Tartu kirjaan!


Huhtikuussa Vantaan kirjastoissa polkaistaan käyntiin Tartu kirjaan -kampanja, jolla haluamme houkutella aikuisia lukemisen pariin. Samalla haluamme muistuttaa, että kirjastot auttavat sopivan luettavan löytämisessä, vaikka korona-aikana kirjoja ei pääsekään hypistelemään hyllyjen väleihin. Vinkkaamme hyvää kirjallisuutta niin täällä Suosittelija-blogissa, Helmet-verkkosivuilla, kirjastojen some-kanavissa, kuin uusien verkosta löytyvien vinkkilistausten muodossa.

Kampanja-ajan vinkit löytyvät kootusti tämän artikkelin lopusta. Pohditaan ensin kuitenkin sitä, miksi kirjaan kannattaa tarttua.

Lukemattomat lukemisen hyödyt ja ilot

Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta 2020-selvityksen mukaan iso osa suomalaisista haluaisi lukea enemmän. Aikaa ei vain tunnu riittävän. Erityisesti normaaliaikana arki voi olla hyvin aikataulutettua, mutta toisaalta, aikaa löytyy kännykän selaamiselle ja TV-sarjojen katselulle. Älylaitteet ovat tehokkaita kutsumaan vähän väliä luokseen: pling! uusia somepäivityksiä, lisää tykkäyksiä, uutisia, Wilma-viestejä, tarjouksia. Keskittymiskykymme on koetuksella.

Juuri siksi lukeminen kannattaa: lukeminen on itsessään harjoitus, joka parantaa keskittymiskykyä. Lukeminen myös rentouttaa kiireen keskellä ja helpottaa stressiä. Iltalukeminen saa ajatukset pois työasioista ja korona-ahdistuksesta. Toisaalta lukemalla voi oppia uutta ja kehittää osaamistaan. Lukeminen avartaa maailmaa ja lisää empatiakykyä. Listaa lukemisen hyödyistä voisi jatkaa loputtomiin. Mutta ennen kaikkea lukeminen on hauskaa ja nautinnollista. Kirjallisuus on taidemuoto, jota ei tarvitse ajatella pelkästään siitä saatavan hyödyn kautta: se on itsessään arvokasta.

Lisätietoa lukemisesta:
Vesa Sisättö: Lukemisen voima – rauhoita mielesi ja paranna keskittymiskykyäsi (SKS 2020)
Marika Helovuo: 100 syytä lukea – lukukipinän sytytyskirja (Avain 2016)
Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? (Ellun Kanat 2020, myös e-kirja)
Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/22/kiireinen-arki-vahentaa-kirjojen-lukemista-koronavuosi-sai-sivut-kaantymaan 

   

Miten herättää lukuhalu ja lukuilo?

Pitkän lukutauon jälkeen kirjaan tarttuminen voi tuntua vaikealta. Lukuilon herättäminen vaatiikin aluksi hiukan päättäväisyyttä. Vesa Sisättö muistuttaa kirjassaan Lukemisen voima, että lukeminen on taito, jota voi harjoitella, kuten vaikkapa neulomista, hiihtämistä tai valokuvaamista. Lukuilon uudelleen henkiin herättäminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea hyviä, itselle sopivia kirjoja.

Korona-ajan rajoitukset vapauttavat aikaa lukemiselle, kun harrastukset ja muut menot ovat tauolla. Silti vaatii päättäväisyyttä tarttua kirjaan kännykän tai TV:n tuijottelun sijaan. Sisättö kehottaa harjoittelemaan lukemiseen keskittymistä pienien tavoitteiden avulla. Ensimmäinen tavoite voi olla vaikkapa 10 minuuttia lukemista päivässä. Muut virikkeet kannattaa sulkea pois ympäriltä (kännykkä pois näköetäisyydeltä), jotta tekstiin keskittyminen on helpompaa. Tavoitetta kasvatetaan pikkuhiljaa ja itsensä voi palkita tavoitteiden toteutumisesta. Pikkuhiljaa lukeminen alkaa taas sujua ja keskittyminen kirjaan on yhä helpompaa. Pikkuhiljaa lukemisesta tulee taas nautinto.

Jos kynnys kirjan aloittamiselle on suuri, voi olla hyvä aloittaa lyhyemmillä teksteillä, kuten novelleilla tai esseillä. Jos kirja ei yrityksistä huolimatta tunnu kiinnostavalta, kannattaa kokeilla toista kirjaa. Pakkolukeminen kannattaa siis unohtaa. On järkevää varata ja lainata kirjastosta kerralla useampi kuin yksi kirja. Helmet-kirjastoilla on myös kattava e-kirjakokoelma.

