”Oletteko te siis todellakin kirjastonhoitajia?” – matkakertomus IFLA WLIC2018 konferenssista

Yli 12 tuntia myöhästyneiden lentojen, viiden tunnin aikaeron ja Singaporen lentokentälle vietetyn huonosti nukutun yön jälkeen saavumme kollegani Teemu Kiteen kanssa Kuala Lumpuriin Malesiaan. Kuala Lumpur sijaitsee Malakan niemimaalla lähes päiväntasaajalla. On tukahduttavan kuumaa ja kosteaa. Kuala Lumpur on kaupunkisuunnittelun unohtama öljyrahalla rakennettujen jättimäisten pilvenpiirtäjien ja niiden väliin jääneiden satunnaisten hökkelikylien metropoli. Ilmaperspektiivistä yöaikaan kuvattuna kaupungin valaistut pilvenpiirtäjät ovat kaunis näky. Katutasolta tavallisen ihmisen perspektiivistä mittakaava on ahdistava ja vieraannuttava. Sietämättömän kuumuus ja kaoottinen liikenne eivät paranna tunnelmaa.

Olemme kollegani Teemu Kiteen kanssa Malesiassa osallistuaksemme Kuala Lumpurissa 24.8.-30.8.2018 järjestettevään IFLA World Library and Information konferenssiin. IFLA WLIC on suurin kansainvälinen kirjastoalan tapaaminen, johon osallistuu tuhansia kirjasto- ja informaatioalan asiantuntijoita sadoista eri maista. Olimme konferenssissa kertomassa Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla viime vuosina tehdystä kehittämistyöstä. Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosasto on viime vuosien aikana käynyt läpi kokonaisvaltaisen uudistuksen. Koko osaston sisustus ja tilaratkaisut sekä palvelukonsepti on uudistettu.

Osallistuimme esityksellämme sekä kirjoittamallamme artikkelilla IFLA:n kirjastoteoria ja informaatiolukutaito työryhmien sunnuntaina 26.8.2018 järjestämään seminaariin, jonka otsikkona oli Information Literacy: from practice to research and back again – Library Theory and Research with Information Literacy. Konferenssiin kirjoittamamme artikkelimme, jonka otsikko on Vantaa City Library – Transcending Consumer-producer Relations in Public Library Music Services on vapaasti saatavissa IFLA:n verkkokirjastosta. Seminaarissa johon osallistuimme käsiteltiin kirjastojen informaatiolukutaidon edistämispyrkimyksiä monista eri teoreettisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista näkökulmista.

Seminaarisalissa on noin 200 kuulijaa. Joista suurella osalla on päässään musliminaisille tyypillinen huivi. Myös Malesiassa kirjastoala on selvästi naisvaltainen. Kerromme kirjastossa tehdyistä palvelukokeiluista kuten karaokesta, lastenlaulupajoista ja improvisointipajoista. Teemun puhuessa mietin, että mitenhän visiomme siitä, että kirjastojen pitää pyrkiä vapauttamaan ihmisten itseilmaisun ja luovuuden sisäisiä voimavaroja resonoi kuulijoille, joiden itseilmaisun vapautta Malesiassa voimassa oleva sharia-laki rajoittaa tavoilla, jotka suomalaisen kirjastonhoitajan on varsin vaikea hyväksy. Meitä ei kuitenkaan buuata lavalta tai viedä kepitettäviksi. Esityksemme jälkeen tilaisuudessa esiintynyt Malesian kansalliskirjaston kirjastonhoitaja tulee kysymään meiltä varovaisen hämmentyneenä – “oletteko te siis todellakin kirjastonhoitajia”.

Oman konferenssiesityksemme lisäksi olemme nuuskimassa kirjastoalan uusimpia tuulia ja verkostoitumassa kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa eri puolilta maailmaa. Kirjaston ja ympäristön suojelun suhde on selvästi nousemassa tärkeämmäksi aiheeksi. Vihreä kirjasto viittaa toisaalta siihen, miten kirjastojen toiminnassa otetaan huomioon ympäristöarvot esim. tilojen rakentamisessa, remonteissa ja päivittäisessä palvelutuotannossa. Toisaalta voidaan puhua ’vihreästä lukutaidosta’, eli siitä, että kirjaston tulisi pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntaan edistämällä ympäristötietoisuutta. Vantaalla ollaan tässä oltu edistyksellisiä jo hyvän aikaa. Esimerkiksi, kirjastojen remonteissa on meillä hyödynnetty olemassa olevia huonekaluja ja toimintaa pyritään niin kirjaston kuin koko kaupungin tasolla viilaamaan mahdollisimman vihreäksi tai “resurssiviisaaksi”, kuten Vantaan kaupungin vastikää hyväksymä resurssiviisauden tiekartta asian ilmaisee. “Vihreän lukutaidon” edistäminen on seikka, johon omasta mielestäni voitaisiin panostaa enemmänkin ja johdonmukaisemmin. Asia vaatinee kuitenkin jonkin verran keskustelua, koska siihen liittyy poliittisia näkökulma eroja, joihin kirjastot ovat perinteisesti suhtautuneet varovaisesti.

