Aurinko antaa kesän ja elämän. Vaikka kesä alkaa olemaan jo lopuillaan voi auringosta nauttia muutoinkin. Romaaneissa se paistaa monesti taustalla ja joskus miltei pääosassa. Nobelkirjailijamme F.E Sillanpään esikoisteosta Elämä ja aurinko kannattaa lukea, jos miltei ylivertaisen tuntuinen luonnonkuvaus kiinnostaa. Se tosin kehittyy huippuunsa vasta myöhemmissä teoksissa, kuten palkinnon saaneessa Ihmiset suviyössä josta tunnelmapala: ”Asumusten läheiset kummut ja mäet ovat aamuauringon valtapaikkoja, niiltä se hallitsee maisemia ja ikään kuin katselee ja kuultelee, kuinka sen määräämä tunnelma aaltoilee ilmassa ja äänissä ja kaikkien kappalten pinnassa…”
Faaraoiden Egyptin ja pronssikauden Suomen historiasta kiinnostuneille sopii Carita Forsgrenin Auringon kehrä, jonka yksi päähenkilö on auringon valittu. Egyptin ja kotimaamme aurinkoisuutta vertaillaan myös Ranya ElRamlyn romaanissa Auringon asema, jossa kerrotaan suomalaisen naisen ja egyptiläisen miehen rakkaustarina. ”Minun isäni ja minun äitini, he peittyivät valoon. Ei ollut enää muuta koko maailmassa.” Monica Fagerholmin Ihanat naiset rannalla -teoksessa eletään paratiisissa 1960-luvulla meren rannalla valkoisessa huvilassa pääosissa kaksi tummaksi paahtunutta kaunista naista. ”Kaikki muutkin, ainakin useimmat, päätyvät lopulta rannalle. Kuin pakosta.”
Miehistä otetta ja jännitystä löytyy aurinkoenergiaa käsittelevistä kirjoista Jumalan pikkusormi ja Ian McEwanin Polte. Ensimmäisessä tutustutaan Saharan alueen kulttuuriin ja luontoon toiminnallisen taistelukuvauksen taustana. Onko kolme kilometriä korkea energialaitos ratkaisu kasvihuoneilmiöön ja kaiken sotimisen arvoinen ? Ian McEwan osaa ihmiskuvauksen jalon taidon tärkeiden kirjallisuuspalkintojen arvoisesti. Päähenkilönä sekoilee viisikymppinen fysiikan nobelisti, jonka elämä muuttuu perusteellisesti, kun hän pääsee pelastamaan maailmaa aurinkoenergian avulla. Fysiikastakin osataan kirjoittaa ihmeen helposti ja naurun paikkoja riittää.
Annika Lemola, Vantaan kaupunginkirjasto