flickr.com: Tim Geers, Water drops 16/365, CC BY-SA 2.0

Suomessa olemme etuoikeutettuja, kun saamme nauttia puhtaasta hanavedestä, lukuisista järvistä, merestä, kiukaan löylyistä, sateesta, lumesta ja jäästä. Vesi on meille läsnä eri olomuodoissaan läpi vuoden, mutta on ihan paikallaan muistuttaa, miten arvokkaasta asiasta onkaan kyse.

Näissä kirjoissa tutustutaan veden saloihin ja matkustetaan Helsingin edustan historiallisiin saariin ja saaristoluontoon. Kirjat tarjoavat siis myös vinkkejä tulevan kesän reissuihin.

Välttämätön vesi

Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala ja Sanna Vienonen (toim.): Vesien vuoksi – suomalaisen vesiensuojelun vaiheita (Suomen Vesiyhdistys ry, 2017)
1900-luvun puolivälin jälkeen moni vesistömme oli kehnossa kunnossa. Kirjassa kerrotaan kuinka vesistöjen likaamisesta alettiin siirtyä niiden suojelemiseen. ”Vesien vuoksi kokoaa yhteen lähes sata suomalaista vesiensuojelun vaikuttajaa. Tuloksena on värikäs ja moniulotteinen kertomus vesistöjen suuresta puhdistusurakasta, joka ei vieläkään ole ohi.” (Vesiyhdistys)

Marketta Vaismaa ja Carlos da Cruz (kuvitus): Vesikirja (Lasten Keskus, 2016)
Kirjassa kuljetaan Pasin ja Vesimiehen matkassa tutustuen veden eri olomuotoihin, veden kiertokulkuun luonnossa, Itämereen ja suomalaisen vedenpuhdistuslaitoksen toimintaan. Lasten kuvakirjan muotoon paketoitu ympäristötietokirja kertoo tärkeästä aiheesta helposti ymmärrettävässä muodossa. Carlos da Cruzin värikylläinen ja sarjakuvamainen kuvitustyyli on tuttu mm. Suomen lasten historia – kirjasta.

Laura Ertimon ja Satu Kontisen (kuvitus) kirja Vesi – kirja maailman tärkeimmästä aineesta (Myllylahti, 2017-04-28).
Tämä toinen lapsille suunnattu tietokirja vedestä ilmestyy vähän myöhemmin keväällä. Ennakkotietojen mukaanVesi-kirjassa ”kuljetaan taivaalla laahaavista pilvistä merten syvyyksiin, Pariisin viemäreistä muinaisten tähtien räjähdyksiin. Vesi on läsnä kaikkialla elämänkulussa ihmeellisten ominaisuuksiensa takia, siksi sen ymmärtäminen avaa silmät elämän perusteille.” Kirjan tekijäkaksikko on tullut tutuksi Yö-kirjasta (2016), jossa yön ja pimeän ajan ilmiöistä kerrotaan kiehtovasti eri tieteenaloja yhdistellen. Itselleni kirjasta on jäänyt mieleen tummanpuhuva kuvitus ja ylipäätään kirjan tyyli, joka kiehtoo myös aikuista lukijaa.

Jouni Pursiainen, Lauri Lajunen, Esa Hohtola, Jari Peltomäki: Kaiken takana onkin vesi – tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Aikuisemmalle lukijalle sopii tämä asiantuntijoiden laatima yleistajuinen tietokirja, jossa selvitetään miksi vesi on kaiken elämän edellytys.

Järven tarina, DVD ja BD
Ohjaus: Marko Röhr ja Kim Saarniluoto
Käsikirjoitus: Antti Tuuri ja Marko Röhr
Kuvaaja: Teemu Liakka
Luontoelokuvassa myytit ja muinaisten uskontojen tarinat johdattavat huikealle matkalle suomalaisten järvien, jokien ja lampien pinnan alle – ja päälle. Vuodenaikojen mukaan etenevä tarina kertoo veden kiertokulusta ja veden välttämättömyydestä kaikelle elämälle. Elokuva on Metsän tarinan sisarteos.

