Kaikenkarvaiset eläinkirjat


Lastenkirjat tunnetusti pursuilevat suloisia eläimiä. Uudet eläintietokirjat ottavat hieman erilaisen näkökulman eläimiin ja luontoon. Kantavana teemana niissä on luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen. Eläinkirjat haluavat muistuttaa, että olipa kyse sitten simpanssista, rotasta, karhusta tai ampiaisesta, on jokaisella eläinlajilla oma tärkeä paikkansa luonnossa.
Parhaillaan vietetään Suomen eläinsuojeluyhdistyksen Eläinten viikkoa (4.-10.10.).

Sophie Corrigan: Ihanan iljettävät eläimet (Lasten keskus 2020)

Tämän kirjan nimestä voisi kuvitella, että nyt kauhistellaan kilpaa eri eläinten iljettäviä ja pelottavia piirteitä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kirjan tarkoitus on kumota moniin eläimiin ja hyönteisiin liittyviä ennakkoluuloja. Ensin eläin kuvataan kaikkine epämiellyttävine piirteineen: ampiaiset ovat aina vihaisia ja pistävät ihmisiä ihan huvikseen (tähän mielikuvaan voi moni varmasti yhtyä). Seuraavalla aukeamalla epäluulot kumotaan ja kerrotaan, miksi ampiaiset joskus pistävät ja mitä hyötyä niistä on: ne syövät tuholaisia ja muita hyönteisiä ja siinä ohessa pölyttävät kasveja! Kirja puhuu luonnon monimuotoisuuden puolesta hauskasti. Helppotajuista tekstiä on ripoteltu faktaruutuihin ja puhekupliin ja kuvitus on runsasta. Kirja sopii sekä pienemmälle lapselle yhdessä vanhemman kanssa ihmeteltäväksi että isommalle itsenäisesti luettavaksi.

Luonnon monimuotoisuuden puolesta puhuu myös Reetta Niemelän ja Sanna Pelliccionin kirja Älä vihaa minua – kirjeitä ihmisille (Karisto 2020).

Samaan tapaan kuin edellisessä teoksessa, myös tässä ääneen pääsevät parjatut, pelätyt, vihatut ja inhotut eläimet (ja yksi kasvi). Puheenvuoron saavat mm. kyykäärme, merimetso, voikukka, susi, punkki, ampiainen, rotta ja virus! Kirjeissä eläimet haluavat oikaista heistä liikkuvia vääriä tietoja tai vain kertoa elämästään. Hämähäkkiprofessori Hypykki tarjoilee lukijalle lisätietoja ja kertoilee tärkeitä asioita siitä, miten luonto toimii. Hypykki kiteyttää hienosti asian ytimen:

“Ihminen saattaa väittää, että jokin eläin on hyödyllinen tai haitallinen tai peräti yhdentekevä. Jokainen eliö männystä kirppuun ja ihan koko luonto on kuitenkin arvokas ja hyvä itsessään.” (Älä vihaa minua – kirjeitä ihmisille, rotta-sivu)

Anna Claybourne ja Stef Murphy (kuv.): Eläinten jännä maailma (Into 2020)

Tämä kuvatietokirja on oiva muistutus siitä, että eläimet ja ihmiset muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Viihdyttävä mutta samalla asiapitoinen kirja kertoo eri eläinlajien käyttäytymisestä asioita, jotka ovat meille ihmisillekin ominaisia. Kuten me ihmiset, myös eläimet leikkivät ja niillä on ystäviä. Ne osaavat ratkaista ongelmia ja käyttävät monenlaisia työkaluja. Ne viestivät keskenään, siinä missä me ihmiset puhumme. Ne hoitavat ja kasvattavat poikasiaan. Myös eläimet tuntevat esimerkiksi iloa, innostusta, pelkoa ja surua. Lyhyehköt tekstiosiot ja niitä selventävä kuvitus tekevät kirjasta helposti lähestyttävän. Tämä kirja sopinee parhaiten tiedonjanoiselle (ala)koululaiselle joko yksin tai yhdessä vanhemman kanssa luettavaksi.

