Tekijä: TcR

Julkaistu

Menoa ja meininkiä piisaa niin että hitaampia huimaa!

Hanskat ovat pysyneet hommissa ja kuumeiset tapahtumajärjestelyt jatkuvat. Aikataulua on hierottu ”sinne-tännejatonne” ja mainoksia sekä kutsukirjeitä lähetetty. Aikatauluflyerikin saatiin jakoon jo viime viikolla. Nyt alkaa jo jännittää miten itse tapahtuma tulee menemään – huomenna räjähtää! Hui.

pieniposter 

Lauran ja Jorgen suureksi kauhuksi Tikkurilan kirjaston väki kävi tekemässä videohaastattelun Inessä-proggiksesta. Taisivat molemmat haastattelun aikana laulella mielessään: ”Shakin´all over” tai Sleepy Sleepers –versiota: ”Tärisin mä täysin”… Kuvaajat väittivät, että tärinä ei näkynyt päällepäin, mutta katsotaan se sitten videoklipistä, se lienee nähtävillä lähiaikoina HelMetVantaan nettisivuilla?

Sähköpostiliikennettä on ollut runsaasti yhteistyökumppaneiden kesken sekä Laura on loikkinut jatkuvalla syötöllä häiriköimässä etenkin nuorisotilalla ja NMKY:n toimistolla. Nuoret ovatkin reagoineet joka kerta Lauran läsnäoloon muissa paikoissa kysymällä: ”Mitä SÄ täällä teet?” Se on niin outoa, jos näkee kirjastotädin oman viitekehyksensä ulkopuolella, hih. Tällaista toimintaa kutsutaankin yhteistyöksi & rajojen rikkomiseksi.

Lapset / nuoret odottavat innolla Musta Barbaaria saapuvaksi paikalle. Joka päivä saa kuulla kysymyksen vähintäänkin yhdestä suusta: ”Koska Musta Barbaari tulee?” Huhujen mukaan jonkun lähikoulun ”kaikki” oppilaat ovat tulossa häntä katsomaan ja kuulemaan. Jos huhut pitävät paikkansa, niin kirjasto tulee pursumaan ovista ja ikkunoista nuorta energiaa – saa nähdä miten tämmöinen keski-ikäistyvä rouva mahtuu joukkoon 😉 (Tosin eihän se ikä ole ennenkään ollut meikäläiselle mikään este – eikä edes hidaste.) On myös kerrassaan hienoa, että kirjaston nuorista on neljä ilmoittanut haluavansa olla Musta Barbaariin haastattelijana. Kirjaston megahaastattelija Paula on tarmokkaasti treenannut nuorisoa kyseiseen duuniin. Kysymykset on tehty yhdessä nuorten kanssa, joten saamme toivon mukaan tietää miksi Musta Barbaari on Musta Barbaari.

Pieni BARBAARI

Toivottavasti myös muut ohjelmanumerot ja työpajat vetävät väkeä. Olisihan se mahtavuutta, jos kaikkiin juttuihin osallistuisi paljon porukkaa. Aikataulu on saatu haltuun, sen voit kurkistaa tästä – samalla näet mitä kaikkea kivaa kirjastolla ja nuorisotilalla tulee olemaan.

Olemme toki muistaneet myös aikuisia. Heille on oma, lyhyehkö sessio kirjaston monitoimitilassa klo 12.30, joten halukkaat voivat tulla sinne kuulemaan tästä projektista enemmän. Kirjastonjohtaja Kata Ervasti kertoo projektista Hakunilan lasten ja nuorten osalta sekä Hannele Sirkkanen valottaa asiaa Sitran kantilta. Lisäksi nuorten asioista tulee puhumaan Anton Palmu Palmukodista, joka on myös lupautunut osallistumaan nuorisotilan urheilusessioon myöhemmin iltapäivällä.

 Eipä sitten muuta kuin tervetuloa! Toivottavasti näemme sinutkin lauantaina paikalla!

Kirjastossa eka – kirjastossa vika,

Laura ja Paula

 

 

Julkaistu

Ootko inessä vai ihan out?

”Meiltähän tämä käy!” kuten Esa Pakarinen aikoinaan jo lauleli. Ootko inessä –proggis etenee kuin junan vessa! (Vai miten se oli? Pikajuna-express? Metro?)

 Viime jaksosta tapahtunutta: projektiin on löytynyt moniosaaja: tervetuloa meille, Jorge Carreon Gomez! Jorge on kolmekymppinen nuori mies, joka on asunut Suomessa 6 vuotta ja on alun perin kotoisin Meksikosta. Loistava piirtäjä ja aivan älyttömän kiva kundi.

