Ihmisen, luonnon ja eläinten liitto


Vegaanihaasteesta on tullut iso ilmiö. Moni viettää parhaillaan tammikuuta syöden ja kokkaillen ruokaa ilman eläinperäisiä tuotteita. Kasvissyönnin ja erilaisten lihankorvikkeiden yleistymiselle on monia syitä. Tieto eläinten älykkyydestä, tunteista ja kyvyistä lisääntyy koko ajan ja samalla lihansyönnin eettiset, moraaliset ja filosofiset seikat nousevat entistä enemmän esille. Lihan kulutuksen vähentämiseen tai lihansyönnistä luopumiseen kannustavat myös terveydelliset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat. 

 

Flickr.com: swong95765, CC BY 2.0

 

Kysymykset eläinten älykkyydestä, lihan syömisestä ja eläinten kohtelusta eivät ole uusia. Ne ovat puhuttaneet ihmisiä vuosituhansien ajan ja ehkäpä jopa yhtä kauan kuin ihmisen ja eläimen yhteinen taival maan päällä on jatkunut. Vuonna 2015 ilmestyneessä teoksessa Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia (Gaudeamus) teoksen suomentajat Tua Korhonen ja Liisa Kaski tuovat suomalaisen lukijan ulottuville Plutarkhoksen (eli n. 45–120) ajatuksia eläinten tunteista ja älykkyydestä sekä eläimen ja ihmisen suhteesta. Plutarkhoksen Moralia -kokoelmaan kuuluva tutkielma Lihansyönnistä (suom. Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg, Summa 2004), on varhaisin säilynyt teos, jossa kasvissyönnille esitetään filosofisia perusteluita.

Nykyajan ajattelijoiden esseitä eläinsuojelusta sisältää teos Johdatus eläinfilosofiaan (Gaudeamus, 2013). Teoksessa pohditaan myös mitä eroa on eläinaktivismilla ja luonnonsuojelulla. Teoksen kiinnostavin anti on Barbara Smutsin essee Kohtaamisia eläinten mielten kanssa, josta lukija voi saada aavistuksen siitä mitä on elää paviaanina paviaanilaumassa. Smutsin näkemyksen mukaan eläimet ovat yksilöitä, joiden kanssa voi päästä syvälliseen yhteyteen.

     

 

Kirjallisuutta eettisestä syömisestä

 

Viime vuosina eläinten älykkyyteen ja lihan syönnin eettisyyteen liittyvää kirjallisuutta on ilmestynyt huomattavan paljon, ja koko ajan ilmestyy lisää:

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin (SKS 2015) ja Eläin ja ihminen – mikä meitä yhdistää? (SKS 2016)
Helena Telkänranta on biologi, jonka teokset valottavat eläimen ja ihmisen suhdetta käyttäymisen ja oppimisen näkökulmasta. Eläinten kyvyt hämmästyttävät ja ihastuttavat. Telkänranta löytää ihmisen ja eläimen väliltä kiehtovia yhtäläisyyksiä, mutta muistuttaa myös eroista.

Peter Wohlleben: Eläinten salattu elämä – luonnon asukkaiden ja lemmikkien sielunelämästä (Gummerus 2017-03-23)
Keväällä ilmestyvässä kirjassa Bonnista kotoisin oleva intohimoinen metsänhoitaja Peter Wohllleben kertoo mielenkiintoisia ja yllättäviä tarinoita eläinten sielunelämästä ja tunteista. Wohllebenin edellinen teos Puiden salattu elämä (Gummerus, 2016) lukeutuu tällä hetkellä HelMetin varatuimpien kirjojen joukkoon.

 

    

 

Taru Anttonen & Jukka Vornanen: Lihansyöjien maa – miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava (Into 2016)
Kirja nostaa esille lihansyönnin ongelmat niin terveyden, ympäristön kuin eläintenkin kannalta. Suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan, mutta miksi?

Mia Takula: Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla (Into 2016)
Kirjassa omasta elämäntavastaan ja valinnostaan kertovat mm. thainyrkkeilijä, vuorikiipeilijä, kirjailija, palomies, lääkäri ja maalainen. Mia Takula muistetaan kettujen vapautuksista Pohjanmaalla keväällä v. 1995. Kirjassa hän kertoo myös oman tarinansa.

Ruby Roth: Miksi emme syö eläimiä – kirja vegaaneista, kasvissyöjistä ja kaikista elävistä olennoista (Aurinko, 2015)
Lapsille suunnatussa kuvakirjassa kerrotaan minkälaista elämää tuotantoeläimet joutuvat elämään ja minkälaista elämää niiden pitäisi saada elää. Kirjan sanoma on, että jokainen voi toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa eläinten ja ympäristön hyvinvointiin.

 

         

 

Nicolette Hahn Niman: Pihvin puolustus – kohti kestävää lihantuotantoa (Atar 2016)
Lihan syömistä pidetään usein yksinomaan huonona asiana, mutta tämä kirja esittää toisenlaisen näkökulman. Kirjan viesti on “syö vähemmän mutta parempaa lihaa”.

Hanna Mattila (toim.): Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria (Gaudeamus, 2016)
Kirjan kirjoittajiin kuuluvat Mikael Fogelholm, Anu Hopia, Juha-Matti Katajajuuri, Hannele Kulanko, Heikki Lehtonen, Outi Luukkonen, Hanna Mattila, Johanna Mäkelä, Mari Niva, Marja-Leena Ovaskainen, Pasi Pohjolainen, Hannele Pulkkinen, Helmi Risku-Norja, Petri Tapio.
Lihansyönnin vähentämisen puolesta puhuvat monet seikat, mutta miksi se silti tuntuu olevan niin vaikeaa? Kirjan asiantuntija-artikkeleissa lihansyöntiä käsitellään mm. suomalaisen ruokakulttuurin, maatalouden, terveyden ja ympäristön näkökulmista. Kirjassa pohditaan myös sitä, miten kasvisruokia saataisiin lisättyä pysyvästi osaksi suomalaista ruokakulttuuria.

 

     

 

Sinimaaria Kangas: Eettisen lihansyönnin käsikirja (Aula & Co,  2017-03-30)
Keväällä ilmestyvän kirjan tarkoitus on auttaa kuluttajia valitsemaan sellaisia lihatuotteita, jotka vaikuttaisivat positiivisesti niin ihmisten terveyteen, eläinten hyvinvointiin kuin ympäristön tilaan. Kirjassa käsitellään Suomessa yleisiä lihantuotantoeläimiä, maidon- ja munantuotantoa sekä myös mm. metsästystä.

Mai Kivelä, Veikka Lahtinen ja Laura Uotila (toim.): Uusi eläinlaki (Into,  2017-03-31)
Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa vuonna 2017 – tällä hetkellä voimassa oleva eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Keväällä ilmestyvä teos kokoaa yhteen tietoa eläinsuojelun tilanteesta Suomessa. Lukijalle esitellään tärkeimmät eläinlakiin ja eläinten hyvinvointiin liittyvät seikat ja tutkimustulokset.

 

     

 

Aiemmin blogissa on esitelty myös aiheeseen liittyvä Elina Lappalaisen kirjoittama lasten tietokirja Nakki lautasella – mistä ruoka tulee sekä Lena Huldénin tietokirja Minikarjaa – hyönteiset ruokana. Lappalaisen kirja pohjautuu hänen aiempaan tietokirjaansa Syötäväksi kasvatetut. Uudenvuodenlupauksia käsitelleeseen blogiartikkeliin on puolestaan listattu tuoreita kasvisruokakirjoja.

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *