Kuva: Steven Coutts (Flickr.com), CC BY
Lähtemisen fiilis, tunnelma lentoasemalla tai matkustajasatamassa, on jotakin sellaista, mistä olen aina nauttinut. Sama vapauden tunne valtaa mielen, kun hyppää pyörän selkään ja lähtee ajelemaan ilman mitään erityistä määränpäätä. Kun aika, raha tai uskallus ei riitä matkusteluun, on tyydyttävä unelmointiin uusista matkoista, vanhojen reissujen muisteluun tai fiilisteltävä toisten kokemuksista nauttien. Matkakirjojen seurassa on vapaus leikisti lähteä minne vain ja sillä tavalla päästä pois arkiympyröistä.
Matkaoppaat -unelmointiin tai kriittiseen ennakkoihmettelyyn
Uusista matkoista unelmointia tukevat matkaoppaat, joita tänäkin vuonna on ilmestynyt taas useita. Useimmat ovat tosin uusia tai uudistettuja painoksia. Ihan uusista tuttavuuksista tai niistä oppaista, joissa katsotaan tuttuja kohteita vähän eri näkökulmasta, on tässä muutamia esimerkkejä.
Rita Dahl: Kap Verde (Savukeidas)
Kap Verden saari keskellä Länsi-Atlanttia houkuttelee suomalaisia etelän lämpöön ja rentoutumaan afrikkalaisvaikutteisessa ympäristössä. Tämän matkaoppaan avulla pääsee ensimmäisen kerran suomenkielellä tutkailemaan, mitä upeaa saarella olisi tarjota. Rita Dahl on julkaissut realistisia matkaoppaita muistakin portugalinkielisistä maista.
Pekka Visuri ja ja Reima T.A. Luoto: Berliini: opas historiaan ja kulttuurielämään (Fenix-Kustannus)
Berliini on yksi suosituimmista Euroopan kaupunkikohteista. Berliini on kaupunki, johon voi matkustaa useammankin kerran, ja aina varmasti löytyy uutta ja kiinnostavaa. Visuri ja Luoto esittelevät sekä Berliinin kulttuurielämää että rankkaa historiaa tavalla, joka ei puuduta, muttei ole liian niukkakaan. Berliini avautuu ihan eri tavalla kuin perusmatkaoppaissa. Majoitustietoja ja shoppailukohteet pitää etsiä muista matkaoppaista, sillä käytännön tietoa ei ole kirjassa tarjolla.
Pip Farquharson : Amsterdam (Karisto)
Tämä kirja on osa tänä vuonna ilmestynyttä ”Kaupunkimatkailijan kävelyopas”-sarjaa. Tässä sarjassa on julkaistu oppaat myös Prahasta, Lontoosta, Barcelonasta, Berliinistä, Roomasta, Pariisista ja New Yorkista. Kirja on kivan houkuttelevasti kirjoitettu ja esittelee aluekierrosten lisäksi mm. mitä erityistä kaupungissa on tarjolla. Amsterdamiin kannattaa matkustaa keväällä tulppaanien aikaan, kesällä pyöräilyn vuoksi tai syksyllä kukkasipulikaupoille. Talvella on vaihtoehtona ihanat taidemuseot tai tutustuminen amsterdamilaiseen makumaailmaan. Erityiseksi herkuksi kirjassa mainitaan ervtensoep, joka on kirjan mukaan niin sakeaa hernerokkaa, että pysyy lusikkakin pystyssä. Jälkiruoaksi tietysti poffertjes eli pikkuiset tomusokerilla kuorrutetut pannukakut.
Samuli Lotila (toim.): Todellinen Tallinna: kriittinen matkaopas Tallinnaan ja Viroon (Massimedia)
Tämä kirja perustuu Tallinnan suomalaisista koostuvan Todellinen Tallinna -yhteisön samannimiseen blogiin. Blogi on nyttemmin lopetettu tai tauolla, siitä ei oikein nettisivun perusteella ota selvää. Oman arvioni mukaan sana ”kriittinen” on kirjan nimessä aika osuva. Tekijät matkailevat Virossa ”testaillen” hotelleja ja muita palveluita. Jos tähän matkaoppaaseen olisin tarttunut ennen Viron reissua, niin vaikea olisi ollut hotellia valita. Kaikissa oli tosiaan jotakin … arvaattekin varmaan. Ainakin blogiin tutustuttuanne huomaatte, että kannattaa lukea kirjaa huumori- ja seikkailumielellä.