Emilia Dziubak: Ällistyttäviä ystävyksiä kasvien ja eläinten maailmassa (Aurinko 2020)

Hauska kuvatietokirja kertoo vähän pilke silmä kulmassa siitä, miten kaikella on luonnossa oma tehtävänsä. Kirjan alussa Homeros-kissa lähtee etsimään itselleen ystävää, kun sitä ei sen mielestä arvosteta kotona tarpeeksi. Kissan matkassa tutustutaan siihen, miten eri lajit elävät luonnossa sopuisasti rinnakkain. Jotkut lajit tekevät yhteistyötä tietoisesti tai tietämättään, jotkut ovat riippuvaisia toisistaan ja jotkut ovat suorastaan kehittyneet toisiaan varten. Kimalaiset pölyttävät kukkia ja saavat itselleen mettä. Rantasipi puhdistaa krokotiilin hampaat ja saa samalla itse syödäkseen. Lehmän vatsassa elää bakteereja, joita lehmä tarvitsee sulattaakseen ruohon. Kuvitus on tässä kirjassa pääosassa ja lyhyet tekstiosiot ovat erikseen sivun alareunassa. Lopussa on leikkimielinen ystävätesti, joka kertoo oletko enemmän esimerkiksi katkarapu vai kimalainen. Kirja sopinee parhaiten kouluikäisille.

Carron Brown ja Katy Tanis (kuv.): Eläinten olympiakisat – maailman nopeimmat, vahvimmat ja ketterimmät eläimet kilpailevat 12 jännittävässä lajissa (Mäkelä 2020)

Tässä ei-niin-vakavasti-otettavassa tietokirjassa vertaillaan eri eläimiä keskenään: mikä eläin on nopein, mikä vahvin, mikä on paras uimaan jne. Kilpailulajeina ovat ihmisten olympialaisista tutut lajit, kuten pikajuoksu, painonnosto, uinti ja voimistelu. Esimerkiksi pikajuoksussa kilpailevat muuttohaukka, strutsi ja gepardi – ja voittajaksi selviää muuttohaukka, joka voi saavuttaa jopa 389 kilometrin tuntivauhdin! Joskus voittaja ei ole se kaikista ilmeisin – esimerkiksi painonnostossa herkuleskuoriainen voittaa norsun. Kisailun lomassa eläimistä kerrotaan myös ihan asiaa. Ehkäpä tämä kirja saa lapsen arvostamaan myös niitä kaikista pienimpiä eläinkunnan edustajia ihan uudella tavalla!

Jotain erilaista

Hannu Laakso: Me kettuset (Into 2020)

Lapsille tehdään paljon eri eläinlajeja esitteleviä kirjoja, kuten edellä on nähty. Me kettuset on ihana poikkeus: nyt keskitytään vain kettuihin ja lisäksi kirjassa on upeat valokuvat. Tarinallinen tietokirja kertoo kettuperheen elämästä keväästä syksyyn. Kuten monet kettuperheet, tämäkin on ns. citykettuperhe, joka elää jossain kaupungin liepeillä, lähellä ihmisiä, mutta piilossa katseilta. Kirjassa on jopa kuva ketunpennusta laskemassa liukumäkeä leikkipistossa! Pennut oppivat kesän aikana monia kettujen elämään kuuluvia asioita ja viisaat vanhemmat neuvovat ja opastavat. Syksyllä osa pennuista lähtee jo omille teilleen. Mukaansatempaavaa tekstiä on kiva lukea. Tämä kirja ilahduttaa monen ikäisiä lapsia, ja myös aikuisia!

Mia Rönkän, Thomas Lilleyn ja Nadja Sarellin (kuv.) Lepakon vuosi (Sammakko 2020, lokakuu)

Lepakon vuosi on niin ikään vain yhteen eläinlajiin keskittyvä eläinkirja. Pian julkaistava kirja kertoo ennakkotietojen mukaan “lepakoista lähiluonnossamme, ennakkoluulojen ja pelkojen voittamisesta sekä lapsen vaikutusmahdollisuuksista luonnon hyväksi. Tarinan rinnalla Lepakon vuosi tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusimpiin tutkimustuloksiin.”

Muinaisten eläinten jäljillä

On kiehtovaa ajatella, että jokainen eläinlaji on kymmenien miljoonien vuosien kehityksen tulos. Meillä ihmisilläkin on vielä häntäluu muistuttamassa hännästä, joka meillä joskus on ollut.

Aura Koivisto ja Anu Vanas (kuv.) Kadonneet eläimet (Minerva 2020)

Kadoneet eläimet vie mielikuvitusmatkalle eri puolille maapalloa kymmenien miljoonien vuosien taakse. Matkan varrella kohdataan monenlaisia esihistoriallisia eläimiä. Eläimistä kerrotaan se mitä niistä tutkimuksen valossa tiedetään ja toisaalta myös se mitä ei tiedetä – mielikuvitus täydentää loput! Nykyisiä eläinlajeja vertaillaan myös niiden muinaisiin esivanhempiin – ja toisin päin. Monen lajin kohdalla kerrotaan myös siitä, miten ihminen on vaikuttanut niiden elämään. Tämän kirjan parissa viihtyy myös aikuinen. Kirja sopii yhteisiin lukuhetkiin vähän isomman lapsen kanssa. Kirjan takakannessa suositusiäksi on annettu 5-10 v.

Jos Kadonneet eläimet herättää lisää kysymyksiä siitä, mitä maapallolla on ollut ennen ihmistä, miten eri eläinlajit ovat kehittyneet tai miten kaikki elämä on ylipäätään syntynyt maapallolla, kannattaa tutustua Anna Claybournen ja Wesley Robinsin (kuv.) kirjaan Ihmeellinen evoluutio – elämän tarina (WSOY 2020). Teos on tyyliltään samanlainen tietokirja kuin Eläinten jännä maailma: runsas selkeä kuvitus ja sitä täydentävät tekstiosiot. Tässä kirjassa tekstiä on kuitenkin enemmän ja tietosisältö on haastavampaa, joten kirja sopii luettavaksi isommalle lapselle – ja miksipä ei myös aikuiselle!

Lisää eläinkirjoja tiedonjanoiselle

Laura Ruohonen, Erika Kallasmaa, musiikki: Petri Kumela: Otus opus – runoa ja totta pienistä eläimistä (Otava 2020)
Runomuotoon puettua faktatietoa luonnon pienistä otuksista. Hurmaava kuvitus ja mukana myös musiikkia! Musiikki on kuultavissa QR-koodin avulla.

Fiksut faktat –sarja (Lasten keskus), esimerkiki Miksi tiikerillä on raidat tai Miten eläimet puhuvat
Läppäkirjat piilottelevat sisälleen rutkasti tietoa eri eläinlajien ominaisuuksista ja elintavoista.

Sue Nicholson, Lalalimola (kuv.): Voiko tiikerin mahaa kutittaa? (Lasten keskus 2019)
Tietohippu-sarjaan kuuluva kirja sopii pienemmille lukijoille. Läppien takaa saa vastauksia monenlaisiin eläimiin liittyviin kysymyksiin.

Eläimet: koululaisen pikkujättiläinen (Readme 2020)
Hakuteos maailman eläinlajeista. Suurikokoisessa kirjassa riittää ihmeteltävää.

Titta Kuisma ja Laila Nevakivi: Lapsen oma metsäkirja (Minerva 2020)
Tarinallinen tietokirja tutustuttaa Suomen metsiin ja niiden kasveihin ja eläinlajeihin. Lapsen oma -sarjassa on ilmestynyt myös Lapsen oma värikirja, Lapsen oma lintukirja ja Lapsen oma luontoretki.

Viljami Ovaskainen: Luonnontutkija – Suomen lasten luontokirja (Readme 2020)
Opaskirja Suomen luonnossa tavattavista yleisimmistä eläin- ja kasvilajeista.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *