Tikkurilan lukupiirin syksyn 2024 kirjojen äänestys 3.5. – 12.5.2024

Kirjalistalta äänestetään syksyn 2024 lukupiirikirjat eli yhteensä 4 kirjaa. Kirjojen esittelytekstit ovat ns. kustantajien takakansitekstejä.

Lisäksi äänestetään 1 klassikkoteos, joka luetaan helmikuun 2025 lukupiirissä.

Valinnat pitäisi tehdä viimeistään 12.5.

Äänestyksen tulos julkistetaan lukupiirissä 16.5.2024. Huom! Lukupiiri kokoontuu tällä kertaa 1. krs:n Robohuoneessa.

Ehdotukset syksyn 2024 lukupiirikirjoiksi

Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät

Rakastetun runoilijan tuokiokuvia neljän vuosikymmenen varrelta. Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori?

Ulla-Leena Lundberg: Jää

Eletään sotien jälkeistä aikaa, taistelut ovat loppuneet ja maassa rauha. Saarien muodostamalle paikkakunnalle voi saapua vain veneellä, jos onnistuu postinkuljettajan tai merivartijan läheisyydessä harsimaan reittinsä esiin kavalan saariston läpi. Ja sinne papinperhe haluaa asettua asumaan. He ovat täynnä uskoa tulevaan; pappilassa uhkutaan elämää, iloa ja välittämistä.

Kesällä alueen asukkaat rakentavat terveysasemaa, siltaa ja tulevaisuutta. Silakanpyytäjät tulevat Helsingin markkinoilta taskut omaisuutta pullollaan ja saarilla vallitsee kristillinen vieraanvaraisuus. Mutta talvella jää asettuu eri alueiden ja kirkkosaaren väleihin kuin kivilattia.

Pappilan ulkopuolella, kulkuvesillä ja jäällä, vallitsevat iänikuiset voimat. Sen tietää myös postinkuljettaja, joka näkee enemmän kuin muut. Enemmän kuin kohti pappilan ikkunasta kajastavaa valoa kohti kulkeva pappi. Postinkantaja tietää, että jokaisen rinnassa on jonkin muun kaipaus, ja kaikki mitä kaivataan tulee veneellä.

Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat

Kollikissa Nana silmäilee maailmaa tyynen välinpitämättömästi, kuten kissa ainakin, ja ystävystyy sattuman kaupalla Satorun, kissarakkaan nuorukaisen kanssa. Onnea tuovan numeron seitsemän mukaan nimetty Nana on asunut Satorun luona viisi vuotta, kun Satoru eräänä päivänä ilmoittaa, ettei Nana voi enää jäädä hänen luokseen. Mies ja kissa lähtevät matkaamaan löytääkseen Nanalle uuden kodin. Matkallaan läpi Japanin he tapaavat Satorun vanhoja ystäviä – ja kasvavat yhdessä ymmärtämään rakkauden merkityksen. Mutta miksi Satoru tahtoo kaikesta huolimatta luopua Nanasta? Matkakissan muistelmat on kuvaus kissan ja omistajan rikkumattomasta siteestä sekä pienten ja suurten rakkaudenosoitusten merkityksellisyydestä. Kissan näkökulmasta kerrottu teos on tulvillaan teräviä ja kissamaisen hauskoja huomioita, jotka jokainen kissanomistaja tunnistaa.

Tove Ditlevsen: Lapsuus

Olen melkein kuusivuotias, ja pian minut ilmoitetaan kouluun, koska osaan jo lukea ja kirjoittaa. Äitini kertoo siitä ylpeänä kaikille, jotka vain viitsivät kuunnella häntä. Hän sanoo: köyhän lapsellakin voi olla päänuppi kunnossa. Ehkä hän siis pitää minusta? Suhteeni häneen on tiivis, tuskallinen ja vapiseva, ja aina minun on etsittävä rakkauden merkkejä. Kööpenhamina-trilogia koostuu kolmesta 1970-luvun taitteessa ilmestyneestä autofiktiivisestä teoksesta. Ensimmäinen osa, Lapsuus, on intensiivinen ja verevä romaani kasvuvuosista Vesterbron työläiskaupunginosassa, tyttöjen välisestä ystävyydestä sekä kirjallisen kutsumuksen heräämisestä.

Celeste Ng: Tulenarkoja asioita

Shaker Heights on menestyvien ihmisten lähiö, jossa jopa talojen väritys on soinnutettu kauniisti yhteen. Parhaiten täydellisyyden tavoittelu kilpistyy Elena Richardsonissa. Sitten idylliseen lähiöön saapuu kiehtovan salamyhkäinen Mia Warren – taiteilija ja yksinhuoltajaäiti – teinityttärensä Pearlin kanssa ja vuokraa talonpuolikkaan Richardsoneilta. Richardsonin perheen lapset tuntevat heti vetoa säännöistä piittaamatonta kaksikkoa kohtaan.

Mia ja Elena huomaavat joutuneensa vastakkain, kun koko kaupunkia jakaa huoltajuuskiista. Elena päättää selvittää, mitä Mia menneisyydessään salaa. Hänen pakkomielteestään eivät kuitenkaan maksa vain Mia ja Pearl – vaan myös hänen oma perheensä. Tulenarkoja asioita tarkastelee eri tapoja olla äiti ja osoittaa, mikä vaara piilee uskomuksessa, että sääntöjä noudattamalla voi hallita elämää.

Jane Harper: Kuiva kausi

Pieni Kiewarran kaupunki eteläisessä Australiassa kärsii vuosisadan pahimmasta kuivuudesta. Joet kuivuvat, eläimet kituvat, ihmisten elinehdot kapenevat. Kahteen vuoteen ei ole satanut. Kun tapahtuu raaka perhesurma, kaupunkilaiset ovat järkyttyneitä mutta tragedian kulku vaikuttaa selvältä: Luke Hadler ei kestänyt enää ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Luken lapsuudenystävä, liittovaltion agentti Aaron Falk saapuu hautajaisiin vastahakoisesti ja aikoo viipyä vain päivän. Hän ei ole käynyt kotikaupungissaan sitten teini-iän, mutta Luken isän lähettämä viesti on kylvänyt epäilyksen siemenen. Aaron päättää jäädä tutkimaan tapausta, vaikka kaksikymmentä vuotta sitten Kiewarrassa tapahtui jotakin, joka heittää varjon myös Aaronin päälle.

Katastrofaalinen kuivuus on todellisuutta sekä Australiassa että muualla, ja se muodostaa kouraisevan taustan menneisyyden tapahtumiin kurottavalle esikoisdekkarille, joka aloittaa Aaron Falkista kertovan sarjan.

Claire Keegan: Nämä pienet asiat

Joulu lähestyy, irlantilainen pikkukaupunki on hiljainen varhain aamulla. Bill Furlong lähtee toimittamaan hiiliä luostariin ja kohtaa nuoren tytön, jonka kohtalo järkyttää häntä sydänjuuria myöten. Kohtaaminen saa miehen asettumaan kirkkoa ja tuomitsevaa ilmapiiriä vastaan, vaikka oma perhe ja koko kaupunki toivovat hänen unohtavan näkemänsä ja vaikenevan.

Chi Zijian: Puolikuu

Nainen istuu kodassa tulisijan ääressä ja muistelee pitkää elämäänsä. Hän on 90-vuotias evenkipaimentolainen. Nainen on varttunut pienessä paimentolaiskylässä, joka elää poronhoidolla ja metsästyksellä Kiinan koillisosissa Ison-Hinganin vuoriston tiheissä metsissä. Jylhän maiseman halkaisee rajajoki Argun, jonka yli Kiinan evenkit muinoin pakenivat Venäjän sotajoukkojen vainoja.

Kylän luonnonläheinen ja eristäytynyt maailma järkkyy ensi kerran 1930-luvulla, kun Japani perustaa Kiinaan nukkevaltio Mantšukuon ja kylän miehet pakotetaan sotilaskoulutukseen. Japanilaisten tulo on lähtölaukaus pitkälle kehityskululle, joka uhkaa lopulta paimentolaisten elämäntapaa ja kulttuuria, kun evenkit pakotetaan osaksi modernia yhteiskuntaa.

Nainen piirtää tarinansa kautta esiin koko kansansa historian, jolle raamit antaa taustalla vaikuttava koko Kiinan kehityskertomus.

Puolikuu on Chi Zijianin ensimmäinen suomennettu teos. Hänelle myönnettiin romaanista arvostettu Mao Dun -kirjallisuuspalkinto vuonna 2008.

Ritva Ylönen: Järjellä ja tunteella

Laura Harmaja (1881-1954), runoilija Saima Harmajan äiti, oli oman aikansa voimanainen ja yksi suomalaisista taloustieteen uranuurtajista. Hän oli opettaja, lehti- ja naisasianainen sekä tuottelias kirjailija. Hän oli myös puoliso, äiti ja perheenemäntä.

Kirjallisuudentutkija, fil. tri Ritva Ylönen on kirjoittanut aiemmin Kalle Päätalon ja Saima Harmajan paljon luetut elämäkerrat. Nyt Ylönen kertoo Laura Harmajan elämästä valoineen ja monine varjoineen. Turvallisesta ja varakkaasta kulttuurikodista lähtöisin oleva nainen ei välty elämässään vastoinkäymisiltä. Hän menettää viiden vuoden sisällä neljästä lapsestaan kolme. Kaikki alle 25-vuotiaina. Tuberkuloosiin menehtynyt runoilijatytär Saima oli heistä keskimmäinen.

Ritva Ylönen löysi Laura Harmajan elämäkertaa tehdessään niin paljon uutta tietoa myös Saimasta, että tämä ”Järjellä ja tunteella” -teos on samalla Saima Harmajan elämäkerran täydennysosa.

Ehdotukset klassikkokirjaksi lukupiiriin 13.2.2025

Ernest Hemingway: Kenelle kellot soivat

Klassikon uusi suomennos

Amerikkalainen Robert Jordan on liittynyt tasavaltalaisten armeijaan Espanjan sisällissodassa. Hän on asettunut vihollisen selän taakse vuoristossa piileskelevien sissien joukkoon. Robert kokee vavahduttavan rakastumisen sodan kauhujen järkyttämän nuoren tytön kanssa. Samalla myös muut inhimilliset tunteet, viha, pelko, toveruus ja rohkeus, näyttäytyvät hänelle entistä alkuvoimaisempina. Suomessa vuonna 1944 ilmestynyt romaani saa nyt ansaitsemansa uuden suomennoksen. Isbn: 9789513164751

Ernest Hemingway: Jäähyväiset aseille

Luutnantti Frederic Henry ja sairaanhoitaja Catherine kohtaavat kenttäsairaalassa, jossa Fredericiä hoidetaan jalkaansa saaman osuman vuoksi. Lyhyen polttavan rakkaustarinansa ajan he etsivät sekasortoisen maailman keskellä turvaa ja rauhaa toisistaan.

Toivuttuaan Frederic palaa rintamalle. Hemingway kuvaa vaikuttavasti Caporetton taistelua, jossa Frederic joutuu eroon osastostaan ja on vähällä tulla ammutuksi karkurina. Myöhemmin hän etsii käsiinsä Catherinen ja he pakenevat Sveitsiin, mutta heidän tarinalleen ei ole luvassa onnellista loppua. Hemingway kirjoitti romaanin vuonna 1929 ja siinä voi nähdä kaikuja kirjailijan omista kokemuksista ensimmäisestä maailmansodasta.

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

Ylpeys ja ennakkoluulo on rakastetun englantilaiskirjailijan Jane Austenin kenties kuuluisin teos, niin monta kertaa maalaisherrasväen älykkään ja kärkkään tyttären Elizabeth Bennetin ja ökyrikkaan herra Darcyn hitaasti syttyvä rakkaus on esimerkiksi sovitettu televisioon, teatteriin ja valkokankaalle. Mikään ei kuitenkaan voita tarttumista itse kirjaan.

Ylpeys ja ennakkoluulo ei ole pelkkä rakkaustarina. Kuten muissakin Austenin teoksissa, sen romantiikan ja huumorin rinnalla tarkastellaan terävästi esimerkiksi luokkaeroja, tapojen pintakiiltoa, kasvatusta ja naisen asemaa. Aiheita, joiden ongelmat eivät ole kadonneet minnekään meidän aikanamme. Ja kirjoitettuna tavalla, joka tekee Ylpeydestä ja ennakkoluulosta ajattoman.

Ylpeyden ja ennakkoluulon 200-vuotisjuhlan kunniaksi se ilmestyy nyt Kersti Juvan säkenöivänä uutena suomennoksena. ISBN: 9789518515541

Jane Austen: Järki ja tunteet

Tunnettu klassikko Järki ja tunteet on Jane Austenin ensimmäinen romaani. Teos kertoo Elinor ja Marianne Dashwoodista, kahdesta naimattomasta sisaresta, jotka kumpikin etsivät onnea ja rakkautta omalla tavallaan. Vanhempi Elinor on pidättyväinen, kun taas Marianne elää jatkuvassa tunteiden myrskyssä eikä voi käsittää tyyntä sisartaan.

Isänsä kuoleman jälkeen Dashwoodin neidit ja heidän äitinsä joutuvat muuttamaan mukavasta kodistaan, kun vanhempi veli aikaisemmasta avioliitosta perii koko omaisuuden. Elämä on niukkaa, mutta sulhasehdokkaita ilmaantuu
useampiakin.

Kuten muissakin Austenin teoksissa, romantiikan ja huumorin rinnalla tarkastellaan terävästi esimerkiksi luokkaeroja, tapojen pintakiiltoa, kasvatusta ja naisen asemaa. Teemoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.

Vuonna 1811 julkaistun hilpeän ja viisaan klassikkoteoksen uudesta suomennoksesta vastaa maan palkituimpiin kääntäjiin kuuluva Kersti Juva. Hän on suomentanut myös romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo (2014)

George Orwell: Eläinten vallankumous

”Toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Kepeän sadun muotoon puettu, totalitarismille irvaileva teos on klassinen tutkielma vallan väärinkäytöstä ja veitsenterävä poliittinen satiiri.

Majuri-karju vakuuttaa Willingdonin Kartanon eläimet vallankumouksen välttämättömyydestä, ja ne käyvät juopottelevan isäntänsä Jonesin ja hänen julmien renkiensä kimppuun. Juhannusaattona leimahtava vallankumous on hetkessä ohi ja eläimet ryhtyvät itsenäisesti hoitamaan valtaamaansa maatilaa, mutta vähitellen sikojen viekkaus ottaa mittaa jopa ihmisen ahneudesta.

Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys

Kolumbian rakastetuimman ja omintakeisimman kertojan pääteos Sadan vuoden yksinäisyys on Macondon maagiseen kylään sijoittuva Buendíojen sukukronikka, jossa fantasian lomasta erottuvat maan verisen lähihistorian ääriviivat. Viime vuosisatojen Latinalaisen Amerikan sodat ja sadut kietoutuvat mielikuvitukselliseen kerrontaan, joka on hurmannut lukijoita yli 35 kielellä; romaania on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta.

Valitse 4 kirjaa syksyn 2024 lukupiiriä varten.

Valitse allaolevista 1 klassikkokirja helmikuun 2025 lukupiiriä varten.

Tikkurilan lukupiirin kevään 2024 kirjojen äänestys 20.11. – 26.11.2023

Kevään 2024 kirjoiksi on jo aiemmin valittu Sirpa Kähkösen 36 uurnaa : väärässä olemisen historia ja Iida Turpeisen Elolliset.

Alla olevista ehdotuksista äänestetään kolme kirjaa, joista yhden tulisi olla klassikko. Äänestyslomake löytyy aivan sivun lopusta, teoskuvailujen jälkeen.

Kuvaukset valittavana olevista teoksista
(Kuvaukset on poimittu kustantajan ns. takakansiteksteistä)

Kerstin Ekman: Suden jälki : kertomus

Pian eläkkeelle jäävä metsästyksenjohtaja Ulf näkee 70. syntymäpäivänään suden. Hetki muuttaa kaiken. Vanhan miehen epäilys luontosuhteestaan ja elämäntyönsä eettisyydestä kasvaa järisyttäväksi identiteettikriisiksi. Pientä elämänpiiriä mullistavat käänteet sen kuin jatkuvat: Metsä palaa, karhu hyökkää, Ulf sairastuu. Ja rikos tapahtuu. Suureen susikysymykseen sekoittuu rikoksen mysteeriä, ikääntymisen kipua ja rakkautta. Ekmanille tyypillisesti jännitys maustaa yhteiskunnallista sanomaa ja hiljaa syvenevää ihmissuhdekuvausta. Kuin Vanhus ja meri Pohjolan metsissä!

Annie Ernaux: Isästä ; Äidistä

Annie Ernaux’n isä eteni maatyöläisestä kauppiaaksi mutta ei sietänyt tyttären sosiaalista nousua sivistyneistöön. Eleettömän armottomassa teoksessaan Isästä Ernaux pyrkii lähestymään tuota työteliästä ja tunnekylmää miestä – sekä häpeää, jota tämä tunsi lapsuusvuosiensa köyhyydestä.

Äidistä puolestaan on tilinteko tiiviistä mutta vaikeasta äiti-tytärsuhteesta, jossa molemmat häpeävät toisiaan. Kun kirjailijan äiti kuolee Alzheimerin tautiin, hän kaivautuu menneeseen ja yrittää koota kuvaa naisesta, jolla oli elämä myös äitiyden ulkopuolella. Kaksi voimallista teosta on julkaistu Ranskassa itsenäisinä, mutta suomeksi ne saadaan yksissä kansissa.

Paula Havaste: Lieka

Ratsutilasta haaveileva isä lähettää Riston Turun katedraalikoulun kuunteluoppilaaksi, ja kun hevonen hankitaan, Risto pääsee huoviksi. Hänet nimetään Kristofiksi ja hänestä varttuu komea mies, jonka vakaumuksena on uskonnon tarjoama kieltäymyksen tie: kaikki lihallinen on syntiä. Mutta entä sotiminen ja vihollisiin kohdistuvat julmuudet? Miksi ne eivät ole syntiä? Nuijasota kiskaisee Kristofin taisteluihin, ja lopulta hän on todistamassa koko sodan julmimpaa hetkeä. On päästävä kohti erilaista tulevaisuutta, jossa sodan jaloista pelastetulla naisella on osansa.

John Irving: Viimeinen tuolihissi

On joitakin asioita, joita voi muuttaa paremmaksi. Ja joitakin jotka eivät voi enää huonommaksi muuttua. Sen saa kokea kirjailija Adam Brewster matkattuaan Aspeniin etsimään vastauksia kysymyksiin, joita hänen alppihiihtäjä-äitinsä vältteli koko ikänsä. Eikä ihme: löytääkseen elämänsä punaisen langan Adamin on kohdattava joukko aaveita. Osa hauskoja, osa lohdullisia ja osa vain puoliksi kuolleita, mutta kaikki ne kertovat pohjimmiltaan samaa: John Irving painii edelleen amerikkalaisen nykykirjallisuuden raskaassa sarjassa.

Pierre Lemaitre: Loistavat vuodet

Eletään vuotta 1948. Varakas Pelletierin perhe omistaa Beirutissa menestyvän saippuatehtaan. Perheyrityksen jatko on vaakalaudalla, sillä jokainen perheen neljästä lapsesta palaa halusta lähteä Libanonista ja elää omaa elämäänsä.
Yksi kerrallaan he kaikkoavat maailmalle. Jean, François sekä pikkusisko Hélène Pariisiin, Etienne Indokiinan sodassa kadonneen rakastettunsa perässä Saigoniin. Jokainen heistä kohtaa todellisuuden, joka on kaukana siitä, mitä he olivat suunnitelleet.

Loistavat vuodet on ihmiskohtaloiden kudelma, johon mahtuu eksotiikkaa, rakkautta, intohimoa, petosta ja keinottelua. Ja muutama murha.

Antonio Muñoz Molina: Serafad

Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat. Kirja sisältää 17 otsikoitua, näennäisesti irrallista tarinaa, jotka yhdessä muodostavat ehjän kokonaisuuden. Kirjailija itse on verrannut rakennetta muodoltaan vapaaseen, epäsinfoniseen musiikkiin. Teemat, henkilöt ja jopa jotkut lauseet toistuvat läpi teoksen. Omaelämäkerralliseen aineistoon ja sepitteellisiin henkilöhahmoihin tulee lisäksi mukaan historiallisia henkilöitä kuten Franz Kafka ja Milena Jerenka, Primo Levi ja Walter Benjamin.

Useat henkilöistä ovat romaanin nimen mukaisesti juutalaisia, mutta aina he ovat jonkinlaiseen maanpakoon joutuneita, sotilasjuntan uhreja, vainottuja tai muutoin ei-toivottuja. Kuoleminen, rakastuminen, yksinäisyys, turhautuminen, eristäytyminen – jokaisella on oma sefaradinsa, rajatilansa.
Yhteistä on kertojan ääni, joka on lämmin ja ymmärtävä. Kaiken keskellä se kehottaa solidaarisuuteen, yhteyteen toisten kanssa. Se ei sorru tunteellisuuteen vaan liikuttaa inhimillisellä armeliaisuudella ja myötäelämisellä. Pohjimmiltaan koskettava teos kertoo jälleen kerran muistista, ajankulusta ja siitä, kuinka me kaikki olemme sittenkin yhtä.

Taylor Jenkins Reid: Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä

Hollywood-ikoni Evelyn Hugo on aina ollut tarkka yksityisyydestään. Miksi hän haluaa nyt paljastaa totuuden glamourin ja skandaalien värittämästä elämästään – ja kaikista seitsemästä aviomiehestään – tuntemattomalle aikakauslehtitoimittajalle Monique Grantille?​ Evelynin kertomus on täynnä häikäilemätöntä kunnianhimoa, yllättäviä ystävyyssuhteita ja suurta, kiellettyä rakkautta. ​Yllättäen Moniquen oma kohtalo on kietoutunut Evelynin elämään.

Kjell Westö: Molly & Henry

Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun. Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki.

Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta

Tuula Karjalaisen kirjoittama uutuuselämäkerta asettaa Tove Janssonin pitkän, värikkään ja tuotteliaan elämän osaksi 1900-luvun historiaa ja osoittaa, miten Janssonin elämä ja taide nivoutuivat tiiviisti toisiinsa ja miten esimerkiksi Muumilaakso ja sen asukkaat syntyivät toisen maailmansodan aikoihin, jolloin kirjailijan itsensä oli paettava julmaa aikaa mielikuvitukseensa, jonnekin lempeämpään maailmaan.

Ihmisenä Tove Jansson vaikutti aikansa arvoihin ja asenteisiin, muutokseen – ei koskaan vallankumouksellisena lipunkantajana, vaan hiljaisena mutta tinkimättömänä omien valintojensa mukaan eläjänä, esimerkkinä.

Sara Al Husaini: Huono tyttö

Äiti saattaa pelosta tärisevän tyttärensä hääsviitin ovelle. Tätä varten tytärtä on kasvatettu pienestä pitäen, pidetty kääreessä kuin kallisarvoista makeista. Tätä varten hänet on tuotu Suomesta Irakiin. Ei olisi kannattanut hylätä huivia, sisarukset sanovat. Hän on nyt aviomiehesi, sanoo äiti.
Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa.

Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi? : kertomus kadonneesta isoisoisästä ja luovutettuun Karjalaan jääneistä

Keväällä 2020 toimittaja Antti Järvi sai puhelun sedältään, jota vaivasi oman isoisänsä kohtalo. Tämä Antti Järvi (s. 1882) jäi talvisodan päättyessä kotiinsa Jaakkimaan, Laatokan Karjalaan, kun muu perhe lähti evakkoon. Välirauhan aikana tuli muutama kirje, sen jälkeen miehestä ei kuultu enää koskaan. Antti Järvi alkoi selvittää kaimansa tarinaa. Syntyi romaanin lailla avautuva teos, joka kartoittaa niin sodanaikaisen Suomen mielenmaisemaa kuin nykyihmisen toivetta tuntea taustansa.

Jake Nyman: Monen vuoden jälkeen : radiomiehen muistelmat

Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura. Muistelmissaan Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suurta suosiota saaneiden ohjelmien, mm. Rockradion, Onnenpäivän ja Muistojen bulevardin, syntyä ja tekoa. Herkullisia anekdootteja riittää, mutta faktat ovat kohdillaan, kerronnan sävy humoristinen ja – aina tarpeen vaatiessa – armottoman itseironinen. Mutta millainen mies löytyy radioäänen takaa?

Klassikot

Veijo Meri: Manillaköysi

”Keppilän Joose löysi köyden keskeltä huoltotietä. Kai se oli pudonnut huolimattoman ajomiehen kuormasta. Se oli ainoa käyttökelpoinen ja yleisesti pätevä esine minkä hän oli löytänyt koko sotaretken aikana.” Köysi vartalon ympäri kietaistuna Joose lähtee matkaan. Näin käynnistyvää taivalta eivät sen paremmin Joose kuin lukijakaan hevillä unohda. Ennen kotiasemalle pääsyä ehtii sattua yhtä ja toista. Ja silloin kun mitään ei tapahdu, lomalaisilla riittää muistelua, ja toinen toistaa tavattomampi tarina kiertää.

Moravia, Alberto: Kaksi naista

Ensimmäistä kertaa vuonna 1958 suomeksi julkaistun Kaksi naista -romaanin päähenkilöt ovat äiti ja tytär, jotka ovat paenneet toisen maailmansodan jaloista Roomasta Ciociarian vuoristoseudulle. Äiti, Cesira, on leskeksi jäänyt kaupanpitäjä ja hänen 17-vuotias tyttärensä Rosetta on vielä naiivi, vakaan uskonnollinen ja enkelimäisen kaunis olento. Äiti ja tytär onnistuvat juuri ja juuri selviytymään sota-ajasta, mutta onnettomuus kohtaa heitä paluumatkalla Roomaan. Vetäytyvien sotilaiden hyökkäys ja sen traumatisoivat yksityiskohdat vaikuttavat Rosettaan peruuttamattomasti.

John Steinbeck: Helmi

Tyynenmeren rannalla köyhässä savimajassa asuu helmenkalastaja Kino vaimonsa Juanan ja pienokaisensa Coyotiton kanssa. He ovat intiaaneja ja elävät yksinkertaista, hyvää elämää. Eräänä päivänä Kinoa kohtaa melkein uskomaton onni. Hän löytää ihmeellisen helmen, maailman suurimman, puhtaimman ja hehkuvimman. Kinon sydän täyttyy loistavista toiveista. Hän näkee kuinka Coyotito, pikkupoika, saa tästä lähin elää ylellisyydessä hän saa Yhdysvalloista tuodun merimiespuvun ja oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Uutinen helmestä leviää kuitenkin kulovalkean tavoin. Kaupungin valkoiset kauppiaat liittoutuvat tarjoamaan Kinon helmestä pilkkahintaa. Kun myrkkykäärme puree Coyotitoa, valkoinen lääkäri viivyttää lapsen paranemista puristaakseen Kinosta irti kaiken mahdollisen. Lopulta helmi yritetään ryöstää ja Kino pakenee perheineen vuoristoon. Vähitellen Kino alkaa uskoa Juanan varoituksia, että helmi, suuri rikkaus, tuottaa vain onnettomuutta.

Mika Waltari: Feliks onnellinen

Mika Waltarin rohkea näkemys siitä mitä tapahtuu kun aito usko kohtaa juurettoman ja päämäärättömän hyvinvointi-ihmisen. Ujo tilastovirkailija Feliks Tienhaara on saanut tuskallisen tehtävän. Hänen on joka päivä sanottava jollekin tapaamalleen vieraalle ihmiselle: ”Herra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot.” Näin Feliks joutuu kosketuksiin mitä erilaisimpien ohikulkijoiden kanssa ja käy samalla omaa sisäistä kamppailuaan. Feliks onnellinen ilmestyi kirjailijan 50-vuotispäiväksi vuonna 1958. Siinä näkyy puhtaana Waltarin syvällinen ihmissielun tuntemus ja suuren uskonnollisen kokemuksen kirkkaus ja lämpö.

Mika Waltari: Turms kuolematon

Turms, kuolematon on mystinen ja kiehtova etsijän odysseia Välimeren piiristä vuosilta 520-450 ennen Kristuksen syntymää. Paojon nauttinut, paljon kärsinyt Turms kertoo merkillisestä elämästään. Hän syyllistyy nuoruudessaan rikokseen, jota pakenee Delfoin temppeliin ja persialaissotien meritaisteluihin. Lopulta hän päätyy isiensä kotiin, etruskien kauniiseen maahan, jonka rinnalla Rooma on alkeellinen barbaarien kaupunki.

Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät

Varhaiskeväällä Anni tulee taloon karjakoksi. Napoleoniksi kutsuttu työmies kotiutuu kuin itsestään Annin huoneeseen. Kahden avioliitossaan epäonnistuneen aikuisen välille kehittyy arkinen rakkaussuhde, eivätkä haaveet paremmasta huomisesta koskaan toteudu. Anni ja Napoleon saavat kulkea samaa rataa vain lyhyen hetken. Vartion esikoisromaania vuodelta 1957 pidetään yhtenä 1950-luvun modernismin lähtölaukauksista proosakirjallisuudessa. ”Romaani vie lukijan mukanaan kuin uni, se on voimakas, todellinen, ihoa koskettava.” – Pentti Saarikoski

Äänestyslomake

Valitse seuraavista kirjoista yhteensä 2 kirjaa.

