Meillä länsimaisilla ihmisillä on liikaa tavaroita ja vaatteita. Niitä valmistetaan liikaa ja niitä ostetaan liikaa. Heitämme myös liikaa ja liian herkästi vaatteita ja tavaroita pois. Näissä kirjoissa paneudutaan kertakäyttökulttuurin syihin ja seurauksiin. Kirjat herättelevät näkemään nykyisen länsimaisen elämäntavan kestämättömyyden. Ne tarjoavat myös vinkkejä ekologisesti ja eettisesti kestävämmälle kulutuskulttuurille.
Maapalloa kuluttamassa
Ella Vihelmaa: Vähän enemmän vähemmän – löytöretkiä kestävämpään elämään (Kirjapaja 2021)
Jos moderni ihminen saa päähänsä tehdä jotakin lihasvoimin, kemiallista energiaa on helppo ammentaa marketista. Mikään ei muistuta siitä, että jokaisen kalorin tuottamiseen on käytetty monikertainen määrä energiaa. Usein mitätön fysiologinen ponnistus tuo peliin käsittämättömiä energiamääriä – suklaakonvehdin voimin voi laukaista ydinohjuksen. (Vähän enemmän vähemmän, s. 91)
Kuten edellä olevasta lainauksesta käy ilmi, tämä kirja pistää lukijan kyseenalaistamaan arkisia itsestäänselvyyksiä. Se avaa silmät asioiden mittasuhteille ja kutsuu pohtimaan oman elämäntavan vaikutuksia koko maapallon elämään. Ihminen on eläin ja olemme toisten tuottaman energian varassa.
Teoksen tärkeä viesti on myös se, että ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ei tarvitse nähdä niukkuutena tai jostakin luopumisena. Kestävämmät valinnat, kuten luontoelämykset, vanhojen tavaroiden arvostaminen ja korjaaminen tai vaikkapa autoilun välttäminen voivat olla elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden lähde. Niukkuudesta voi tulla rikkaus.
Julia Thuren: Kaikki kuluttamisesta – näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus 2021)
Milloin uuden ostamisesta tuli halvempaa kuin vanhan korjaamisesta? Miksi haluamme koko ajan uutta? Miksi yritykset saavat tehtailla uusia tuotteita maissa, joissa työntekijöiden olot ovat surkeat? Julia Thuren pureutuu Kaikki kuluttamisesta -kirjassa helposti lähestyttävällä tavalla länsimaisen kulutuskulttuurimme syihin ja seurauksiin. Thurenin lähestymistapa on omakohtainen ja syyllistämätön. Hän pohtii, millainen kuluttaminen olisi järkevää ja mikä merkitys rahalla ja materialla oikeastaan on ihmisen elämässä. Thuren itse on löytänyt ei-materiaalista uutuudenviehätystä harmonikan soiton opettelusta:
On inhimillistä haluta itselleen uusia asioita. Ne tuovat elämään vaihtelua ja mielenkiintoa. Uusien asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla materiaalista pääomaa. Hanurin heiluttelu on antanut minulle samanlaista egobuustia ja uutuudenviehätystä kuin mitä uuden trendikkään vaatteen päälle pukeminen ennen antoi. (Kaikki kuluttamisesta s. 194)
Thuren tunnetaan myös aiemmasta teoksestaan Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa. Kaikki kuluttamisesta -teoksessa Thuren antaa myös vinkkejä vastuulliseen sijoittamiseen.
Kohti vastuullisempia vaatteita
Anniina Nurmi: Rakastan ja vihaan vaatteita (S&S 2021)
Vaatealalla pitkään työskennelleen Anniina Nurmen teos on silmät avaava syväsukellus vaateteollisuuden ekologisiin ja eettisiin ongelmiin. Samalla se on vaatteita rakastavan ammattilaisen puheenvuoro kestävämmän ja vastuullisemman vaatekulttuurin puolesta.
Vaateteollisuus on niin nurinkurinen ala, että tällä hetkellä on helpointa käyttää halpoja materiaaleja, joiden alkuperästä tai ekologisuudesta ei ole tietoa. On myös helpointa olla tietämätön tuotantoketjuun osallistuneiden ihmisten eettisestä kohtelusta. Tämä on se lähtötilanne, jota pitää ryhtyä purkamaan. (Rakastan ja vihaan vaatteita s.166-167)
Moni varmasti haluaisi tietää, mistä vastuullisesti valmistetun vaatteen tunnistaa. Kirja ei anna helppoa vastausta, koska sellaista ei ole tarjolla. Nurmi esittelee hyvin perusteellisesti erilaisten raaka-aineiden ympäristövaikutukset ja vaateteollisuudessa käytössä olevat eettiset laatukriteerit tuotannolle. Tuotannon ympäristövaikutukset ja työntekijöiden eettinen kohtelu ovat kuitenkin merkityksellisiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa ja harva yritys pystyy hallitsemaan ketjun jokaista silmukkaa.
