Tikkurilan lukupiirin kevään 2024 kirjojen äänestys 20.11. – 26.11.2023

Kerstin Ekman: Suden jälki : kertomus

Pian eläkkeelle jäävä metsästyksenjohtaja Ulf näkee 70. syntymäpäivänään suden. Hetki muuttaa kaiken. Vanhan miehen epäilys luontosuhteestaan ja elämäntyönsä eettisyydestä kasvaa järisyttäväksi identiteettikriisiksi. Pientä elämänpiiriä mullistavat käänteet sen kuin jatkuvat: Metsä palaa, karhu hyökkää, Ulf sairastuu. Ja rikos tapahtuu. Suureen susikysymykseen sekoittuu rikoksen mysteeriä, ikääntymisen kipua ja rakkautta. Ekmanille tyypillisesti jännitys maustaa yhteiskunnallista sanomaa ja hiljaa syvenevää ihmissuhdekuvausta. Kuin Vanhus ja meri Pohjolan metsissä!

Annie Ernaux: Isästä ; Äidistä

Annie Ernaux’n isä eteni maatyöläisestä kauppiaaksi mutta ei sietänyt tyttären sosiaalista nousua sivistyneistöön. Eleettömän armottomassa teoksessaan Isästä Ernaux pyrkii lähestymään tuota työteliästä ja tunnekylmää miestä – sekä häpeää, jota tämä tunsi lapsuusvuosiensa köyhyydestä.

Äidistä puolestaan on tilinteko tiiviistä mutta vaikeasta äiti-tytärsuhteesta, jossa molemmat häpeävät toisiaan. Kun kirjailijan äiti kuolee Alzheimerin tautiin, hän kaivautuu menneeseen ja yrittää koota kuvaa naisesta, jolla oli elämä myös äitiyden ulkopuolella. Kaksi voimallista teosta on julkaistu Ranskassa itsenäisinä, mutta suomeksi ne saadaan yksissä kansissa.

Paula Havaste: Lieka

Ratsutilasta haaveileva isä lähettää Riston Turun katedraalikoulun kuunteluoppilaaksi, ja kun hevonen hankitaan, Risto pääsee huoviksi. Hänet nimetään Kristofiksi ja hänestä varttuu komea mies, jonka vakaumuksena on uskonnon tarjoama kieltäymyksen tie: kaikki lihallinen on syntiä. Mutta entä sotiminen ja vihollisiin kohdistuvat julmuudet? Miksi ne eivät ole syntiä? Nuijasota kiskaisee Kristofin taisteluihin, ja lopulta hän on todistamassa koko sodan julmimpaa hetkeä. On päästävä kohti erilaista tulevaisuutta, jossa sodan jaloista pelastetulla naisella on osansa.

John Irving: Viimeinen tuolihissi

On joitakin asioita, joita voi muuttaa paremmaksi. Ja joitakin jotka eivät voi enää huonommaksi muuttua. Sen saa kokea kirjailija Adam Brewster matkattuaan Aspeniin etsimään vastauksia kysymyksiin, joita hänen alppihiihtäjä-äitinsä vältteli koko ikänsä. Eikä ihme: löytääkseen elämänsä punaisen langan Adamin on kohdattava joukko aaveita. Osa hauskoja, osa lohdullisia ja osa vain puoliksi kuolleita, mutta kaikki ne kertovat pohjimmiltaan samaa: John Irving painii edelleen amerikkalaisen nykykirjallisuuden raskaassa sarjassa.

Pierre Lemaitre: Loistavat vuodet

Eletään vuotta 1948. Varakas Pelletierin perhe omistaa Beirutissa menestyvän saippuatehtaan. Perheyrityksen jatko on vaakalaudalla, sillä jokainen perheen neljästä lapsesta palaa halusta lähteä Libanonista ja elää omaa elämäänsä.
Yksi kerrallaan he kaikkoavat maailmalle. Jean, François sekä pikkusisko Hélène Pariisiin, Etienne Indokiinan sodassa kadonneen rakastettunsa perässä Saigoniin. Jokainen heistä kohtaa todellisuuden, joka on kaukana siitä, mitä he olivat suunnitelleet.

Loistavat vuodet on ihmiskohtaloiden kudelma, johon mahtuu eksotiikkaa, rakkautta, intohimoa, petosta ja keinottelua. Ja muutama murha.