Klassikot. Valitse näistä 1 kirja.

Tikkurilan lukupiirin syksyn 2023 kirjojen äänestys 19.4. – 27.4.2023

Alla olevalla lomakkeella voit äänestää Tikkurilan lukupiirissä syksyllä 2023 luettavat kirjat. Valitse listalta yhteensä neljä kirjaa klikkaamalla kirjan nimen edessä olevaan ruutuun. Lomakkeen lähettämiseksi tarvitaan myös etunimi ja sähköpostiosoite.

Kun olet täyttänyt tiedot ja painat ”lähetä” , lähetys on onnistunut mikäli ruudulle ilmestyy teksti ”Viesti lähetetty (palaa takaisin)” sekä tiedot, jotka juuri lähetit.

Äänestyksen tulos ilmoitetaan 28.4. Syyskuussa 14.9. käsiteltävänä olevan kirjan voit noutaa Tikkurilan kirjastosta, 2. krs:n asiakaspalvelutiskiltä elokuun alussa, 1.8. alkaen.

Lukupiiriläisille on lähetetty sähköpostitse tarkemmat tiedot valittavana olevista nimekkeistä. Tiedot löytyvät myös Helmetistä (Klikkaa kirjan nimeä):

Sensein salkku
Ukko
Kuka tappoi isäni
Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Paratiisiin
Opetuslapsi
Hildur
Suomaa
Paratiisi
Kuinka rakastaa tytärtään
Upseeri ja vakooja. Suomalaisloikkari Emil Vaateri
Punaiset seireenit. Ukrainalainen sukutarina

Lukupiiri kokoontuu syksyllä alkaen klo 17.00 seuraavasti:

14.9., Voimala, 2. krs

12.10., Voimala, 2. krs

9.11., Voimala, 2. krs

14.12., Robohuone, 1 krs

Valitse 4 kirjaa

Tikkurilan lukupiirissä keskusteltiin 10.2.2022 Meri Valkaman teoksesta Sinun Margot.

Teokselle annettiin 4 ****  (keskiarvo, asteikolla 1-5)

  • Esikoisromaaniksi teos on hyvin valmis, kieli on hyvää ja trillerimäinen juoni vetää mukaansa hyvin nopeasti. Kirja käsittelee hyvin DDR:n aikaa ja tuo esiin sen, että DDR:n lakatessa olemasta menetettiin myös paljon hyvää. Kiihkoton tapa, jolla kirjailija tuo esiin näitä seikkoja, on miellyttävä ja kysymyksiä avaava. Kirjan lopetus on taidokas.
  • Kirja meni 200 sivun jälkeen ihon alle. Tarina on traaginen ja kirjailija kuvaa sen taitavasti, siten että kaikkia osapuolia ymmärtää hyvin. Salasuhteen kuvaus tuo mieleen, että tunteita ei voi hallita. Ilmiantaminen kostona tulee tässä esiin. Kirjailija on maininnut teoksen olevan fiktiota, mutta jäin pohtimaan, että näinköhän on.
  • Esikoisteokseksi todella hyvä. Teoksessa liikutaan kahdella aikatasolla, 2010-luvulla ja 1980-luvulla, siinä on maailmanpolitiikkaa ja faktatietoa DDR:stä, mikä saa miettimään ovatko tiedot peräisin kirjailijan isältä – kaikesta tästä olisi saanut kolme romaania.
  • Kirjassa ei tuotu esiin tavanomaisesti DDR:n historiaan liittyvää Stasia ja matkustuskieltoja.
  • Pidin kirjasta kovasti, koska asia oli vieras, eikä tästä Saksojen yhdistymisestä juurikaan ole kirjoja. Kirjasta saa hyvän kuvan asioiden monimutkaisuudesta ja miten se vaikutti tavallisten ihmisten asioihin. Kirja on eräänlainen rakkaustarina, joka kertoo Saksan yhdistymisestä ja erään perheen hajoamisesta. Hyvä kirja!
  • Sydänverellä kirjoitettu.
  • Kauniisti kerrottu teos, jossa tarina eteni monella tasolla ja jota oli ilo lukea. Mies oli pikkuisen lälly, koska ei osannut päättää ja vaimo taas aika kauhea kostonhimossaan. Tuli mieleen, että tunteilleen ei mahda mitään. Politiikan kuvaus oli hyvää.
  • Tarkkaan mietitty ja sydänverellä kerrottu tarina. Kiinnostavaa on, miten muisti toimii. Isä on voinut ehkä auttaa.
  • Pohdin muistia, mitä oikeasti voi muistaa. Vilja eksyi niin vaivattomasi oikeisiin rappukäytäviin. Muistot syttyivät helposti, johtolangat löytyivät vaivattomasti.
  • Pidin kirjasta todella paljon. Kirjailija kertoi lapsuudestaan. Oli mielenkiintoista lukea, miltä heistä tuntui, kun elämä romahti. Rosa katkeroitui ja pilasi myös Viljan elämän.
  • Tarinan romantiikka sopii minulle – ja olen sitä mieltä, että mies oli lälly taistellessaan kahden naisen välissä osaamatta tehdä päätöstä kumman valitsee. Hän antoi vääriä signaaleja. Jäin myös pohtimaan miksi Louisa takertui Viljaan, omi tytön itselleen ja erotti lapsen äidistään.
  • Kirjassa jokainen hahmo oli särmikäs omalla tavallaan ja heidän kaikkien negatiivisia tunteita tuotiin esiin, jolloin tuli tunne, että kerrottiin todellisista ihmisistä. Lähes kaikki ihmiset pelasivat jonkinlaista vilunkia ja kaikilla meni huonosti. Kaikissa oli puutteensa, mutta se teki heistä inhimillisiä.
  • Tykkäsin kirjasta, mutta aikatasot vaativat liikaa keskittymistä.
  • Nykytrendinä on, että kerronta alkaa lopusta. Kaksituntisessa elokuvassa se toimii, mutta kirjassa mielestäni ei. Juonen hidas rakentelu syö liikaa lukijan aikaa.
  • Juoni koukutti, hyvää tekstiä.
  • Nautittavaa suomen kieltä.
  • Markuksella oli kaksi naista. Miksi hän ei osannut tehdä valintaa? Ratkaisu olisi pitänyt tehdä, sillä salaisuudet haavoittavat lasta, kuten tässä Viljaa. Vaietut asiat ovat huono juttu ja usein uudet sukupolvet alkavat etsiä totuutta.
  • Sisarusten suhde tuntuu etäiseltä. Matias ei ollut myöskään isälleen läheinen. Hän oli ehkä äidin poika.
  • Hyvä kirja, jossa oli kiinnostavaa historiallista tietoa. Kaikki henkilöt eivät saaneet hyvää elämää. Odotan kirjalle jatko-osaa.
  • Tartuin tähän esikoiskirjaan uteliaana ja pidin paljon. Oli hyvä, että kirjailija oli sijoittanut tapahtumat Itä-Saksaan, opin paljon lisää historiasta ja välillä tuntui kuin olisin lukenut tietokirjaa.
  • Kirjassa oli hyvä rakenne. Kirjeet oli laitettu väärään järjestykseen, asiaa ei selitetty, mutta aikaa myöten kaikki selvisi ja sitten asiat avautuivat. Pirkko Saision Passio -romaanissa on samankaltainen rakenne.
  • En yleensä pidä rakenteellisesta kikkailusta, mutta se ei ollut tässä haitta, eikä kirjailijan syy. En vain ole salaisuuksien tai arvoitusten ystävä.
  • Pidän enemmän kronologisesta rakenteesta.
  • Pohdin teoksen genreä.  Yleiseen kaunokirjallisuuteen luokiteltuna se läheni jännitysromaania. Juoni oli rakennettu tosi hyvin ja jännite kasvoi sekä säilyi loppuun asti.
  • Parisuhdedraama vai jännityskertomus?
  • Lukuromaani.
  • Berliini on kiinnostava ympäristö, teos upposi minuun nopeasti ja olin niin innostunut, että kotityöt meinasivat jäädä sivuun. Ajankuva on sitä, mitä olen itse elänyt.
  • Haluaisin puolustaa Roosaa: hän halusi sisustaa asuntoa ja oli kuvataiteellisesti lahjakas. Sillä välin, kun lapset olivat päiväkodissa, hänen oli mahdollista tehdä taidetta. Hän joutui kuitenkin ottamaan vastuun koko revohkasta, hänelle ei jäänyt omaa tilaa. Voi hyvin ymmärtää, että hän ei ollut tyytyväinen.
  • Markus oli hirviö, joka jätti Rosan yksin selviämään tilanteesta, jossa parisuhde hukkui kaiken muun alle. Heiltä olisi voinut kysyä, miksi olette vielä naimisissa?
  • Kaksoiselämän ja valheiden verkossa eläminen on kuluttavaa.
  • Markus jää lopulta yksin. Louisa olisi ollut hänelle oikea nainen, mutta hän joutuu ikään kuin maksamaan laskun teoistaan.
  • Parisuhteet olivat Viljalle vaikeita.
  • Vilja on ainoa, joka ymmärtää isää.

