseen. Hänen isänsä oli yliopiston professori ja kirjailija varttui Torinossa älymystön, poliittisten aktivistien ja taiteilijoiden keskuudessa.

Kirja on arvokas monella tapaa. Italialaisissa kouluissa kirja kuuluu tyypilliseen lukemistoon kuvaamiensa historiallisten tapahtumien ja poliittisen aktivismin vuoksi, mutta myös siksi, että se kuvaa hienosti menneiden vuosikymmenten ihmisten elämää ja arkea. Erityisesti kirjailijan isän eksentristen tapojen kuvaus on varsin huvittavaa luettavaa.

Romaani antaa lukijalle mahdollisuuden tutustua tärkeisiin tapahtumiin ja merkittäviin ihmisiin italialaisesta kulttuuri- ja poliittisessa elämässä. Ginzburg teki sodan jälkeen yhteistyötä tunnetuimman italialaisen kustantajan Einaudin kanssa ja kertoo sen henkisestä ympäristöstä. Kieli jota puhuimme on klassikko, josta jokainen voi nauttia eri tasoilla, ja olen erittäin iloinen, että se lopulta käännettiin suomeksi.

Lia / Aineiston elinkaari -yksikkö

Amanda Palo: Outoja kaloja (Kosmos)

”Joskus hän on niin yksinäinen, että kuvittelee kuumassa hississä seistessään, ostoskassien kahvojen painautuessa punaisiin kämmeniin, että selkärankaa pitkin valuva hikipisara on entisen rakastajan sormenpää.”

Outoja kaloja sisältää lyhytproosaa, lyhyet tarinat ovat tarkkoja havaintoja sekä kertojasta itsestään että ympärillä olevista ihmisistä. Jokainen tarina on kuin pieni hetki, joita kertoja kuvailee yleensä sivustaseuraajan roolissa. Ihmissuhteissa inhimilliset tunteet kytevät kertojan sisällä ja rivien välistä voi löytää lisää merkityksiä. Tarinoissa on vahvan feministinen ote, kirjailija Palo on lisäksi myös näyttelijä ja teatterintekijä ja hänen esikoisnäytelmänsä oli seksuaaliväkivaltaa käsittelevä monologi Kilari.

Lyhyestä ulkomuodostaan (95 s.) huolimatta Outoja kaloja ei ole mikään nopeasti luettava välipala, vaan suurien tunteiden myllerryksessä pyöriessä täytyy välillä hieman hengähtää. Erittäin vahva esikoisteos!

Marjo / Tikkurilan kirjasto

Akwaeke Emezi: Vivek Ojin kuolema (Kosmos) 

Eräänä päivänä nigerialaisessa kylässä äiti avaa kotinsa ulko-oven ja näkee jalkojensa juuressa poikansa Vivekin ruumiin kankaaseen käärittynä. Kavita-äidin kalvava tarve tietää lapsensa kohtalosta johtaa pyrkimyksiin ymmärtää Vivekin elämän mysteeriä. Kuka Vivek oikeastaan oli?  

Lähtöasetelmasta huolimatta kirjassa ei ole dekkarin piirteitä, vaan se pureutuu kauniisti identiteetin, ystävyyden, ihmisyyden ja syyllisyyden teemoihin. Se pohtii myös perhesuhteita kiinnostavalla tavalla – sitä, ovatko lapset olemassa vanhempien toiveita ja odotuksia varten, vai tulisiko vanhempien pikemminkin ymmärtää, ettei lapsen identiteetti ja minuus ole heitä varten. 

Vivek Ojin kuolema on teos, jonka hienoutta on vaikea selittää. Jos olet kiinnostunut maagisen realismin piirteistä yhdistettynä inhimillisiin henkilöhahmoihin, kannattaa kirja lukea ehdottomasti. Jos luet mielelläsi englanniksi, suosittelen alkuteosta (The Death of Vivek Oji, 2020), jonka kerronta toimii erityisen hyvin. 

Stella / Myyrmäen kirjasto

Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän (Aula & Co) 

”Kaikki kuului meille. Puut, matalat muurit, taivas. Taivaskin kuului meille, Teresa.” (s. 530)  

Paolo Giordanon Jopa taivas on meidän -romaani kertoo nuoruuden kiihkosta, tavoitteista ja unelmista sekä siitä, kuinka ne murenevat pikkuhiljaa. Tapahtumapaikkana on Italia ja näkökulma kolmikymppisen Teresan, joka on viettänyt nuoruuden kesänsä 90-luvulla maalla mummolassa. Näillä kesälomillaan Teresa on tutustunut lähitilan kolmeen poikaan. Kyseiset pojat – Bern, Tomaso ja Nicola – eivät ole biologisia veljeksiä, vaikka ovatkin kasvaneet yhdessä. Heidän isähahmonaan ja myös uskonnollisena johtajanaan toimii tilan omistava karismaattinen Cesare.

Teresasta ja pojista tulee tiivis nelikko ja jossain vaiheessa Teresa ja Bern huomaavat rakastuneensa toisiinsa. Kirjassa seurataan paitsi Teresan ja Bernin rakkaussuhteen vaiheita, myös nelikon keskinäisten suhteiden muuttumista. Kirja on haikeansuloinen kertomus siitä, kuinka tehdyt valinnat ja erilaiset arvomaailmat voivat vetää läheisiäkin ihmisiä erilleen toisistaan, eikä elämä aina todellakaan mene suunnitelmien mukaan.  

Heidi / Tikkurilan kirjasto

Pari sarjisvinkkiä aikuisille

Tikkurilan kirjaston Marjo vinkkasi pari lukemaansa sarjakuvaa, joista ensimmäisessä tutkaillaan rakkautta ja rakastumisen vaikeutta ajassamme, toinen taas tarkastelee naisen asemaa ja yhteiskunnan rakenteita kriittisesti.

.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt: aikuistumisriittejä (Into)

Millaista on olla tyttö? Riina Tanskasen feministiset ja yhteiskuntakriittiset sarjakuvat tulivat alun perin tutuiksi huhtikuussa 2020 perustetulla instagram-tilillä @tympeattytot. Sarjakuva-albumi käsittelee sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta sekä erilaisten yhteiskunnan sortavien rakenteiden, kuten patriarkaatin, kapitalismin ja rasismin, kritiikkiä. Sorron eri muodot ovat vahvassa yhteydessä ja ne tukevat ja vahvistavat toinen toistaan. Nyky-yhteiskunnassa arvokasta on vain se, minkä voi rahassa mitata, vaikka toisaalta kapitalismi ja tuotanto eivät voi toimia ilman, että on ihmisiä tekemässä työtä. Nämä ihmiset synnyttävät ja hoivaavat naiset, mutta hoivatyön ajatellaan olevan sisäänkirjoitettu vietti naisissa.

Kirjojen ja kulttuurin ystävänä erityisen samaistuttavaa oli Tanskasen pohdinta siitä, kuinka klassikoiksi mielletyt teokset ovat yleensä valkoisten miesten kirjoittamia. Onko todella niin, että ne ovat yksiselitteisesti parempia kirjoja kuin muut, vai jäävätkö naiset ilman huomiota ja arvostusta ennen kaikkea sukupuolensa vuoksi? Tätä sopii miettiä, kun kirjastolaisenakin nostamme esiin kirjallisuuden merkkiteoksia.

Tympeiden tyttöjen kuvitus on söpöä ja karnevalistista, joka luo mielenkiintoisen kontrastin rankkoihin aiheisiin. Tämä on yksi vuoden kiinnostavimmista sarjakuvista!

Marjo / Tikkurilan kirjasto

.

Liv Strömquist: Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan (Sammakko)

Liv Strömquistin uusimmassa sarjakuvassa tarkastellaan rakkautta myöhäiskapitalistisessa ajassa. Miksi meidän on yhä vaikeampi rakastua? Voiko rakkautta hallita? Mitä tapahtuu silloin, kun rakkaus loppuu? Strömquistin aiempien sarjakuva-albumien tavoin myös tämä yhdistelee humoristisesti populaarikulttuuria, tieteellistä teorioita sekä historiasta tuttuja henkilöitä. Leonardo DiCaprion suhteet uimapukumallien kanssa toimivat lähtöpisteenä pohdinnalle rakastumisen tunteen harvinaisuudesta. Beyoncen Irreplaceable-kappaleen myötä tarkastellaan populaarikulttuurin naisille tarjoamaa käsitystä rakkaudesta. Historiallisista henkilöistä osansa saavat muun muassa lordi Byron sekä tähän palavasti rakastunut lady Caroline Lamb.

Strömquistilla on hyvin omaperäinen tyyli, mutta hän saa pidettyä langat hienosti käsissään huolimatta siitä, että välillä täytyy yleistää ja vetää mutkia suoriksi. Erityisen kutkuttavaa on tieteellisten teorioiden esittäminen nykyaikaisten esimerkkien avulla. Strömquist on nero.

