Kevään 2024 kirjoiksi on jo aiemmin valittu Sirpa Kähkösen 36 uurnaa : väärässä olemisen historia ja Iida Turpeisen Elolliset.
Alla olevista ehdotuksista äänestetään kolme kirjaa, joista yhden tulisi olla klassikko. Äänestyslomake löytyy aivan sivun lopusta, teoskuvailujen jälkeen.
ÄÄNESTYKSEN TULOS 27.11.
Tikkurilan lukupiirin kevät 2023:
Tammikuu 11.1. klo 17.00 Voimala: Iida Turpeinen: Elolliset
Helmikuu 8.2. klo 17.00 Voimala: Mika Waltari: Felix onnellinen
Maaliskuu: 14.3. klo 17.00 Voimala: Kjell Westö: Molly & Henry
Huhtikuu 11.4. klo 17.00 Voimala: Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa : väärässä olemisen historia
Toukokuu 16.5. 1. krs:n Robohuone: Pierre Lemaitre: Loistavat vuodet
Kuvaukset valittavana olevista teoksista
(Kuvaukset on poimittu kustantajan ns. takakansiteksteistä)
Kerstin Ekman: Suden jälki : kertomus
Pian eläkkeelle jäävä metsästyksenjohtaja Ulf näkee 70. syntymäpäivänään suden. Hetki muuttaa kaiken. Vanhan miehen epäilys luontosuhteestaan ja elämäntyönsä eettisyydestä kasvaa järisyttäväksi identiteettikriisiksi. Pientä elämänpiiriä mullistavat käänteet sen kuin jatkuvat: Metsä palaa, karhu hyökkää, Ulf sairastuu. Ja rikos tapahtuu. Suureen susikysymykseen sekoittuu rikoksen mysteeriä, ikääntymisen kipua ja rakkautta. Ekmanille tyypillisesti jännitys maustaa yhteiskunnallista sanomaa ja hiljaa syvenevää ihmissuhdekuvausta. Kuin Vanhus ja meri Pohjolan metsissä!
Annie Ernaux: Isästä ; Äidistä
Annie Ernaux’n isä eteni maatyöläisestä kauppiaaksi mutta ei sietänyt tyttären sosiaalista nousua sivistyneistöön. Eleettömän armottomassa teoksessaan Isästä Ernaux pyrkii lähestymään tuota työteliästä ja tunnekylmää miestä – sekä häpeää, jota tämä tunsi lapsuusvuosiensa köyhyydestä.
Äidistä puolestaan on tilinteko tiiviistä mutta vaikeasta äiti-tytärsuhteesta, jossa molemmat häpeävät toisiaan. Kun kirjailijan äiti kuolee Alzheimerin tautiin, hän kaivautuu menneeseen ja yrittää koota kuvaa naisesta, jolla oli elämä myös äitiyden ulkopuolella. Kaksi voimallista teosta on julkaistu Ranskassa itsenäisinä, mutta suomeksi ne saadaan yksissä kansissa.
Paula Havaste: Lieka
Ratsutilasta haaveileva isä lähettää Riston Turun katedraalikoulun kuunteluoppilaaksi, ja kun hevonen hankitaan, Risto pääsee huoviksi. Hänet nimetään Kristofiksi ja hänestä varttuu komea mies, jonka vakaumuksena on uskonnon tarjoama kieltäymyksen tie: kaikki lihallinen on syntiä. Mutta entä sotiminen ja vihollisiin kohdistuvat julmuudet? Miksi ne eivät ole syntiä? Nuijasota kiskaisee Kristofin taisteluihin, ja lopulta hän on todistamassa koko sodan julmimpaa hetkeä. On päästävä kohti erilaista tulevaisuutta, jossa sodan jaloista pelastetulla naisella on osansa.
John Irving: Viimeinen tuolihissi
On joitakin asioita, joita voi muuttaa paremmaksi. Ja joitakin jotka eivät voi enää huonommaksi muuttua. Sen saa kokea kirjailija Adam Brewster matkattuaan Aspeniin etsimään vastauksia kysymyksiin, joita hänen alppihiihtäjä-äitinsä vältteli koko ikänsä. Eikä ihme: löytääkseen elämänsä punaisen langan Adamin on kohdattava joukko aaveita. Osa hauskoja, osa lohdullisia ja osa vain puoliksi kuolleita, mutta kaikki ne kertovat pohjimmiltaan samaa: John Irving painii edelleen amerikkalaisen nykykirjallisuuden raskaassa sarjassa.
Pierre Lemaitre: Loistavat vuodet
Eletään vuotta 1948. Varakas Pelletierin perhe omistaa Beirutissa menestyvän saippuatehtaan. Perheyrityksen jatko on vaakalaudalla, sillä jokainen perheen neljästä lapsesta palaa halusta lähteä Libanonista ja elää omaa elämäänsä.
Yksi kerrallaan he kaikkoavat maailmalle. Jean, François sekä pikkusisko Hélène Pariisiin, Etienne Indokiinan sodassa kadonneen rakastettunsa perässä Saigoniin. Jokainen heistä kohtaa todellisuuden, joka on kaukana siitä, mitä he olivat suunnitelleet.
