Tosielämän rikoksia ja rikollisuutta setvivät kirjat, tv-sarjat ja podcastit (true crime) ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. True crime ei kuitenkaan ole ihan uusi juttu. Rikoksia on yritetty ratkoa niin Poliisi-TV:ssä kuin monissa kirjoissakin jo kauan ennen termin rantautumista Suomeen. Moni muistaa myös Pohjolan poliisi kertoo -kirjasarjan (julkaistiin vuosina 1971-2015), jossa kerrottiin todellisista pohjoismaisista rikoksista.
Miten ihmisestä tulee tappaja? Miten oikeat poliisit ja tutkijat pääsevät rikollisten jäljille? Mikä on totuus Jari Aarnion tapauksen taustalla? Voiko vuosikymmeniä vanhat rikokset selvittää nykyaikaisin menetelmin? Vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy tämän kirjakattauksen kirjoista. Mukana on uusia, keväällä ilmestyviä ja vanhempia true crime -kirjoja.
Murhaajien jäljillä
17-vuotiaan Kyllikki Saaren murha v. 1953 on suomalaisen rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia. Toukokuussa kadonneen Kyllikin ruumis löydettiin saman vuoden lokakuussa suohon haudattuna, mutta murhaajaa ei ole vieläkään löydetty. Tapaus sai aikanaan valtavasti julkisuutta ja Kyllikki Saaren hautajaisiinkin osallistui n. 25 000 ihmistä (YLE 9.9.2016).
Juho Saaren kirja Kuuluisan kuoleman varjo – miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? (Gaudeamus 2020) pyrkii selvittämään, miksi Kyllikki Saaren murha on jäänyt suomalaisten mieliin. Esitutkinta-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa käydään läpi kaikki tutkintalinjat eri epäiltyineen sekä tutkinnan kuluessa tapahtuneet erehdykset. Samalla murhaa tarkastellaan 1950-luvun suomalaisten jaettuna kokemuksena.
Historioitsija Teemu Keskisarja tarttuu arvoitukseen kesällä ilmestyvässä kirjassaan Kyllikki Saari – mysteerin ihmisten historia (wsoy 2021). Keskisarja on tullut tunnetuksi mukaansatempaavasti kirjoitetuista historiakirjoista. Hän on sukeltanut rikoshistoriaan myös teoksissa Kirves – Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus (Siltala 2015) ja Suomen ainoa sarjamurhaaja – Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus (Atena 2008 ja toinen painos 2017)
Viime aikoina on ollut esillä myös toinen ratkaisematon murhatapaus, nimittäin Bodominjärven kolmoismurha v. 1960. Neljästä telttailemaan lähteneestä nuoresta kolme murhattiin ja yksi jäi henkiin. Tapausta on ratkottu YLEn true crime -sarjassa Murhan DNA – Bodominjärven murhat. Olennaisimmat asiat murhista voi lukea rikostoimittaja Hannes Markkulan kirjasta Bodomin murhat (Gummerus 2005) sekä Jorma Palon kirjoista Nils Gustafsson ja Bodomin varjo (WSOY 2006) sekä Bodomin arvoitus (WSOY 2003).
YLEn sarjassa kolmoismurhaa selvittää dna-tutkija Jari Louhelainen, joka tuli tunnetuksi selvitettyään kuuluisan sarjamurhaaja Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden v. 2014, 120 vuotta murhien jälkeen (YLE, 7.9.2014). Murhamysteerin selvitystyöstä voi lukea Louhelaisen ja Russell Edwardsin kirjasta Viiltäjä-Jack – kuinka paljastimme murhaajan (Gummerus 2015). Keväällä julkaistavassa kirjassaan Murha mikroskoopissa (Docendo 2021) Jari Louhelainen avaa lisää nykyaikaisen rikostutkinnan menetelmiä ja sen uusimpia keinoja päästä rikollisten jäljille.
Ruotsalaista rikoshistoriaa
Palkittu historioitsija Peter Englund pureutuu yhteen Ruotsin rikoshistorian arvoituksellisimmista murhista kirjassaan Murha Sunnuntaitiellä (WSOY 2020). Englund kuvaa v. 1965 tapahtuneen naismurhan mutkikasta selvitystyötä ja murhaajan perverssiä mieltä. Dokumentaarisen teoksen kerronta kulkee kuin parhaassa dekkarissa. Osana kirjaa on murhaajan hyytäviä muistiinpanoja.
Ruotsia järkytti v. 1986 tapahtunut pääministeri Olof Pamen murha, joka meinasi jäädä ratkaisematta. Toimittaja Thomas Petterson alkoi tutkia Palmen tapausta ja erityisesti ”skandia-miehen” eli Stig Engströmin tekemisiä. Dekarimaisesti etenevässä kirjassaan Epätodennäköinen murhaaja – Skandia-mies ja Olof Palmen murha (Otava 2021) hän tarjoaa tapaukseen ratkaisun, johon myös tutkinnan syyttäjä päätyi 34 vuotta kestäneen tutkinnan jälkeen. Murhaajaksi nimettiin jo edesmennyt Stig Engström (YLE 10.6.2020).
Olof Palmen murhaajan jäljillä oli myös jo edesmennyt dekkaristi ja toimittaja Stieg Larsson. Toimittaja Jan Stocklassa kertoo kirjassa Stieg Larssonin tutkimukset – kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co 2018) Larssonin arkistoista löytyneistä tutkimuksista (myös e-äänikirjana). Kirja kertoo myös siitä, kuinka Larsson oli oman elämänsä Mikael Blomkvist, joka löysi ainekset suosittuun Millennium-dekkarisarjaan omista tutkimuksistaan.
Tapaukset Aarnio ja Katiska
Viime vuosien tunnetuin rikosvyyhti kiertyy Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnioon ympärille. Helsingin Sanomien palkittujen rikos- ja oikeustoimittajien Minna Passin ja Susanna Reinbothin kirjassa Keisari Aarnio – huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina (HS 2016) haetaan vastauksia Aarnion huume- ja virkarikosoikeudenkäynnin kulisseihin. Kirjasta tehtiin myös rikosdraamasarja.
Jari Aarnio pääsee itse ääneen Vepe Hännisen koostamassa kirjassa Myrkky (WSOY 2017), jossa Jari Aarnio kertoo huumepoliisin elämästä yhteiskunnan ala- ja yläpuolisen maailman kanssa. Myös J.K. Tammisen kirjassa Totuus tapaus Aarniosta (Minerva 2019) kurkistetaan huumepoliisin toiminnan kulisseihin ja pyritään selvittämään, mikä on totuus Aarnion rikosvyyhdin taustalla. Kirja pohjautuu mm. Jari Aarnion haastatteluihin Vantaan vankilassa sekä Tammisen laajoihin taustaselvityksiin rikosten ja rikollisten maailmassa. (Myös e-äänikirjana)
Aarnion rikoskumppaniksi epäillyn Malmin naisen elämästä voi lukea J. K. Tammisen kirjasta Malmin nainen – Mari Romanon tarina (Minerva 2020).
Katiska-vyyhti on ollut paljon esillä eri medioissa kuluneen vuoden ajan. Keväällä ilmestyvässä kirjassa Katiska – suuri huumevyyhti (Otava 2021) Kia Kilpeläinen ja Rami Mäkinen kertovat huumerikosvyyhdin koko kuvan. Syytteiden mukaan huumevyhtiä johtivat yhdessä Niko Ranta-aho ja Janne ”Nacci” Tranberg (YLE, 23.9.). Entisen Cannonball-jengin johtajan rikosten täyteiseen elämään voi tutustua rikostoimittaja Pekka Lehtisen koostamassa kirjassa Wanted – Suomen etsityimmän rikollisen tarina (Crime Time 2019). Kirjan kirjoittamisen aikaan Tranberg oli edelleen etsintäkuulutettu. Hänet saatiin kiinni Espanjassa lokakuussa 2019. (Myös e-äänikirja)
Rikollisjengien toiminta nousee niin ikään usein otsikoihin ja niiden toimintaa on yritetty estää jo useiden vuosien ajan (YLE: United Brotherhoodin johtajalle liki 10 vuotta vankeutta, 14.12.2020). Entiset liivijengipomot Keijo Vilhunen ja Janne Tranberg liittyvät myös yllä mainittuihin rikosvyyhteihin. Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirjassa Kultainen vasikka – järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (Johnny Kniga 2019) kerrotaan liivijengien rantautumisesta Suomeen 1990-luvulla ja siitä, miten se vaikutti vanhojen rikollisjengien toimintaan. Kirjassa kerrotaan myös miten liivijengiläisten toiminta on muuttunut ja kuinka järjestäytynyttä rikollisuus Suomessa tällä hetkellä on.