Nykyisen maailmantilanteen vuoksi ja Vantaan asukasrakenteen erityispiirteiden vuoksi osallistun monikulttuurisille väestöjen kirjastopalveluita käsittelevään seminaariin. Ongelmat ja toimintatavat ovat hyvin samankaltaisia eri puolilla maailmaa. Maahanmuuttajien kielitaidon ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen ovat keskiössä. Järjestetään erilaisia kursseja ja keskustelutilaisuuksia sekä tarjotaan aineistoja monilla kielillä. Erityisesti liikutun Pariisin Pompidou-keskuksen kirjaston esityksestä, jossa esiteltiin maahanmuuttajille suunnattuja keskustelukerhoja (katso ryhmän toimintaa esittelevä video YouTubesta ). Idea on yksinkertainen ja järjestelyiltään kevyt. Sovitaan säännöllinen kaikille avoin tapaaminen kirjaston tiloihin. Tarvitaan yksi äidinkielenään ranskaa puhuva avustaja, joka käynnistää keskustelun ja osallistujat jatkavat haluamallaan tavalla. Avustaja ei opeta tai valmistele tapaamisia etukäteen. Osallistujat oppivat toisiltaan ja tilaisuuden avustaja ohjaa tarvittaessa sanojen löytämisessä. Mielestäni tämän tyyppinen omaehtoisuuteen perustuva rakenteiltaan kevyt toimintatapa sopisi erityisen hyvin kirjastoihin.

Samsung Smart Libraryn lasten alue
Varsinaisen konferenssiohjelman lisäksi meillä oli mahdollisuus käydä tutustumassa paikallisiin kirjastoihin. Kävin tutustumassa Malesian, joitakin vuosia sitten avattuun uuteen kansalliskirjastoon. Kirjaston tehtävänkuva on suomalaisittain erikoinen. Kansallisen kokoelman ja kansallisesti arvokkaiden julkaisujen lisäksi kansalliskirjastolla on toimintoja, joita Suomessa perinteisesti hoitavat yleiset kirjastot. Tästä voisi ottaa oppia Suomessa siten, että meilläkin voitaisiin ehkä rohkeammin rikkoa erilaisten kirjastojen välisiä raja-aitoja. Esimerkiksi, Tikkurilassa missä itse työskentelen on vierekkäisissä taloissa Tikkurilan kirjasto ja Laurean ammattikorkeakoulun kirjasto. Välillä mietityttää, että onko tällainen jako yhteiskunnallisten resurssien käytön kannalta järkevää.

Jättikosketusnäyttö, jossa pystyi tutustumaan kirjaston aineistoon ja palveluihin
Kansalliskirjastossa oli Samsungin lahjoittama Samsung Smart library. Käytännössä se tarkoittaa, että Samsung on lahjoittanut tilaan valikoiman erilaisia tietoteknisiä laitteita, joita asiakkaat voivat käyttää kirjastossa. Lisäksi käyttäjille on tarjolla henkilökohtaista opastusta laitteiden käyttöön. Käytännössä suomalaisissa kirjastoissa on jo pitkään ollut vastaavantyyppisiä tiloja ja palveluita, joten meidän näkökulmastamme Samsungin Smart Library ei tarjoa juurikaan uutta. Jos jotain bongaisin kotiin, niin ottaisin jättimäiset kosketusnäytöt, joista pystyi hakemaan kirjaston aineistoa. Ne vaikuttivat toimivilta ja voisivat helpottaa esim. kirjaston aineistotietokannan käyttöä asiakkaille, joilla on esim. motorisia vaikeuksia käyttää hiirtä ja perinteistä näppäimistöä.