 Ehdimme jo pitää yhteisen kokouksen Hakunilassa nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Mukaan oli kutsuttu seurakunnan nuorisotyöntekijät, Hakunilan kansainvälinen yhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliitto, nuorisotilan poppoo, NMKY:n jengi, kirjastomummot ja – vaari… Tietysti myös Jorge ja kirjaston väki olivat ”inessä” & messissä. Kokous oli kiva tilaisuus ja oli ilo huomata, että kaikki osapuolet halusivat osallistua projektiin sen mukaan mitä tämä pikainen aikataulu antaa itse kullekin myöten.

Kaikenlaisia ideoita suorastaan pursusi kokouksessa, joten nyt olemme Katan ja Jorgen kanssa pohtineet mitkä kaikki voidaan toteuttaa. Jorge on tentannut lapsia ja nuoria heidän toiveidensa osalta. ”Meitin” lapsilla on ollut liikuttavan pieniä haaveita – me olimme varautuneet johonkin huomattavasti suureellisempaan! Toiveista muodostui neljä eri osa-aluetta, jotka voidaan hienosti luokitella näin: urheilua, taidetta, musiikkia ja ruokaa. Tämä selvä.

Tapahtumapäiväksi valikoitui lauantai 8.3., jolloin tapahtumapaikkoina tulevat olemaan kirjasto ja nuorisotila. Toiminta on päätetty aloittaa puolen päivän maissa. Kirjastolla ovat edustettuina taiteet ja musiikki, nutalla urheilu. Nyt sitten kuumeisesti kasataan päivän aikataulua. Toki aiomme huomioida myös aikuiset, joille tulee olemaan oma osio, jossa esitellään tämä projekti sekä Hakunilan aluetta. Toivomme kuitenkin, että aikuisetkin tulisivat enemmän osallistumaan tapahtumaan kuin kuuntelemaan puheita. Päivän tarkoitus ja pääasia on, että kaikilla olisi yhdessä mukavaa ja voisi tehdä uusia juttuja uusien ihmisten kanssa.

laura_2

 Ohjelma tulee näillä näkymin sisältämään ainakin sumopainia (pehmopuvuissa) ja korista, pullan leipomista, askartelua, piirustuspajaa (jossa mm. opetellaan karikatyyrien piirtämistä), tanssiesityksiä sekä muuta hauskaa. En tiedä kummat ovat olleet enemmän täpinöissään, kirjaston porukka vai lapset – kuulimme nimittäin, että musiikkiosiota tulee läsnäolollaan kunnioittamaan räppäri Musta Barbaari! Hiphei!

 Lopullinen ohjelma ja sen aikataulu elää vielä, joten saa nähdä mitä kaikkea kivaa vielä keksimme. Ja edelleenkin: jos haluat tulla ko. päivään vapaaehtoiseksi touhuamaan lasten & nuorten kanssa, niin lämpimästi tervetuloa! Yhteyttä voi ottaa Hakunilan kirjastoon.

Juttua rustasi taasen

Laura

 

Julkaistu

”Syksyn jälkeen on poutasää…” (Vai miten se nyt oli?)

Täytyy myöntää, että loppusyksy imaisi keskikokoisesta ihmisestä mehut tehokkaasti pois! Kyseessä ei ollut enää mikään koti-imuri vaan imurin teho taisi mennä reilusti tuonne rakennusalan puolelle. Ensin loppusyksystä tyhjennettiin kirjasto huishais-hupsista vaan! Siinä sivussa pistettiin rytinällä pystyyn ostarille päivystyspiste – onneksi meidän ei sentään tarvinnut itse kantaa muuttolaatikoita vaan sitä varten oli muuttomiehet… Kun siitä selvittiin, niin seuraavaksi meidät pyöräytettiin palloiksi maailmalle eli siirrettiin – Hakunilan vaihtuvia päivystäjiä lukuun ottamatta – muihin kirjastoihin toteuttamaan itsejämme. Siinä sitten opeteltiin / tutustuttiin kukin tahoillamme toisen kirjaston toimintatapoihin sekä uusiin ihmisiin. Minä kävin tässä välissä vielä viikon verran Tikkurilassa hankinta- ja luettelointiosastolla opettelemassa näyttötutkintoa varten aineiston luettelointia. Sokeriksi saman kahvikupin pohjalle nakattiin vielä joulu ja sen mukanaan tuomat riemut (lue: kiireet). Puuh…onneksi minulla sentään oli ihan oikea joululoma, joten ehdin välillä vähän vetää henkeäkin. 