Poliisit ja tutkijat äänessä
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä 40 vuotta työskennelleen Juha ”Hermo” Rautaheimon uran varrelle mahtuu useita suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista tapauksista. Muistelmateoksessaan Hermo – murharyhmän mies (toim. Sari Rainio, Siltala 2019) Rautaheimo käy läpi työvuosiltaan vahvimmin mieleen jääneitä tapauksia ja kertoo kiinnostavasti ja jännittävästi niiden selvittelytyöstä ja poliisin tutkintatavoista. (Myös e-äänikirjana)
Arvostettu rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson kertoo vauhdikkaissa muistelmissaan Kovat kadut – ammattirikollisten jäljillä (yhdessä Jeanette Björkqvistin kanssa, WSOY 2020) kiperimmät ja oudoimmat juttunsa pitkän uransa varrelta. Eriksson on erikoistunut rikosliigoihin ja paritusrikollisuuteen.
Entinen karhuryhmäläinen Harri Gustafsberg kuvaa Karhuryhmä (yhdessä Heidi Holmavuon kanssa, Otava 2019) -kirjassa valmiusyksikkö Karhun toimintaa ensimmäistä kertaa ja kertoo koukuttavasti myös ihmismielen pimeästä puolesta.
Millaista on istua kuulusteluhuoneessa pahamaineisten tappajien kanssa? Tämän tietää FBI:n agentti John E. Douglas, joka on kohdannut työssään kasvokkain niin Charles Mansonin, Ed Kemperin, David Son of Sam Berkowitzin ja Jeffrey Dahmerin. Kirjassa Tappajan mieli – kuulusteluhuoneessa murhaajien kanssa (yhdessä Mark Olshakerin kanssa, Atena 2020) Douglas vie lukijan psykopaattien jäljille ja kuulusteluhuoneeseen, missä hän näyttää, miten ihmispetojen pään sisälle päästään ja miten heidät saadaan kiikkiin. Samoilta tekijöiltä on ilmestynyt myös kaksiosainen kirja Mindhunter I: FBI ja sarjamurhaajan mieli ja II: sarjamurhaajan profilointi (Aula & co 2020). Kirjojen pohjalta on tehty myös rikosdraamasarja (Netflix).
Muistelmissaan Epäluonnolliset syyt – oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat (WSOY 2020) tosielämän ”Kay Scarpetta” Richard Shepherd pureutuu ruumiinavausten maailmaan ja ihmisyyden pimeimpiin puoliin. Iso-Britannian johtava oikeuslääkäri on viettänyt 30 vuotta kuolleiden salaisuuksia tutkien. Hänet tunnetaan erityisesti työstään prinsessa Dianan kuoleman, 9/11:n ja Balin terrori-iskujen tutkijana.
Suomalaisten yksityisetsivien työhön pääsee kurkistamaan Pauliina Suden kevään uutuuskirjassa Yksityisetsivä – varjo kannoillasi (Docendo 2021). Kirjassa työstään ja toimeksiannoistaan kertovat eri ikäiset yksityisetsivät 1950-luvulta tähän päivään. Mukana on tarinoita esimerkiksi petollisista aviopuolisoista, huijareista, velkojiaan pakoilevista liikemiehistä ja muutama murhajuttukin.
Rikollista elämää – pohjalta ylös
Lauri Johansson on Suomen pahamaineisimman rikollisjärjestön Natural Born Killersin perustajajäsen. Jarkko Sipilän kanssa kirjoitetussa kirjassa Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina (Crime Time 2020) hän kertoo matkastaan järjestäytyneen rikollisuuden pimeimpään ytimeen ja paluustaan takaisin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan.
Kimmo Harjula on ruotsinsuomalainen, nykyään Suomessa asuva entinen huumeiden ja alkoholin väärinkäyttäjä ja kovan luokan rikollinen. Paul Granholmin kirjoittama kirja Paluu helvetistä – Kimmo Harjulan uskomaton tarina (Aula & co 2020) kertoo väkivaltaisen lapsuuden eläneen Harjulan ajautumisesta päihteiden ja rikollisuuden pariin – ja sieltä pois. (Myös e-äänikirjana)
Toni Tuunainen oli mukana keskeisenä tekijänä Ruotsissa 2000-luvun alussa tehdyissä arvokuljetusryöstöissä. Yhdessä Gunnar von Sydowin kanssa kirjoittamassa elämäkerrassaan Olin Ruotsin etsityin rikollinen (Like 2020) hän kuvaa rikolliseen elämään kasvamista ja siitä irtautumista.
Räppäri Sonny Nyman tuomittiin murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2005. Sitä edelsivät rikkonainen lapsuus ja nuoruus eri kasvatuslaitoksissa ja huumeiden käyttö. Vankilassa hän onnistui muuttamaan elämänsä suunnan ja valmistui nuoriso-ohjaajaksi. Kirjassaan Elinkautinen – murhasta tuomitun räppärin tarina (Deadline Kustannus 2019) Nyman haluaa omalla esimerkillään näyttää, kuinka kuka tahansa voi muuttaa elämänsä suuntaa.