Rakastan ja vihaan vaatteita auttaa lukijaa näkemään yritysten ympäripyöreiden vastuullisuuslupausten (viherpesun) läpi. Se auttaa myös löytämään vaatteita, joiden valmistuksessa vastuullisuusasiat on otettu tavalla tai toisella huomioon. Lisäksi kirja pistää pohtimaan omaa suhdetta kuluttamiseen. Ekologisin on se vaate, joka on jo päälläsi. Mitä pidempään vaatteitaan käyttää, sitä parempi. Ja vielä parempi, jos vaatteesta voi tehdä vielä uusia vaatteita.
Laura Friman: Tauko – jolloin luovuin vaateostoksista vuodeksi ja pilasin elämäni ehdoin tahdoin (Gummerus 2021)
Vaatekaappi pursuilee vaatteita, mutta uuden ostaminen on ihanaa ja trendien seuraaminen koukuttavaa. Samaan aikaan takaraivossa on tieto vaatteiden epäeettisistä tuotanto-oloista ja liikatuotannon vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Tällaisista lähtökohdista Laura Friman tekee uudenvuodenlupauksen olla ostamatta vaatteita, kenkiä ja asusteita vuoteen.
Tauko on hauska ja rohkean rehellinen kirja, jossa Friman käy läpi vaatekaappinsa sisältöä, melko railakasta rahankäyttöään ja omaa pukeutumishistoriaansa. Hän myös sanoittaa meille kaikille tuttuja pukeutumiseen liittyviä haasteita, epävarmuuksia ja motiiveja. Veikkaan, että moni voi samaistua ei-mitään-päälle-pantavaa -ahdistukseen, vaikka samaan aikaan vaatekaappi pursuilee vaatteita. Ja näin taas syntyy halu saada jotain uutta, itselle sopivampaa.
Vuoden kuluessa Friman himoitsee uusia vaatteita, yrittää konmarittaa vaatekaappinsa, tutustuu vaatelainaamoihin, sairastaa koronan ja innostuu maanisesti neulomisesta. Lopputuloksena ostoslakosta on kuitenkin entistä tiedostavampi suhde vaatteisiin:
Ne (vaatteet) eivät enää vertaudu kotimatkalla ostettuun kukkakimppuun – hinnaltaan tai päähänpistoasteeltaan. Ostokynnys on korkeampi, ja paaston seurauksena näen “pakko saada” -tunteen läpi. Ei ole pakko saada, sittenkään. (Tauko s. 213-214)
Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi – ratkaise omat vaatepulmasi ja samalla globaalin muotiteollisuuden epäkohdat (Atena 2013)
Tämä kirja sopii kaikille, jotka pitävät vaatteista ja haluaisivat, että vaatekaapista löytyisi aina itselle sopivia, laadukkaita ja ekologisia vaatteita. Mutta ei mitään turhaa.
Hyvän mielen vaatekaapin lähtökohta on se, että vaatteet tuovat hyvää mieltä paitsi kantajalleen, myös muulle maailmalle. Saramäki tuo esiin raadolliset tosiasiat halpatuotannon ekologisista ja eettisistä ongelmista. Niiden rinnalle hän nostaa laadukkaiden vaatteiden tunnusmerkit ja vaatehuollon merkityksen.
Kirjassa edetään kohti hyvän mielen vaatekaappia oman tyylin selkeyttämisen, vaatetarpeiden kartoituksen, karsimisen ja budjetoinnin kautta. Huomionarvoista on se, että ei tarvitse olla suurituloinen voidakseen panostaa laatuun. Kirjan ydin onkin tiivistetty sanoihin vähemmän, parempaa, harkiten ja paneutuen:
Haluan, että jokainen hankkimani vaate on minulle paras mahdollinen. Uuden hankinta on aina riski – siitä saattaa paljastua odottamattomia vikoja. Siksi hankinnat on tehtävä huolellisesti sekä vaatetta että itseään tutkiskellen. Itsessään ihana ja laadukas vaate on toimimaton ja turha, jos se ei sovi käytettäväksi minkään toisen vaatteen kanssa. (Hyvän mielen vaatekaappi, s. 13-14)
Lisälukemista vaatteista, pukeutumisesta ja tavarapaljouden hallinnasta
Laura Pörsti: Viimeinen vuosi – muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista (Gummerus 2021) – Pörstin omakohtainen matka pukeutumisen ja vaatteiden moninaisiin merkityksiin ihmisen elämässä.
Ilana Aalto: Paikka kaikelle – mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan (Atena 2017) – Mielenkiintoinen matka meidän suomalaisten koteihin, huoneisiin ja niiden sisältämiin tavaroihin sekä työnjakoon ja kulutuskulttuuriin. Kirja antaa vinkkejä tavaratulvan hallintaan ja järjestyksen pitoon. Ennen kaikkea se pistää pohtimaan, voisiko vähempikin riittää.