Öljy-yhtiöiden jättimäisten lasitornien alla kulkiessa tuntee helposti itsensä pieneksi ja mitättömäksi. Astuessani konferenssikeskuksen ilmastoinnin viileään syleilyyn mieleni kuitenkin muuttuu. Kun innostuneet kirjastoalan työntekijät eri puolilta maailmaa kertovat työstään ja projekteistaan, vakuutun, että kirjastoilla on kokoaan suurempi merkitys. Työtä tehdään hyvin erilaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja kulttuurisissa ympäristöissä. Osa toimii hyvin karuissa olosuhteissa maissa, joissa ihmisillä ei ole juuri mitään. Toiset taas teollisuusmaiden yltäkylläisyydessä. Tavoitteet ovat kuitenkin samat – pyritään antamaan ihmisille mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvuun, ymmärtämään ja osallistumaan maailmaan jossa elämme ja lopulta muuttamaan sitä paremmaksi.

Ville Karinen

Suuret kiitokset Suomen kirjastosäätiölle, Suomen kirjastoseuralle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle matka-apurahoista, jotka tekivät tämän konferenssi-matkan mahdolliseksi.

Lue myös Teemu Kiteen matkakertomus.

Job shadowing at Odense music library 2/3

I listed observations I made during my stay in Odense music library between 9th of May – 13th of may 2017.

Pictures from left to right: shadowing Lene Jonassen and Claus Vinther Jensen.

 

  • Music library is moving from it’s own building to the same building as the main library.
    Trello.com tool is being used in the process to help the staff organize things.
  • The location of Odense music library has changed several times during recent years.
  • New library system Fælles coming up.
  • Music library services are visible in the building exterior: symbols on banners  and illuminated advertisement.
  • Colors are used to identify the genres in cd capsules: yellow for folk, white for pop/rock, green for blues etc.
  • Cd collection is vast: over 100 000 titles.
  • The team leader tells that cd format will make a return as a popular customer format in near future.
  • The deleted items from the collection are being sold to customers.
  • The cds of the bands and artist coming to town are on display.
  • Co-operation with local live music venues and festivals.
  • The first impression of the staff: high motivation and professionalism.
  • Seven regular staff members and many staff members from other libraries work at he music library.
  • When not on customer service desk, staff works in large open-plan office.
  • Three customer service computers and at least two staff members on the service desk all times.
  • Helpers are putting the materials to the shelves during the day.
  • Music library staff members are concentrating on customer service, collecting the reserved items and helping at the studio and morphing the space for different kinds of events.
  • Inter-library loans are free and very common.
  • Direct link from the library system  to find the item from another city library.
  • 10 computers for customers in the library hall.
  • Soundproof studio room is custom build in the center of the music library hall.
  • Studio services available in Danish library system since the 80’s.
  • One staff member is  main the responsible for helping customers at the studio and taking care the annual studio budget.
  • Customers can book the studio by calling the library or on the spot.
  • On the first studio booking ”help” is marked on the studio calendar, customer gets guiding.
  • Customers can book the studio if they cave library card.
  • Studio is checked in the morning and the power is on until library closes.
  • Customers have no access to the studio computer.
  • No Internet connection in the studio.
  • Pro Tools software, Mac hardware.
  • Two electric guitars, electric bass, acoustic guitar, electric piano, electric drums, mics at the studio.
  • Usb memory sticks and cd-rs for sale a the library.
  • Zero tolerance for misbehavior at the studio premises.
  • ”Library Live” & ”Library Live Recording” concepts are linked to the library studio.
  • Stage for live performances and events outside the studio.
  • Equipment for live audio and lighst available.
  • Storage room for technical equipment is important for the staff.
  • Roland silent band room is open for customers without reservation. Electric drums, electric guitar, electric bass, electric piano, electric piano.
  • Floor lamps and over all cosy feeling and vibe all over the library.
  • ”17:17” live music concept: live music provided my the local music school every Wednesday at 17:17 o’clock.
  • Events organised by the university may continue past the library open hours.
  • Acoustic guitars and ukuleles for customers to loan out.
  • Portable LP-players coming up for customers to loan out.
  • ”Library is one of the last places where you get quality service free of charge.”.
    .
    Pictures from left: Kajsa Vala live at Dexter live music club, music albums are played at the Odense music library, smile.
     

    – Harri Pikka
    Vantaa city library
    music and media

Job shadowing at Odense music library 1/3

I was sent to Denmark, Odense music library to take a look
what is happening in the world famous Nordic music library paradise.

The scenery is breathtaking when you step into this historic building that used to be a railway station.
Large hall in three floors ready to fulfill your musical dreams and needs.
   

I get greeted by the loving staff and informed, that my last name means penis in their native language.
Then we get into some quality sugar goodies, both local and finnish.
   

Odense main library is under heavy construction and music library is moving to the same building in the autumn 2017.
Big chances and a lot of action going on here.

Niels Mark, Katrine Nordland and Paw Mølgaard showed me around the first days.
  

So long sano hevosmies.

– Harri Pikka
Vantaa city library
music and media