Marjo / Tikkurilan kirjasto

Tietokirjoja moneen makuun

Tietokirjavinkeissämme pohditaan omannäköistä elämää, rakkautta, hitaasti matkustamisen ihanuutta, luontoa, ilmastonmuutosta, terveyttä, yhteiskunnallisia aiheita ja paljon muutakin siltä väliltä!

.

Satu Pihlaja: Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (Atena)

Satu Pihlajan teos Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä on inspiroiva, visuaalisesti miellyttävä ja selkeä sekä niin kielellisesti kuin sisällöllisesti sujuva teos. Kirja kannustaa lukijaa tekemään oman näköisiä valintoja omassa elämässään ja tarjoaa vinkkejä tämän toteuttamiseen. Lisäksi kirjassa on harjoitteita, joiden avulla pääsee syventämään ymmärrystään omasta tavastaan tehdä valintoja. Teoksessa korostetaan ihmisen tietoisuutta ja samalla vastuuta omista valinnoistaan, mutta kirjan sävy ei ole saarnaava tai syyllistävä, vaan innostava ja positiivinen. Kirja tuntuu raikkaalta ja tarjoaa lukijalle ahaa-elämyksiä – tämä ei tosiaan ole mikään ihan tavallinen self-help-teos, vaan erottuu ehdottomasti edukseen. Kirjan ote aiheeseen on vahvasti psykologinen ja lukija oppii kuin huomaamatta monia psykologisia käsitteitä. Kirjan kirjoittaja Satu Pihlaja onkin psykologina, psykoterapeuttina ja kouluttajana toimiva erikoispsykologi. Jos et aio lukea kuin yhden self-help-kirjan tänä vuonna, kannattaa lukea tämä – sillä kukapa ei toivoisi ripausta lisää itsetuntemusta tai kykyä tehdä parempia valintoja?

Sirja / Länsimäen kirjasto

Jani Toivola: Rakkaudesta (Kosmos)

Jani Toivolan Rakkaudesta sisältää kolumneja, joissa käsitellään rakkausteemaa Toivolan omien kokemusten kautta. Hän avaa rohkeasti ihmissuhdehistoriaansa, paljastaa heikkoutensa ja rakkaudenkaipuunsa. Hän kertoo miten tie oman kehon hyväksymiseen on ollut pitkä ja vaikea, miten haastavaa on, kun ei mahdu siihen miehen ja isän rooliin, jonka yhteiskunta tarjoaa. Kolumnit ovat koskettavia ja niihin on helppo osittain samaistuakin. Miten tärkeää onkaan oppia katsomaan itseään lempeydellä ja rakkaudella.

Hanna / Lumon kirjasto

Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia: 100 ideaa maata pitkin matkailuun (Gummerus)

Maata pitkin matkustaminen on ympäristön kannalta hyvä tapa tutustua uusiin paikkoihin. Hitaasti matkustaessa myös näkee ja kokee enemmän. Tällainen reissutyyli on ollut viime vuosina nousussa, kun moni on halunnut etsiä vaihtoehtoja lentämiselle.

Vaihtuvia maisemia -kirjassa annetaan matkavinkkejä, jotka voi toteuttaa lentämättä. Ideoita löytyy niin kotimaahan kuin ulkomaille – sekä luontoon että kaupunkikohteisiin. Mukana on myös monille tuntemattomia paikkoja, jotka eivät ole vielä turistilaumojen täyttämiä.

Varsinaisten vinkkien lisäksi kirjassa on matkakertomuksia ja hieman maata pitkin matkustamisen historiaa. Kokemuksistaan kertoo kirjailijan lisäksi joukko muita matkailijoita. 

Kun pandemia vähitellen helpottaa, on hyvä hetki tarttua tähän kirjaan ja alkaa suunnitella tulevia reissuja. Lukeminen aiheuttaa erittäin todennäköisesti matkakuumetta. 

Marjukka / Tikkurilan kirjasto

Suvi Auvinen: Kaltainen Valmiste (Kosmos)

Suvi Auvinen on toimittaja, kirjailija, aktivisti sekä Suomen tunnetuin anarkisti, jonka halu vaikuttaa asioihin on vienyt välillä yllättäviinkin suuntiin. Kaltainen valmiste on esseekokoelma, joka valottaa Auvisen ajatuksia näistä valinnoista sekä vapaudesta, seksistä, halusta, vallasta, vaikuttamisesta, työstä ja eläinten oikeuksista. Auvinen kertoo elämästään hyvin henkilökohtaisella tasolla, ja vaikka hänen kanssaan ei olisikaan kaikesta samaa mieltä, niin hän perustelee kantansa ihailtavan hyvin. Hänen ajatuksensa ovat radikaaleja, mutta ne esitetään sellaisella lempeydellä ja taidolla, jota ei voi kuin ihailla.