 
Nyt Haksin päivystyspiste (tai kirjallinen ensiapupiste, kuten minä sitä kutsun) toimii omalla painollaan ja elämä on tasaantunut. Meillä jokaisella Haksin kirjastolaisella on noin kuukauden mittaiset työvuorot päivystyksessä, mutta muuten meihin voi törmätä Länsimäessä, Tikkurilassa, Koivukylässä… oikeastaan vähän joka puolella Vantaata. Tuttujen asiakkaiden kasvoilla on tullut nähtyä hauskoja, iloisen yllättyneitä, ”mitä SÄ täällä teet?” -ilmeitä. On sitten vaihdeltu kuulumiset ja toivottu, että se oma kirjasto aukeaisi pian. Viimeisimmän tiedon mukaan remontti on aikataulussa, joten jos se pitää kutinsa, niin syyskuussa saadaan ovet taas auki. (Tietää meille työntekijöille hikistä loppukesää, heh heh).
Minä ja Paula käymme joka toinen maanantai  pitämässä ”meidän” nuoriin yhteyksiä yllä Haksin nuorisotilalla.  Nuoret ovat alkaneet hyväksyä meidät nuorisotilan kalustoon kuuluviksi, ensimmäisten ”etteks te ole vähän vanhoja hengailemaan täällä?” kysymysten jälkeen. Yritämme innostaa nuoria pienimuotoisiin elokuvantekohommiin yms. mukavaan. Katsotaan mitä kaikkea saamme kevään aikana aikaiseksi, pääasia kuitenkin on, että meillä olisi kivaa yhdessä.
 
Nuorisotalokäyntejä lukuun ottamatta minä työskentelen toistaiseksi Koivukylän kirjastossa. On ollut kivaa – ja vähän jännääkin – tehdä töitä uudessa  paikassa. Täytyy todeta, että täälläKIN sekä henkilökunta että asiakkaat ovat oikein mukavia. Ja jos Haksissa on nuoria, niin täällä heitä sitten vasta onkin! Kuten aina: nämäkin nuoret ovat vilkkaita, usein meluisia (josta suurin piirtein joka päivä keskustellaan nuorten kanssa), mutta ovat toki myös kivaa porukkaa. Kyllähän se kovaääninen elämänilo – ja tarmokkuus sekä hyvässä että pahassa – kuuluu nuoruuteen. Itse en ollut nuorena yhtään sen ”parempi”. Muistan itsekin ystävieni kanssa saaneeni aikuisilta erinäisiä mulkaisuja ja huomautuksia metelöinnin (lue: ilonpidon) vuoksi, että sikäli. Täällä toimii myös vertaisnuorten ryhmä eli ”vertsut”, joka järjestää nuorille toimintaa. Vertsut esimerkiksi pyörittävät pelipakkia sekä pitävät nuorten iltoja. Nuorisotilan kanssa on myös yhteistyötä: kirjaston työntekijä pitää yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa nuorisotaloa auki yhtenä iltana viikossa.
 
Koivukylän kirjaston tilat ovat erilaiset kuin Hakunilassa, joten se mahdollistaa myös erilaista toimintaa. Täällä toimii kahvila sekä käytössä ovat askartelu- ja auditoriotilat sekä ”hiljainen huone”, jonka asiakkaat voivat varata omaan käyttöönsä vaikkapa opiskelua varten. Hiljainen huone on toki nuortenkin suosiossa ja jaksan aina ihmetellä sitä kuinka 20 nuorta pystyy kerralla ahtautumaan niin pieneen huoneeseen. Koivukylässä toimii myös elokuvapiiri, joka esittää asiasta kiinnostuneille elokuvia kerran kuukaudessa. Näytettävät elokuvat valitaan kirjaston esitysoikeudellisista elokuvista. Elokuvapiirin toimintaan kuuluu lisäksi Jussi- ja Oscar-gaalojen vietto. Minäkin haaveilen, että voisimme tulevaiduudessa näyttää Haksissa leffoja. Asiasta keskustellaan ja toivon kovasti, että homma saataisiin toimimaan ”meilläkin”, vaikka meillä ei olekaan hienoa auditoriota, kuten täällä.  Lisäksi täällä toimii tietopiiri, jossa luetaan tietokirjoja sekä keskustellaan ajankohtaisista asioista. Tietopiiri toimii muuten samalla tavalla kuin lukupiiri, mutta käsiteltävät kirjat vain ovat tietokirjoja.
 