Kaarina Silmunen: Etruskien mailla: polkuja Toscanan ja Lazion salaisuuksiin (Iloinen Gorgo)
Miltä tuntuisi viettää joulu Toscanassa? Kaarina Silmunen perheineen on useampana jouluna vuokrannut Toscanan sydänmailta joulukodin. Hän kirjoittaa: ” Me olemme ottaneet taas paikkamme Toscanan talvesta. Siitä mikä tuoksuu kirpeiltä yrteiltä, oliivisavulta ja rehevältä maalta”. Aah, grandioso! Silmunen esittelee Toscanan ja Lazion takamaiden, vanhojen etruskien asuttamien alueiden, unohtuneita aarteita. Oppaan tarkoitus on kirjoittajan sanoin ”innostaa ihmisiä löytämään uutta, etsimään menneisyyttä ja elämään tätä päivää”. Ja mitä kaikkea sieltä takamailta löytyykään: luolia, raunioita, upeita maisemia ja yllätys yllätys myös kuumia luonnonlähteitä. Ja kaiken hienouden ohi saattaa hurauttaa autolla tietämättä, mitä kaikkea maastoon kätkeytyy. Harva tiesi, nyt tietää, kiitos tämän oppaan. Italiaan suuntaaville retkeilijöille tämä kirja on oikein mainio opaskirja ja sopii Italia-faneille fiilistelyyn.
Reissussa- maita ja mantuja
Ei voi kun ihmetellä ja ihailla joidenkin rohkeutta ja sitkeyttä toteuttaa unelmiaan ja tavoitteitaan. Usein reissua on voinut seurata reaaliaikaisesti blogissa ja sitten bonukseksi reissaaja julkaisee myös kirjan. Tällä nettiaikakaudella, kun etukäteisuunnittelu on helppoa, liikenneyhteydet ovat pääosin hyviä ja ihmiset kielitaitoisia, voi valita erikoisempiakin matkakohteita tai erilaisia tapoja matkustaa. Toisaalta ennen vanhaan matkustettiin yllättävän paljon, vaikka matkanteko oli hidasta ja vaivalloista. Aina on haluttu ja halutaan nähdä uutta ja kokea erilaista.
Charles Dickens: Huomioita Amerikasta (Savukeidas)
Suomennos: Ville-Juhani Sutinen
Savukeitaan historiallisten matkakirjojen sarjassa on julkaistu 14 kirjaa, joiden kirjoittajat ovat suurimmaksi osaksi tunnettuja kirjailijoita. Tänä vuonna sarjassa on ilmestynyt kaksi teosta, joista toinen on lempiklassikkoni Oliwer Twistin kirjoittajan Charles Dickensin Amerikan kuvaus vuodelta 1886. Dickens tosiaan kirjoitti tunnettujen romaaniensa lisäksi useita kuvauksia ajan yhteiskunnasta ja matkoistaan. Dickens kuvaa matkaansa Amerikan halki idästä länteen. Hän kulkee postivaunuilla, kanavia pitkin laivoilla tai hevosella ja tekee hyvin tarkkoja huomioita hyvässä ja pahassa. New Yorkista hän kirjoittaa näin ”tiilet on niin punaisia, kivi niin valkeaa, markiisit ja aidat niin vihreitä tai kaduille antavien ovien nupit ja nimilaatat niin ihmeellisen loistavia ja säihkyviä”.Toisaalta lukijalle ei jää epäselväksi, ettei Amerikassa kaikki ole niin loisteliasta ja ihanaa. Esimerkiksi orjuutta hän kuvaa varsin suorasukaisesti ja ilmaisee hyvin selvästi vastustavansa sitä. Historiasta kiinnostunut pitää varmasti tästä ja sarjan muistakin osista.