Tavaroiden järjestämistä ja vähentämisestä käsittelevät myös Marie Kondon kirjat sekä minimalistista elämäntapaa esittelevät kirjat, kuten Fumio Sasakin Hyvästit tavaroille – vapauttava minimalismi (Viisas Elämä) ja Teemu Kuntton Minimalismi (Otava).
Vanhassa vara parempi
Vanhojen vaatteiden oikeanlainen huoltaminen ja vikojen korjaaminen ovat panostuksia kestävämpään kulutukseen. Näistä kirjoista saa vinkkejä ja neuvoja vaatteiden oikeanlaiseen huoltamiseen sekä mm. reikien paikkaamiseen, vaatteiden kirjontaan ja värjäämiseen. Vanhoista vaatteista voi tehdä myös kokonaan uusia vaatteita tai muita käyttötavaroita.
Anni Ignatius: Korjaa kauniiksi – käsikirja kodin vaatehuoltoon (Moreeni 2020)
Monipuolinen kirja kertoo kaiken tähdellisen vaatehuollosta ja vaatteiden korjaamisesta käsin tai ompelukoneella. Kirjasta löytyvät niin pesuohjeet eri materiaaleille, ohjeet erilaisten tahrojen poistoon kuin vinkit nukanpoistoon. Lisäksi kirja tarjoaa ohjeita uusien vaatteiden muokkaamiseen.
Arounna Khounnoraj: Parsi ja paikkaa – näkyvästi! Korjaa ja kierrätä lempitekstiilisi (Mäkelä 2021)
Kirjassa esitellään monipuolisesti vaatteiden korjauksessa ja tuunauksessa käytettäviä tekniikoita. Mukana on erilaisten paikkaus- ja kirjontatekniikoiden lisäksi neulahuovutus, värjääminen ja kankaanpainanta. Mallityöt antavat esimerkkejä siitä, mihin eri tekniikoita voi käyttää.
Jenna Kiuru, Maria Manninen ja Johanna Valkola: Arkivé Atelier – huolla vaatteet, kengät, asusteet (Gummerus 2021)
Huoltokäsikirja, jossa esitellään eri materiaalien vaatimat huoltotoimenpiteet aina puhdistuksesta ja säilytyksestä pieniin korjauksiin. Huoltaminen voi saada ihastumaan omiin vaatteisiin uudelleen.
Uusia lastenvaatteita voi tehdä vanhoista vaatteista ja muista kierrätyskankaista esimerkiksi näiden kirjojen ohjeilla:
Linnea Larsson: Paidasta pöksyt – ompele isosta pienelle (Nemo 2018)
Nina Sandström Hallberg ja Anna-Stina Lindén Ivarsson: Veikeät vauvanvaatteet – ompele vanhasta uutta (Karisto 2011)
May B. Langhelle: Siksakkia – ompele lapselle käytetystä uutta (Schildts 2011)
Raija Räisänen: Farkkujen uusi elämä – 50 innostavaa ideaa (Minerva 2012)
Vanhoista farkuista syntyy tämän kirjan ohjeilla monenlaisia käyttöesineitä, kuten esimerkiksi kukkamaljakko, päiväpeitto tai helmet.
Orsola de Castro: Loved clothes last – how the joy of rewearing and repairing your clothes can be a revolutionary act (Penguin Life 2021)
Kirja antaa monenlaisia vinkkejä vaatteiden huoltamiseen, korjauksiin ja tuunauksiin, mutta varsinainen tee-se-itse-opas tämä ei kuitenkaan ole. Painotus on kestävämmän pukeutumisfilosofian esittelyssä. Kirja on puheenvuoro sen puolesta, että me ihmiset käyttäisimme niitä vaatteita, jotka jo omistamme.
Vaatteiden korjaus- ja tuunaskirjoja löytyy kirjastoista paljon myös englanniksi (ja muilla kielillä). Käytännöllisiä ohjeita löytyy esimerkiksi näistä kirjoista:
Katrina Rodabaugh: Mending matters (Abrams 2018) ja Make thrift mend – stitch, patch, darn, plant-dye & love your wardrobe (Abrams, 2021)
Zoe Edwards: Mend it, wear it, love it – stitch your way to a sustainable wardrobe (Dorling Kindersley Limited 2021)
Erin Lewis-Fitzgerald: Modern mending : how to minimize waste and maximize style (Search Press 2021)
Molly Martin: The art of repair (Short books 2021)
Lisää vastaavia kirjoja vei etsiä Helmet-haussa hakusanoilla kierrätys vaatteet; korjausompelu; uudelleenkäyttö; kierrätysmateriaalit