Mikä olisikaan parempi hetki tutustua kauhukirjallisuuteen, kuin tämä synkistä synkin vuodenaika. Näistä kirjoista niin aloittelijat kuin kauhuharrastajatkin löytävät sopivan karmivaa luettavaa. Tarjolla on tuoreita sarjakuvia, kauhukertomuksia ja muutama tietokirja.
SARJAKUVIA:
Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen, Vesa Vitikainen: Eino Leinon Helkavirsiä
Eino Leinon Helkavirsiä sisältää eri sarjakuvataiteilijoiden sovituksia Leinon kirjoittamista Helkavirsistä, jotka alun perin julkaistiin vuosina 1903 ja 1916. Helkavirret ovat runomuotoisia tarinoita, joiden ainekset Leino kokosi suomalaisesta kansanrunoudesta, -tarinoista ja myyteistä. Helkavirsien synkkä maailma on tarjonnut taiteilijoille hyvät eväät ja tuloksena on sarjakuvia, jotka ammentavat niin fantasia- kuin kauhugenrestäkin.
Leinon teksti kulkee sarjakuvissa useimmiten sellaisenaan, joten sarjakuvatulkinnat auttavat nykylukijaa ymmärtämään tätä kaunista, runomittaan kirjoitettua kieltä. Osa tarinoista on myös kuvituksen osalta käännetty nykyaikaisiksi versioiksi.
Jan Andersson ja Katja Kettu: Peräkammarin poika
Peräkammarin poika kertoo Jalmarista, vanhastapojasta, joka on jäänyt asumaan vanhaan lahoavaan taloon muistojensa ja unelmiensa kanssa. Jalmarin vanha äiti nalkuttaa milloin mistäkin asiasta, milloin missäkin talon nurkassa. Asiat alkavat muuttua kun itse kuolema asettuu taloksi.
KAUHUKERTOMUKSIA:
Saki: Avoin ikkuna ja muita tarinoita
Sakin eli Hector Hugh Munron (1870-1916) lyhyitä tarinoita kuivan huumorin, satiirin ja makaaberin kauhun ystäville. Pieni kirja sujahtaa helposti mukaan ilahduttamaan työmatkoja.
Anders Fager, Satu Grönroos, Marko Hautala (toim.): Valkoiset varpaat – kauhutarinoita
Kauhutarinoita kotimaisilta kertojilta, mukana mm. Virpi Hämeen-Anttila.
Jussi Katajala: Korpin silmät kaiken näkevät
Kauhukertomuksia perinteisten kauhutarinoiden ystävälle.
Markku Sadelehto (toim.): Wendigo – ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia
Ennen suomentamattomia kauhunovelleja, jotka ovat inspiroineet kauhun mestari H – P. Lovecraftia. Novellit ovat alunperin ilmestyneet vuosien 1894 ja 1927 välillä.
TIETOKIRJOJA:
Tuomas Hovi: Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula
Kirjassa valotetaan niitä tekijöitä, jotka nivovat yhteen 1400-luvulla eläneen valakialaisen ruhtinaan Vlad Seivästäjän, keski- ja itäeurooppalaisen vampyyriperinteen ja Bram Stokerin luoman Dracula-hahmon. Kirjassa selviää esimerkiksi se, oliko kreivi Draculalla historiallista esikuvaa, ja minkälaisista aineksista Stoker loi kuuluisan vampyyrikreivinsä.
Kirjassa kerrotaan myös Draculasta populaarikulttuurin hahmona sekä Romanian ja Iso-Britannian Dracula-turismista. Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että Draculan linnana markkinoitu Branin linnan Romanian Transilvaniassa ei oikeastaan mitenkään liity kreivi Draculaan.
Tapani Kilpeläinen: Silmät ilman kasvoja – kauhu filosofiana
Filosofista pohdintaa kauhun olemuksesta. Mistä kauhuelokuvien ja -kirjojen kauhu oikeastaan kumpuaa?