Päivi Laitinen: Pieni pyörä preerialla: polkupyörällä Amerikan halki (Mediapinta)
Toinen Amerikan matkaaja on Päivi Laitinen, joka pyöräilee Amerikan halki neljässä kuukaudessa. Matka alkaa Williamsburgista ja päättyy Astoriaan Tyynenmeren rannikolle. Reissun ajankohta on reippaasti sata vuotta myöhemmin kuin Dickensin kirjassa. Laitinen on aiemmissa kirjoissaan kuvannut pyörämatkoja Irlannissa ja Skotlannissa, siis varsinainen ammattilainen matkapyöräilyssä. Amerikan läpi ajaminen ei kuitenkaan ole mikään tuosta vaan -juttu, varsinkin kun sen tekee yksin eikä millään järjestetyllä reissulla. Matkapyöräilyn haasteet, kuten sopivien hiljaisten reittien löytäminen, optimaalinen varustemäärä, raskaat ylämäet ja laaditussa aikataulussa pysyminen, tulevat tutuksi tässä kirjassa. Alussa Laitinen harhautuu reitiltä moottoritielle ja joutuu poliisin tiukkaan puhutteluun. Matkalla hän kohtaa kaikenlaista: rasittavia koiria, valtavasti kilpikonnia ja pelottavia villieläimiä. Armoton kuumuus vaivaa ja väsyttää. Toisaalta taas hän nauttii pyöräilyn iloista, vaihtuvista kauniista maisemista, leppoisesta menosta, tapaa mukavia kohtalotovereita ja löytää vieraanvaraisia majapaikkoja. Lopulta hän on perillä Astoriassa ihan suunnitelman mukaan, takana ”vaatimattomat” 7000 km. Yllättävästi hän ei tunnekaan suunnatonta riemua ja hillitöntä iloa vaan kirjoittaa näin ”Poljen sillan yli Astorian kaupungin puolelle enkä tunne mitään”. Varmaan väsymys on siinä vaiheessa se ainoa tunne, niin voisi ainakin olettaa. Kunnioitettavaa kuitenkin, ei onnistuisi keneltä tahansa.
Matti Rämö: Polkupyörällä Ukrainasta Istanbuliin (Minerva)
Toimittaja Matti Rämö lienee Suomen matkapyöräilyn Grand Old Man. Helsingistä Ukrainan ja Georgian kautta Istanbuliin on hänen seitsemäs matkakirjansa. Matkoilla tietysti sattuu ja tapahtuu, niin tälläkin pyöräreissulla. Rämö kokee pyörämatkailijan ainakin toiseksi pahimman painajaisen, kun hänen vanha uskollinen pyöränsä varastetaan Odessassa. Onneksi hän onnistuu saamaan uuden ja matka jatkuu. Matkan lopussa levottomassa Istanbulissa Rämö tapaa maassa tilapäisesti asuvan tyttärensä ja lisäksi joutuu keskelle mellakkaa. Nautin suunnattomasti mukavasta kerronnasta ja tieto-osioiden sopivasta lomittamisesta matkajutun oheen. Maaliskuussa ilmestyy hänen kahdeksas reissukirjansa Polkupyörällä Himalajalla . Sitä odotellassa…
Aino Sutisen aivan viehättävä realistinen sarjakuvakuvakirja reppumatkasta Azerbaidžanissa, Georgiassa, Armeniassa ja Vuoristo-Karabahissa. Hän matkustaa samaan suuntaan menevissä autoissa ja yöpyy paikallisten kodeissa. Tässä kirjassa kuva kertoo enemmän kuin monta sanaa. Kirjan tekstit on käännetty alareunassa englanniksi. Hauska kohta: matkaajalle tarjotaan liharuokaa, mutta hän ilmoittaa olevansa kasvissyöjä. Eipä mitään, tarjoaja ei hämmenny asiasta, vaan toteaa, että otetaanpas liha pois ja kaivaa lihan kupista. Sarjakuvat ovat kivoja. Niihin pitäisi vain tarttua useammin.