Loistavat vuodet on ihmiskohtaloiden kudelma, johon mahtuu eksotiikkaa, rakkautta, intohimoa, petosta ja keinottelua. Ja muutama murha.
Antonio Muñoz Molina: Serafad
Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat. Kirja sisältää 17 otsikoitua, näennäisesti irrallista tarinaa, jotka yhdessä muodostavat ehjän kokonaisuuden. Kirjailija itse on verrannut rakennetta muodoltaan vapaaseen, epäsinfoniseen musiikkiin. Teemat, henkilöt ja jopa jotkut lauseet toistuvat läpi teoksen. Omaelämäkerralliseen aineistoon ja sepitteellisiin henkilöhahmoihin tulee lisäksi mukaan historiallisia henkilöitä kuten Franz Kafka ja Milena Jerenka, Primo Levi ja Walter Benjamin.
Useat henkilöistä ovat romaanin nimen mukaisesti juutalaisia, mutta aina he ovat jonkinlaiseen maanpakoon joutuneita, sotilasjuntan uhreja, vainottuja tai muutoin ei-toivottuja. Kuoleminen, rakastuminen, yksinäisyys, turhautuminen, eristäytyminen – jokaisella on oma sefaradinsa, rajatilansa.
Yhteistä on kertojan ääni, joka on lämmin ja ymmärtävä. Kaiken keskellä se kehottaa solidaarisuuteen, yhteyteen toisten kanssa. Se ei sorru tunteellisuuteen vaan liikuttaa inhimillisellä armeliaisuudella ja myötäelämisellä. Pohjimmiltaan koskettava teos kertoo jälleen kerran muistista, ajankulusta ja siitä, kuinka me kaikki olemme sittenkin yhtä.
Taylor Jenkins Reid: Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä
Hollywood-ikoni Evelyn Hugo on aina ollut tarkka yksityisyydestään. Miksi hän haluaa nyt paljastaa totuuden glamourin ja skandaalien värittämästä elämästään – ja kaikista seitsemästä aviomiehestään – tuntemattomalle aikakauslehtitoimittajalle Monique Grantille? Evelynin kertomus on täynnä häikäilemätöntä kunnianhimoa, yllättäviä ystävyyssuhteita ja suurta, kiellettyä rakkautta. Yllättäen Moniquen oma kohtalo on kietoutunut Evelynin elämään.
Kjell Westö: Molly & Henry
Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun. Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki.
Tove Jansson: Tee työtä ja rakasta
Tuula Karjalaisen kirjoittama uutuuselämäkerta asettaa Tove Janssonin pitkän, värikkään ja tuotteliaan elämän osaksi 1900-luvun historiaa ja osoittaa, miten Janssonin elämä ja taide nivoutuivat tiiviisti toisiinsa ja miten esimerkiksi Muumilaakso ja sen asukkaat syntyivät toisen maailmansodan aikoihin, jolloin kirjailijan itsensä oli paettava julmaa aikaa mielikuvitukseensa, jonnekin lempeämpään maailmaan.
Ihmisenä Tove Jansson vaikutti aikansa arvoihin ja asenteisiin, muutokseen – ei koskaan vallankumouksellisena lipunkantajana, vaan hiljaisena mutta tinkimättömänä omien valintojensa mukaan eläjänä, esimerkkinä.
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Äiti saattaa pelosta tärisevän tyttärensä hääsviitin ovelle. Tätä varten tytärtä on kasvatettu pienestä pitäen, pidetty kääreessä kuin kallisarvoista makeista. Tätä varten hänet on tuotu Suomesta Irakiin. Ei olisi kannattanut hylätä huivia, sisarukset sanovat. Hän on nyt aviomiehesi, sanoo äiti.
Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa.
Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi? : kertomus kadonneesta isoisoisästä ja luovutettuun Karjalaan jääneistä
Keväällä 2020 toimittaja Antti Järvi sai puhelun sedältään, jota vaivasi oman isoisänsä kohtalo. Tämä Antti Järvi (s. 1882) jäi talvisodan päättyessä kotiinsa Jaakkimaan, Laatokan Karjalaan, kun muu perhe lähti evakkoon. Välirauhan aikana tuli muutama kirje, sen jälkeen miehestä ei kuultu enää koskaan. Antti Järvi alkoi selvittää kaimansa tarinaa. Syntyi romaanin lailla avautuva teos, joka kartoittaa niin sodanaikaisen Suomen mielenmaisemaa kuin nykyihmisen toivetta tuntea taustansa.
Jake Nyman: Monen vuoden jälkeen : radiomiehen muistelmat
Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura. Muistelmissaan Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suurta suosiota saaneiden ohjelmien, mm. Rockradion, Onnenpäivän ja Muistojen bulevardin, syntyä ja tekoa. Herkullisia anekdootteja riittää, mutta faktat ovat kohdillaan, kerronnan sävy humoristinen ja – aina tarpeen vaatiessa – armottoman itseironinen. Mutta millainen mies löytyy radioäänen takaa?