Tikkurilan lukupiirissä käsiteltiin Indrek Hargalan teosta Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus

  • Kirjassa vanha Tallinna elää sanastoa myöten. Sanojen merkityksiä joutui välillä jopa tarkistamaan. Pidin vanhan Tallinnan kuvauksesta – siitä miten kaupunki esitettiin kansainvälisenä kaupunkina. Tallinna oli 1400-luvulla vilkas kaupan keskus, jossa tuntui Saksan vaikutus.
  • Kiinnostuin 1400-luvusta ja jäin pohtimaan minkälainen Suomi on ollut tuolloin.
  • Ihmiset elivät keskiajalla lyhyen elämän ja kuolivat jo 50-vuoden iässä.
  • Lukija voi myös kompastua historiaan ja unohtaa siellä kahlatessaan mistä tarinassa ja juonessa on kysymys. Sain kuitenkin kirjan lopulta luettua.
  • Kirja nostaa esiin latinan kielen ja siihen liittyen retoriikan, dialektiikan ja kulttuurin.
  • Teos toi mieleen Umberto Econ Ruusun nimi -romaanin.
  • Kirjan juoni on nerokas ja uskottava. Kestää pitkään ennen kuin juoni alkaa purkautua.
  • Kirja toi mieleeni Agatha Christien arsenikin sävyttämät tarinat.
  • Hercule Poirot -tarinat tulevat tästä kirjasta myös mieleen.
  • Teoksen alussa on paljon nimiä. Piti jopa hahmottaa paperille, kuka kukin on.
  • Tämän kirjan loppuratkaisua ei voinut katsoa etukäteen, niin tiiviisti juoni piti otteessaan.
  • Pokkaripainoksen teksti on liian pientä. Lukeminen vaatii paljon valoa.
  • Lukija luo itselleen näkyviin kirjassa esitetyt kamaluudet, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
  • Kun virallinen tutkijataho ei pääse etenemään murhan selvittämisessä, kuvaan astuu Melchior, joka lähtee etenemään asiassa. Melchior on varsinainen ihmistuntija, joka tuntuu havaitsevan kaikki asiat. Hän lukee tilanteita tarkasti.
  • Pidin siitä, että Melchiorin persoonaan liittyviä yksityiskohtia avattiin.
  • Teoksessa oli kiinnostavaa, miten myrkky ja apteekkarin ammatti liittyivät yhteen.
  • Kirjassa kuvattiin ihmiset kaikkine vaivoineen. Yleiset parantamismenetelmät olivat tuohon aikaan suoneniskentää ja kuppausta.
  • Apteekkarin ammatin kuvaus oli kiinnostavaa. Ammatti kulki suvussa ja isä opetti pojalle lääkkeiden sekoittamista. Toisaalta apteekkarin vaimo myös työskenteli apteekissa.
  • Kiinnostava ja viihdyttävä kirja.
  • En ole dekkareiden ystävä ja en pidä murhatarinoista, joten tämä ei ollut kirja minun makuuni.

Tikkurilan lukupiirissä keskusteltiin Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät -teoksesta

Joulukuussa Tikkurilan lukupiirissä käsiteltiin Anna Soudakovan teosta Mitä männyt näkevät.

  • Stalinin ajoista on kirjoitettu aiemminkin, mutta tämä teos antaa hyvin todentuntuiset kasvot 1900-luvun alkupuolen julmuuksille ja ihmisoikeusloukkauksille sekä havahduttaa ajattelemaan. Stalinin ajan vainoista saa hyvän kuvan. Teos havahduttaa ihmiset ajattelemaan.
  • Monet kieltävät jälkikäteen Stalinin vainot ja sanovat ettei tällaista ole tapahtunut.
  • Pidän hyvänä, että historiaa tarkasteltaessa annetaan puheenvuoro yksilöille ja heidän tarinoilleen. Tämä teoksen elämäntarina oli ainutlaatuinen ja ansaitsi tulla kerrotuksi.
  • 1930-luvun Neuvostoliittoon sijoittuva aihe on mielenkiintoinen. Ajankuvaus on onnistunutta.
  • Kirjassa oli hyvin vähäeleisesti kuvattu henkilöiden kovia kokemuksia sekä sitä, miten heidän lapsiaan oli kohdeltu ja juuri se teki kirjasta koskettavan. Jos kauhuilla olisi mässäilty, lopputulos ei olisi ollut niin hyvä.
  • Kirjassa kuvataan, kuinka pelko saa ihmisen olemaan hiljaa ja toisaalta, kuinka kateus ja kyttääminen johtavat ilmiantoihin. Jäin miettimään minkälaista elämä oli, kun kaikki kyttäsivät toisiaan. Ilmiantajat jäävät usein paljastumatta. Jostakin naurettavasta syystä tehdyt ilmiannot vaikuttivat kokonaisten sukujen elämään.
  • Teoksessa kerrotaan neljän sukupolven tarina, jota oli mielenkiintoista seurata. Kirjailija sai ihailtavalla tavalla kuljetettua kaikki neljä tarinaa yhdessä teoksessa.
  • Kieli oli upeaa, nautin lukemisesta niin paljon, että oikein hidastin sitä.
  • Kieli oli visuaalista ja nautittavaa.
  • Kieli ihastutti, mutta sen kuvallisuus joidenkin yksittäisten ilmausten kohdalla häiritsi välillä ─ kuten esimerkiksi ”kitara lepertelee”. 
  • Pieni luettelomaisuus häiritsi joissakin kohdin.
  • Kirjailija on nuori ja se saa pohtimaan minkälaista taustatyötä hän on tehnyt kirjaa varten.
  • Kyseessä on myös kirjailijan suvun tarina, jolloin mietityttää mikä teoksessa on fiktiota ja mikä faktaa.
  • Teoksen voisi tulkita biofiktioksi, jossa isoisän tarina muodostaa romaanin rungon, jota kirjailija täydentää fiktiolla. Kirja on vilpittömästi kirjoitettu ja uskottava.
  • Perheyhteys kuvataan kirjassa vahvana, mikä on erilaista kuin Suomessa. Suvun jäsenten suhteista sekä vanhempien ja lasten välisistä suhteista suomalaisissa perheissä voitaisiin ottaa oppia.
  • Tanjan ja Jurin suhteen kuvaus ja heidän henkinen kestävyytensä oli ihailtavaa.
  • Teos on kirjoitettu nuoren naisen tunnemaailman läpi.
  • Teoksen tunnemaailma tuntui välillä ahdistavalta, pelottavalta ja arvaamattomalta.
  • Olin lukenut teoksen aiemmin ja toisella lukukerralla se ei enää ahdistanut.
  • Kirja oli hyvin koskettava ja sitä lukiessa tuli kyyneleet silmiin. Ihmisen pahuus toista kohtaan on uskomatonta.
  • Suomeen muutto on kuvattu myönteisenä, mutta kirjasta jäi silti päällimmäiseksi tunteeksi pelko. Olisi ehkä tarvittu vielä yksi luku lisää, jossa olisi nostettu esiin toivo.
  • Suremiselle pitäisi olla aikaa, sillä jos surua ei pääse käsittelemään missään vaiheessa, siitä voi jäädä iso taakka.
  • Suomeen tulleilla inkeriläisillä ei ollut helppoa, sillä aluksi heillä oli vaikeuksia suomen kielen kanssa. Ihailen heidän kykyään sopeutua Suomeen.
  • Kuvaus siitä, kun henkilöt vierailivat vainojen näyttämöllä, oli liikuttavaa, koskettavaa ja mieleenpainuvaa.

