Tampere kuplii -festivaalien yhteydessä jaettavan ja 18.3. julkistetun Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon 2015 voitti tänä vuonna Kati Närhi teoksellaan Seitsemäs vieras. Teos on orpotyttö Agnesista kertovan trilogian kolmas osa. Sarjan muut osat ovat Saniaislehdon salaisuudet (2010), Mustasuon mysteeri (2012).
Valinnan tehnyt Heli Sutela kiittää teoksen visuaalista ilmettä ja perinteeseen sidottua, mutta kuitenkin omaleimaista ilmaisua.
Närhen raikas, pääosin hillityn sinisävyinen kuvitus kaikkine yksityiskohtineen on upea ja luo sarjakuvaan hiukan mystisen tunnelman. Ansiokasta on myös ironialla ja huumorilla höystetty dekkarimainen tarina ja henkilöhahmot.
Pirteän omapäinen päähenkilö Agnes on sarjan ensimmäisessä osassa orpo koulutyttö, joka asuu isoäitinsä kanssa. Agnes kehittyy ja kasvaa sarjan mukana. Mielikuvituksekas tyttö kehittelee tarinoita vanhempiensa kohtalosta ja tarkastelee terävästi aikuisten maailmaa, josta paljastuu salaisuuksia. Salaisuuksien ratkaisijana Agnes on selvästi lahjakas. Sarjan toisessa osassa lukiolainen Agnes seikkailee sisäoppilaitoksessa ja hänelle selviää hiukan lisää vanhempiensa mystisestä kohtalosta.
Seitsemäs vieras – osassa Agnes seikkailee tätinsä kanssa Orkoloran saarella upeassa, kummituslinnamaisessa talossa. Talossa majailee omituinen joukko ihmisiä ja Agneksen mielikuvitus pääsee valloilleen. Agnes on kasvanut ja kokee ensirakkauden, josta teoksen sinisävyiseen maailmaan tulee pilkahdus punaista. Vanhempien kohtalo selviää Agnekselle tässä trilogian päättävässä osassa.
Esikoisteoksia
Eeva Meltio: Pedot = Animals (Asema 2015)
Eeva Meltion esikoisteoksen Pedot = Animals kuutta tarinaa yhdistää ihmisen ja eläimen kohtaaminen. Teoksen nimestä voisi äkkiä kuvitella petojen olevan eläimiä, mutta kertomuksia lukiessa eläimen ja ihmisen, pedon ja saalistajan roolit näyttäytyvät uudessa valossa. Eläimissä on inhimillisiä piirteitä, ne voivat puhua – toisaalta ihmisessä on piirteitä, jotka mielletään eläimellisiksi.
Seksuaalisuus on eläimille vaistonvaraista ja luonnollista. Ihmisen maailmassa asia on paljon monimutkaisempi. Kertomuksessa Seppo mäyräkoiran liiallinen kiinnostus muita naisia kohtaan saa emännän tekemään radikaalin ratkaisun. Hylje-tarinassa aikamiespojan seksuaalisuus on vanhalle äidille uhka, mutta äidillä on omat keinonsa uhkan torjumiseksi.
Teoksessa erityisesti naishahmoihin liittyvät petomaiset piirteet herättävät ajatuksia. Alhaisten tunteiden ohjaamina naiset tekevät peruuttamattomia asioita traagisin seurauksin ilman, että edes piittaisivat seurauksista.
Teoksen hieno, harmaasävyinen kuvitus ja kuvakerronta toimivat loistavasti myyttisiä aineksia sisältävien tarinoiden välittäjänä. Hienovarainen huumori pilkahtelee sieltä täältä muuten synkähkön maailman läpi.
Eeva Meltiolta on vuonna 2015 ilmestynyt toinenkin teos, Saari = Island. Mustavalkoinen, 44 sivun mittainen Saari on mustan huumorin sävyttämä kertomus lapsesta, joka ei halua syntyä.
Viivi Rintanen: Mielisairaalan kesätyttö (Suuri kurpitsa, 2015)
Viivi Rintasen esikoisteos Mielisairaalan kesätyttö sai paljon kiitosta jo ilmestyttyään. Teosta ja tekijää esitteli mm. Helsingin Sanomat.
Mielisairaalan kesätyttö on kiitoksensa ansainnut. Nuoren tekijän sarjakuvaromaani on taidonnäyte sekä kuvitukseltaan että tarinaltaan. Upea kuvitus on tehty vesivärein. Paikoin väri valuu yli tiukasti rajattujen ruutujen, mikä sopii tarinaan. Tarinan Vilma tarkkailee mielisairaalan kesäsiivoojan roolissa tapahtumia ulkopuolisena, lähes huomaamattomana, mutta myöhemmin sairastuttuaan syömishäiriöön myös sisältäpäin. Teos nostaa esille sairastumiseen liittyvän häpeän ja hulluuden sekä normaaliuden häilyvät rajat. Omaelämäkerrallisuus tekee tarinasta erityisen koskettavan.
Sanna Hukkanen: Juuri (Arktinen Banaani, 2015)
Joensuulainen kuvataiteilija Sanna Hukkanen asui vuosia Tansaniassa kunnes palasi tansanialaisen miehensä kanssa takaisin Suomeen. Paluumuuton aiheuttamaa kulttuurishokkia kuvataan Juuri – teoksessa hauskasti ja kiinnostavasti.
Samankaltaisten kerrostalojen viidakossa ei ole maamerkkejä, joiden perusteella suunnistaa, joten omaa kotiaan on vaikea löytää. Lumi, hiljaisuus ja jurottavat ihmiset ovat aivan uutta Hukkasen puolisolle ja yllätyksiä on luvassa Hukkaselle itselleenkin. Uutta ovat rasistiset kommentit, joita huudellaan Hukkasen puolisolle pelkurimaisesti ohiajavasta autosta.
Juuret sitovat yhteen sukupolvia. Hukkasen isoäiti kertoo karjalan murteella tarinoita menneisyydestä, sota-ajasta ja nuoruudestaan. Nykyinen ja mennyt lomittuvat, lapsen ja äitiyden kautta katsotaan kohti tulevaisuutta. Tärkeässä osassa on suomalainen metsä, jonka rauha ja kauneus on upeasti kuvattu mustavalkoisin tussipiirroksin. Metsään liittyy jotakin mystistä. Suomalaisen juuret löytyvät sieltäkin.
Metsän sydämeen – tarinaa lukuun ottamatta kuvitus on harmaasävyistä, maalauksellista. Albumi on kokonaisuudessaan nautittavaa luettavaa ja katseltavaa.
Kiinnostava uutuus aiemmin debytoineelta
Anna Sailamaa: Mehiläispesä = The beehive (Asema, 2015)
Anna Sailamaan Mehiläispesässä lukija pääsee melkein hämmentävän lähelle teoksen henkilöitä. Lähikuvat kasvoista ja yksittäiset detaljikuvat näyttävät palasia oudosta maailmasta, jossa tarinan tytöt elävät. Sailamaan viiva on hyvin elävää ja se piirtää esiin tarkasti yksittäiset, arkiset tapahtumat ja toisaalta oudon, äkkiä puhkeavan väkivallan. Tarina on kerrottu kauniisti, runolliseen sävyyn.
Vuonna 2011 ilmestynyt Paimen = The shepherd on Anna Sailamaan esikoisteos. Tarina kertoo pohjoissuomalaisesta nuoresta miehestä, joka löytää kuolleen joutsenen metsästä.
Suomessa on paljon arvostettuja ja palkittuja naissarjakuvatekijöitä, joiden teoksia löytyy HelMet –kirjastoista. Kannattaa katsoa kirjastosi sarjakuvahyllyä tai tutustua vaikkapa teokseen Kotimaista naissarjakuvaa : marginaalista maailmankartalle. Siinä esitellään 31 suomalaista sarjakuvantekijää ja heidän tuotantoaan 1990-2000-luvuilta. Teoksessa kerrotaan myös laajemmin ja yleisemmin mitä naissarjakuva on ja miten se on uudistanut sarjakuvan kenttää.
Kirjasta toivoisi uutta painosta, sillä taitavien tekijöiden joukko on kasvanut viime vuosina.