Helsingin saarten historiaa

Jarmo Nieminen: Keisarin perintö – kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta (Gummerus, 2016)
Helsingin sotilassaarilla oppaana toimiva sotilashistorioitsija Jarmo Nieminen avaa kirjassaan Santahaminan, Suomenlinnan ja Vallisaaren vaiheita, joiden merkitys Helsingin historialle on ollut suuri. Vallisaari avattiin kaikelle kansalle avoimeksi virkistysalueeksi v. 2016 keväällä. Valokuvien lisäksi kirjaa kuvittavat Alpo Tuurnalan kauniit akvarellit ja piirrokset.
Kannattaa muistaa myös Jarmo Niemisen aiempi teos: Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto (Gummerus, 2014)

Jan Strang: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia (Antiikki-Kirja, 2016)
Puolet kirjasta on omistettu Vartiosaarelle, josta Helsingin kaupunki on parhaillaan suunnittelemassa tiivistä saaristokaupunginosaa. Saarten historiaa käsitellään 1800-luvun alusta meidän päiviimme. Lisäksi kirjassa kerrotaan tarinoita Vartiosaaren huviloista ja Helsingin itäsaariston pienten saarten asukkaista ja rakennuksista. Monet saarista ovat nykyään virkistyskäytössä.

Elämää saarilla ja merellä

Ilkka Karttunen, Eero Lehtinen ja Petri Porkola (toim.): Miehet merellä – hetkiä luotsauksen historiasta (John Nurmisen säätiö, 2016)
Teos juhlistaa suomalaista luotsilaitosta, joka on vuosisatojen ajan huolehtinut merenkulun turvallisuudesta luotsaamalla laivat määränpäähänsä. Teoksessa kerrotaan yleisesti luotsauksen historiasta, luotsien vaativasta työstä sekä suomalaisista luotsilaitoksista. Teoksen ennen julkaisemattomien valokuvien välityksellä pääsee kiehtovalle matkalle luotsien menneeseen maailmaan.

Altti Holmroos: Majakat – kutsuvimmat majakkasaaret (Readme, 2017)
Saaristo-opas Altti Holmroos on koonnut kirjaan suosituimmat matkailukohteiksi sopivat majakkamme. Kirja pohjautuu Majakkasaarilla – kirjaan (2015).

Eija Nurmio (tekstit) ja Seppo Nurmio (valokuvat): Aikaa Utössä (Aurinko Kustannus, 2016)
Eija ja Seppo Nurmio viettivät Suomen eteläisimmällä saarella kolme vuotta. Vuosista syntyi tämä kaunis pieni kirja, joka kutsuu rauhoittumaan ja nauttimaan elämän pienistä hetkistä. Runollisissa teksteissä ja kauniissa luontokuvissa seurataan vuodenkiertoa saarella ja ihmetellään elämää.

Ainutlaatuinen saaristo

Suomen maailmanperintökohteet = Världsarvet i Finland (Museovirasto, 2016)  
Suomenlinna ja Merenkurkun saaristo lukeutuvat maailmanperintökohteidemme joukkoon. Upeassa kirjassa esitellään merellisten kohteiden lisäksi Rauman vanha kaupunki, Petäjäveden vanha puukirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen kiviröykkiöalue ja Struven ketju.

Jaakko Ruola ja Markku Lappalainen: Saaristomeren panoraama (Docendo, 2017-04-24)
Saaristomeri on maailman mitassa ainutlaatuinen luonnonmuodostuma: saarien meri, jonka historia ja luonnon kirjo hakevat vertaansa. Ilmestyy huhtikuussa.

Risto Ihamuotila ja Mika Ihamuotila: Saariston kasvit Suomen luonnossa (Otava, 2017)
Itämeren ja Suomen saariston 150 yleisintä kasvia väreittäin ja kasvuympäristössään kuvattuna. Mukana on myös kuvia ja tietoa Itämeren saaristosta ja saaristoluonnosta sekä vinkkejä retkeilijöille.

Vuosittain 22.3. vietetään Itämeri-päivää ja Maailman vesipäivää.

Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Puhdas Itämeri -säätiön ja Helsingin Sanomien tuottamalla Itämeri-laskurilla voi tarkistaa, miten omat elintavat vaikuttavat Itämeren kuormitukseen.