Tikkurilan lukupiirissä keskusteltiin Leila Slimanin teoksesta Toisten maa.

Äänestyksessä teos sai 3,7 tähteä, eli pyöristettynä  **** tähteä

Seuraavassa tiivistettynä ajatuksia, joita teos lukijoissa herätti:

Toisten maa pohjautuu Slimanin isoäidin elämään. Teos on romaanitrilogian ensimmäinen osa. Kirjailija kuvaa hyvin kulttuurien yhteentörmäystä sekä naiseuden taakkaa.

– Mennessään naimisiin Mathilde on 17-vuotias, kokematon, katolilaisuuteen kasvatettu pikkutyttö, joka rakastuu komeaan marokkolaiseen sotilaaseen ja lähtee tämän vaimoksi Marokkoon. Mathildella on kova kiire naimisiin ja pois kotoa. Ehkä hän ei olisi pitänyt niin kiirettä, jos hänen sisarensa olisi ollut ystävällisempi häntä kohtaan.

Toisten maa on sisukkaan naisen selviytymistarina, jossa on toiveikas loppu ja sitä oli ihanaa lukea.

– Päähenkilö Mathilden kohtalo tuntui ahdistavalta. Hän on kuitenkin kunnioitettava ja vahva nainen, joka sopeutuu pikkuhiljaa toisenlaiseen kulttuuriin ja vähitellen uusi kotimaa alkaa tuntua omalta.

– Muslimiasuun pukeutuminen voi Mathildesta tuntua paikalta, missä saa olla hukassa kaikessa rauhassa.

– Katolilaisissa maissa uskonnolla on vahvempi rooli ihmisten elämässä kuin luterilaisissa maissa. Meillä uskonto ei niin suuressa määrin määritä naisen elämää.  Mathilde joutuu alistumaan miehensä tahtoon ja omaksumaan uuden kotimaan tavat. Toisaalta myös Mathilden aviomiehen suku oppi hyväksymään hänet.

– Mathilden oma kulttuuritausta näkyy hänen laittamassaan ruoassa, jota muut eivät syö.

– Teoksessa on rankkoja asioita, jotka tuovat mieleen Tara Westoverin Opintie -teoksen ja sen miten vahvoja naiset ovat.

– Mathilden ja Aminen välillä vallitsee vahva tahtotila siitä, että yhdessä mennään eteenpäin, molemminpuolinen tarvitsevuus sävyttää heidän suhdettaan. Amine selvästi rakastaa vaimoaan. Aminen oli kuitenkin keskityttävä tilan hoitamiseen saadakseen tilan kannattamaan. Kovan ja ankaran työn kuvaus vastaa kokemusta myös suomalaisen maatilan viljelemisestä. Amine ei ole jäykkä ja yksipuolinen hahmo.

– Mathilden poika jäi tyttären, Aischan, varjoon. Selim ei saa perheessä erikoiskohtelua sen perusteella, että hän on poika.

– Ihmisten kuvaus on taidokasta. Henkilöhahmot pystyy näkemään silmissään. Henkilöt on kuvattu sympaattisesti, vaikka he olisivat olleet ilkeitä. Ihmiskuvaus oli moniulotteista, ei mustavalkoista. Vastenmielisiä henkilöhahmoja ei ollut.

– Mathilde on Pariisissa käydessään erilainen kuin Marokossa – kuin filmitähti. Epäilyttää olisiko hän tullut enää takaisin Marokkoon, ellei lapsia olisi ollut olemassa. Myös Amine on Ranskassa ollessaan erilainen kuin Marokossa.

– Naiset ovat vahvoja, mutta toisaalta myös miehiltä vaaditaan paljon.

– Teoksen maailmaa olisi ollut helpompi ymmärtää, jos taustoja olisi avattu enemmän tai jos olisi entuudestaan ollut parempi käsitys Marokon historiasta. Aminen perheen elämä on sidoksissa itsenäisyystaisteluun. Toisaalta alaotsikko sotaa, sotaa, sotaa ihmetyttää, koska sotaa ei kuitenkaan teoksessa kuvata. Kirja on hyvin sodanvastainen.

– Antoisinta teoksessa on kulttuurin ja kulttuurierojen kuvaus.

– Ympäristön kuvausta olisi saanut olla enemmän. Ympäristöä oli vaikea hahmottaa ja lukijalle välittyi pääasiassa kuva karusta ja köyhästä maasta.

– Kirjan tarina vei mukanaan. Lukukokemus oli myös vahvasti visuaalinen.

– On hyvä, että romaaneissa nostetaan esille myös tavallisten ihmisten elämään pohjautuvia tarinoita. Kirja kertoo tavallisista ihmisistä epätavallisina aikoina.

– Teokset jatko-osat kiinnostavat.

Tikkurilan lukupiirin syksy 2021

Kokoonnumme syksyn ajan lasten- ja nuorten osastolla olevassa Laguuni -lukuhuoneessa kello 18.00 – 19.30.

9.9.  Kirjastonhoitaja Karoliina Havaste esittelee fantasiakirjallisuutta. Lukupiirikirjana Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys.

14.10. Lukupiirikirja: Leila Slimani: Toisten maa. Toisten maa pohjautuu kirjailijan isoäidin tarinaan ja teos on trilogian avausosa. Tapahtumat alkavat toisen maailmansodan lopusta ja päättyvät Marokon itsenäistymiseen 1956. Slimani kuvaa mm. kulttuurien yhteentörmäystä sekä naiseuden ja kauneuden taakkaa.

11.11. Harrin dekkari- ilta. Erikoiskirjastovirkailija Harri Hokkanen esittelee perinteistä salapoliisikirjallisuutta. Lukupiirikirjana 1400-luvun Tallinnaan sijoittuva Indrek Harglan Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus.