Janne Raninen on istunut 23 vuotta niin Ruotsin kuin Suomenkin vankiloissa ja istuu parhaillaan elinkautista vankeusrangaistusta Volkan Unsalin murhasta, joka liittyy myös Jari Aarnion tapaukseen. Yhdessä Ivar Anderssonin kanssa kirjoittamassaan kirjassa Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi – Arlandan ryöstön seurauksista, roolistani Kartellenissa ja tiestäni takaisin (Crime Time 2018) Raninen kertoo lapsuudestaan Ruotsissa ja ajautumisestaan rikollisuuden pariin. Hän julkaisee myös keväällä kirjan Selliläppää vankilasta (Docendo 2021), jossa hän kertoo pilke silmäkulmassa tarinoita vankilamaailmasta.
Sittemmin kirjailijana tutuksi tullut J. K. Tamminen kertoo omaelämäkerrassaan Rikollinen elämäni – omaelämäkerta lain väärältä puolelta (Minerva 2018) hämäräbisneksien kulisseista. Entinen ammattirikollinen kertoo kokemuksistaan rikosten maailmassa ja sen lainalaisuuksista.
Mim Skinnerin kirja Häkkilinnut – tositarinoita naisvankilasta (Johnny Kniga 2020) kertoo naisista vankinumeroiden takana. Osalle vankila on ainoa turvallinen paikka elää ja toisille paikka, jonne he eivät enää koskaan halua palata. On huumediilereitä ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Jokainen heistä on oma yksilönsä. Myös Piper Kermanin kirjoittama Orange is the new black – vuosi vankilassa (Otava 2014) kertoo elämästä naisvankilassa. Tavallista uranaisen elämää viettänyt Kerman tuomittiin 15 kk vankeuteen huumerahojen salakuljetuksesta, johon hän oli syyllistynyt 10 vuotta aiemmin. Kirjasta tehtiin myös tv-sarja.
Sittemmin mm. TV-juontajana ja kirjailijana tunnetuksi tullut virolainen Aleks Lepajõe kertoo omaelämäkerrassaan Pako länteen (Docendo 2019) vaiherikkaasta elämästään. Lepajõe pakeni v. 1984 kolmen ikätoverinsa kanssa Nevostoliitosta länteen. Uusi elämä lännessä ei kuitenkaan ollut sitä mitä kaverukset luulivat. Nopean rikastumisen toivossa Lepajõe päätyi ryöstämään kaverinsa Raivo Roosnan kanssa Tillanderin jalokiviliikkeen ja onnistui vielä seuraavana päivänä ryöstämään pankin. Lopulta pilleskellyt parivaljakko pidätettin. Tapauksia seurattiin Suomessa tiedotusvälineissä tiiviisti.
Paikallista rikoshistoriaa
Korso mielletään usein kovamaineiseksi vantaalaislähiöksi. Ehkäpä syy tähän selviää Ansu Kivekkään kirjasta Korson kriminaalit (Crime Time 2018). Dokumentaarinen haastatteluromaani kertoo Korsossa 1960-1970-luvuilla rötöstelleen nuorisojoukon elämästä. Trokaamisella, varkauksilla, kiristyksillä ja parituksella elantonsa hankkineet nuoret olivat toiminnan alkaessa 15-16-vuotiaita. Kirjassa seurataan nuorten kasvua väkivaltaisissa oloissa, liigan kasvua ja kaatumista. (Myös e-äänikirjana)
Pauli Jokinen avaa puolestaan pääkaupunkimme veristä historiaa kirjassaan Helsingin murhahistoria – 110 tarinaa henkirikoksista (Into 2020). Kirja esittelee henkirikoksia 1800-luvulta tähän päivään, kaupunginosittan jaoteltuina. Mukana on tunnettuja ja vähemmän tunnettuja tapauksia. Ensin mainittuihin lukeutuvat mm. Steen Christensenin poliisimurhat Tehtaankadulla, Sanna Sillanpään ampumaratasurmat Albertinkadulla ja kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin salamurha. Vastaavanlainen teos on Jarkko Sipilän kirjoittama Helsingin pimeä puoli – 100 karua tapausta (Tammi 2018).
Helsingin rikoshistoriaan sukelletaan myös Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin kirjassa Rööperi – lestinheittäjät, gangsterit ja kovanaamat (Crime Time 2017, alunperin ilmestynyt 2005). Suorapuheinen haastatteluromaani kertoo Helsingin Punavuoren eli Rööperin alamaailmasta ja sen sankareista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Ääneen pääsevät niin rikolliset kuin poliisitkin. Kirjasta tehtiin myös elokuva. (Myös e-äänikirjana)