Klassikot
Veijo Meri: Manillaköysi
”Keppilän Joose löysi köyden keskeltä huoltotietä. Kai se oli pudonnut huolimattoman ajomiehen kuormasta. Se oli ainoa käyttökelpoinen ja yleisesti pätevä esine minkä hän oli löytänyt koko sotaretken aikana.” Köysi vartalon ympäri kietaistuna Joose lähtee matkaan. Näin käynnistyvää taivalta eivät sen paremmin Joose kuin lukijakaan hevillä unohda. Ennen kotiasemalle pääsyä ehtii sattua yhtä ja toista. Ja silloin kun mitään ei tapahdu, lomalaisilla riittää muistelua, ja toinen toistaa tavattomampi tarina kiertää.
Moravia, Alberto: Kaksi naista
Ensimmäistä kertaa vuonna 1958 suomeksi julkaistun Kaksi naista -romaanin päähenkilöt ovat äiti ja tytär, jotka ovat paenneet toisen maailmansodan jaloista Roomasta Ciociarian vuoristoseudulle. Äiti, Cesira, on leskeksi jäänyt kaupanpitäjä ja hänen 17-vuotias tyttärensä Rosetta on vielä naiivi, vakaan uskonnollinen ja enkelimäisen kaunis olento. Äiti ja tytär onnistuvat juuri ja juuri selviytymään sota-ajasta, mutta onnettomuus kohtaa heitä paluumatkalla Roomaan. Vetäytyvien sotilaiden hyökkäys ja sen traumatisoivat yksityiskohdat vaikuttavat Rosettaan peruuttamattomasti.
John Steinbeck: Helmi
Tyynenmeren rannalla köyhässä savimajassa asuu helmenkalastaja Kino vaimonsa Juanan ja pienokaisensa Coyotiton kanssa. He ovat intiaaneja ja elävät yksinkertaista, hyvää elämää. Eräänä päivänä Kinoa kohtaa melkein uskomaton onni. Hän löytää ihmeellisen helmen, maailman suurimman, puhtaimman ja hehkuvimman. Kinon sydän täyttyy loistavista toiveista. Hän näkee kuinka Coyotito, pikkupoika, saa tästä lähin elää ylellisyydessä hän saa Yhdysvalloista tuodun merimiespuvun ja oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Uutinen helmestä leviää kuitenkin kulovalkean tavoin. Kaupungin valkoiset kauppiaat liittoutuvat tarjoamaan Kinon helmestä pilkkahintaa. Kun myrkkykäärme puree Coyotitoa, valkoinen lääkäri viivyttää lapsen paranemista puristaakseen Kinosta irti kaiken mahdollisen. Lopulta helmi yritetään ryöstää ja Kino pakenee perheineen vuoristoon. Vähitellen Kino alkaa uskoa Juanan varoituksia, että helmi, suuri rikkaus, tuottaa vain onnettomuutta.
Mika Waltari: Feliks onnellinen
Mika Waltarin rohkea näkemys siitä mitä tapahtuu kun aito usko kohtaa juurettoman ja päämäärättömän hyvinvointi-ihmisen. Ujo tilastovirkailija Feliks Tienhaara on saanut tuskallisen tehtävän. Hänen on joka päivä sanottava jollekin tapaamalleen vieraalle ihmiselle: ”Herra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot.” Näin Feliks joutuu kosketuksiin mitä erilaisimpien ohikulkijoiden kanssa ja käy samalla omaa sisäistä kamppailuaan. Feliks onnellinen ilmestyi kirjailijan 50-vuotispäiväksi vuonna 1958. Siinä näkyy puhtaana Waltarin syvällinen ihmissielun tuntemus ja suuren uskonnollisen kokemuksen kirkkaus ja lämpö.
Mika Waltari: Turms kuolematon
Turms, kuolematon on mystinen ja kiehtova etsijän odysseia Välimeren piiristä vuosilta 520-450 ennen Kristuksen syntymää. Paojon nauttinut, paljon kärsinyt Turms kertoo merkillisestä elämästään. Hän syyllistyy nuoruudessaan rikokseen, jota pakenee Delfoin temppeliin ja persialaissotien meritaisteluihin. Lopulta hän päätyy isiensä kotiin, etruskien kauniiseen maahan, jonka rinnalla Rooma on alkeellinen barbaarien kaupunki.
Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät
Varhaiskeväällä Anni tulee taloon karjakoksi. Napoleoniksi kutsuttu työmies kotiutuu kuin itsestään Annin huoneeseen. Kahden avioliitossaan epäonnistuneen aikuisen välille kehittyy arkinen rakkaussuhde, eivätkä haaveet paremmasta huomisesta koskaan toteudu. Anni ja Napoleon saavat kulkea samaa rataa vain lyhyen hetken. Vartion esikoisromaania vuodelta 1957 pidetään yhtenä 1950-luvun modernismin lähtölaukauksista proosakirjallisuudessa. ”Romaani vie lukijan mukanaan kuin uni, se on voimakas, todellinen, ihoa koskettava.” – Pentti Saarikoski
Äänestyslomake