Antonio Muñoz Molina: Serafad

Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat. Kirja sisältää 17 otsikoitua, näennäisesti irrallista tarinaa, jotka yhdessä muodostavat ehjän kokonaisuuden. Kirjailija itse on verrannut rakennetta muodoltaan vapaaseen, epäsinfoniseen musiikkiin. Teemat, henkilöt ja jopa jotkut lauseet toistuvat läpi teoksen. Omaelämäkerralliseen aineistoon ja sepitteellisiin henkilöhahmoihin tulee lisäksi mukaan historiallisia henkilöitä kuten Franz Kafka ja Milena Jerenka, Primo Levi ja Walter Benjamin.

Useat henkilöistä ovat romaanin nimen mukaisesti juutalaisia, mutta aina he ovat jonkinlaiseen maanpakoon joutuneita, sotilasjuntan uhreja, vainottuja tai muutoin ei-toivottuja. Kuoleminen, rakastuminen, yksinäisyys, turhautuminen, eristäytyminen – jokaisella on oma sefaradinsa, rajatilansa.
Yhteistä on kertojan ääni, joka on lämmin ja ymmärtävä. Kaiken keskellä se kehottaa solidaarisuuteen, yhteyteen toisten kanssa. Se ei sorru tunteellisuuteen vaan liikuttaa inhimillisellä armeliaisuudella ja myötäelämisellä. Pohjimmiltaan koskettava teos kertoo jälleen kerran muistista, ajankulusta ja siitä, kuinka me kaikki olemme sittenkin yhtä.

Taylor Jenkins Reid: Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä

Hollywood-ikoni Evelyn Hugo on aina ollut tarkka yksityisyydestään. Miksi hän haluaa nyt paljastaa totuuden glamourin ja skandaalien värittämästä elämästään – ja kaikista seitsemästä aviomiehestään – tuntemattomalle aikakauslehtitoimittajalle Monique Grantille?​ Evelynin kertomus on täynnä häikäilemätöntä kunnianhimoa, yllättäviä ystävyyssuhteita ja suurta, kiellettyä rakkautta. ​Yllättäen Moniquen oma kohtalo on kietoutunut Evelynin elämään.

Kjell Westö: Molly & Henry

Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun. Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki.

Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta

Tuula Karjalaisen kirjoittama uutuuselämäkerta asettaa Tove Janssonin pitkän, värikkään ja tuotteliaan elämän osaksi 1900-luvun historiaa ja osoittaa, miten Janssonin elämä ja taide nivoutuivat tiiviisti toisiinsa ja miten esimerkiksi Muumilaakso ja sen asukkaat syntyivät toisen maailmansodan aikoihin, jolloin kirjailijan itsensä oli paettava julmaa aikaa mielikuvitukseensa, jonnekin lempeämpään maailmaan.

Ihmisenä Tove Jansson vaikutti aikansa arvoihin ja asenteisiin, muutokseen – ei koskaan vallankumouksellisena lipunkantajana, vaan hiljaisena mutta tinkimättömänä omien valintojensa mukaan eläjänä, esimerkkinä.

Sara Al Husaini: Huono tyttö

Äiti saattaa pelosta tärisevän tyttärensä hääsviitin ovelle. Tätä varten tytärtä on kasvatettu pienestä pitäen, pidetty kääreessä kuin kallisarvoista makeista. Tätä varten hänet on tuotu Suomesta Irakiin. Ei olisi kannattanut hylätä huivia, sisarukset sanovat. Hän on nyt aviomiehesi, sanoo äiti.
Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa.

Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi? : kertomus kadonneesta isoisoisästä ja luovutettuun Karjalaan jääneistä

Keväällä 2020 toimittaja Antti Järvi sai puhelun sedältään, jota vaivasi oman isoisänsä kohtalo. Tämä Antti Järvi (s. 1882) jäi talvisodan päättyessä kotiinsa Jaakkimaan, Laatokan Karjalaan, kun muu perhe lähti evakkoon. Välirauhan aikana tuli muutama kirje, sen jälkeen miehestä ei kuultu enää koskaan. Antti Järvi alkoi selvittää kaimansa tarinaa. Syntyi romaanin lailla avautuva teos, joka kartoittaa niin sodanaikaisen Suomen mielenmaisemaa kuin nykyihmisen toivetta tuntea taustansa.

Jake Nyman: Monen vuoden jälkeen : radiomiehen muistelmat

Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura. Muistelmissaan Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suurta suosiota saaneiden ohjelmien, mm. Rockradion, Onnenpäivän ja Muistojen bulevardin, syntyä ja tekoa. Herkullisia anekdootteja riittää, mutta faktat ovat kohdillaan, kerronnan sävy humoristinen ja – aina tarpeen vaatiessa – armottoman itseironinen. Mutta millainen mies löytyy radioäänen takaa?