Kuten Hakunilassakin niin tälläkin alueella näkyy monikulttuurisuus. Koivukylä on yksi Vantaan monikulttuurisimmista alueista. Kirjastossa käy suomalaisten lisäksi mm. virolaisia, venäläisiä, albaaneja, somaleja sekä paljon muita mm. englantia puhuvia asiakkaita, joiden alkuperäisestä kotimaasta en ole vielä päässyt selville. Naapurissa toimii moskeija ja kirjastossa opiskelee aikuisopiston järjestämä maahanmuuttajien suomen kielen ryhmä, johon vaikuttaa tulevan viikottain uusia opiskelijoita.
 
Muuten kirjastotoiminta on samanlaista kuin Hakunilassa. Lainataan ja palautetaan kirjoja, tehdään varauksia, touhutaan näyttelyitä, etsitään aineistoja, rupatellaan asiakkaitten kanssa ja sen sellaista. Normihommaa, siis.
 
Tämmöisiä kuulumisia täältä maailmalta. Näillä näppäimillä meikäläinen on Hakunilassa maaliskuun puolivälin paikkeilla, joten tavataan silloin. Koska olen päättänyt, että kevät alkoi jo niin toivotan mukavaa kevättä kaikille!
 
Näkemisiin,
 
Laura
 
 
 
 
 
Julkaistu

Wohou! Nyt päästiin tositoimiin!

Käärimme eilen hihat ja aloimme töihin. Tuunausprojekti alkoi täpäkästi klo 16.00 Lauran ja Paulan vetämällä nuorten ryhmällä. Olimme innosta ja onnesta soikeina, koska paikalle saapui 20 nuorta – paljon enemmän kuin olimme uskaltaneet edes haaveilla! Hienoa hienoa – kiva, kun tulitte ja olitte!

Sessio alkoi yleisillä asioilla eli puhuimme siitä, että ”mistäs tässä nyt oikeastaan onkaan kyse?” Kerroimme hiukan nuorten kyselyn tuloksista – vastaajia oli kaikkiaan 328 – ja siitä mihin nuoret käyttävät kirjastoa ja mitä kirjastolta toivotaan. Kyselystä kävi ilmi, että nuoret käyttävät kirjastoa eniten aineistojen lainaamiseen (kirjat, DVD:t, CD:t jne.), lehtien ja kirjojen lukemiseen sekä kavereitten tapaamiseen. Toiveista puolestaan nousivat erityisesti esille Applen tuotteiden käyttömahdollisuus, leffa- ja musaesitykset sekä mahdollisuus kuunnella musaa.

Pidettyjen puheitten jälkeen juotiin Keltaisessa tilassa mehua, syötiin karkkia ja joristiin keskenämme hetki mukavia tutustumisen merkeissä. Pienen patistelun jälkeen karkki alkoi maistua ja juttu luistaa. Kukaan kun ei koskaan halua olla se eka, joka hakee pöydästä. Niinhän se aina menee 😉

Ja sitten tositoimiin! Kaikille jaettiin viisi keltaista & viisi vihreää lappua sekä kynä. Siirryimme kuljeskelemaan kirjaston puolelle miettimään mikä tällä hetkellä on hyvin (vihreä lappu) ja mitä olisi syytä parantaa (keltainen lappu). Jokainen teki itse tai kaverin kanssa huomioita ja kirjasi ne lapuille muistiin. Viimeiseksi sitten vielä kävimme kaikki laput läpi ja liimasimme ne kirjaston pohjapiirrokseen.

Parannettavia asioita olivat mm. nuorten tila, joka voisi olla isompi ja kokonaan erillään lasten osastosta, tietokoneitten asettelu – ”Omaa rauhaa, kiitos! Olisko sermejä tai jotain?”, enemmän väriä joka paikkaan – ”Ei harmaata, pliis!” – ja lisää nuorten aineistoja; varsinkin leffoja ja kirjoja.

Hyviä juttuja puolestaan olivat nuorten lehdet ja että tarjolla on paljon mangaa. Toki huomioitiin myös tietokoneitten ilmainen käyttömahdollisuus. Lisäksi tykättiin kovasti keltaisesta seinästä ja aikuisten osaston neulotusta kaulahuivista.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Seuraavaa kertaa (to 19.4. klo 16.00) varten sovittiin, että kaikki pohtivat ideoita nuorten oman tilan sisustusta varten. Ideat voivat tässä vaiheessa olla ihan mitä tahansa ja kuinka absurdeja vaan. Ensi kerralla sitten pohditaan mitkä voisivat olla sopivia juttuja eteenpäin kehitettäviksi. Laura keksi vielä tänään aamulla (puolinukuksissa!), että voisi ottaa talteen kuvia, jos jossain lehdessä on hyviä ideoita.

Ensi kertaa odotellen! T: Laura, joka kirjasi tämän tekstin