Äänikirjan kuunteleminen voi helpottaa paluuta kirjojen maailmaan. Äänikirjaan keskittymistä helpottaa, kun sen yhdistää johonkin yksinkertaiseen tekemiseen. Kokeile kuunnella äänikirjaa esimerkiksi lenkillä tai siivotessasi. Äänikirjaa ja paperikirjaa voi myös lukea rinnakkain: aloita äänikirjalla ja lue loppuun paperikirjana.

Tee lukemisesta näkyvää

Ilman riittävää lukutaitoa on vaikea tulla toimeen yhteiskunnassa. Tästä muistuttaa myös vuosittain järjestettävä Lukuviikko, jonka tämän vuoden teema on “Lukutaito on kansalaistaito”. Vanhempien esimerkillä on valtava vaikutus siihen, miten lapsi suhtautuu lukemiseen: jos vanhemmat lukevat, lapsikin kiinnostuu lukemisesta.

Hyväksi lukijaksi kasvaminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Lukukeskuksen 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta -selvitys kertoo, että ääneen lukemisella on iso vaikutus lapsen lukutaidon kehittymiseen ja kielelliseen kehitykseen. Yhteiset lukuhetket kannattaa ottaa osaksi arkea, eikä niiden tarvitse loppua siihen, kun lapsi osaa jo itse lukea. Isomman lapsen kanssa voi sukeltaa lastenromaaneihin, joista sekä lukija että kuuntelija nauttivat yhtä paljon.

“Yhdessä lukemisesta hyötyy koko perhe: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista. Päivittäinen iltasatuhetki on hyvä keino tuoda lukeminen osaksi arkea.” (5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta)

Ääneen voi lukea myös omalle puolisolle tai lähipiirin vanhukselle.
Vinkkejä ääneen luettavaksi sopivista kirjoista löytyy täältä.

Kirjastot auttavat löytämään luettavaa

Lukuilon herättämiseen tarvitaan ennen kaikkea hyviä, itselle sopivia kirjoja, kuten aiemmin tässä artikkelissa todettiin. Tässä asiassa kirjastot voivat auttaa.

Huhtikuun Tartu kirjaan -kampanjan aikana täällä Suosittelija-blogissa julkaistaan joka viikko uusi artikkeli: 12.4. ilmestyvässä artikkelissa esitellään novelleja ja muita lyhyitä tekstejä, 19.4. nostetaan esiin lasten ja nuorten romaaneja, jotka vetoavat lukijaan iästä riippumatta ja 26.4. nojatuolimatkaillaan matkakertomusten ja ulkomaille muuttaneiden tarinoiden siivittämänä. Monipuolisia lukuvinkkejä tarjoavat myös blogin vanhemmat artikkelit.

Suosittelija-blogin Instagram-tilillä julkaistaan lukuvinkkejä kuvina ja videoina.

Lukuvinkkejä aikuisille -sivulle on koottu kirjalistoja aiheista, jotka nousevat toistuvasti esiin asiakaspalvelussa. Uutta luettavaa voi etsiä esimerkiksi Leppoisaa jännitystä, Hyvän mielen kirjoja, Lukupiirien suosikkeja ja Menneisyyden salaisuuksia -otsikoiden alta.

Mielikirja-sivulle on koottu asiakkaiden ja henkilökunnan suosikkiteoksia. Sieltä voi löytää uutta luettavaa ja jakaa oman mielikirjansa muille.

Helmet-kirjastojen monipuolisten kirjallisuusvinkkien avulla voi esimerkiksi tutustua uusiin kirjallisuuslajeihin. Kannattaa muistaa myös lasten ja nuorten kirjavinkit.

Useimmilla Vantaan kirjastoilla on myös lukupiirejä, joista osa järjestetään tänä keväänä etänä ja osa kokoontuu jälleen, kunhan tilanne normalisoituu. Tänä keväänä monessa kirjastossa järjestetään myös Ilmastolukupiirejä, jotka kokoontuvat etäyhteydellä. Ilmastonmuutosaiheisiin kirjoihin voi tutustua kampanjan kirjalistassa. Vantaan kirjastojen tänä keväänä kokoontuviin etälukupiireihin voi tutustua täällä.

Normaaliaikana Vantaalla toimii myös Pointin kirjastossa järjestettävä Kirjallisuusterapeuttinen lukupiiri. Kaupunginkirjaston kirjallisuusterapiaa vetävät työntekijät ovat koonneet kirjallisuusterapeuttisille kirjavinkeille oman kirjalistan.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *