Huumorilla höystettyjä ihmissuhdekiemuroita, kutkuttavia ihastumisia, palavia rakastumisia, traagisia eroja ja kaupunkilaiselämää. Chick lit -kirjallisuus  ja romanttiset komediat tarjoavat ihanaa ja joskus niin tarpeellista vastapainoa arkeen. Mutta minkälaista on kotimainen ”mimmikirjallisuus”?

flickr.com: B@ni, CC BY 2.0

Mikä ihmeen chick lit? 

Chick lit – kirjallisuus tuli tunnetuksi Helen Fieldingin Bridget Jones – elämäni sinkkuna (v. 1996, suomeksi v. 1998) kirjan myötä. Chick lit – kirjallisuus on tyypillisesti erityisesti naislukijoille suunnattua kirjallisuutta, jossa kuvataan tässä ajassa elävien nuorten kaupunkilaisten (sinkku)naisten elämää humoristisen kepeästi. Ihmissuhteiden lisäksi keskeisessä roolissa ovat usein myös muoti ja kaupunkilaisen elämäntavan kuvaaminen. Tarkempi määrittely löytyy esimerkiksi Yrjö Hosiaisluoman kirjasta Kirjallisuusoppi – aapisesta äänirunoon (Avain 2016).

Nykyisellä chick lit – kirjallisuudella on esikuvansa romanttisen viihdekirjallisuuden pitkässä historiassa. Jane Austen ja erityisesti romaani Ylpeys ja ennakkoluulo (v. 1813) vaikuttaa vahvasti esimerkiksi Bridget Jonesin esikuvana. Suomessa oman aikansa chick lit – kirjallisuutena voi pitää esimerkiksi Hilja Valtosen ja Anni Polvan kirjoja. Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926) – kirjan pääosassa on itsenäinen ja älykäs nuori nainen, joka on saanut ensimmäisen työpaikkansa maalaiskylän opettajattarena. Tarmokas nuori nainen pyrkii muuttamaan totunnaisia tapoja ja saa osakseen niin ihailua kuin vastustajiakin. Ja tietenkin mukana on rutkasti ihmissuhdekiemuroita ja sulhasehdokkaita. Tästä kuten useista muistakin Valtosen kirjoista filmatisoitiin 1930-1950-luvuilla useita romanttisia komedioita: Varaventtiilin lisäksi mm. Vaimoke ja Mieheke.

Niin ikään Anni Polvan aikuisille suunnatut viihderomaanit ovat tulvillaan chick lit – meininkiä. Esimerkkinä toimikoon Polvan ensimmäinen romaani Rakasta minua hiukan (1945, u.p. 2015). Kirja kertoo pikakirjoittajana työskentelevästä Lulusta, joka ihastuu ensisilmäyksellä johtajan huoneessa näkemäänsä komeaan luutnanttiin ja päättää saada hänet omakseen, hinnalla millä hyvänsä.

2000-luvun suomalaista mimmikirjallisuutta

Rajanveto sen välillä mikä on chick lit – kirjallisuutta ja mikä jotain muuta viihdekirjallisuutta on toisinaan hankalaa. Chick lit – kirjojen sankarittaret eivät esimerkiksi aina ole sinkkuja. Toisaalta, vaikka kirjan päähenkilöt olisivat kaupunkilaisia sinkkuja, ei se välttämättä tee kirjasta chic litiä. Tähän valitsin pääasiassa 2010-luvulla julkaistuja kotimaisia kirjoja, joista osa on puhtaasti chick litiä ja osa taas häilyy jossain siellä rajamailla.

Jaana Taponen:
Taikamatto (Karisto, 2017-04-15); Stockan herkku (2012); Unelmavaras (2010); Lalalandia (2009); Väärä varustus (2008)
Stockan herkku kertoo hiljattain jätetyksi joutuneesta teini-ikäisen Juulin yksinhuoltajasta Annasta. Anna kärsii jatkuvasta rahapulasta, kun taas hänen ystävänsä Donna menestyy niin bisneksissä kuin miesrintamallakin. Stockmannin herkkuosastolla he tutustuvat rikkaaseen ja komeaan Daniel Degerothiin. Kuka on tämä unelmien prinssinä esittäytyvä mies, joka on kovin kiinnostunut Annasta? Stockan herkku ei ole ollenkaan niin kepeä kirja, kuin kansikuva ja alkuasetelma antavat ymmärtää. Keväällä ilmestyvä Taikamatto jatkaa Annan tarinaa.

Sari Luhtanen:
Tähtirooli (Tammi, 2016); Linssit huurussa (2014); Murusia (2013); Kaikkea kaunista (2012); Tuulin viemää (2011)
Tähtirooli kertoo Aurasta, jolla on vakituinen hieno työ, unelmien aviomies Joel ja kaikki muutenkin mallillaan. Mutta kun Joel tuntuu uppoutuvan työasioihin, Aura huomaa kaipaavansa vähän irrottelua ja glamouria. Kuin tilauksesta kuvioihin astuvat komea remonttireiska ja Joelin renttumainen kaksoisveli, ja soppa on valmis.

Veera Vaahtera:
Sopivasti sekaisin (Tammi, 2017-05-01); Kevyesti kipsissä (2016); Sattumalta sinun (2015); Rakkautta, vahingossa (2013); Onnellisesti eksyksissä (2012)
Kevyesti kipsissä kertoo Lotasta, joka työskentelee kirjaston vahtimestarina, viihtyy yksin ja rakastaa lukemista. Lotan elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän murtaa jalkansa. Muutto siskon luo on introvertille Lotalle kauhistus ja kaiken lisäksi hän joutuu tahtomattaan treffeille. Lopulta ihan oikeiden ihmisten seura ei tunnukaan Lotasta enää niin vastenmieliseltä. Keväällä ilmestyvä Sopivasti sekaisin kertoo puolestaan kirjastotoimenjohtajana työskentelevästä Matleenasta, joka kyllästyy siivoamaan toisten sotkuja niin kotona kuin työpaikallakin.

Laura Paloheimo:
Puppiduu (2016); Mama mojo (2014); OMG (2013); Klaukkala (2012)
Puppiduu kertoo Janesta, joka on luonut loisteliaan uran suunnittelemalla juhlakansalle erilaisia baarikonsepteja. Vaikka onkin sydänsurujen uuvuttama, Jane suostuu ottamaan vastaan ränsistyneen rantahotellin kunnostusurakan. Enkeltensaarella Janen elämä saakin aivan uutta energiaa muodossa jos toisessa…

Heidi Mäkinen:
Ei saa mennä ulos saunaiholla (Karisto, 2016)
Heidi Mäkisen esikoiskirjan päähenkilöinä on kaksi sinkkunaista. Toinen heistä on yksin elävä 35-vuotias Sini, joka haaveilee perheen perustamisesta ja keräilee hääpukuja. Toinen päähenkilö on Sinin kuusikymppinen leskeksi jäänyt kerrostalonaapuri Eeva, joka suunnittelee omia hautajaisiaan, vaikkei siihen ole mitään syytä. Lisäksi naisten elämään tuo oman kissamaisen lisänsä Eevan rotukissa Kyllikki! Naisten tasaiseen arkeen astuu seikkailuja ja yllätyksiä niin miesten muodossa kuin muutenkin. Tämä lämpimästi nykypäivän elämänmenoa kuvaava teos ei ehkä ole chick litiä, mutta sallittakoon yksi poikkeus.

Henriikka Rönkkönen:
Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita (Atena 2016)
Ääripäästä toiseen, sillä tästä kirjasta on herkkyys kaukana. Rönkkösen kirja koostuu päiväkirjamaisista tarinoista, joissa sinkkunainen kertoo hauskasti, häpeilemättä ja ronskia kieltä käyttäen sinkkuelämän seikkailuistaan.

Kia Walli:
Avokadopastaa (Otava 2017-04-15)
Lisää roisia sinkkuelämän kuvausta on luvassa keväällä: ennakkotietojen mukaan Avokadopastaa kertoo kiireisestä yksinhuoltaja-yrittäjä Sailista, joka ehtii deittailla vain joka toinen viikonloppu, kun lapset ovat isällään. Silloin hän puhkeaa kukkaan ja tuleekin kokeilleeksi miehen jos toisenkin kykyjä. Silti vasta yhteinen ruokailuhetki varmistaa, onko miehessä puolisopotentiaalia.

Pia Heikkilä:
Koodinimi Kajaali (2014); Operaatio Lipstick (2013)
Heikkilän kirjat kertovat sotakirjeenvaihtajana maailman kriisikeskuksissa työskentelevästä Annasta. Työn ulkopuolella Annan elämä täyttyy irtosuhteista, bilettämisestä ja sen oikean etsimisestä. Vauhdikkaiden juonikuvioiden ohella kirjat sisältävät myös yhteiskunnallista pohdintaa.

Niina With:
Joko taas Stella (2014); Taisit narrata Stella (Myllylahti 2013)
Stella seikkailee ja hölmöilee näissä kirjoissa varsin samaan tapaan kuin esikuvansa Bridget Jones. Poikaystäväehdokkaita riittää ja Stella joutuu jos jonkinlaisiin kiusallisiin tilanteisiin.

Kira Poutanen:
Rakkautta borealis (2012); Rakkautta on the rocks (2011); Rakkautta al dente (2010); Rakkautta au lait (WSOY, 2009)
Poutasen chick lit – kirjasarja kertoo elämäntilanteesta, maasta ja suhteesta toiseen säntäilevästä Lara Autiosta. Laran tarina alkaa Rakkautta au lait -kirjassa, jonka alussa taiteilijaksi haluava Lara lähtee päätä pahkaa Nizzaan. Tarjoilijan pesti nizzalaisessa kahvilassa jää lyhyeksi, kun Lara kohtaa komean miljonäärin, joka vie hänet Pariisiin. OMG!

Katja Kallio:
Kuutamolla (2000) ja Sooloilua (2002)
Kuutamolla kertoo 30-v. Iiriksestä, joka katselee yöt elokuvia ja unelmoi päivät suuresta rakkaudesta. Kun kohdalle osuu elokuvaohjaaja Marko, uskoo Iiris vihdoin kohdanneensa sen oikean. Kallio oli käsikirjoittamassa kirjasta myös elokuvaversiota, joka tuli ensi-iltaan v. 2002. Iiriksen roolissa nähtiin Minna Haapkylä ja Markon roolissa Peter Franzen. Myös Sooloilua päätyi valkokankaalle v. 2008.

Romanttisia komedioita

Sinkkuelämän kiemuroihin pääsee sukeltamaan kirjojen ohella myös esimerkiksi näissä kotimaisissa elokuvissa:

Ainoat oikeat (2014)
ohjaus: Saara Cantell; käsikirjoitus: Outi Keskevaari
Hanna (Anna-Maija Tuokko) kohtaa yllättäen Markuksen (Ilkka Villi), joka vie häneltä jalat alta. Ennen kuin mitään kunnollista heidän välilleen ehtii kehittyä, mies katoaa kuin tuhka tuuleen. Hanna jatkaa elämäänsä ja saa pestin auto-onnettomuudessa loukkaantuneen pääministerin (Antti Reini) fysioterapeuttina. Heidän välilleen syntyy rakkaussuhde, mutta mitä tapahtuu kun Markus yllättäen palaakin takaisin kuvioihin.

Rakkauden rasvaprosentti (2013)
ohjaus: Mikko Kuparinen; käsikirjoitus: Hannamaija Mattila ja Laura Immonen
Naistenmies Stigu (Mikko Nousiainen) on rakastunut ensimmäistä kertaa elämässään. Hän haluaisi suhteelta enemmän kuin Ella (Minna Maasola), jolle riittää pelkkä seksi. Yllättäen Stigu ja Ella joutuvat samaan työprojektiin, jossa heidän on suunniteltava väestöliitolle mainos kestävästä parisuhteesta. Mahdottomalta tuntuvaa tehtävää ratkoessaan he seikkailevat Suomen suvessa ja Stigu yrittää voittaa Ellan puolelleen.

21 tapaa pilata avioliitto (2013)
käsikirjoitus ja ohjaus: Johanna Vuoksenmaa
Sanna Mantere (Armi Toivanen) tekee väitöskirjaa aiheesta ”x tapaa pilata avioliitto”. Hän ei usko pitkiin suhteisiin eikä avioliittoon, mutta tilanne muuttuu kun hän kohtaa Aleksin (Riku Nieminen).

Vielä muutama tietokirjakin

Satu Väisänen:
Sinkkuelämää (Readme 2017-03-15)
Tämä keväällä ilmestyvä tietokirja lupaa tarjota sinkuille vertaistukea, voimaa ja vinkkejä. ”Miten sitten voi löytää oikean rakkauden, jos niin haluaa? Mitä sen eteen täytyy tehdä? Vai voiko sen eteen tehdä yhtään mitään? Ja miten selviytyä deittiviidakossa järjissään? Miten voisi opetella välttämään sinkkuhelvetin pettymykset ja oppia tunnistamaan itselleen sopivat miehet, jopa soulmaten?”

Sanna Raita-aho ja Tuija Sorjanen:
Toisen kanssa – tarinoita kolmiodraamoista (Into 2017)
Mimmikirjallisuudessa riittää ihmissuhdedramatiikkaa, mutta niin riittää tosielämässäkin. Tässä tietokirjassa selvitetään, miltä pettäminen tuntuu pettäjästä, petetystä ja siitä toisesta? Kirjassa tarinansa kertovat tavalliset suomalaiset, jotka ovat joutuneet keskelle repivää kolmiodraamaa niin pettäjän, petetyn kuin sen ”toisen” rooleissa.

Kun se oikea on löytynyt…

…ja hääpäivä on sovittu. Vinkkejä hääjuhlien valmisteluun löytyy blogissa aiemmin julkaistusta jutusta Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä.

Rakkautta myös museoissa

Rakkauden tiloja -näyttelyt avautuivat 14.2.2017 neljässä uusmaalaisessa museossa. Vantaan kaupunginmuseon Tunteiden kiitotiellä -näyttelyssä kerrotaan vantaalaisia rakkauden tarinoita esineiden, paikkojen ja valokuvien kautta: rakkaudentiloja.fi