Erittäin ajankohtaista on Auvisen pohdinta nykyajan woke-kulttuurista, jossa toiminnan sijaan keskitytään aatepuhtauteen. Kun samaa hyvää asiaa ajavat ihmiset tarkkailevat suurennuslaseilla toistensa tekemisiä ja call-outtaavat näitä virheistä, ei itse asia etene mihinkään. Monet aktivistit kokevatkin uupumusta nimenomaan tämän vuoksi. Kun odotetaan jokaiselta täydellisyyttä niin kuka enää uskaltaa sanoa mitään, jos pelkona on se, että joutuu silmätikuksi? Vihaa tarvitaan edelleen, mutta hyödyllisempää olisi suunnata se kohti valtarakenteita yksittäisten ihmisten sijaan.

Kaltainen valmiste on provosoiva, hauska ja ajatuksia herättävä. Toivottavasti ajatusten jälkeen herätään myös toimintaan.

Marjo / Tikkurilan kirjasto

Katri Naukari: Yhden puun tuho (WSOY)

Podetko ilmastoahdistusta? Oletko huolestunut siitä ettei sinulla oikeastaan ole luontosuhdetta? Oletko kokenut läheisen ihmisen itsemurhan, kuin ”elämän lävistävän ellipsin, jota mikään jälleenrakennus ei korjaa”? Pidätkö Patti Smithin kirjasta ”M Train”? Jos vastasit yhteen tai useampaan kysymykseen ”kyllä”, sinun kannattaa lukea tämä kirja. Kirjan päähenkilö matkustaa itsekseen Japaniin ja ”antautuu melankolialle”. Hän yrittää pakottaa itsensä luontoon löytääkseen kadonneen luontosuhteensa mutta juuttuu hotellille. Hän juo Pepsiä, ajelee luotijunilla ja hänen ajatuksensa poukkoilevat omalaatuisia ratojaan ilmastonmuutokseen liittyvistä havainnoista Kim Kardashianiin, henkilökohtaisen elämän kiemuroista Titaniciin.  Kirja on sijoitettu kaunokirjallisuushyllyyn, mutta oikeastaan se on jonkinmoinen fiktiivinen essee. Kirjailija on lukenut M Traininsa, tämä teos on sille sukua.

Katariina / Hallinto

Risto Isomäki: Ruoka, ilmasto ja terveys (Into)

Yli kolmekymmentä tieto-ja kaunokirjaa kirjoittanut Risto Isomäki on sitä mieltä että Ruoka, ilmasto ja terveys on hänen tärkein kirjansa. Sitä onkin vinkattu ympäri nettiä, ja toivottavasti se käännetään yli kahdellekymmenelle kielelle kuten jotkut muutkin hänen teoksensa.  

Tuotantoeläimet ovat aikamoinen rasite meille kaikille. Ne vievät pinta-alaa, levittävät sairauksia, kuluttavat lähes puolet maailman makeasta vedestä, saastuttavat vesistöjä ja lisäävät kemikaalikuormaa puhumattakaan eläinten kärsimyksestä. Eläintuotannon työntekijöilläkään ei ole helppoa, alaan sisältyy aikamoisia fyysisiä ja henkisiä riskejä. Eläintuotteet myös pilaantuvat herkemmin, ja siten vaativat  kylmäketjulta ja pakkauksilta enemmän.  

Kirjassa keskitytään ilmastonmuutokseen ja ihmisten terveyteen, sekä kuvataan yleistajuisesti pandemioiden uhkaa ja esim. kalastuksen ongelmakohtia. Niinhän se on että sydän- ja verisuonitaudit ovat suuri tappaja täällä Suomessakin. Tehotuotettujen eläinten, myös kalojen, rasvakoostumus on jotain aivan muuta kuin riistan. Kasvi-, hyönteis- ja keinoliharuokavalioita tarkastellaan tulevaisuuden ratkaisuina. Kirjassa on paljon yllättävää ja uutta tutkimustietoa, ja lopussa olevan laajan lähdeluettelon avulla pääsee halutessaan syventymään aiheeseen lisää. Mutta teos sisältää myös tarinoita ja scifitason ratkaisumalleja, faktat pidetään silti selkeinä. 

Annika / Tikkurilan kirjasto

Anna-Lena Lauren: Samettidiktatuuri – vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä (Teos)

Anna-Lena Laurenin teos Samettidiktatuuri – vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä on viihdyttävä ja kiinnostava teos Venäjästä, venäläisyydestä ja venäläisestä mentaliteetista. Kirjan keskiössä ovat yhteiskunnalliset asiat ja politiikka, mutta äärimmäisen helposti lähestyttävässä muodossa. Kirjan lukeminen ei siis vaadi lukijalta erityistä tietämystä aiheesta, ainoastaan kiinnostusta Venäjään ja venäläisyyteen. Kirjailija käsittelee yhteiskunnallisia aiheita vahvasti omien kokemustensa kautta ja kirjan sävy on tuttavallinen, joten mistään vakavamielisestä ja raskaslukuisesta tietokirjasta ei ole kyse. Toisaalta kirjan sisältö ei ole myöskään höttöinen, vaan tästä saa paljon irti sellainenkin lukija, joka on hyvinkin perillä Venäjän historiasta ja nykytilasta. Kirjassa käsitellään tarkkanäköisesti paljon suomalaisille tyypillisiä uskomuksia liittyen Venäjään ja venäläisyyteen, mikä onkin luontevaa, sillä kirjan kirjoittaja on Moskovan kirjeenvaihtajana toimiva suomenruotsalainen toimittaja, joka on asunut Venäjällä pitkään.

Sirja / Länsimäen kirjasto

Kirjavinkkejä nuorille ja nuorille aikuisille

Tässäpä nuorille – ja vanhemmillekin – lukijoille kaksi hyvin erilaista kirjaa, joita yhdistävät selvittämistä odottavat mysteerit ja ympäristössä vaanivat vaarat.

.

Juno Dawson: Ihmemaa (Gummerus)

Juno Dawsonin nuortenromaani Ihmemaa on omintakeinen jännäri, jossa Alice etsii kadonnutta ystäväänsä läpi huuruisten ja äärimmäisten salaisten megabileiden, joihin on kutsuttu vain ne tärkeimmät ja vaikutusvaltaisimmat tyypit. Alice ei tosin kuulu heihin, mutta koska hänen on pakko löytää ystävänsä, hän keksii keinon soluttautua mukaan näihin hedonistisiin bileisiin aikeinaan selvittää ystävänsä ympärillä pyörteilevä mysteeri. Alicella on myös omat salaisuutensa, jotka uhkaavat paljastua hyvin pian kaikille. Ihmemaa on sujuva, viihdyttävä ja värikäs teos. Kirjassa pohditaan identiteettiä, mielenterveyden ongelmia, toiseutta ja transsukupuolisuutta – kaikki teemat sidottuna kutkuttavan jännittäväksi paketiksi, jota ei oikein malta laskea käsistään. Vaikka kyseessä on nuortenkirja, tämä sopii hyvin myös aikuiselle lukijalle. Jos viihdyit Sofi Oksasen Baby Janen parissa, saatat hyvinkin nauttia myös tästä!

Sirja / Länsimäen kirjasto

Siri Pettersen: Rautasusi (Jalava)

Siri Pettersenin teos Rautasusi aloittaa Vardari-trilogian, joka on täysin itsenäinen kirjailijan aiemmasta Korpinkehät-trilogiasta. Rautasusi tekeekin selkeän pesäeron aiempaan trilogiaan ollessaan tyyliltään aivan erilainen. Siinä missä Korpinkehät on eeppisyydestään huolimatta valoisaa ja pehmeää nuortenfantasiaa, Rautasusi on synkkä, raju ja paremmin nuorille aikuisille tai aikuisille sopivaa fantasiaa. Kirja kertoo 19-vuotiaasta Juvasta, joka on hylännyt lapsuudenperheensä ja koko verenlukijoiden perinnön ja alkanut sudenmetsästäjäksi. Nyt hänet kuitenkin vedetään takaisin yhteisöön, kun hänen perheenjäseniään alkaa kuolla ja kaupungissa riehua yhä kasvava susitautisten joukko. Suurin uhka ovat kuitenkin vardarit, iättömät olennot, jotka pitävät vallassaan niin kaupunkia kuin maailman tulevaisuutta. Juvan on kohdattava vanhat traumansa ja otettava selvää lapsena kohtaamastaan paholaisesta voidakseen yrittää pelastaa itsensä, kaupunkinsa ja koko maailman.

Sirja / Länsimäen kirjasto

Dara McAnulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja (Karisto) 

Kirjassa 15-vuotias Dara kertoo elämästään perheensä kanssa Pohjois-Irlannissa. Daran perheestä kaikki muut paitsi isä ovat autistisia ja jokaiselle perheenjäsenelle luonto on äärimmäisen tärkeä ja täynnä mielenkiintoista seurattavaa. Kirja koostuu Daran omista  päiväkirjamerkinnöistä, joissa hän avaa yksityiskohtaisesti ja kauniisti havaintojaan luonnosta ja elämästä neljänä eri vuodenaikana. Kirjaa lukiessa valtaa innostus mennä luontoon tutkimaan ja havainnoimaan, mitä kaikkea sieltä löytyy – mitä kaikkea voi jäädä koko ajan huomaamatta! Kirjassa vilisee eri eläin- hyönteis-, kasvi- ja lintulajeja, joten varsinkin luonnosta kiinnostuneille tämä kirja on ihan must read! Daran rakkaus, arvostus ja innostus luontoa ja luonnonsuojelua kohtaan tarttuu myös lukijaan ja kirja saa pohtimaan, mitä itse voisi tehdä monimuotoisemman luonnon säilyttämiseksi. Suosittelen tätä erittäin ajankohtaista nuortenkirjaa lämpimästi ihan kaikille. 

Tuuli / Martinlaakson kirjasto

Lapsia unohtamatta!

Lasten kirjavinkeissämme seikkaillaan kirjojen maailmassa sekä dinosaurusten ajassa.

.

Anna James: Tilly ja kirjamatkaajat (HarperCollins)

Hyppää mukaan satumaiseen seikkailuun! Anna Jamesin uusi ihana kirjasarjan avausosa Tilly ja kirjamatkaajat vie lukijan kirjojen satumaiseen maailman.  

11-vuotias Tilly rakastaa kirjoja. Hänen parhaita ystäviään ovat kirjojen henkilöt. Tilly ei kuitenkaan uskonut koskaan oikeasti tapaavansa kirjojen sankareita tosielämässä, kunnes eräänä päivänä hän kohtaa isovanhempiensa kirjakaupassa Vihervaaran Annan ja Ihmemaan Liisan. Tytöt vievät Tillyn mukanaan ihmeellisiin seikkailuihin kirjojen kansien väliin.      

Tämä ahmittavan ihana kirja oli täynnä kotoisaa tunnelmaa. Kirjoja luettiin takkatulen ääressä teekupillisen kera ja kirjakauppakin oli kuvailtu sokkeloksi, jonka syövereistä voi löytyä vaikka mitä aarteita. Kotoisan tunnelman vastapainoksi Tilly käy läpi vaikeitakin aiheita. Tillyn isä on kuollut ja äiti on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Lähde ottamaan selvää keitä nämä mystiset kirjamatkaajat ovat ja mitä on tapahtunut Tillyn äidille. 

Krista / Lumon kirjasto

Johan Egerkrans: T-Rex ja Muut Tyrannosaurukset (Minerva)

Johan Egerkransin kirjoittama ja kuvittama T-Rex ja muut tyrannosaurukset on tietokirja Tyrannosaurus heimon dinosauruksista. Aivan upea kuvitus, jonka elävät muinaiset jättilinnut suorastaan hyppäävät silmille kirjan sivuilta. Kirjassa kerrottaan Tyrannosaurus rexistä tyrannosauruksista kuuluisimmasta, mutta myös muista tyranneista ja uutta tietoakin löytyy paatuneemmallekin dino diggarille. Jos vähänkin dinosaurukset kiinnostaa en voi kuin sanoa että lue tämä heti! Suosittelen myös aikaisempiakin Egerkransin kirjoja kuten Pohjoismaiset taruolennot tai Kuolemattomat hirviöt. Kaikkia Egerkranssin kirjoja yhdistää uskomattoman hieno kuvitus sekä mielenkiintoinen teksti.

Toni / Martinlaakson kirjasto


Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajatus aiheesta “Kirjastolaisten mielikirjoja

  • Äänikirjailija

    Näissä Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden esittelemissä kirjoissa on kyllä monta omaakin mielikirjaa. MM. Inkeri Markkulan Maa joka ei koskaan sula oli koskettava tarina. Tälläisiä kirjoituksia on kiva lukea ja ne kestävät hyvin aikaa, toivottavasti näitä tulee jatkossa lisää!