9.12. Lukupiirikirjana Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät. Teos on Soudakovan esikoisromaani ja pohjautuu hänen isoisänsä elämäntarinaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Tikkurilan lukupiirin syksyn 2021 kirjojen valinta

Kuva: Janne Räkköläinen CC BY-SA 2.0

Äänestä 30.6. mennessä Tikkurilan lukupiirin syksyn 2021 kirjat. Valitse lomakkeelta kolme kirjaa ja paina ”lähetä tiedot”. Lomakkeen kautta voit myös lähettää palautetta lukupiirin vetäjälle. Voit merkitä lomakkeeseen pelkästään etunimesi, mutta sähköpostiosoitteesi tarvitsemme kokonaan. Kaikki tiedot jäävät pelkästään lukupiirisivuston ylläpitäjien tietoon.

Tikkurilan lukupiiri kokoontuu syksyllä ensimmäisen kerran 9.9. klo 18.00. Illan teemana on fantasiakirjallisuus, jota meille tulee esittelemään kirjastonhoitaja Karoliina Havaste Myyrmäen kirjastosta. Keskustelemme muun muassa Juhani Karilan teoksesta Pienen hauen pyydystys, joka oli toukokuun lukupiirikirja – ja ehkä muistakin keväällä luetuista lukupiirikirjoista.

lhanaa kesää kaikille ja lämpimästi tervetuloa lukupiiriin!

  1. Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät (Atena 2020)
    ”Viidestä sukupolvesta kertova romaani punoo yhteen Stalinin vainot, uzbekistanilaisen lapsuuden ja turkulaisen maahanmuuttaja-arjen. Mitä männyt näkevät on järkyttävyydestään huolimatta lämmin ja kauniisti kirjoitettu sukutarina. Anna Soudakova (s. 1983) on pietarilaissyntyinen äidinkielen- ja kieltenopettaja, joka muutti 8-vuotiaana Turkuun. Mitä männyt näkevät on hänen esikoisromaaninsa ja pohjautuu hänen isoisänsä elämäntarinaan.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  2. Maria Pettersson: Historian jännät naiset : merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja (Atena 2020)
    Tietokirja tutustuttaa yli 50 voimanaiseen, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan mutta joista harva on kuullut. Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia. Historian jännät naiset marssittaa esiin liudan kiinnostavia naisia, jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon. Maria Pettersson (s. 1984) on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

    3. Sofia Lundberg: Kuin höyhen tuulessa (Otava 2021)
    ”12. elokuuta 2019 Viola saa odottamattoman puhelun Lillyltä, joka aikoinaan oli hänen paras ystävänsä. Nyt molemmat ovat kahdeksankymppisiä ja Lilly lähestyy kuolemaa. Heidän tiensä erosivat nuoruudessa, mutta he eivät koskaan lakanneet kaipaamasta toisiaan. Sydämeenkäyvässä romaanissa lukija saa seurata ystävysten elämänkohtaloita vuodesta toiseen aina tuona yhtenä samana päivänä, 50-luvulta nykyaikaan.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  3. Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun (Sitruuna kustannus 2020)
    ”Memphis, 1939. 12-vuotias Rill Foss, neljä hänen nuorempaa sisarustaan ja vanhemmat asuvat laivassa Mississippijoella. Kun perheen isä lähtee viemään äidin sairaalaan yhtenä myrsky-yönä, joutuu Rill vastuuseen nuoremmistaan. Eräänä päivänä jokilaivaan tunkeutuu täysin vieraita ihmisiä, jotka pakottavat lapset mukaansa. Heidät viedään Tennesseen orpokotiin ja heille vakuutellaan, että vanhemmat tulevat pian hakemaan heidät takaisin. Karmea totuus valkenee kuitenkin pian.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  4. Tara Westover: Opintiellä – muistelma (Tammi 2018)
    ”Ymmärsin että tämä yksi asia, enemmän kuin mikään toinen, erotti minun perheeni muista: me emme käyneet koulua.””Tara Westoverin Opintiellä on uskomaton selviytymistarina syrjäytymisestä ja koulutuksen voimasta. Sitä verrataan Villiin vaellukseen, Seitsemännen portaan enkeliin ja muihin suurmenestyksiin.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  5. Ian McEwan: Kaltaiseni koneet (Otava 2019)
    ”Adam on komea ja älykäs – lähes täydellinen, lähes ihminen.Eletään 1980-luvun Lontoossa, mutta historia ei ole se, jonka me tunnemme. Charlie ostaa Adamin, yhden kalliista ja upouusista androideista. Yhdessä rakastettunsa Mirandan kanssa Charlie määrittelee Adamin persoonallisuuspiirteet – he tekevät Adamista täydellisen. Komea ja älykäs androidi rakastuu Mirandaan, ja kolmiodraama on valmis. Charlie, Miranda ja Adam joutuvat perustavanlaatuisten moraalisten kysymysten äärelle.McEwanin kumouksellinen ja kiehtova romaani kysyy, mikä tekee ihmisestä ihmisen.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  6. Leïla Slimani: Toisten maa (WSOY 2021)
    ”Slimani kuvaa terävänäköisesti kulttuurien yhteentörmäystä sekä naiseuden ja kauneuden taakkaa.Ranskalaisnainen Mathilde rakastuu marokkolaiseen sotilaaseen Amineen, joka sotii Ranskan joukoissa. On vuosi 1944, ja häiden jälkeen alkaa yhteiselämä Marokossa. Uudessa kotimaassaan yksinäinen Mathilde ikävöi lempeämpää ilmastoa, yhteisöllisyyttä, joukkoon kuulumista. Vuosien saatossa syntyy kaksi lasta, ja Mathilden uhrauksien määrä kasvaa. Raastavalla tavalla Slimani näyttää miten naisena oleminen voi tarkoittaa sitä, että siirtyy isän vallasta veljen, aviomiehen tai jopa oman pojan vallan alaiseksi. Toisten maa pohjautuu Slimanin isoäidin elämään.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  7. Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus – rikosromaani vanhasta Tallinnasta (Moreeni 2011)
    ”Apteekkari Melchior -sarja sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan. Vielä rakenteilla olevan kaupungin siluettia hallitsee Toompean linnoitus. Saksalainen ritarikunta on juuri karkottanut ryöstelevät vitaaliveljet Itämereltä, ja kasvavassa kaupungissa vilisee kauppiaita, sotilaita, kirkonrakentajia, dominikaanimunkkeja ja maallikkoveljiä, raatimiehiä ja maankiertäjiä. Tarina alkaa, kun korkea-arvoinen saksalaisritari murhataan Toompealla.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  8. C.J. Sansom: Luostarin varjot Otava 2011)
    ”Kuningas Henrik VIII on irrottanut Englannin kirkon katolisen kirkon vallasta saadakseen eron vaimostaan. Kuninkaan edustajien tehtävänä on selvittää, miten luostarilaitos saataisiin lakkautettua.Kun Scarnsean luostariin saapunut asiamies löydetään murhattuna, tarkkanäköinen lakimies Matthew Shardlake lähetetään apulaisensa kanssa tutkimaan tapausta.Miehet huomaavat munkkien elävän askeesin sijaan ylellisyydessä ja turmeluksessa. Sitten tapahtuu uusi murha, ja juonien vyyhti vain paisuu.Kun totuus alkaa paljastua, vaarassa on paitsi Shardlaken henki, myös hänen vakaumuksensa.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).