Runouden käyttöoppia


9.4. vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Kielemme hienous tulee mitä parhaimmalla tavalla esiin runoudessa, mutta runokirjoihin tartutaan kovin harvoin. Monet ehkä pitävät runoja yksinkertaisesti vaikeaselkoisina. Onneksi nyt on tehty kirja, joka kaataa runojen lukemiseen liittyviä ennakkoluuloja.

Säkeilyvaara

Satu Grünthal (toim.): Säkeilyvaara – runouden käyttöopas (WSOY, 2016)
kirjoittajat: Satu Grünthal, Silvia Hosseini, Vilja-Tuulia Huotarinen, Juhani Karila, Kirsti Mäkinen, Pauli Tapio, Ilpo Tiihonen

Säkeilyvaara – kirja koostuu noin neljästäkymmenestä runosta ja niitä käsittelevistä pienoisesseistä. Mukana on monipuolinen kattaus runoja eri aikakausilta sekä myös laulu- ja räppilyriikoita. Pienoisesseissä kirjoittajat lähestyvät runotekstejä kukin omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan käsin. Vaikka kirjoittajilla riittää asiantuntemusta, runoja ei ruodita ryppyotsaisesti. Siinä missä yksi analysoi runon merkityksiä, toinen ryhtyy muistelemaan menneitä ja kolmas hekumoi runon tunnelmassa. Nimenomaan tekstien omaäänisyys rohkaisee lukijaakin tulkitsemaan runoja omalla tavallaan.

Itseäni kirja auttoi ymmärtämään runouden joskus käsittämättömiltä tuntuvia ilmaisutapoja ja koin kirjan äärellä monta ahaa-elämystä. Kirjan monipuoliset runomakupalat herättivät myös uudelleen kiinnostuksen runoja kohtaan. Ehkäpä muillekin kirjan lukeneille käy niin, että seuraavalla kirjastoreissulla mukaan tarttuu myös muutama runokirja? Lukuvinkkejä voi poimia vaikkapa tämän kevään uutuuksista.

Säkeilyvaara on muuten mitä parhainta työmatkalukemista, sillä yhden runon ja pienoisesseen ehtii lukea melko lyhyelläkin juna- tai bussimatkalla.

 

Kevään runosatoa

 

Erkka Filander: Torso (Poesia)
Torso tutkii hetkeä, jolloin ihminen tekee omaa elämäänsä suuntaavan päätöksen.

Pauliina Haasjoki: Planeetta (Otava)
Planeetassa avautuu koko kosmos kaikessa kauneudessaan ja haavoittuvuudessaan.

Olli Heikkonen: Regional-express (Teos)
Runojen säkeet piirtävät kirjan sivuille kuvia. Ks. teoksen esittely HelMet-sivun Runo puhuu meille -sarjassa.

Eeva Heilala: Elämän värit (Tammi)
Tavallisen ihmisen kokemuksia elämän tärkeimmistä asioista.

Joka tytön runokirja (toimittaneet Suvi Ahola ja Satu Koskimies, Tammi, 2016-04-15)
Runoantologiassa naisen elämä näyttäytyy iloineen ja suruineen.

Jyrki Kiiskinen: Äänen murros – runoja (Teos)
Ks. teoksen esittely HelMet-sivun Runo puhuu meille -sarjassa.

Jukka Koskelainen: Idän ympäriajo – polkimen tahtiin halki vehreän (Aviador)
Idän ympäriajo on runoelma heinäkuisesta pyöräretkestä itäisessä Helsingissä ja samalla aikamatka runoilijan lapsuuteen ja nuoruuteen.

V. S. Luoma-aho: Mantra (Poesia)
Mantra on runollinen tutkielma kauneudesta tuhon ja tyhjyyden äärellä.

Satu Manninen: Nollakatu nolla (Otava)
Runokokoelma antaa äänen äänettömille ja tuo näkymättömät näkyviin.

Teemu Mäki: Äidin oma (Like)
Kokoelma leikkivän humoristin eeppisiä runoja, jotka ovat kertovia, puheenomaisia ja lausuttavaksi tarkoitettuja.

Stina Niemi-Leppäsyrjä ja Aino Öhman: Elämäni – potilasrunoja (S&S)
Aidoista potilasteksteistä muodostettuja runoja.

Hannu Salama: Hyvästi kirvesvarsi (Otava)
Suomalaista elämänmenoa ruotiva runoteos.

Elina Salminen: Jos minä jostain alkaisin (Visiokuva)
Keskeneräisyys, syyllisyys, vääränlainen kiltteys, rakkaus ja armo ovat tämän runokokoelman kantavia teemoja.

Panu Tuomi: Hiekkalinnojen alkemia (WSOY)
Teoksen innoittajana on ollut Barcelonan Sagrada Família -kirkko, jota on rakennettu toistasataa vuotta.

Kristiina Wallin: Valon paino (Tammi)
Runot muodostavat tempoilevan kertomuksen, jossa tytär palaa isänsä kuoleman jälkeen lapsuudenkotiinsa. Kauniita, tarkkavaistoisia ja lohdullisia runoja surusta ja muistista.

Mikko Viljanen: Hupisaarilla (Teos)
Runokokoelma liikkuu vapaassa ja proosallisessa muodossa, ajassa ja paikassa.

 

Tutustu myös HelMet-sivujen Runo puhuu meille – sarjaan ja kirjastojen runotapahtumiin.

Lisäys 11.4.2016:
Vesa Haapala johdattaa nykyrunouden pariin Tikkurilan kirjastossa torstaina 21.4. klo 18.
Haapala esittelee Jyrki Kiiskisen, Olli Heikkosen, Pauliina Haasjoen ja Satu Mannisen tuoreimpia runoteoksia. Tilaisuus on osa Runo puhuu meille – tapahtumasarjaa.

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *