Lauerma, Hannu: Pahuuden anatomia

Vankimielisairaalan ylilääkäri on todellinen pahuuden ammattilainen. Pahuuden ongelma kiinnostaa kaikkia meitä, jotka avuttomina ihmettelemme maailman menoa ja viimevuotisten joukkomurhien satunnaisten uhrien määrää. Uutiset kellarin pimeyteen vangituista lapsista ahdistavat meitä sietämättömästi ja panevat kysymään, mitä pahuus oikein on?

Lauerma tarkastelee ilmiötä laajasti yksilöllisen pahuuden ja joukkoliikkeiden lähtökohdista. Hänen näkökulmansa on ennenkaikkea biologinen ja lääketieteellinen, mutta hän kysyy myös, miksi nälänhädät, sodat ja autolla tappaminen kuuluvat ikään kuin pahuuden kategorian ulkopuolelle? Jumalan nimissä on tehty kauheimmat julmuudet maailman historiassa. Ja voimmeko aina ottaa sen puolustuskortin rakkaudettomasta lapsuudesta ja koulukiusaamisesta? Hyvän ja pahan arvostelmat riippuvat suuresti katsojasta niin että esim. sodan jälkeen voittajat ovat aina jaloja ja hävinneet hirviöitä.

Lauerma on deterministi, ihminen on luonnostaan väkivaltainen ja voitonhimoinen. Paha on ehdottomasti läsnä viihteen ja julkisuuden julkisuuden maailmassa. Siinä bisneksessä pyörivät kovat rahat ja siitä me kukin nautimme kotisohvallamme iltaisin kauneudella ja romantiikalla kuorrutettuna.

Pahuuden historia on tämän kirjan mielenkiintoisimpia lukuja. Siinä kerrotaan alan kuuluisuuksista ja tuntemattomammista paholaisista. Minua kiinnosti erityisesti kuvaus kartanolaisuudesta, omituisesta fundamentalistilahkosta, joka otti uskovien lapset pienenä hoteisiinsa ja mursi heidät jumalalle kelvollisiksi henkisen ja fyysisen väkivallan avulla. Liike vaikutti Suomessa usean vuosikymmenen ajan viranomaisten hiljaisella suostumuksella. eikä nykyeläjä voi olla ihmettelemättä, miten se oli mahdollista. Nyt keväällä aiheesta julkaistiin hieno kuvaus, Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina.

Marjatta Hemming

>Hae HelMet-kirjastosta

Capote, Truman: Kylmäverisesti

16.11.1959 kirjailija Truman Capote luki seuraavan uutisen New York Timesista:

HOLCOMB, Kan., Nov. 15 (UPI) — A wealthy wheat farmer, his wife and their two young children were found shot to death today in their home. They had been killed by shotgun blasts at close range after being bound and gagged. (New York Times 16.11.1959)

Edellisenä päivänä vastikään ehdonalaiseen vapauteen päässeet Rickhard Hickock ja Perry Smith olivat murtautuneet kansasilaiselle maatilalla ja murhanneet maanviljelijä Herb Clutterin, tämän vaimon ja kaksi heidän nuorinta lastaan. Saaliikseen he saivat muutamia dollareita.

Uutisen innoittamana Capote matkusti Kansasiin perehtymään tapaukseen ystävänsä kirjailija Harper Leen kanssa. Yhdessä he haastattelivat paikkakunnan asukkaita, rikosta tutkivia poliiseja sekä Hickockia ja Smithiä ja keräsivät laajan tausta-aineiston kirjaa varten.

Kylmäverisesti on kaunokirjalliseen muotoon kirjoitettu kriminologinen tapaustutkimus. Omana aikanaan se yhdisteli uraauurtavalla tavalla journalismin ja luovan kirjoittamisen käytäntöjä. Capote itse kutsui kirjaansa ei-fiktiiviseksi romaaniksi. Alunperin tarina ilmestyikin jatkokertomuksena New York Times -sanomalehdessä.

Kirja tarkastelee Hickockin ja Smithin luomaa murhenäytelmää tekijöiden, poliisin, rikoksen uhrien sekä yhteisön näkökulmista. Ennen kaikkea se pyrkii vastaamaan tärkeään kysymykseen: Miksi ja miten ihmeessä Hickock ja Smith päätyivät järjettömään tekoonsa?

Kylmäverisesti on klassikko, joka jokaisen rikollisuuteen orientoituneen kirjallisuuden ystävän on ehdottomasti luettava. Suositellaan luettavaksi tukevan Bourbon-lasillisen kanssa.

Ville Karinen

> Hae HelMet-kirjastosta

Muuta mielenkiintoista: Kirjaan ja sen syntyhistoriaan liittyen on tehty myös kolme elokuvaa: Kylmäverisesti (1967) , Capote (2005), ja Kunniaton (2006).