Vantaa tarjoaa monia kiinnostavia kohteita kesäisille retkille Vantaan historiaan. Vantaan maisemassa on paljon historiallisia elementtejä, mutta maisema muuttuu niin nopeasti, ettemme tajua meitä ympäröiviä muistojen kerroksia. Helppolukuiseksi matkaoppaaksi Vantaan historiaan sopii vaikkapa Vantaan kaupunginmuseon viehättävä teos Matkamme Vantaan historiassa joka perustuu kaupunginmuseossa olevaan Vantaan historian näyttelyyn.
Vantaan kaupunki omistaa Hakunilan/Håkansbölen kartanon, jonka puistossa vantaalaiset voivat nauttia historian havinasta ja kartano ympäröivästä romanttisesta ilmapiiristä vaikkapa piknikillä. Tuore Vantaan kartanoista kertova kirja on Jukka ja Seija Hakon ja Pia Lillbroändan asiantunteva ja antoisa Kartanomatka Vantaalla. Siinä on paljon kuvia ja tarkkoja tietoja lisätietoa etsivälle, esimerkiksi kartanoiden omistajaluettelot. Kartanomatka -kirjasta saamme tietää, että Håkansbölen puistossa kävi piknikillä Kustaa kolmas 10.6.1775. Hakunilan kartanosta voi lukea myös Vantaan kansalaismuistin internetsivuilta.
Myös Backaksen ostosta kaupungille on neuvoteltu. Kirjailija Pirjo Tuominen kirjoitti Backaksen kartanosta kirjan Backas: kartano elää asuessaan Vantaalla v. 1988. Se on aivan mainiota luettavaa! Kesäisin Backaksen maisemissa tanssitaan ja kuunnellaan jazzia: lauantaina 11.6. klo 15.00 on Backaksen puistossa koko perheen ilmainen jazzkonsertti, jossa kuullaan sekä musiikkiopiston isoa paraatiorkesteria että pienempää New Orleans –kokoonpanoa.
Hieman erilaisen piknikin voi tehdä suuntaamalla Vantaan lähiöiden ostoskeskuksiin. Matkaoppaaksi voi ottaa vaikkapa Olli Helasvuon ja Niina Vainion kirjan Laatua laitakaupungilla. Vantaan ostoskeskukset 1961-1986. Kirja on Vantaan ostarien historia, ja vanhat valokuvat niistä ja niiden ympäristöstä ovat kiinnostavia. Samoin se, miten asiantuntijat esittelevät rakennusten detaljeja ja arvottavat niitä. Esimerkiksi Myyrinpuhos ja Hiekkaharjun ostari ovat rakennushistorialliselta arvoltaan kansainvälisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä.
Vanhempien aikojen kohteita voi etsiä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista. Sillä voi tutkia, onko kivikauden mies elänyt kotinurkilla. Muinaisjäännösrekisteri ilmoittaa Vantaalta 313 jäännöstä. Esimerkiksi Myyrmäen keskustan alla oli Jönsaksen alue, jonka kaivaukset 1960-1990-luvuilla olivat laajimmat siihenastiset Suomessa. Vaikka Myyrmäki näyttää perin modernilta kahdeksankymmentäluvun normilähiöltä, on se ikiaikuinen asuinpaikka. Alueelta on löydetty ainutlaatuinen Suomen vanhin kivikauden punamultakalmisto ja kodanpohja, nuorakeraaminen kalmisto ja asuinpaikkoja sekä eriaikaisia tulisijoja 70 kappaletta. Alueen merkitys tuli yllätyksenä kaupungillekin. Lopputulos oli, että alue tutkittiin ja rakennettiin sitten.
Lisää uusinta tietoa saa Sirpa Leskisen ja Petro Pesosen mukaansatempaavasta Vantaan esihistoriasta. Kirja on niin tarttuva, ettei sitä malta käsistään laskea. Kesän pyöräilyretket voi suunnata kirjan avulla, sillä lopussa on luettelo muinaisjäännöspaikoista. Kirjan luettuaan voi tunnistaa muinaisen työkalun – jos routinut maa sellaisen esiin nostaa! Kirjasta selviää, että Vantaalla on elänyt mammutteja ja että keramiikan valmistustaito tuli Suomeen joitakin satoja vuosia ennen kuin Ruotsiin. Vantaan koiranystäville kerrottakoon, että vanhin Suomessa ajoitettu koiran luu on löydetty täältä – en siis tarkoita koiran herkkupalaa.
Vantaan historian kirjasarjaan odotetaan seuraavaksi keskiaikaosaa. Se on varmasti yhtä mainio kuin esihistoriaosa, sillä töitä on jo tehty: Vantaan kaupunginmuseo tutki yhdessä virolaisen Padisen kunnan kanssa keskiaikaa. Projektin tuloksena on ilmestynyt suomeksi ja ruotsiksi kirja Gubbackasta, ruotsalaissiirtolaisten 1100-1200-luvulla perustamasta kylästä, joka jo 1500-luvun puolivälissä jäi asumattomaksi. Gubbacka on Kehä III:n ja Itäväylän risteyksen länsipuolella. Paikan näet helposti kirjan kartasta. Tutkijat kuvaavat gubbackalaisten työ- ja keittiövälineitä, uuneja ym. ja pystyvät päättelemään paljon noinkin etäisestä elämästä. Tutkimusalueella kulkee polku, joka jo 1100-1200-luvuilla oli kulkuväylänä. Näet kirjassa kuvan avatun tienpohjan satoja vuosia vanhoista kärrynjäljistä. Pitäisiköhän käydä kävelemässä tuo polku!
Pääkaupunkiseutulaisilla arkeologianharrastajilla on seura nimeltä Ango, ja eri seuroilla on vilkasta toimintaa. Internetsivuilla on luentoja ja retkipaikkoja ympäri Suomen. Ango järjestää maksuttoman muinaiskävelyretken Helsingin Vanhankaupungin alueelle ke 8.6. klo 18.00-19.30.
Maarit Mäkinen
Kuva: Pekka Turtiainen Lähde: Vantaan kaupungin kuvapankki