Ruoasta puhutaan nykyään paljon. Halutaan syödä hyvin ja myös ruoan terveysvaikutuksiin kiinnitetään paljon huomiota. Mutta samaan aikaan ruoantuotannon etiikka ja ympäristövaikutukset vaikuttavat yhä enemmän siihen mitä itse kukin lautaselleen valitsee. Tässä esittelemäni kirjat tarjoavat tietoa ruoantuotannon nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ensin lapsille ja sitten aikuisille.

Mistä ruoka tulee?

Elina Lappalaisen kirja Nakki lautasella – mistä ruoka tulee on lasten tietokirja parhaimmillaan. Kirjassa kerrotaan ja näytetään miten possut, lehmät ja kanat elävät ihan oikeasti: minkälaista on elämä tavallisilla suomalaisilla maatiloilla ja miten maito, liha ja kananmunat päätyvät ruokapöytään. Kirjan tarinassa Aleksi ja Emilia tutustuvat maatiloihin Emilian eläinlääkäri-isän kanssa. Ensin käydään lypsytilalla, sitten sikalassa, kanalassa ja broileritilalla. Tuotantoeläinten elämästä kerrotaan sellaisena kuin se on, mitään vääristelemättä. Selkeä kuvitus tukee hyvin tietosisältöä. ”Isä kertoo” – aukeamille on koottu tietoa kunkin eläimen elintavoista ja mielenkiintoisia yksityiskohtia esim. siitä miten kananmuna kehittyy, kuinka paljon lehmä lypsää maitoa päivässä jne.  Kirja on mielenkiintoinen aikuislukijallekin.

Kirjassa ei oteta kantaa lihansyönnin tai kasvissyönnin puolesta, mutta siinä nostetaan selkeästi esille eläinten hyvinvoinnin tärkeys. Perheissä kirjan lukeminen saattaa herättää kysymyksiä ja keskustelua siitä, minkälaista ruokaa kotona syödään.

Elina Lappalainen voitti Tieto-Finlandia-palkinnon v. 2012 teoksellaan Syötäväksi kasvatetut. Nakki lautasella jatkaa saman aiheen parissa, mutta kohdeyleisönä ovat nyt lapset. Kirja on tämän vuoden Finlandia Junior -ehdokas.

.

Elina Lappalaisen: Nakki lautasella – mistä ruoka tulee
kuvitus: Christel Rönns
Tammi

Tulevaisuuden ruokaa

Mitä jos lautasella olisi nakkikeiton sijaan toukkasoppaa? Tutustuttuani Lena Huldénin Minikarjaa – hyönteiset ruokana -kirjaan uskon, että tämä saattaa hyvinkin olla tulevaisuuttamme.

Hyönteisiä on syöty iät ja ajat eri puolilla maapalloa ja nykyään se on yleistä mm. Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Meksikossa. Länsimaissa ollaan sen sijaan hyvin valikoivia eläinproteiinin suhteen ja ruokapöytään päätyy vain muutamia eläin- ja kalalajeja. Monet ihmiskunnan ongelmat kuitenkin liittyvät ruoantuotantoon. Ympäristö kuormittuu lihakarjan tuotannon seurauksena. Kolmasosa maa-alasta ja jopa 75 prosenttia makeasta vedestä käytetään ruoantuotantoon. Näihin ongelmiin hyönteiset voisivat Lena Huldénin mukaan tarjota monia ratkaisuja.

Kirjasta käy ilmi mm. että hyönteisten kasvattaminen ruoaksi olisi monessa suhteessa edullinen vaihtoehto naudan-, sian- ja kananlihan tuotannolle. Lisäksi hyönteiset ovat ravintoarvoltaan usein jopa parempia kuin perinteiset lihaproteiinin lähteet. Hyönteisiä voitaisiin kasvattaa myös eläinten rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi, jolloin niiden kasvatus voitaisiin yhdistää orgaanisten jätteiden kierrättämiseen. Eläinten rehuksi kasvatetut viljatuotteet tulisivat tällä tavalla ihmisten käyttöön.

Lena Huldénin kirja vakuuttaa. Sirkat, jauhomadot ja monet muut ötökät tulevat kuulumaan ruokapöytäämme tulevaisuudessa. Se missä muodossa hyönteisiä syömme on asia, joka vaatii vielä paljon lisää tutkimista, kehittämistä ja ihmisten mielikuvien muuttamista. Ehkäpä tulevaisuudessa lisäämme hyönteisistä tehtyä proteiinijauhoa lihapullataikinaan tai grillaamme toukkavartaita juhannuksena.

Lena Huldén: Minikarjaa – hyönteiset ruokana
kuvitus: Kari Heliövaara
Like

Muita aiheeseen liittyviä kirjoja:

Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi: Nälästä nautintoihin – ruoan tarina (Otava)

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin (SKS)
Uusinta tietoa eläinten kokemusmaailmasta. Kirja on tämän vuoden Tieto-Finlandia ehdokas.

Elisa Aalto ja Sami Keto (toim.): Eläimet yhteiskunnassa (Into)
Kirjassa tarkastellaan eläinten rooleja ja merkityksiä suhteessa ihmiseen mm. median, taiteen, tieteen, aktivismin ja filosofian näkökulmista.